LIITE 2 ANALYYSITULOKSET VERRATTUNA PINTAVESIENLAATUNORMIIN

LIITE 2 ANALYYSITULOKSET VERRATTUNA PINTAVESIENLAATUNORMIIN

Häpesuon kaatopaikka Nokian kaupunki RAMBOLL / Projekti 1510007770 Tulosten tulkinta: Pitoisuus yli määritysrajan Ainetta havaittu, mutta pitoisuus alle määritysrajan Ainetta havaittu, mutta määritysraja on korkeampi kuin ympäristönlaatunormi Ylittää ympäristönlaatunormin Korkeampi kuin pintavesien vertailuarvot yleensä Sarakkeessa Mittaustulos <Määritysraja Parametri Pintavesien ympäristönlaatunormi Muita pintavesien Aineet, joita ei saa KK1 KK2 Oja 1 SVK2 AA-EQS MAC-EQS vertailuarvoja 1) päästää pintaveteen tai mg/l mg/l mg/l viemäriin (Vna 868/2010) Yleiset fysikaalis kemialliset parametrit Lämpötila ( C) Happipitoisuus >6 / >4 Hapen kylläisyysaste (%) Sähkönjohtavuus (ms/m) 150 170 38.6 173 ph (-) 6,6 6,8 7,4 6,7 6-9 Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) (kokonaishiilenä tai BOD 7 7 8 < 3 15 3 / 6 COD Cr 105 123 < 15 126 Kiintoaine (GF/C) 526 139 3 140 25 / 25 Kokonaistyppi 8,4 14 1,3 21 0,32-0,67 Ammoniumtyppi (NH 4 -N) 15,6 0,03 / 0,16 Nitriittityppi (NO 2 -N) Nitraattityppi (NO 3 -N) <0,02 NO 3 -N+NO 3 -N Kokonaisfosfori 0,8 < 0,2 < 0,2 0,3 0,008-0,030 Fosfaattifosfori (PO 4 -P) 0,065 / 0,13 Sulfaatti (SO 4 ) 13 Kloridit (kokonaiskloorina) Fluoridit (kokonaisfluorina) Raskasmetallit Arseeni ja arseeniyhdisteet (arseenina) Kadmium ja kadmiumyhdisteet (kadmiumina) Kromi ja kromiyhdisteet (kromina) Kupari ja kupariyhdisteet (kuparina) Lyijy ja lyijy-yhdisteet (lyijynä) Elohopea ja elohopeayhdisteet (elohopeana) Nikkeli ja nikkeliyhdisteet (nikkelinä) Tina 0.002 0.005 < 0.001 0.003 < 0.0002 < 0.0002 < 0.0002 < 0.0002 0,00008-0,00025* 0,00045-0,0015* < 0.001 0.001 < 0.001 0,002 0.001 0.002 < 0.001 0,010 < 0.001 < 0.001 < 0.001 < 0.001 0,0072 ei sovelleta < 0.0001 < 0.0001 < 0.0001 < 0.0001 0,00005 ei sovelleta 0.003 0.014 < 0.001 0,009 0,02 ei sovelleta Muut alkuaineet Alumiini Barium Boori Kalsium Koboltti 0.0027 0.0097 < 0.0002 0,0056 Magnesium Mangaani Molybdeeni Natrium Rauta Sinkki ja sinkkiyhdisteet (sinkkinä) 0.032 0.077 0.008 0,074 Vanadiini < 0.002 < 0.002 < 0.002 < 0.002 Hiilivedyt Öljyhiilivetyjakeet (C10- C40) -Keskitisleet (C10-C21) -Raskaat öljyjakeet (C21- C40) 5,5 0,094 <0,038 0,072 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), halogenoidut hiilivedyt 1,2-dikloorietaani (EDC) <0,001 0,01 ei sovelleta x Dikloorimetaani (DCM) <0,001 0,02 ei sovelleta Tetrakloorietyleeni (PER) 0,01 ei sovelleta x Tetrakloorimetaani (TCM) <0,001 0,012 ei sovelleta x Trikloorimetaani <0,001 0,0025 ei sovelleta x Trikloorietyleeni (TCE) 0,01 ei sovelleta Triklooribentseenit (TCByhdisteet)(kaikki 0,0004 ei sovelleta isomeerit) Klooribentseeni <0,001 0,0093 1,2-diklooribentseeni <0,001 0,0074 x 1,4-diklooribentseeni <0,002 0,02 x Halogenoidut orgaaniset yhdisteet (AOX:nä) Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), aromaattiset hiilivedyt Tolueeni <0,002 Bentseeni 0,02 0,01 0,05 Ksyleenit <0,004 Etyylibentseeni <0,002 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), eetterit MTBE 0,0049 TAME <0,002 Polysykliset aromaattiset hiilivedyt Antraseeni 0,0000442 0,0000315 <0,000034 0,0000307 0,0001 0,0004 Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet) 0,00225 0,0018 0,00034 0,0018 ei sovelleta ei sovelleta -Bentso(a)pyreeni 0,000079 0,0000275 <0,0000034 0,0000191 0,00005 0,00010 -Bentso(b)fluoranteeni 0,00003 (b+k) ei sovelleta -Bentso(k)fluoranteeni 0,0000389 0,000013 <0,0000034 0,00000937

-Bentso(g,h,i)peryleeni 0,0000907 0,0000294 <0,0000034 0,0000196 0,000002 (ghi+123) ei sovelleta -Indeno(1,2,3-cd)pyreeni 0,000112 0,0000357 <0,0000034 0,000019 Fluoranteeni 0,000285 0,000159 <0,000034 0,000136 0,0001 0,001 Naftaleeni 0,000469 0,000577 <0,000034 0,0007 0,0024 ei sovelleta Dioksiinit ja furaanit PCDD+PCDF (dioksiinit+furaanit) (TEQ) Fenoliset yhdisteet Fenolit (kokonaishiilenä) Kloorifenolit Monokloorifenolit (summa) Dikloorifenolit (summa) Tri-, tetra- ja pentakloorifefolit (summa) Pentakloorifenoli (PCP) <0,00005 0,0004 0,001 x Oktyylifenolit ja oktyylifenolietoksylaatit 0,0001 ei sovelleta Resorsinoli Nonyylifenoli ja nonyylifenolietoksylaatit <0,00014 0,0003 0,002 (NP/NPE-yhdisteet) Polyklooratut bifenyylit (PCB-yhdisteet) Heksabromibifenyyli Orgaaniset Orgaaniset tinayhdisteet (kokonaistinana) Tributyylitina ja tributyylitinayhdisteet Trifenyylitina ja trifenyylitinayhdisteet <0,000002 0,0000002 0,0000015 Torjunta-aineet Pestisidit yht. Alakloori <0,00002 0,0003 0,0007 Atratsiini <0,000025 0,0006 0,002 Klordaani <0,00004 Klordekoni Klorfenvinfossi <0,000025 0,0001 0,0003 Klorpyrifossi 0,00003 0,0001 DDT <0,00004 0,000025 ei sovelleta x Diuroni <0,000025 0,0002 0,0018 Endosulfaani 0,000005 0,00001 Heptakloori <0,00002 Heksaklooribentseeni <0,00005 0,00001 0,00005 x Heksaklooributadieeni (HCBD) 0,0001 0,0006 x 1,2,3,4,5,6-heksakloorisykloheksaani (HCH) Heksakloorisykloheksaani (gamma-isomeeri ja <0,00002 0,00002 0,00004 x lindaani) Mireksi <0,00002 Pentaklooribentseeni <0,00005 0,000007 ei sovelleta Simatsiini <0,000025 0,001 0,004 Toksafeeni Syklodieeni -torjuntaaineet 0,00001 (summa) ei sovelleta -Aldriini <0,00002 x -Dieldriini <0,00002 x -Endriini <0,00002 x -Isodriini <0,00002 x Dimetoaatti <0,00005 0,0007 MCPA <0,00002 0,0016 Metamitroni <0,000025 0,032 Prokloratsi <0,00005 0,001 Bronopoli 0,004 Isoproturoni 0,0003 0,001 Trifluraliini 0,00003 ei sovelleta Tribenuroni-metyyli <0,001 0,0001 Etyleenitiourea <0,001 0,2 Bromatut palontorjuntaaineet -Bromatut difenyylieetterit (PBDE) 0,0000005** ei sovelleta Muut orgaaniset yhdisteet Kloorialkaanit, C 10 -C 13 0,0004 0,0014 Vinyylikloridi Etyleenioksidi Di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP) 0,0013 ei sovelleta Asbesti Syanidit (kokonais-cn:nä) <0,05 Bentsyylibutyyliftalaatti (BBP) 0,01 Dibutyyliftalaatti <0,001 0,01 Metyylitiosyanaatti Bentsotiatsoli-2-tioli *Riippuu veden kovuusluokasta Yhteisön tasolla määritellyt (Vna 868/2010) (1 Tiedot lähteistä Pintavesien ekologisen tilan **Summatuloksen raja-arvo. Kansallisesti määritellyt (Vna 868/2010) luokittelu (Ympäristöhallinnon ohje 3) ja Kalavesidirektiivi (2006/44/EY)

LIITE 3 TAMPEREEN VESI, JÄTEVEDEN RAJA-ARVOT

1/2 22.11.2011 TAMPEREEN VEDEN VASTAANOTTAMAN JÄTEVEDEN RAJA-ARVOT Metallit Arseeni As 0,1 mg/l Elohopea Hg 0,01 mg/l Hopea Ag 0,2 mg/l Kadmium Cd 0,01 mg/l Kromi, kokonais Cr 1,0 mg/l Kromi, kuudenarvoinen VI Cr 6+ 0,1 mg/l Kupari Cu 2,0 mg/l Lyijy Pb 0,5 mg/l Nikkeli Ni 0,5 mg/l Sinkki Zn 3,0 mg/l Tina Sn 2,0 mg/l VOC-yhdisteet eli liuottimet ja muut hiilivedyt Erittäin helposti syttyvät, helposti syttyvät ja veteen liukenemattomat VOC-yhdisteet ei saa johtaa viemäriin (esim. dietyylieetteri, petrolieetteri, sykloheksaani) Klooratut VOC-yhdisteet ei saa johtaa viemäriin (esim. trikloorieteeni, tetrakloorieteeni, trikloorimetaani eli kloroformi ja tetrakloorimetaani eli hiilitetrakloridi) BTEX-yhdisteet yhteensä 3 mg/l (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit yhteensä) Kokonaishiilivedyt 100 mg/l Muut ph-luku 6,0-11,0 Lämpötila max 40 O C Sulfaatti 400 mg/l Kokonaissyanidi CN 0,5 mg/l Esim. seuraaville aineille voidaan asettaa raja-arvoja tapauskohtaisesti Kiintoaine SS Biologinen hapenkulutus BOD 7 Rasva (elintarviketeollisuus) Nitrifikaatiota häiritsevät aineet Sulfidi Kloridi Alkoholit

2/2 22.11.2011 Korotettua jätevesimaksua voidaan periä perustuen Kiintoaine SS Biologinen hapenkulutus BOD 7 Fosfori P Typpi N Muut ohjeet Viemäriin ei saa johtaa jätevesiä, jotka ovat vahingollisia viemäreiden, pumppaamoiden ja puhdistamoiden laitteille tai toiminnalle tai jätevesilietteen käsittelylle ja hyötykäytölle tai vastaanottovesistölle tai jotka aiheuttavat haittaa vesilaitoksen henkilökunnan terveydelle. Viemäriin ei saa johtaa bensiiniä, liuottimia, palo- ja räjähdysvaaraa aiheuttavia aineita tai muita ongelmajätteitä. Jätevesien johtamisessa viemäriin on noudatettava lainsäädäntöä siten kuin se kulloinkin on voimassa, kuten valtioneuvoston asetusta vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006, muutettu 868/2010), jossa on määritelty aineet, joiden päästämien viemäriin on kielletty sekä aineet, jotka ovat vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000, muutettu 889/2006) liitettä 1, jossa on määritelty aineet, joiden päästöt viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia Huoltamoiden ja korjaamoiden pesutoiminnoissa käytettyjen pesuaineyhdistelmien tulee olla Öljy- ja Kaasualan keskusliiton hyväksymiä. Mikäli jätevesi ei sellaisenaan täytä edellä mainittuja vaatimuksia, sitä ei saa laimentaa raja-arvon saavuttamiseksi.

LIITE 4 ANALYYSITULOKSET VERRATTUNA JÄTEVEDENPUHDISTAMOIHIN

Häpesuon kaatopaikka Nokian kaupunki RAMBOLL / Projekti 1510007770 Tulosten tulkinta: Pitoisuus yli määritysrajan Ainetta havaittu, mutta pitoisuus alle määritysrajan Ylittävät puhdistamolle tulevan veden keskiarvon Ylittävät puhdistamolta lähtevän veden keskiarvon Kullaanvuoren jätevedenpuhdistamo, vuosi 2010 Sarakkeessa Mittaustulos <Määritysraja Parametri Esiintyminen yhdyskuntajätevesissä Aineet, joita ei saa Häpesuon kaatopaikka Tuleva Lähtevä päästää pintaveteen KK1 KK2 Oja 1 SVK2 min Keskiarvo max min Keskiarvo max tai viemäriin mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l (Vna 868/2010) mg/l mg/l mg/l mg/l Yleiset fysikaalis kemialliset parametrit Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) (kokonaishiilenä tai COD/3) 73 147 220 13 16 23 35 41 < 5 42 Kokonaistyppi 20 51 70 15 33 56 8,4 14 1,3 21 Kokonaisfosfori 3 7,6 13 0,14 0,23 0,35 0,8 < 0,2 < 0,2 0,3 Metallit Arseeni ja arseeniyhdisteet <0,001 <0,0027 0,006 0,0005 <0,0016 <0,005 0.002 0.005 < 0.001 0.003 (arseenina) Kadmium ja kadmiumyhdisteet 0,0002 <0,00236 <0,010 0,0001 <0,00177 <0,010 < 0.0002 < 0.0002 < 0.0002 < 0.0002 (kadmiumina) Kromi ja kromiyhdisteet (kromina) 0,003 0,0074 0,018 0,0014 <0,0024 <0,005 < 0.001 0.001 < 0.001 0,002 Kupari ja kupariyhdisteet 0,054 0,0736 0,1 0,004 <0,0143 <0,05 0.001 0.002 < 0.001 0,010 Lyijy ja lyijy-yhdisteet (lyijynä) 0,005 0,0113 0,021 0,001 0,0028 <0,005 < 0.001 < 0.001 < 0.001 < 0.001 Elohopea ja elohopeayhdisteet (elohopeana) <0,0002 <0,00065 <0,001 0,00018 <0,00043 <0,001 < 0.0001 < 0.0001 < 0.0001 < 0.0001 Nikkeli ja nikkeliyhdisteet <0,003 <0,0256 <0,1 0,003 <0,02 <0,1 0.003 0.014 < 0.001 0,009 Sinkki ja sinkkiyhdisteet (sinkkinä) 0,14 0,167 0,19 0,026 0,052 0,15 0.032 0.077 0.008 0,074 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), halogenoidut hiilivedyt 1,2-dikloorietaani (EDC) <0,0003 <0,00053 <0,001 <0,00025 <0,00041 <0,001 x <0,001 Dikloorimetaani (DCM) <0,0003 <0,00075 0,0036 <0,0003 <0,00044 0,002 <0,001 Tetrakloorietyleeni (PER) <0,0005 <0,00075 <0,001 <0,0005 <0,00063 <0,001 x Tetrakloorimetaani (TCM) <0,0005 0,00075 <0,001 <0,0005 0,00067 <0,001 x <0,001 Trikloorimetaani <0,0003 <0,00096 0,0036 <0,0003 <0,00039 <0,001 x <0,001 Trikloorietyleeni (TCE) <0,0005 <0,00075 <0,001 <0,0005 <0,00067 <0,001 <0,001 1,2-diklooribentseeni x <0,001 1,4-diklooribentseeni x <0,002 Halogenoidut orgaaniset yhdisteet (AOX:nä) 0,031 0,1123 1 0,018 0,0467 0,11 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), aromaattiset hiilivedyt Tolueeni <0,0005 <0,00267 0,01 <0,0005 <0,00063 0,001 <0,002 Bentseeni <0,00025 <0,0006 <0,001 <0,00025 <0,00047 <0,001 0,02 Ksyleenit <0,0005 <0,00075 <0,001 <0,0005 <0,00072 <0,001 <0,004 Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet) 0,000004 <0,000087 0,000399 0,000003 <0,000026 0,00026 0,00225 0,0018 0,00034 0,0018 -Bentso(g,h,i)peryleeni <0,00001 <0,000018 0,000086 <0,00001 <0,000013 0,00006 0,0000907 0,0000294 <0,0000034 0,0000196 Fluoranteeni <0,00002 <0,000042 <0,0001 <0,00001 <0,000026 <0,0001 0,000285 0,000159 <0,000034 0,000136 Naftaleeni 0,00022 <0,00069 0,00115 0,00002 <0,00025 <0,001 0,000469 0,000577 <0,000034 0,0007 Fenoliset yhdisteet Fenolit (kokonaishiilenä) 0,014 0,1046 0,594 <0,0004 <0,011 0,078 Pentakloorifenoli (PCP) <0,0001 <0,0001 0,0001 <0,0001 <0,0001 <0,0001 x <0,00005 Oktyylifenolit ja oktyylifenolietoksylaatit 0,0001 0,00119 0,008 <0,00002 <0,00014 0,00163 Nonyylifenoli ja nonyylifenolietoksylaatit (NP/NPEyhdisteet) 0,00432 0,18191 2,7762 <0,0002 <0,00112 0,01712 <0,00014 Polyklooratut bifenyylit (PCByhdisteet) <0,00005 <0,00014 <0,00028 <0,00005 <0,00011 <0,00028 Orgaaniset tinayhdisteet Orgaaniset tinayhdisteet (kokonaistinana) Tributyylitina ja tributyylitinayhdisteet Trifenyylitina ja trifenyylitinayhdisteet 0,00003 0,000084 0,000151 0,000003 0,000009 0,00002 0,000002 0,000005 0,00001 <0,000001 <0,000003 0,00001 <0,000002 <0,00001 <0,000002 <0,000005 <0,000001 <0,000002 <0,000005 Torjunta-aineet Atratsiini <0,000003 <0,000009 <0,00003 <0,000003 <0,000009 0,000034 <0,000025 DDT x <0,00004 Diuroni <0,00002 <0,000025 0,00004 <0,00002 <0,000021 <0,00003 <0,000025 Heksaklooribentseeni (HCB) <0,00005 <0,00009 <0,00025 <0,00005 <0,00008 <0,00025 x <0,00005 Heksaklooributadieeni (HCBD) x Heksakloorisykloheksaani (gammaisomeeri ja lindaani) <0,00005 <0,00005 <0,00005 <0,00005 <0,00005 <0,00005 x Simatsiini <0,000003 <0,000027 <0,00005 <0,000003 <0,000019 <0,00005 <0,000025 Syklodieeni -torjunta-aineet -Aldriini x -Dieldriini x -Endriini x -Isodriini x Isoproturoni <0,00002 <0,00002 <0,00002 <0,00002 <0,000019 <0,00002 Muut orgaaniset yhdisteet Di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP) 0,0016 0,023 0,0769 <0,00005 <0,00057 0,00336 Syanidit (kokonais-cn:nä) <0,0005 <0,0061 0,01 <0,0005 <0,00569 <0,01 <0,05

LIITE 5 TARKKAILUOHJELMA

Tilaaja Nokian kaupunki Asiakirjatyyppi Seurantaohjelma Päivämäärä 7.3.2014 Viite 1510007770 HÄPESUON KAATOPAI- KAN KUNNOSTUS KUIVATUS-, POHJA- JA ORSIVESIEN TARKKAI- LUOHJELMA

1 Päivämäärä 7.3.2014 Laatija Eliisa Toikkanen Tarkastaja Riitta Kettunen, Jaana Sunell Hyväksyjä Jukka Huppunen, Jouni Saranpää Viite 1510007770

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 2. TARKKAILUKOHDE 3 2.1 Häpesuon kaatopaikan kuivatusvedet 3 2.1.1 Jätetäytön kuivatusvesien vedenkäsittely 3 2.1.2 Kyynioja 5 2.1.3 Nokianvirta 5 2.2 Pohjavedet 5 2.3 Orsivedet 6 3. KUIVATUS-, POHJA- JA ORSIVESIEN TARKKAILUOHJELMA 7 3.1 Kuivatus-, pohja- ja orsivesien tarkkailupisteet 7 3.1.1 Kuivatusvedet 7 3.1.2 Pohjavedet 8 3.1.3 Orsivedet 8 3.2 Tarkkailtavat laatuominaisuudet 9 3.2.1 Kuivatusvedet 9 3.2.2 Pohjavedet 9 3.2.3 Orsivedet 10 3.3 Tarkkailuajankohdat 10 3.4 Näytteenotto 11 4. TIEDON TUOTTAMINEN 11 4.1 Virtaama 11 4.2 Näytteenotto ja analysointi 11 4.3 Päästöjen laskentatapa ja tulosten arviointi 11 4.3.1 Poikkeavat tulokset 12 4.3.2 Riskien pienentäminen 13 5. TULOSTEN RAPORTOINTI 13 6. LÄHTEET 14 LIITTEET Liite 1 Kartta näytepisteistä

3 1. JOHDANTO Häpesuon entinen kaatopaikka sijaitsee Nokian keskusta-alueella Yrittäjäkadun itäosan tuntumassa. Kaatopaikka on arvion mukaan ollut toiminnassa vuosina 1946-1964. Häpesuon teollisuus- ja yhdyskuntajätteen kaatopaikka on perustettu Häpesuon suoalueelle. Häpesuon kaatopaikalle on toimitettu mm. kumijätettä ja käymäläjätettä. Lisäksi kaatopaikalle on tuotu täyttömaita ja kalliolouhetta. Kaatopaikan käyttöaikaan Nokialla on toiminut mm. seuraavia teollisuuslaitoksia: rengasteollisuutta, paperi- ja selluteollisuutta, kenkä- ja nahkateollisuutta ja sahatoimintaa. Nykytilanteessa kaatopaikka-alueen hulevedet johdetaan hulevesiviemärin ja avo-ojien kautta Kyyniojaan ja siitä edelleen Nokianvirtaan. Kaatopaikkaa tullaan kunnostamaan ja kunnostuksen yhteydessä tehdään jätetäytön kaivutöitä lohkoittain. Häpesuon kaatopaikan kunnostuksen yhteydessä syntyville jätetäytön kuivatusvesille järjestetään vedenkäsittely paikanpäällä. Vedenkäsittelyssä varaudutaan paikalla käsiteltyjen vesien pumppaamiseen Kullaanvuoren jätevedenpuhdistamolle Kyyniojan alivirtaama-aikaan, jolloin laimenemisolosuhteet Kyyniojassa voivat olla heikot. Tämä seurantaohjelma koskee Häpesuon kaatopaikan kunnostuksen aikaista kuivatus-, pohja- ja orsivesien laadun tarkkailua. 2. TARKKAILUKOHDE 2.1 Häpesuon kaatopaikan kuivatusvedet Häpesuon kaatopaikan alue kallistuu pinnankorkeustietojen mukaan kaakkoon Viikinharjuun päin. Nykytilanteessa kaatopaikka-alueen pintavedet johdetaan hulevesiviemärin ja avo-ojien kautta Kyyniojaan ja siitä edelleen Nokianvirtaan. Vuonna 2013 Häpesuon kaatopaikan koekaivannoista otetuissa näytteissä kiintoainepitoisuus on havaittu korkeaksi ja orgaanisen aineen (COD Cr ) pitoisuudet ovat olleet koholla. Kaatopaikkavesissä on havaittu PAH-yhdisteitä yli kymmenen kertaa enemmän kuin yhdyskuntajätevesistä yleensä. Muiden ympäristölle haitallisten aineiden määrä oli Häpesuon kaatopaikkavesissä samaa suuruusluokkaa tai matalampia kuin yhdyskukuntajätevedenpuhdistamolta lähtevässä vedessä yleensä. 2.1.1 Jätetäytön kuivatusvesien vedenkäsittely Häpesuon kaatopaikan kunnostuksen aikana kaatopaikan jätetäytön kuivatusvedet johdetaan vedenkäsittelyyn, joka on mitoitettu virtaamalle 540 m 3 /d. Arvioin mukaan kaivutyö tehdään noin 1000 m 2 lohkoissa (3 m syvä) ja kaivutyö etenee noin 700 m 3 /d. Häpesuon kaatopaikan kuivatusvedet johdetaan kuivatusojista painovoimaisesti ja pumppaamalla kaivoon. Kaivosta vedet pumpataan laskeutusaltaisiin (3 kpl). Kukin laskeutusallas on otettavissa pois käytöstä lietteen tyhjennyksen ajaksi sulkuventtiilillä. Vesi johdetaan kanavaa pitkin ilmastusaltaaseen. Ilmastusaltaassa kaatopaikkavedet ilmastetaan pintailmastimella. Vedet johdetaan edelleen hulevesiviemäriin. Vedenkäsittelyjärjestelmän periaatekaavio ja hulevesijärjestelmän periaate ja alustava sijainti on esitetty alla olevissa kuvissa (Kuva 2-1, Kuva 2-2).

4 Kuva 2-1. Periaatekaavio vedenkäsittelyjärjestelmästä. Kuva 2-2. Periaatekuva hulevesijärjestelmästä ja sen alustava sijainti. Kuivatusvesien purku hulevesiviemäriin on suunniteltu tapahtuvan nykyistä reittiä harjun pohjoisreunaa pitkin tai vaihtoehtoisesti Yrittäjänkadun pohjoisreunassa kulkevaan hulevesiviemärilinjaan. Häpesuon vedenkäsittelyssä varaudutaan käsiteltyjen vesien pumppaamiseen jätevesiviemäriin, mikäli laimenemisolosuhteet Kyyniojassa ovat huonot tai kaatopaikkavesien laadussa ilmenee jotain poikkeavaa.

5 2.1.2 Kyynioja Kyyniojan valuma-alue on kooltaan 10,9 km 2 (valuma-alueen alaraja Laajanoja). Laajanojan valuma-alue (35.212) on puolestaan kooltaan 28,3 km 2 (valuma-alueen alaraja Nokianvirta). Kyyniojan vedenlaatua on seurattu sen latvaosassa Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksen velvoitetarkkailun yhteydessä. Vuonna 2008 sattunut viemärivuoto jätteenkäsittelykeskuksessa heikensi esimerkiksi reitin varrella olevan Kyynijärven veden laatua useiksi vuosiksi. Vaikka Kyynijärvi on nykyisin toipunut viemärivuodon aiheuttamasta poikkeuksellisesta likaantumisesta, kaatopaikan kuormittava vaikutus oli edelleen selvä vuonna 2012. Vaikutus näkyi mm. järvivedelle korkeana sähkönjohtavuutena, humusvedelle korkeana ph:na, kohonneena typpipitoisuutena (2,6 mg/l) ja korkeana sulfaattipitoisuutena. (KVVY 2013) Kyynijärveen laskevassa ojassa on veden kokonaistyppipitoisuus parin viime vuoden aikana vaihdellut välillä 1,7 4,4 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 0,019 0,025 mg/l. COD Mn on ollut 31 44 mg/l, sulfaattipitoisuus 13 19 mg/l ja kloridipitoisuus 4,0 9,0 mg/l. Velvoitetarkkailun yhteydessä ei seurata metallien tai orgaanisten haitta-aineiden pitoisuutta pintavesissä. (KVVY 2013) 2.1.3 Nokianvirta Nokianvirran alajuoksulta on vesistötarkkailun yhteydessä analysoitu samoja haitta-aineita kuin mitä on analysoitu Häpesuon kaatopaikkavesistä. Kyseiseen tarkkailupisteen kautta kulkevat kaikki Näsijärven ja Pyhäjärven reittien vedet Kokemäenjokeen. Tarkkailupisteen yläpuolelle johdetaan myös Nokian Kullaanvuoren jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet, SCA:n Nokian paperitehtaan puhdistetut jätevedet sekä Nokian kaupungin keskusta-alueen hulevedet (mm. Kyynioja). Niin teollisuuden kuin yhdyskuntien puhdistetut jätevedet sisältävät pienessä määrin metalleja ja erilaisia orgaanisia haitta-aineita (Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ja Helsingin Vesi 2008, Toivikko 2011) Nokiavirran alajuoksulta on havaittu mm. kohonneita PAH-aineiden pitoisuuksia. Nokianvirrassa betso(g,h,i)peryliinin ja indeno(1,2,3-cd)pyreliinin pitoisuudet ylittävät ympäristölaatunormin. Lisäksi oktyylifenolit ja oktyylifenolietoksylaattien pitoisuudet ylittivät ympäristölaatunormin. 2.2 Pohjavedet Häpesuon kaatopaikka sijaitsee Maatialanharjun I-luokan pohjavesialueella. Maatialanharjun pohjavesialueen pinta-ala on 2,24 km 2 ja pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala 1,07 km 2. Pohjavettä arvioidaan alueella muodostuvan 720 m 3 /d. Maatialanharju on osa itä-länsisuuntaista harjumuodostumaa, jonka ydinosan leveys on keskimäärin 200 m. Alue jakaantuu kahteen topografiseen selänteeseen, Maatialanharjuun ja Viikinharjuun, jonka itäosa kuuluu pohjavesialueeseen. Alue rajoittuu pohjoisessa Vihnusjärveen, joka on hydraulisessa yhteydessä muodostumaan. Maatialanharjun pohjavesialueen sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa (Kuva 2-3). (OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu. 2014)

6 Kuva 2-3. Maatialanharjun pohjavesialueen rajaus (Lähteestä OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu 18.2.2014 Karttakeskus, Lupa L4659 SYKE, ELY-keskukset) Häpesuon kaatopaikan alueella pohjaveden taso on havaintotietojen perusteella n. tasolla +72 +74. Pohjavesi on jätetäytön kohdalla n. 20 25 metriä maanpinnasta. Maatialan vedenottamo sijaitsee noin 1,3 kilometrin etäisyydellä Häpesuon kaatopaikan alueelta. Pohjaveden laatu seuraa Vihnusjärven laatua. Pohjavesi on paikoin hyvin rautapitoista. (OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu. 2014) 2.3 Orsivedet Kaatopaikan alueella on huomattava orsivesiesiintymä. Suolle täytetyn kaatopaikan pohjalla on tiiviitä maakerroksia, jotka padottavan pintavesiä huomattavasti pohjaveden yläpuolella. Orsivettä on havainnoitu useista orsivesiputkista jätetäytön kohdalla ja sen ympäristössä. Orsivedenpinta on havaintojen perusteella tasolla +91..+92. Orsiveden alapinnan arvioidaan ulottuvan jätetäytön alapintaan. Jätetäytön alapuolella oleva tiivis maakerros padottaa orsivettä, jonka luonnollinen valumasuunta olisi harjun suuntaan ja kohti pohjaveden muodostumisaluetta. Tämän vuoksi eri vaiheissa tehtyjen tutkimusten yhteydessä jätetäytön alapuolista tiivistä kerrosta ei ole haluttu puhkaista. Olemassa olevien tietojen mukaan alueen eteläreunalla harjurinteestä on rikottu vettä pidättävä kerros kunnallistekniikan rakennustöiden yhteydessä. On mahdollista, että orsivettä pääsee tätä kautta pieniä määriä sekoittumaan varsinaiseen pohjaveteen. Tehdyissä selvityksissä on arvioitu, että kaatopaikan jätetäytöstä noin 30 % on vedellä kyllästynyttä. Vuonna 2014 tehdyissä tutkimuksissa koekuopissa havaittiin kaatopaikan sisäistä orsivettä jätetäyttökerrosten yläosissa. Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry on tutkinut Häpesuon kaatopaikan ympäristön orsiveden laatua vuosina 1995 2005. Tuolloin kaatopaikan vaikutus näkyi putkissa SV 1 ja SV 2, joissa ammoniumtyppipitoisuus oli kohonnut. Kokonaisfosforipitoisuus oli koholla verrattuna luonnollisiin pohjaveden fosforipitoisuuksiin. Raskasmetallipitoisuudet ovat olleet kaikissa putkissa alhaisia. Putkessa SV 1 havaittiin bentseeniä vuoden 2005 tutkimuksissa 60 μg/l ja pestisidejä (2,6 dibentsoamidi BAM) 0,8 μg/l. Putkessa SV 2 bentseenipitoisuus oli 13 μg/l. MTBE:tä ei havaittu yhdessäkään putkessa.

7 Häpesuon vanhan kaatopaikan riskinarvioinnin ja kunnostusvaihtoehtojen tarkastelun yhteydessä otettiin jätetäytöstä myös vesinäytteittä (Hyöty ja Ikävalko 2009). Havaintoputkesta SV4 otetussa vesinäytteessä todettiin bentseeniä 44,7 μg/l. Metallien pitoisuudet olivat alle laboratorion määritysrajan. Näytteessä ei todettu haihtuvia hiilivetyjä eikä mineraaliöljyä. Havaintoputkesta SV5 otetussa vesinäytteessä todettiin viitteitä öljyhiilivetyjen keskitisleistä (C10-C21 0,06 mg/l). Näytteessä todettiin bentseeniä 57,6 μg/l ja viitteitä muista haihtuvista yhdisteistä. Kuva 2-4. Maatialanharjun pohjavesialueen orsi- ja pohjaveden havaintoputket (orsivesi SV1-SV5, pohjavesi HP8/96 ja HP1/95) Häpesuon kaatopaikan alueella (Lähteestä OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu 18.2.2014 Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12 SYKE, ELY-keskukset). 3. KUIVATUS-, POHJA- JA ORSIVESIEN TARKKAILUOH- JELMA 3.1 Kuivatus-, pohja- ja orsivesien tarkkailupisteet Kuivatus-, pohja- ja orsivesien tarkkailupisteet on esitetty liitteen 1 kartassa. 3.1.1 Kuivatusvedet Häpesuon kaatopaikan kunnostuksen aikaisia kaatopaikan jätetäytön kuivatusvesien laatua tulee tarkkailla ennen vedenkäsittelyyn johtamista sekä vedenkäsittelyn jälkeen seuraavista pisteistä (Kuva 3-1): P1 vedenkäsittelyyn tulevan veden laatu tulopumppaamosta P2 vedenkäsittelystä lähtevän veden laatu ennen hulevesiviemäriin johtamista

8 Kuva 3-1. Kuivatusvesien näytteenottopisteet vedenkäsittelyyn tulevasta vedestä ja vedenkäsittelystä lähtevästä vedestä. 3.1.2 Pohjavedet Häpesuon kaatopaikan kunnostuksen aikaista pohjaveden seurantaa tehdään seuraavista pohjaveden havaintoputkista: - HP1/95 - HP8/96 3.1.3 Orsivedet Häpesuon kaatopaikan kunnostuksen aikaista orsiveden laadunseurantaa suoritetaan yhdestä uudesta orsiveden näyteputkesta (OR2). Lisäksi tarkkaillaan 16 havaintoputkesta orsiveden pinnankorkeutta: - SV2 -SV3-6 ja 8-12 - 101-103 - 106 - R1 - R4 - P2 - PK26 - OR1 - OR3

9 3.2 Tarkkailtavat laatuominaisuudet 3.2.1 Kuivatusvedet Viikoittaisessa näytteenotossa käsittelyyn tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä tutkitaan seuraavia laatuominaisuuksia: - Lämpötila - ph - Sähkönjohtavuus - Kiintoaine - Kemiallinen hapenkulutus, COD Mn - Biologinen hapenkulutus, BOD 7ATU - Kokonaistyppi, N-kok - Ammoniumtyppi, NH 4 -N - Kokonaisfosfori, P-kok - Metallit (suodatettu) - Kokonaismetallit - PAH-yhdisteet - Seuraavat haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC): Bentseeni, MTBE, 1,2-dikloorietaani (EDC), Tetrakloorietyleeni (PER), Tetrakloorimetaani (TCM), Trikloorimetaani, 1,2- diklooribentseeni, 1,4-diklooribentseeni - Öljyhiilivedyt (C10-C40) Jotta kuivatus-, pohja- ja orsivesien tuloksia voidaan verrata keskenään, tutkitaan myös kuivatusvesistä poikkeuksellisesti kemiallinen hapenkulutus permanganaattilukuna (COD Mn ). Laajennetussa näytteenotossa käsittelyyn tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä tutkitaan seuraavia laatuominaisuuksia: 3.2.2 Pohjavedet - Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) - Torjunta-aineet - Dioksiinit ja furaanit - Fenoliset yhdisteet - Syanidit - Ftalaatit - Vinyylikloridi Viikoittaisessa näytteenotossa pohjavedestä tutkitaan seuraavia laatuominaisuuksia: - Lämpötila - ph - Sähkönjohtavuus - Sameus - Hapen kyllästysaste, O 2 - Alkaliniteetti - Kemiallinen hapenkulutus, COD Mn - Nitraattityppi, NO 3 -N - Nitriittityppi, NO 2 -N - Ammoniumtyppi, NH 4 -N - Magnesium, Mg - - Kalsium, Ca - - Bentseeni - MTBE - PAH-yhdisteet - Öljyhiilivedyt (C10-C40) - raskasmetallit (liukoinen) Pohjavesistä tehdään laajennettu näytteenotto vain siinä tapauksessa, että kuivatusvesistä havaitaan laajennetussa näytteenotossa merkittäviä määriä pohjaveden tarkkailuohjelmaan sisältymättömiä haitta-aineita.

10 3.2.3 Orsivedet Viikoittaisessa näytteenotossa orsivedestä, yhdestä näytteenottopisteestä, tutkitaan seuraavia laatuominaisuuksia: - Lämpötila - ph - Sähkönjohtavuus - Kiintoaine - Kemiallinen hapenkulutus, COD Mn - Biologinen hapenkulutus, BOD 7ATU - Kokonaistyppi, N-kok - Ammoniumtyppi, NH 4 -N - Kokonaisfosfori, P-kok - Metallit (liukoinen) - Kokonaismetallit - PAH-yhdisteet - Seuraavat haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC): Bentseeni, MTBE, 1,2-dikloorietaani (EDC), tetrakloorietyleeni (PCE), trikloorietyleeni (TCE), tetrakloorimetaani (TCM), trikloorimetaani, 1,2-diklooribentseeni, 1,4-diklooribentseeni, vinyylikloridi (VC) - Öljyhiilivedyt (C10-C40) Orsivesistä tehdään laajennettu näytteenotto vain siinä tapauksessa, että kuivatusvesistä havaitaan laajennetussa näytteenotossa haitta-aineita. 3.3 Tarkkailuajankohdat Häpesuon kaatopaikan kunnostuksen ajan otetaan viikoittain kuivatus-, pohja- ja orsivesinäytteet sekä mitataan pohja- ja orsivesien pinnakorkeudet. Vedenkäsittelyyn tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä tehdään laajennettu näytteenotto 3 kertaa kaatopaikan kunnostustöiden aikana. Laajennettu näytteenotto ajoitetaan kaatopaikan kunnostustöiden alkuun, kun kunnostustyöt ovat edenneet jätetäytön syvimpään kohtaan ja kunnostustöiden loppuun. Tarvittaessa laajennettu näytteenotto tehdään myös pohja- ja orsivesistä, mikäli kuivatusvesien laajennetussa näytteenotossa havaitaan haitta-aineita (Taulukko 3-1). Taulukko 3-1. Tarkkailuohjelma. PM = perusmuuttujat, HA = haitta-aineet, joista lista alaosassa. Viikoittain 3 kertaa kaivutöiden aikana Kuivatusvedet PM + HA HA laaja Pohjavesi PM + HA Tarvittaessa HA laaja Orsivesi PM + HA Tarvittaessa HA laaja Perusmuuttujat Haitta aineet PM HA laaja HA Lämpötila Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) PAH yhdisteet ph Torjunta aineet Öljyhiilivedyt (C10 C40) Happi, liukoinen 1) Dioksiinit ja furaanit Bentseeni 2) Hapen kyllästysaste 1) Fenoliset yhdisteet MTBE 2) Väri 1) Syanidit 1,2 dikloorietaani 2) Sameus 1) Ftalaatit Tetrakloorietyleeni 2) Sähkönjohtavuus Vinyylikloridi Tetrakloorimetaani 2) Kiintoaine 2) Trikloorimetaani 2) Kokonaistyppi 1,2 diklooribentseeni 2) Kokonaisfosfori 1,4 diklooribentseeni 2) Ammoniumtyppi 3) 4) Metallit (liukoinen) Metallit (kokonaispitoisuus) 4) Kloridit 1) Magnesium 1) Kalsium 1) Rauta 1) Mangaani 1) Sulfaattipitoisuus 1) Biologinen hapenkulutus 2) Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) Alkaliniteetti 1) 1) Analysoidaan vain pohjavedestä 2) Analysoidaan vain kuivatus ja orsivesistä 3) Pohjavedestä metallipitoisuudet määritetään liukoisina 4) Kuivatus ja orsivesistä analysoidaan metallipitoisuudet sekä kokonaispitoisuuksina että liukoisina

11 3.4 Näytteenotto Näytteenotto vedenkäsittelyyn tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä suoritetaan kokoomanäytteinä. Vedenkäsittelyyn tulevasta vedestä otetaan vähintään 2 kappaletta kertanäytteitä niin, että kertanäytteiden välillä on useampi pumppauskerta. Kertanäytteet yhdistetään yhdeksi kokoomanäytteeksi. Vedenkäsittelystä lähtevästä vedestä otetaan vähintään 2 kappaletta kertanäytteitä, jotka yhdistetään yhdeksi kokoomanäytteeksi. Lähtevän veden näytteet otetaan tulevan veden näytteenoton jälkeen niin, että tulevan veden näytteenotosta on ehtinyt kulua useampi pumppauskerta. Pohjavesinäytteet otetaan soveltuvilla näytteenottotekniikoilla kuten esim. lowflow-pumpulla ja orsivesinäytteet otetaan noutimella huuhtelupumppauksen jälkeen. Jätetäytön kuivatusvesien vedenkäsittely on varustettu pumppaamon jälkeen sijaitsevalla rekisteröivällä magneettisella virtaamamittauksella. Näytteenoton yhteydessä tulee merkitä ylös vedenkäsittelyyn johdettu virtaama vuorokauden ajalta. Näytteet otetaan suoraan pulloihin. Näytteenoton yhteydessä tehdään aistinvaraiset havainnot vedestä (haju, ulkonäkö). Näytteenottotiedot (näytteenotossa käytetyt välineet, aistinvaraiset havainnot jne.) kirjataan näytteenottopöytäkirjaan. Näytteenottohetkellä vallitsevat sääolosuhteet (mm. sade, lumimäärä maastossa) kirjataan ylös. Näytteet suljetaan tiiviisti näytepulloihin, jotka toimitetaan viileässä laboratorioon analysoitaviksi viivytyksittä. 4. TIEDON TUOTTAMINEN Mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseistä pidetään yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. 4.1 Virtaama Vedenkäsittelyyn johdetun veden virtaamaa mitataan pumppaamolta vedenkäsittelyyn johdetusta vedestä rekisteröivällä magneettisella virtaamamittarilla. Näytteenoton yhteydessä on otettava ylös virtaama vuorokauden ajalta. 4.2 Näytteenotto ja analysointi Näytteenotto ja virtaamamittaukset toteutetaan sertifioitujen ympäristönäytteenottajien toimesta. Näytteiden analysointi tehdään ensisijaisesti voimassa olevien standardien mukaisesti. Vähimmäisvaatimus on, että näytteet analysoidaan akkreditoituja menetelmiä käyttäen. Käytetty analyysimenetelmä sekä menetelmän epävarmuus raportoidaan tulosten yhteydessä. Näytteenotossa noudatetaan vallitsevia työsuojeluohjeita. Lisätietoja löytyy esimerkiksi julkaisusta Työsuojelu vesi- ja ympäristönäytteenotossa ja hydrologisissa mittauksissa (Ympäristöministeriö. 2006,Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2006). 4.3 Päästöjen laskentatapa ja tulosten arviointi Vedenlaatua kuvaavat ominaisuudet esitetään näytepisteittäin ja laatumuuttujittain taulukoina. Häpesuon kaatopaikkavesien käsittelytavoitteet riippuvat siitä, johdetaanko vedet Nokian kaupungin jätevesiviemäriin / Kullaanvuoren jätevedenpuhdistamolle vai nykyistä reittiä Kyyniojaan ja edelleen Nokianvirtaan. Viemäröitäessä poikkeavia jätevesiä yhdyskuntajätevedenpuhdistamolle tulee noudattaa viemärilaitoksen asettamia raja-arvoja. Nokialla raja-arvot on toistaiseksi asetettu tapauskohtaisesti. Mikäli Häpesuon kaatopaikkavedet johdetaan Kullaanvuoren jätevedenpuhdistamolle, voidaan lähtökohtana käyttää samoja vaatimuksia, mitä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Koukkujärven jätteenkäsittelykeskukselle on asetettu, koska myös kyseisen kaatopaikan vedet johdetaan Kullaanvuoreen. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös Teollisuusjätevesioppaassa esitettyjä ohjearvoja (Vesilaitosyhdistys 2011).

Kaatopaikkavesien ympäristöön johtamisen osalta ei ole olemassa valtakunnallisia laatuvaatimuksia tai -suosituksia. Mikäli Häpesuon kaatopaikkavedet käsitellään paikan päällä ja johdetaan Kyyniojaan, lähtökohtana voidaan käyttää Valtioneuvoston päätöstä sisävesien laadusta kalojen elinolojen turvaamiseksi (1172/1999 ja muutos 832/2010) Valtioneuvoston asetusta vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (Vna 868/2010) Häpesuon kaatopaikkavesien käsittelyn tavoitteeksi on ehdotettu alla olevia pitoisuusarvoja (Taulukko 4-1). Ehdotuksessa on huomioitu, että kaatopaikkaveden haitallisten aineiden pitoisuudet laimenevat huonoimmassakin tilanteessa vähintään puoleen Kyyniojaan johdettaessa. Lisäksi on huomioitava, että Häpesuon kaatopaikkavesiä johdetaan vesistöön lyhyen aikaa suhteessa muihin kuormittajiin. Taulukko 4-1. Ehdotus Häpesuon kaatopaikkaveden käsittelytavoitteiksi, mikäli vedet johdetaan Kyyniojaan ja edelleen Nokianvirtaan. Laatutekijä Ehdotus käsittelytavoitteeksi, Peruste pitoisuus enintään Kiintoaine 25 mg/l VN asetus 1172/1999 COD Cr 60 mg/l Sama kuin Kullaanvuoren puhdistamolla BOD 7 (atu) 10 mg/l Sama kuin Kullaanvuoren puhdistamolla Kokonaisfosfori 0,3 mg/l Sama kuin Kullaanvuoren puhdistamolla Kokonaistyppi 15 mg/l VN asetus 888/2006 Ammoniumtyppi 12 mg/l Laskettu kokonaistypestä olettaen, että kaatopaikkaveden NH 4 -N/N kok suhde on 0,75 Metallit 2 x pintavesien ympäristönlaatunormi (VNa 868/2010) Kaatopaikkavesi laimenee Kyyniojassa huonoimmassakin tilanteessa vähintään puoleen PAH-yhdisteet Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) 2 x pintavesien ympäristönlaatunormi (VNa 868/2010) 2 x pintavesien ympäristönlaatunormi (VNA 868/2010) Kaatopaikkavesi laimenee Kyyniojassa huonoimmassakin tilanteessa vähintään puoleen Kaatopaikkavesi laimenee Kyyniojassa huonoimmassakin tilanteessa vähintään puoleen Öljyhiilivedyt (C10-C40) 1,0 mg/l Taso, johon päästään tehokkailla öljynerottimilla. Maanteiden hulevesien öljyhiilivetypitoisuus on tutkimuksen mukaan 0,4 8 mg/l Pohjavesien laatua verrataan pohjaveden ympäristönlaatunormeihin (VNa 1040/2006 muutoksineen). Kuivatusvesien kuormittavuutta arvioidaan analysoitujen pitoisuuksien sekä virtaamien perusteella. Kunkin näytekerran pitoisuuksista ja virtaamasta lasketaan vedenkäsittelyyn tuleva ja sieltä lähtevä kuormitus grammoina ja eri tarkkailukertojen kuormituksia verrataan toisiinsa. Raportissa esitetään tarkkailukertojen pitoisuudet (mg/l) ja hetkelliset kuormitukset (g/d) tarkkailupisteittäin. Kuormituksen laskennassa määritysrajan alittavat analyysitulokset huomioidaan arvioimalla pitoisuudeksi 50 % määritysrajasta. Jos määritysraja on esim. 30 mg/l, käytetään laskennassa arvoa 15 mg/l. Tulosten ohella tulee myös raportoida tulosten mittausepävarmuus. 12 4.3.1 Poikkeavat tulokset Vanhan kaatopaikan kunnostuksessa ja vesien käsittelyssä olosuhteet ovat harvoin vakiot ja siten erilaisiin poikkeamiin on hyvä varautua. Häpesuon vesinäytteissä voi esiintyä poikkeavia tuloksia, joihin tulee reagoida heti analyysitulosten valmistuttua seuraavasti: - Mikäli haitallisia aineita löytyy käsitellystä vedestä arvioitua enemmän tai veden laatu muuttuu merkittävästi, tulee syy selvittää mahdollisimman nopeasti. Tarvittaessa kunnostustyöt ja vesien johtaminen keskeytetään. - Mikäli kuivatusvesissä havaitaan laajennetussa näytteenotossa haitta-aineita yli sallittujen raja-arvojen, tulee myös pohja- ja orsivedestä tehdä laajennettu näytteenotto. - Mikäli haitallisia aineita löytyy pohjavedestä, tulee syy selvittää mahdollisimman nopeasti. Tällöin kunnostustyöt pysäytetään ja päästölähde selvitetään. Tarvittaessa aloitetaan suojapumppaus.

- Mikäli haitallisia aineita löytyy kaivualueen ulkopuolisesta orsivedestä, aloitetaan tarvittaessa suojapumppaus haitta-aineiden mahdollisen leviämisen estämiseksi. - Vesienkäsittelyä voidaan tarvittaessa tehostaa seuraavasti: o Arvioitua suurempien vesimäärien käsittely voidaan hoitaa lisäkapasiteettia rakentamalla o Laskeutusta (kiintoaineen, metallien, PAH-yhdisteiden erotusta) voidaan tehostaa kemikaalilla o Ennakoimattomien haitallisten aineiden poistoa voidaan tehostaa esim. aktiivihiilellä o Osa tai kaikki vedet voidaan poikkeustilanteissa johtaa Kullaanvuoren jätevedenpuhdistamolle (sisältää hintariskin vesien vastaanottoon liittyen ja Kullaanvuoren puhdistamon käsittelytuloksen heikkenemisen) 13 4.3.2 Riskien pienentäminen Häpesuon vedenkäsittelyn riskejä on pyritty pienentämään mahdollisuuksien mukaan jo vedenkäsittelyjärjestelmää suunniteltaessa. Riskien pienentämisen keinoja ovat: - Käsittelystä poistuvan veden laatua seurataan säännöllisesti näytteenoton avulla. Tarvittaessa veden laatua voidaan seurata jatkuvatoimisesti sähkönjohtokyvyn mittauksella, joka kuvaa lähinnä suolojen (esim. kloridit, sulfaatit), ammoniumtypen ja metallien määrää kaatopaikkavedessä. - Käsittelyyn tulevan veden laatua seurataan näytteenoton avulla säännöllisesti siten, että jokaisesta kunnostuslohkosta tulee vähintään kaksi näytteenottokertaa. - Käsittelyaltaat sijoitetaan suojarakennukseen hajujen leviämisen estämiseksi. Tarvittaessa rakennuksesta poistuva ilma voidaan käsitellä. - Kaatopaikkaveden ilmastaminen (hapettaminen) vähentää hajuja hulevesiviemärissä. - Allas- ym. rakenteiden kunto tarkastetaan säännöllisesti esim. lietteen poiston yhteydessä. - Lietteen poiston laskeutus- ja selkeytysaltaista tulee olla säännöllistä. - Tarvittaessa laimennusvettä voidaan johtaa Kyyniojaan alivirtaamakausina esim. Nokianvirran yläjuoksulta. - Öljynerotuskaivo huolletaan säännöllisesti. 5. TULOSTEN RAPORTOINTI Kuivatus-, pohja- ja orsivesien laadusta laaditaan heti analyysitulosten valmistuttua taulukko ja tarvittaessa annetaan suositukset jatkotoimenpiteistä. Kuivatus-, pohja- ja orsivesien laadusta laaditaan kunnostustöiden päätyttyä loppuraportti. Raportissa esitetään näytteenoton tulokset kohdassa 4.3 kuvatulla tavalla sekä niiden perusteella tehdyt johtopäätökset. Vedenkäsittelyn toimintaa tulee tarkkailla. Vedenkäsittelystä pidetään päiväkirjaa, johon merkitään mm. vedenkäsittelyssä tapahtuneet poikkeamat ja huolto- ja kunnostustoimenpiteet. Työmaalla pidetään päiväkirjaa, johon kirjataan mm. työvaiheet ja tapahtuneet poikkeamat. Raportit toimitetaan Nokian Vesi Oy:lle, kaatopaikan kunnostuksesta vastaavalle urakoitsijalle, kaatopaikan kunnostuksen rakennuttajalle, Nokian kaupungille sekä Pirkanmaan ELY-keskukselle ja koottuna Länsi- ja Sisäsuomen aluehallintovirastoon kunnostuksen ympäristöluvan myöntäjälle. Tarkkailua koskevat tiedot ja raportit tulee säilyttää vähintään viiden vuoden ajan. Tampereella 7.3.2014 RAMBOLL FINLAND OY Eliisa Toikkanen suunnittelija, DI Riitta Kettunen TkT, ryhmäpäällikkö Vesihuolto

14 6. LÄHTEET HYÖTY, Perttu ja IKÄVALKO, Päivi. 2009. Häpesuon vanhan kaatopaikan riskinarviointi ja kunnostusvaihtoehdot. FCG Planeko, 2009. Tutkimusraportti 215-D2369. KETTUNEN Riitta ja LAAKSONEN Tuulikki. 2014. Häpesuon kaatopaikan kunnostus, vesienkäsittelyn yleissuunnitelma. Nokian kaupunki. Tampere: Ramboll Finland Oy, 2014. VESILAITOSYHDISTYS. 2011. Teollisuusjätevesiopas. Asumajätevesistä poikkeavien jätevesien johtaminen viemäriin, Helsinki: Vesilaitosyhdistys, 2011. Vesilaitosyhdistyksen julkaisusarja nro 50. Ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta. 2014. Viitattu 18.2.2014.

ARVIOITU KAIVU-ALUE RAJA TÄYTTÖALUEEN RAJA 1964 k.osa / kylä kor tteli / tila Ton tti/ Rn:o Viranomaismerkintöjä Rakennust oime npide Piiru stus laji Raken nusk ohte en nimi ja osoi te Häpesuon kaatopaikka Nokia Su unn. (nimi, tutk into, all ekirj. ) Eliisa Toikkanen Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere puh. 020 755 611 www.ramboll.fi Piiru stukse n sisä ltö Kuivatus-, pohja- ja orsivesien seurantapisteet Koordinaatti/korkeusjärjestelmä Suun n. ala YMP Piirus tusnro Liite 1 Piirt. Toie Työn ro 1510007770 Hyv. Jukka Huppunen Tiedosto Muutos Pvm Mitt akaa va 1:500 GK24/N2000 7.3.2014

/TC 147 Water quality/ SC 6 Sampling (general methods) SFS-standardit SFS-käsikirja 147-1:2010 Veden laatu. Osa 1: Näytteenottomenetelmät. SFS-EN 5667-1:2007 SFS-EN 5667-3:2004 SFS- 5667-4: 2009 SFS- 5667-5:2009 SFS- 5667-6:2009 SFS- 5667-7:2009 SFS- 5667-8:2009 SFS- 5667-9:2009 SFS- 5667-10:2009 SFS- 5667-11:2009 SFS- 5667-12:2009 Water quality. Sampling. Part 1: Guidance on the design of sampling programmes and sampling techniques ( 5667-1:2006) Water quality - Sampling -- Part 3: Guidance on the preservation and handling of water samples ( 5667-3:2003) Water quality - Sampling -- Part 4: Guidance on sampling from lakes, natural and man-made ( 5667-4:1987) Water quality - Sampling -- Part 5: Guidance on sampling of drinking water from treatment works and piped distribution systems ( 5667-5:2006) Water quality - Sampling -- Part 6: Guidance on sampling of rivers and streams ( 5667-6:2005) Water quality - Sampling -- Part 7: Guidance on sampling of water and steam in boiler plants ( 5667-7:1993) Water quality - Sampling -- Part 8: Guidance on the sampling of wet deposition ( 5667-8:1993) Water quality - Sampling -- Part 9: Guidance on sampling from marine waters ( 5667-9:1992) Water quality - Sampling -- Part 10: Guidance on sampling of waste waters ( 5667-10:1992) Water quality - Sampling -- Part 11: Guidance on sampling of groundwaters ( 5667-11:2009) Water quality - Sampling -- Part 12: Guidance on sampling of bottom sediments ( 5667-12:1995) SFS-EN 5667-13:2011 Water quality. Sampling. Part 13: Guidance on sampling of sludges ( 5667-13:2011) SFS- 5667-14:2009 SFS-EN 5667-15:2009 SFS-EN 5667-16:1999 SFS- 5667-17:2009 SFS-EN 5667-19:2004 -standardit 5667-20:2008 Water quality - Sampling -- Part 14: Guidance on quality assurance of environmental water sampling and handling ( 5667-14:1998) Water quality - Sampling -- Part 15: Guidance on the preservation and handling of sludge and sediment samples ( 5667-15:2009) Water quality - Sampling -- Part 16: Guidance on biotesting of samples Veden laatu. Näytteenotto. Osa 16: Ohje biotestinäytteiden käsittelystä ( 5667-16:1998) Water quality - Sampling -- Part 17: Guidance on sampling of bulk suspended solids ( 5667-17:2008) Water quality - Sampling -- Part 19: Guidance on sampling in marine sediments ( 5667-19:2004) Water quality - Sampling -- Part 20: Guidance on the use of sampling data for decision making-compliance with thresholds and classification systems 5667-21:2010 Water quality - Sampling -- Part 21: Guidance on sampling of drinking water distributed by tankers or means other than distribution pipes 5667-22:2010 5667-23:2011 Water quality - Sampling -- Part 22: Guidance on the design and installation of groundwater monitoring points Water quality -- Sampling -- Part 23: Guidance on passive sampling in surface waters Kansikuva Anja Holmsten ja takakannen kuva Jouko Rissanen

Vesikemian standardisointi Lisätietoja: Erikoistutkija Olli Järvinen (epäorgaaninen kemia) tai Kemisti Jari Nuutinen (orgaaninen kemia) (etunimi.sukunimi@ymparisto.fi) Maaliskuu 2012 Standardien tilaukset: Suomen Standardisoimisliitto SFS Verkkokauppa: http://sales.sfs.fi/ Sähköposti: sales@sfs.fi Puh.: 09 149 9331 (vaihde) Faksi: 09 146 4914

/TC 147 Water quality/sc 2 Physical, chemical and biochemical methods Edellä mainittuun ryhmään kuuluvat vain ne -standardit, joita ei ole julkaistu vastaavina SFS-standardeina Water quality - Determination of ammonium. Distillation and titration 5664:1984 method 5666:1999 Water quality - Determination of mercury 5815- Water quality - Determination of biochemical oxygen demand after n days 1:2003 (BODn). Part 1: Dilution and seeding method with allylthiourea addition 5815- Water quality - Determination of biochemical oxygen demand after n days 2:2003 (BODn). Part 2: Method for undiluted samples Water quality - Determination of calcium content. EDTA titri metric 6058:1984 method Water quality - Determination of the sum of calcium and magnesium. 6059:1984 EDTA titrimetric method 6060:1989 Water quality - Determination of the chemical oxygen demand Water quality - Determination of iron. Spectrometric method using 1,10-6332:1988 phenanthroline Water quality - Determination of manganese. Formaldoxime 6333:1986 spectrometric method Water quality - Determination of phenol index. 4-Aminoantipyrine 6439:1990 spectrometric methods after distillation 6703- Water quality - Determination of cyanide. Part 1: Determination of total 1:1984 cyanide 6703- Water quality - Determination of cyanide. Part 2: Determination of easily 2:1984 liberatable cyanide 6703- Water quality - Determination of cyanide. Part 3: Determination of 3:1984 cyanogen chloride 6778:1984 Water quality - Determination of ammonium. Potentiometric method 7150- Water quality - Determination of ammonium. Part 1: Manual spectrometric 1:1984 method 7875- Water quality - Determination of surfactants. Part 1: Determination of 1:1996 anionic surfactants by measurement of the methylene blue index (MBAS) 7875-1:1996/Cor 1:2003 7875- Water quality - Determination of surfactants. Part 2: Determination of nonionic surfactants using Dragendorff reagent 2:1984 Water quality -- Examination and determination of colour 7887:2011 7890-3:1988 7981-1:2005 7981-2:2005 8165-1:1992 8165-2:1999 8245:1999 8288:1986 9174:1998 9297:1989 9390:1990 9964-1:1993 9964-2:1993 9964-3:1993 9965:1993 Water quality -Determination of nitrate. Part 3: Spectrometric method using sulfosalicylic acid Water quality - Determination of polycyclic aromatic hydrocarbons (PAH). Part 1: Determination of six PAH by high-performance thin-layer chromatography with fluorescence detection after liquid-liquid extraction Water quality - Determination of polycyclic aromatic hydrocarbons (PAH). Part 2: Determination of six PAH by high-performance liquid chromatography with fluorescence detection after liquid-liquid extraction Water quality - Determination of selected monovalent phenols. Part 1: Gas-chromatographic method after enrichment by extraction Water quality - Determination of selected monovalent phenols. Part 2: Method by derivatization and gas chromatography Water quality -Guidelines for the determination of total organic carbon (TOC) and dissolved organic carbon (DOC) Water quality - Determination of cobalt, nickel, copper, zinc, cadmium and lead. Flame atomic absorption spectrometric methods Water quality - Determination of chromium. Atomic absorption spectrometric methods Water quality - Determination of chloride. Silver nitrate titration with chromate indicator (Mohr's method) Water quality - Determination of borate. Spectrometric method using azomethine-h Water quality - Determination of sodium and potassium. Part 1: Determination of sodium by atomic absorption spectrometry Water quality - Determination of sodium and potassium. Part 2: Determination of potassium by atomic absorption spectrometry Water quality - Determination of sodium and potassium. Part 3: Determination of sodium and potassium by flame emission spectrometry Water quality - Determination of selenium. Atomic absorption spectrometric method (hydride technique) Water quality - Measurement of biochemical parameters. Spectrometric 10260:1992 determination of the chlorophyll-a concentration 10359- Water quality - Determination of fluoride. Part 1: Electrochemical probe 1:1992 method for potable and lightly polluted water 10359- Water quality - Determination of fluoride. Part 2: Determination of 2:1994 inorganically bound total fluoride after digestion and distillation Water quality - Determination of dissolved sulfide. Photometric method 10530:1992 using methylene blue Water quality - Determination of aluminium. Spectrometric method using 10566:1994 pyrocatechol violet Water quality - Determination of chromium(vi). Spectrometric method 11083:1994 using 1,5-diphenylcarbazide Water quality -- Determination of dissolved bromate -- Method using ion 11206:2011 chromatography (IC) and post column reaction (PCR) Water quality - Determination of low-volatility lipophilic substances - 11349:2010 Gravimetric method /TS Water quality - Determination of selected organic plant-treatment agents. 11370:2000 Automated multiple development (AMD) technique Water quality - Determination of nitrogen. Part 2: Determination of bound /TR 11905- nitrogen, after combustion and oxidation to nitrogen dioxide, 2:1997 chemiluminescence detection Water quality - Determination of suspended solids by filtration through 11923:1997 glass-fibre filters Water quality -- Determination of short-chain polychlorinated alkanes 12010:2012 (SCCPs) in water -- Method using gas chromatography-mass spectrometry (GC-MS) and negative-ion Water quality - Determination of easily released sulfide 13358:1997 /TS Water quality - Guidance on analytical quality control for chemical and 13530:2009 physicochemical water analysis Water quality - Guidelines for selective immunoassays for the 15089:2000 determination of plant treatment and pesticide agents Water quality - Determination of the chemical oxygen demand index (ST- 15705:2002 COD). Small-scale sealed-tube method /TS Water quality - Guidance for establishing the equivalency of results 16489:2006 /TS 16489:2006/Cor 1 Water quality - Determination of mercury. Methods involving enrichment 16590:2000 by amalgamation Water quality - Determination of dioxin-like polychlorinated biphenyls. 17858:2007 Method using gas chromatography/mass spectrometry Water quality - Determination of tetra- to octa-chlorinated dioxins and 18073:2004 furans. Method using isotope dilution HRGC/HRMS Water quality - Determination of microcystins. Method using solid phase extraction (SPE) and high performance liquid chromatography (HPLC) 20179:2005 with ultraviolet (UV) detection /TS 20612:2007 21458: 2008 Water quality - Interlaboratory comparisons for proficiency testing of analytical chemistry laboratories Water quality - Determination of glyphosate and AMPA Method using high performance liquid chromatography (HPLC) and fluorometric detection Water quality - Determination of total alkalinity in sea water using high 22719:2008 precision potentiometric titration Water quality - Determination of sulfates. Method by continuous flow 22743:2006 analysis (CFA) 22743:2006/Cor 1:2007 Water quality - Determination of perfluorooctanesulfonate (PFOS) and perfluorooctanoate (PFOA) Method for unfiltered samples using solid 25101:2009 phase extraction and liquid chromatography/mass spectrometry 27108:2010 28540:2011 Water quality - Determination of selected plant treatment agents and biocide products -- Method using solid-phase microextraction (SPME) followed by gas chromatography-mass spectrometry (GC-MS) Water quality -- Determination of 16 polycyclic aromatic hydrocarbons (PAH) in water -- Method using gas chromatography with mass spectrometric detection (GC-MS) /TS 28581:2012 29441:2010 Water quality -- Determination of selected non-polar substances -- Method using gas chromatography with mass spectrometric detection (GC-MS) Water quality -- Determination of total nitrogen after UV digestion -- Method using flow analysis (CFA and FIA) and spectrometric detection Veden laatu, Kemia, -standardit Maaliskuu 2012.. www.ymparisto.fi/menetelmastandardisointi www.sfs.fi www.cen.eu www.iso.org