LÄNSI-UUDENMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 15/635 PL 24 02631 ESPOO syyttämättä jättämisestä Asianro Puhelin 029 56 21000 Fax 029 56 21022 25.5.2015 R 14/5964 Syyttämättä jätetty RAUNIO LASSE ANTERO 09.12.1957 Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI Tutkitut tai epäillyt rikokset ja lainkohdat 1. VAHINGONTEKO 3.12.2013-28.4.2014 ESPOO 5530/R/0011028/14 Rikoslaki 35 luku 1 2. KISKONTA 21.6.2013 ESPOO 5530/R/0036012/14 Rikoslaki 36 luku 6 1-2 3. PAHOINPITELY 22.4.2013-26.6.2013 ESPOO 5530/R/0034504/14 Rikoslaki 21 luku 5 1 Tapahtumatiedot 1. Raunion on epäilty yhdessä Tapani Kortelaisen kanssa katkaisseen oikeudettomasti Carbonen yrityksen toimitiloista sähköt Suomenojan venesataman alueella ja anastaneen Carbonen sähköjohtoja ja jakopistokkeen aiheuttaen siten Carbonelle vahinkoa. 2. Janne Kähkösen vene on ollut Suomenojan venesatamassa talvisäilytyksessä eikä Kähkönen ollut hakenut venettään pois talvisäilytyksestä määräajassa edellisenä päivänä. Kähkösen tiedusteltua veneen saamista pois karanteenialueelta Raunio oli ilmoittanut, ettei hän jaksa tehdä asiaa koskevia paperitöitä, mutta jos Kähkönen tuo varikolle laatikollisen olutta, niin hän voi hoitaa veneen pois karanteenialueelta. Raunio on tämän jälkeen avannut portin, Kähkönen on hakenut veneensä ja vienyt myöhemmin seuraavalla viikolla laatikon olutta varikolle.
3. Raunion on epäilty peruuttaneen autolla Carbonen päälle tilanteessa, jossa osapuolilla on ollut riitaa Carbonen nosturiauton sijainnista Suomenojan venesataman alueella. Päätös Jätän syytteen nostamatta epäillystä rikoksesta, koska ei ole olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Perustelut 1. Asianosaisten kertomuksista on ilmennyt, että osapuolilla on ollut eriävä käsitys Carbonen sähkön käyttöön liittyneistä asioista. Raunion esimiehen Tapani Kortelaisen ja Carbonen välisistä sähköpostikirjoituksista on myös ilmennyt sähköasian olevan riitainen. Raunion mukaan Carbone on käyttänyt sähköä luvattomasti eikä hänellä myöskään ollut vaadittua sähkömittaria. Tämän vuoksi Raunio on kertonut ottaneensa Kortelaisen kanssa Carbonen sähköjohdot ja jakorasian pois. Rikosepäily on perustunut Carbonen kertomaan. Asiassa on jäänyt epäselväksi, mitä sähkön käytöstä mahdollisesti oli sovittu. Carbonen työtilojen sijoittamisluvasta ei ilmene mitään sähkön käytön osalta. Carbonen mukaan hän olisi ollut oikeutettu ottamaan sähköä toisen yrityksen tilojen takana olevasta sähkökaapista. Edellä mainituista sähköpostikirjoituksista on toisaalta ilmennyt, että tämän toisen yrityksen sähköjohto oli jossain vaiheessa irrotettu ja tilalle oli laitettu toinen kaapeli, joka oli johtanut Carbonen tontille, mikä Carbonen käsityksen mukaan oli kuitenkin ollut ilkivaltaa. Carbonen sähkönkäyttöön liittyneet olosuhteet ovat kokonaisuudessaan olleet sellaiset, ettei Raunion syyllistymisestä vahingontekoon tai anastukseen ole riittävää näyttöä. Sähköjen katkaiseminen ja sähkötarvikkeiden pois ottaminen on myös voinut olla Raunion kertomin tavoin oikeutettua tai muutoin perusteltua toimintaa. Kun asiassa ei myöskään ole ulkopuolista näyttöä, ei syytekynnyksen ylittymiseen vaadittavia todennäköisiä syitä tältä osin ole. 2. Kiskonnasta voidaan tuomita se, joka käyttämällä hyväksi toisen taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä tai ajattelemattomuutta jonkin sopimuksen tai muun oikeustoimen yhteydessä, hankkii tai edustaa itselleen tai toiselle taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen. Raunion syyllistymisestä kiskontaan ei ole näyttöä, koska Raunion edellä kuvattu menettely ei täytä kiskontarikoksen tunnusmerkistöä. Sen sijaan Raunion syyllistyminen virkarikokseen kyseisen menettelyn johdosta on mahdollista, sillä hän on Espoon kaupungin palveluksessa aluetyönjohtajan tehtävässään ollut julkista valtaa käyttävä henkilö. 3. Carbone ei ole tilanteessa loukkaantunut eikä kaatunut. Carbone on kertonut, että hänellä on tunne, että Raunio teki sen tahallaan. Raunion mukaan tällaista tapahtumaa ei ole sattunut. Näillä tiedoilla ei asiassa ole todennäköistä näyttöä siitä, että Raunio olisi menetellyt epäillyllä tavalla. Lainkohta Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 6 1 mom. 3 -kohta ja 6 a 1 mom. 1-kohta
Allekirjoitus Kihlakunnansyyttäjä Heli Posti Jakelu Syyttämättä jätetty Asianomistajat Poliisi ASIANOSAISILLE TIEDOKSI 1. Tämä päätös ei vapauta rikoksesta epäiltyä mahdollisesta vahingonkorvausvelvollisuudesta. 2. Asianomistajalla on tämän päätöksen tekemisen jälkeen oikeus käyttää omaa syyteoikeuttaan. 3. Syyttäjä saa peruuttaa päätöksensä vain, jos asiassa ilmenneen uuden selvityksen mukaan päätös on perustunut olennaisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin. Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 2 Syyttäjän tehtävänä on nostaa rikoksesta syyte ja ajaa sitä. Syytteen nostamisen edellytyksistä säädetään 6 1 momentissa. Lisäksi noudatetaan, mitä asianomistajan syyttämispyynnöstä ja muista erityisistä syytteen nostamisen edellytyksistä muualla laissa säädetään. 1 luku 6 Syyttäjän on nostettava syyte epäillystä rikoksesta, jos hän katsoo, että: 1) se on laissa säädetty rangaistavaksi; 2) sen syyteoikeus ei ole vanhentunut; ja 3) on olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Vaikka on olemassa todennäköisiä syitä epäillyn syyllisyyden tueksi ja muut 1 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät, syyttäjä saa kuitenkin jättää syytteen nostamatta 7 tai 8 :n taikka muun vastaavan lainkohdan nojalla. 1 luku 6 a Syyttäjän on tehtävä päätös syyttämättä jättämisestä, jos: 1) syytteen nostamiselle 6 :n 1 momentissa säädetyt edellytykset eivät täyty;
2) hän jättää syytteen nostamatta 6 :n 2 momentin nojalla; 3) asianomistaja ei ole tehnyt syyttämispyyntöä tai muu 2 :n 2 momentissa tarkoitettu syytteen nostamiselle säädetty erityinen edellytys ei täyty ja asian laatu vaatii erillisen päätöksen tekemistä. Päätös syyttämättä jättämisestä on perusteltava. Perusteluista on ilmettävä ne seikat ja todisteet sekä näytön arviointi ja oikeudellinen päättely, joihin päätös perustuu.
LÄNSI-UUDENMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 15/636 PL 24 02631 ESPOO syyttämättä jättämisestä Asianro Puhelin 029 56 21000 Fax 029 56 21022 25.5.2015 R 14/5964 Syyttämättä jätetty KORTELAINEN TAPANI 06.06.1955 Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO Tutkitut tai epäillyt rikokset ja lainkohdat VAHINGONTEKO 3.12.2013-28.4.2014 ESPOO 5530/R/0011028/14 Rikoslaki 35 luku 1 SYRJINTÄ 1.10.2012-3.9.2014 ESPOO 5530/R/0034504/14 Rikoslaki 11 luku 11 1/1-3 Tapahtumatiedot 1. Kortelaisen on epäilty yhdessä Lasse Raunion kanssa katkaisseen oikeudettomasti Carbonen toimitiloista sähköt Suomenojan venesataman alueella sekä anastaneen Carbonen sähköjohtoja ja jakopistokkeen aiheuttaen siten Carbonelle vahinkoa. 2. Kortelaisen on myös epäilty syyllistyneen toiminnassaan kunnan virkamiehenä Carbonen syrjintään tämän toimiessa venealan yrittäjänä Suomenojan venesataman alueella. Päätös Jätän syytteen nostamatta epäillystä rikoksesta, koska ei ole olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Perustelut 1. Asianosaisten kertomuksista ja sähköpostikirjoituksista on ilmennyt, että osapuolilla on ollut eriävä käsitys Carbonen sähkön käyttöön liittyneistä asioista. Kortelaisen mukaan Carbone ei noudattanut sähkön käytön osalta hänelle annettuja ohjeita eikä hänellä myöskään ollut vaadittua sähkömittaria. Tämän vuoksi Kortelainen on kertonut olleensa kerran mukana, kun Carbonen
sähköjohtojen haaroituskappale on otettu pois. Kortelaisen mukaan näin ei olisi tarvinnut menetellä, mikäli Carbone olisi noudattanut ohjeita. Rikosepäily on perustunut Carbonen kertomaan. Asiassa on jäänyt epäselväksi, mitä sähkön käytöstä mahdollisesti oli sovittu. Carbonen työtilojen sijoittamisluvasta ei ilmene mitään sähkön käytön osalta. Carbonen mukaan hän olisi ollut oikeutettu ottamaan sähköä toisen yrityksen tilojen takana olevasta sähkökaapista. Asiaan liitetyistä sähköposteista on toisaalta ilmennyt, että tämän toisen yrityksen sähköjohto oli jossain vaiheessa irrotettu ja tilalle oli laitettu toinen kaapeli, joka oli johtanut Carbonen tontille, mikä Carbonen käsityksen mukaan oli kuitenkin ollut ilkivaltaa. Carbonen sähkönkäyttöön liittyneet olosuhteet ovat kokonaisuudessaan olleet sellaiset, ettei Kortelaisen syyllistymisestä vahingontekoon tai anastukseen ole riittävää näyttöä. Sähköjen katkaiseminen ja sähkötarvikkeiden pois ottaminen on myös voinut olla Kortelaisen kertomin tavoin oikeutettua tai muutoin perusteltua toimintaa. Kun asiassa ei myöskään ole ulkopuolista näyttöä, ei syytekynnyksen ylittymiseen vaadittavia todennäköisiä syitä tältä osin ole. 2. Epäillystä syrjinnästä ei Kortelaisen osalta myöskään ole riittävää näyttöä. Kortelainen on edellä kuvattujen sähköön liittyneiden tilanteiden lisäksi ollut Carbonen kertoman mukaan yhden kerran Suomenojan venesataman alueella tilanteessa, jossa on syntynyt välikohtaus Carbonen kanssa. Tältä osin tullaan nostamaan syyte muusta kuin epäillystä syrjinnästä. Asiaan liittyneistä sähköpostikirjoituksista voidaan myös päätellä, että Carbonen toimintaan alueella on liittynyt riitaisuuksia ja epäselvyyksiä, joita Kortelainen on myös yrittänyt selvitellä. Kirjoituksista ei ilmene mitään sellaista, mistä voitaisiin päätellä Kortelaisen syrjineen Carbonea tämän yritystoiminnassa. Lainkohta Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 6 1 mom. 3 -kohta ja 6 a 1 mom. 1-kohta Allekirjoitus Kihlakunnansyyttäjä Heli Posti Jakelu Syyttämättä jätetty Asianomistaja Poliisi ASIANOSAISILLE TIEDOKSI 1. Tämä päätös ei vapauta rikoksesta epäiltyä mahdollisesta vahingonkorvausvelvollisuudesta. 2. Asianomistajalla on tämän päätöksen tekemisen jälkeen oikeus käyttää omaa syyteoikeuttaan.
3. Syyttäjä saa peruuttaa päätöksensä vain, jos asiassa ilmenneen uuden selvityksen mukaan päätös on perustunut olennaisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin. Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 2 Syyttäjän tehtävänä on nostaa rikoksesta syyte ja ajaa sitä. Syytteen nostamisen edellytyksistä säädetään 6 1 momentissa. Lisäksi noudatetaan, mitä asianomistajan syyttämispyynnöstä ja muista erityisistä syytteen nostamisen edellytyksistä muualla laissa säädetään. 1 luku 6 Syyttäjän on nostettava syyte epäillystä rikoksesta, jos hän katsoo, että: 1) se on laissa säädetty rangaistavaksi; 2) sen syyteoikeus ei ole vanhentunut; ja 3) on olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Vaikka on olemassa todennäköisiä syitä epäillyn syyllisyyden tueksi ja muut 1 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät, syyttäjä saa kuitenkin jättää syytteen nostamatta 7 tai 8 :n taikka muun vastaavan lainkohdan nojalla. 1 luku 6 a Syyttäjän on tehtävä päätös syyttämättä jättämisestä, jos: 1) syytteen nostamiselle 6 :n 1 momentissa säädetyt edellytykset eivät täyty; 2) hän jättää syytteen nostamatta 6 :n 2 momentin nojalla; 3) asianomistaja ei ole tehnyt syyttämispyyntöä tai muu 2 :n 2 momentissa tarkoitettu syytteen nostamiselle säädetty erityinen edellytys ei täyty ja asian laatu vaatii erillisen päätöksen tekemistä. Päätös syyttämättä jättämisestä on perusteltava. Perusteluista on ilmettävä ne seikat ja todisteet sekä näytön arviointi ja oikeudellinen päättely, joihin päätös perustuu.