2 R 2011 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti

2 R 2011 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Vieraana VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro Venäjä on edelleen Suomen suurin kauppakumppani Suurien lukujen Moskova Tjumen portti Siperian rikkauksiin

Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 2 2011 Sisällys Suomen ja Venäjän välinen kauppa 5 Toimitusjohtajalta 6 Vieraana VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro 10 Kansainvälistymistä käsityönä 12 Suomen ja Venäjän välinen kauppa vuonna 2010 Talous, laki ja tulli Lakiuutisia 18 Tulliuutisia 19 Katsaus Venäjän talouteen 20 Talousuutisia 24 Vahva rupla hillitsee inflaatiota 27 Mahdollisuuksien Venäjä 28 Sauso vie laatukäsineitä Venäjälle 30 Rani Plastin tehdashanke etenee Kalugassa 32 Venäläinen yrityskoulutusasiakas on hyvin vaativainen 34 Suurten lukujen Moskova 36 Portti Siperian rikkauksiin 38 Vihreää teknologiaa yhteisvoimin ulkomaille 40 Bisnesuutisia 43 Baškortostanissa on taas rahaa investoida 44 Vieraskynä: Venäjän modernisaation poliittiset reunaehdot SVKK:n toimintaa Poikkea visiitille 46 Mainoslakiseminaari 47 SVKK:n vienniedistämis- ja kontaktimatkat syksyllä 2011 48 Yhteystiedot 51 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, seuraava numero vko 40/2011 Etukannen kuva: istockphoto Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamariyhdistys - SVKK ry käyntiosoite: World Trade Center, Aleksanterinkatu 17, 00100 Helsinki postiosoite: PL 800, 00101 Helsinki puhelin +358 10 439 1150 www.svkk.fi Päätoimittaja Pirjo Peltola Toimitus Einari Lumijärvi Maisa Moijanen Virpi Suoninen Layout Pirkko Sipilä Ilmoitusmyynti Kaisa Tiira p. 358 10 439 1158; 358 50 555 2073 kaisa.tiira@svkk.fi Mediakortti: www.svkk.fi / mediakortti Toimituksen sähköposti venla@svkk.fi Painopaikka Forssa Print ISSN 1797-9110 2

Pirjo Peltola, päätoimittaja PÄÄTOIMITTAJALTA Löydä Venäjän mahdollisuudet MMiksi mennä merta edemmäksi kalaan, kun ihan naapurissa odottavat isot apajat. Ehkä ajattelet, että on jo kulunut klisee julistaa, että Venäjä on mahdollisuuksien maa. Silti sanon sen, koska näin on. Venäjä on myös ristiriitaisuuksien maa, yhtä aikaa edistyksellinen ja taantumuksellinen, hyvässä ja pahassa ennustamaton, byrokraattien byrokraatti, hidas ja nopea, moderni ja vanhanaikainen, kiinnostava ja haastava. Mutta ennen kaikkea on tärkeä pitää mielessä, että öljyrahavirrat kahisevat taas suhteellisen vuolaasti Venäjän suuntaan ja maan talous kasvaa. Venäjä on iso maa pinta-alaltaan ja iso tekijä se haluaa olla myös globaalissa taloudessa. Siellä on käynnissä ja suunnitteilla paljon mittavia kehityshankkeita. Sotšin olympialaiset lähestyvät, vuoden 2018 jalkapallon MM-kisojen infrarakentaminen alkaa, tieprojekteja on tekemistä vaille valmiina, Venäjän piilaaksoa rakennetaan, alueet kehittyvät ja kehittävät. Käsitteet hyvinvointi ja vapaa-aika ovat nousseet arvoonsa samalla kun kuluttava keskiluokka kasvaa. Talouden monipuolistamiseen haetaan aktiivisesti ratkaisuja, bisnes kansainvälistyy, palveluita tarvitaan ja palvelualat kehittyvät. Venäjä haluaa paljon, mutta ongelmia ja hidasteita on myös riittämiin kuten moninaisia ratkaisemattomia kaupan esteitä, tullin toiminta ja jatkuvasti muuttuvat määräykset yhtenä pahimpana. Korruptio rehottaa entiseen malliin. Investointi-ilmapiiriä ei tahdota saada millään houkuttelevaksi. Pääomapako jatkuu ja investoinnit ovat edelleen odotuksiin nähden vaatimattomia. Tästä on huolensa esittänyt muun muassa presidentin Medvedevin avustaja Arkadi Dvorkovitš. Tässä Venlassa haemme muutamia näkökulmia Venäjän mahdollisuuksiin ja annamme tuhdin paketin Suomen ja Venäjän välisestä kaupasta sekä Venäjän talouden tilanteesta ja näkymistä. Lehdessämme VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro kehottaa matkustamaan vaikka Allegrolla Pietariin saamaan ensituntumaa itänaapurin markkinoista. Esittelemme eri aloilla Venäjällä toimivia jäsenyrityksiämme ja kerromme myös millaista apua SVKK voi tarjota uusien mahdollisuuksien löytämiseen. Yksi selvittämisen arvoinen paikka on läkähdyttävän suureksi ja huikeaksi metropoliksi paisunut Moskova. Juttu Venäjän pääkaupungin haasteista ja sen tarjoamista mahdollisuuksista on sivulla 34. Kesä on täysillä alkamassa ja hyvin ansaittu lomakausi odottaa. Se kannattaa hyödyntää ilman muuta virkistävään lepoon ja energian keräämiseen, sillä lomien jälkeen alkaa taas tapahtua. Tämän jäsenlehtemme mukana sait syksyn koulutusohjelmamme ja uunituoreen esitteen palveluistamme. Syksyn vienninedistämismatkat löydät lehtemme sivulta 48. Ja jos haluat saada täsmäiskuna näkyvyyttä Moskovassa, niin ilmoittaudu heti mukaan 25.10. järjestettävään Finnish Business in Moscow -tapahtumaan, joka on yhdistetty korkean tason seminaari, verkostoitumistapahtuma ja yritysten esittäytyminen venäläisille päättäjille. Tapahtuman suomalaisosaamista Venäjän lehdistölle promoava mediakampanja on jo käynnissä (tapahtuman sivut: www.finmow2011.com). Aurinkoista kesää kaikille Venlan lukijoille! 3

VAUHDILLA JÄSENEKSI! Venäjän-kauppa osoittaa piristymisen merkkejä, miten sinun yrityksesi Venäjä-kuviot? SVKK:n jäsenenä pysyt ajan tasalla Venäjän-kaupan tilanteesta: tiedotteet, julkaisut, seminaarit ja henkilökohtaiset kontaktit ovat jatkuvia toimintamuotojamme. Jäsenyydellä varmistat aktiivisuutesi ja näkyvyytesi Venäjän-kaupassa. Nyt on aika liittyä vauhdilla jäseneksi! Mitä saat jäsenenä? Jäsentiedotus: - vuosittain 4 painettua Venla jäsenlehtä, jotka tarjoavat monipuolista tietoa Venäjästä liiketoimintaympäristönä, uutisia ja tietoa Venäjän laki- ja tulliasioista, maittemme välisestä kaupasta, Venäjän taloudesta sekä eri alueiden tarjoamista bisnesmahdollisuuksista - sähköpostitse uutisotsikoita ja tunnukset nettisivuille, joista voit lukea vain jäsenille avoimia uutisia Venäjän talouden, lainsäädännön ja bisneselämän tapahtumista Verkostoituminen: - vain jäsenille avoimet verkostoitumis- ja tiedotustilaisuudet, joissa tapaat muita Venäjän-kauppiaita ja saat tietoa ajankohtaisista Venäjän-asioista Markkinointi: - jäsenenä sinulla on mahdollisuus esiintyä jäsen- ja ym. tilaisuuksissamme - mainostaminen Venla ja Finvesti-jäsenlehdissä jäsenetuhinnoin - liikeyhteyspalstalle yrityksen esittely Liittymällä nyt saat konsultaation valitsemasi asiantuntijan kanssa. Liittyessäsi kartoitamme yhdessä, minkä alan asiantuntijan apua yrityksenne tarvitsee juuri nyt.. Jäsenalennus: - jäsenalennus - 25 % SVKK:n palveluiden oman työn osuudesta - alennus koskee seminaareja, mainostamista jäsenlehdissä, markkinaselvityksiä, painotuotteita Noin 700 suomalaisyrityksen verkosto kutsuu! Liity mukaan ja anna SVKK:n auttaa myös sinun yritystäsi eteenpäin Venäjänkaupan ponnisteluissa. Lue lisää www.svkk.fi/jasenyys tai ota yhteyttä Kaisa Tiiraan, kaisa.tiira@svkk.fi, 050 555 2073 4

Kutsun sinut mukaan Kauppakamarille Mistä saa tietoa Venäjän-kaupasta? tämä on kysymys, jonka yritysedustajat esittävät usein. Venäjätietoa saa todella monesta lähteestä, Suomessa ja Venäjällä. Perimmäisenä hankaluutena onkin lähteiden määrä: jos haluaa aktiivisesti seurata Venäjää, sen kehitystä, taloutta ja liiketoimintaympäristöä, siihen menee helposti ainakin puoli päivää, joka päivä. Kolme toimittajaamme seuloo päivittäin useita painettuja venäläisiä sanoma- ja aikakauslehtiä sekä internetjulkaisuja, nappaavat sieltä suomalaisia kiinnostavia uutisia ja kertovat ne nettisivuillamme edelleen suomalaisille yritysedustajille, suomeksi. Viikon parin välein kolmikko laittaa sähköpostilla uutiskoosteet lukijoille siltä varalta että jokin jäi huomaamatta tätä tapaamme on kiitelty, sillä sen avulla voi nopeasti bongata kiinnostavia ja tärkeitä uutisia. Toimittajatiimimme analysoi ajankohtaisia tapahtumia ja teemoja ja tuottaa neljä kertaa vuodessa myös tämän jäsenlehden. Venla keskittyy suurempiin kokonaisuuksiin ja tuo haastatteluin ja analyyttisten artikkelien avulla esille käytännön ilmenemiä vaikkapa toimialoittain ja teemoittain. Artikkelit ovat tietopitoisia, mutta helppolukuisia. Paljon säästyy aikaa ja vaivaa ja hyvin on perillä Venäjän tilanteesta, jos laittaa www.svkk.fi internetsivujen aloitussivuksi, silmäilee uutiskoosteet sähköpostista ja ottaa Venlan iltalukemiseksi. Aina ei jaksa lukeakaan. Joskus on helpompi saada tieto lyhyesti ja tehokkaasti joltakulta toiselta. Aamu- ja iltapäiväkahvitilaisuuksissa kuulee juuri silloin aktuellin Venäjäaiheen alustuksen ja voi esittää kysymyksiä alustajalle. Tai toisille osallistujille joiden käyntikortit on myös hyödyllistä kerätä mahdollista tulevaa tarvetta varten (tätä kutsutaan nykyään verkottumiseksi). On virkistävää tavata Venäjän-kaupan kollegoja, tutustua uusiin ja vaihtaa kuulumisia tuttujen kanssa. Haluatteko tulla seuraavalle aamukahville mukaan? Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenenä saa tuoretta tietoa ja hyviä kontakteja tukiverkoksi. Eikä tässä kaikki. Jäsenillä on muitakin etuja, joita ei ulkopuolisille anneta. Markkinointimahdollisuuksia. Alennuksia. Kauppapoliittisia vaikuttamiskeinoja. Kerron mielelläni lisää ota yhteyttä. Mirja Tiri toimitusjohtaja mirja.tiri@svkk.fi, puh. +350 50 433 8168 5

VIERAANA mikael Aro VR:lle Venäjä on läheinen kumppani Teksti Pirjo Peltola Kuva Johannes Wiehn Vihreän ilmeen saanut VR odottaa kesältä lisääntyviä turistivirtoja Helsingin ja Pietarin välille. Itäsuunnan kiskot kiillottuvat kasvavassa määrin myös rahtiliikenteen alla. Mikael Aro aloitti VR:n palveluksessa kesällä 2009 ja ehti hädin tuskin asettua taloksi, kun jo ennätykselliset lumimyräkät alkoivat koetella raideliikennettä ja perässä seurasi vielä pahempi lumi- ja pakkastalvi. Kahden talven tulikoe on nyt selvitetty ja kolmanteen, varmuuden vuoksi vielä pahempaan, valmistaudutaan. Tietenkin kaikella on hintansa ja toisella puolella ovat aina myös lippujen hinnat. Valitettavasti on niin, että jos optimoimme vain talvivarautumista, niin moni muu asia jää tekemättä. Mutta silti olen sitä mieltä, että tässä on ehdottomasti parannettavaa ja paremmin olisi pitänyt toimia, Aro vakuuttaa. Vaikka isoimmat ongelmat ovat nyt takanapäin, niin haasteita on Aron mukaan edelleen kaukoliikenteessä. Olemme ensimmäistä kertaa joutuneet tekemään routa-aikataulut, mihin syynä on rataverkon kunto. On kuitenkin tärkeä huomata, että tilanne ei johdu yksittäisestä kovasta talvesta vaan siitä, että rataverkkoa ei ole pidetty kunnossa. Tämä asia kiusaa meitä ainakin juhannukseen asti. Käytännön ongelmista huolimatta Mikael Aro on tyytyväinen VR:n alkaneeseen vuoteen. Hieman ennen haastatteluhetkeä julkistettu VR Groupin alkuvuoden tulos saa hymynkareet johtajan huulille. Ensimmäinen vuosineljännes on aina ollut meille vaikein, mutta nyt tulos oli huomattavasti parempi kuin esimerkiksi kahtena edellisenä vuonna. Se antaa hyvän alun tälle vuodelle. Parannukseen on Aron mukaan monia syitä. Tämä on iso firma ja siihen kuuluu useita yhtiöitä. Isossa kuvassa kuitenkin yhtenä syynä on se, että olemme aloittaneet muutosohjelman, millä pyrimme tekemään konsernista nopeammin reagoivan, tehokkaamman ja asiakaskeskeisemmän. Tuloksessa näkyy, että olemme pystyneet hallitsemaan hyvin kustannuksia samalla kun liikevaihto on kasvanut yli 7 %. Talveen varautuminen maksoi todella paljon, mutta kun muu toiminta on tehostunut, niin poikkeustalvi ei vienyt tulosta alas. Kansainvälinen VR ja Venäjä VR:llä on pieniä logistiikan tytäryhtiöitä ja myyntiyhtiöitä yhdeksässä maassa. Esimerkiksi Ruotsissa konsernin infrarakennusyhtiö VR Track pitää kunnossa Pohjois- Ruotsin rataverkkoa ja varmistaa Ruotsin kaivosteollisuuden yhteydet Norjan satamiin. Infrarakentamisessa myös Venäjän kasvumahdollisuudet kiinnostavat. Tärkein suunta kansainvälisesti on Venäjä. Siinä on yksi syy myös siihen, että toimitusjohtaja Aro on mukana SVKK:n hallituksessa ja sitä kautta vaikuttamassa maidemme välisen yhteistyön kehittämiseen. Venäjä-sidoksissa VR:llä on myös vankat perinteet. Tämän jutun haastattelua seuraa VR:n ison neuvotteluhuoneen seiniltä kunnianarvoisa kaarti edellisiä johtajia, joukossa useampikin venäläinen herrasmies. Viime vuonna tuli kuluneeksi 140 vuotta siitä, kun Venäjän rata rakennettiin. Itse firma on jo 149-vuotias. Venäjän kanssa meillä on erinomaisen pitkät perinteet, onhan tämä entinen Venäjän rautateiden filiaali. Tänä päivänä Venäjän liikenne on meille erittäin merkittävä. 40 % rahdeistamme joko menee Venäjälle tai tulee sieltä, Aro selvittää. VR:llä on Venäjällä useita tytäryhtiöitä, mutta kaikki toiminta ei tapahdu niiden kautta, sillä Suomen yksiköt tekevät myös suoraa liiketoimintaa idän suuntaan. Erityisesti logistiikalla on tärkeä rooli VR:n Venäjä-hankkeissa. Konsernin logistiikkapalveluita toteutetaan VR Transpoint -brändin nimissä. Aro kertoo, että lähitulevaisuuden isot suunnitelmat liittyvät nimenomaan rahtiliikenteeseen. Meillä on merkittävää liikennettä Venäjälle myös kumipyörillä. Olemme viime vuonna ostaneet Venäjältä yhtiön, joka hoitaa jakelua sekä Pietarissa että Moskovassa. Koko ajan tutkimme Venäjän markkinoita ja mahdollisesti teemme sinne myös lisää investointeja. Uusiin hankkeisiin kuuluvat myös yhdistetyt rekka-juna-kuljetukset. 6

Ryhdymme ajamaan junalla yhdistettyä kuljetusta, jossa junan päälle laitetaan rekan trailereita ja tämä kuorma ajetaan Moskovaan. Palvelulla on tarkoitus taata asiakkaille yhteys junalla Suomesta Moskovaan 19 tunnissa. Ensimmäinen testijuna on lähdössä seuraavan parin kuukauden kuluessa. Sekä meidän että venäläisten tavoitteena on tehdä siitä säännöllinen kuljetusmuoto. Yhdistetyt kuljetukset ovat myös EU:n tavoitelistalla ja siksi Aro toivoo, että myös Suomen valtio olisi tässä samassa tavoitteessa mukana. Venäjä tarjoaa paljon logistisia mahdollisuuksia ja näitä mahdollisuuksia hyödyntämään VR kehittää aktiivisesti Venäjätoimintojaan. Meillä on kolme yhteistyritystä Venäjän rautateiden kanssa ja tutkimme neljännen perustamista. Tällä hetkellä logistiikan yhteisyrityksiä on kaksi. Lisäksi meillä on Allegro-yhtiö. Entä mitä ajatuksia VR:llä on mahdollisista rahtiyhteyksistä Venäjän poikki vaikkapa Kiinaan? Aikoinaan sitä liikennettä on ollut paljonkin, mutta viime vuosina esteenä ovat olleet Venäjän valtavasti nousseet tariffit. Rautatietariffit ovat Venäjän WTOneuvotteluissa olleet kolmen viimeisen asian joukossa. Nyt hintataso on sellainen, että rautatierahti on puolet kalliimpaa kuin laivalla. Periaatteessa tuontipuolella se olisi mahdollista, sillä Kiinasta ja muualta Kaukoidästä tulee sellaista tavaraa, jossa tuontiyritykset olisivat valmiita maksamaan voitetusta ajasta. Viennissä tilanne on hankalampi, sillä useimmiten siihen suuntaan vietävät tuotteet ovat hintaherkempiä. Tilannetta kuitenkin seurataan koko ajan. Aro uskoo, että myös venäläisten intres- 7

VIERAANA Mikael Aro seissä on kehittää rautateitse kulkevaa rahtiliikennettä. Aro lupaa myös, että VR on valmiina heti, kun hinta on sopiva. Allegrolla suit sait Pietariin Suuren julkisuuden saanut Allegro-yhteys Pietariin on asia, jota ei voi sivuuttaa. Yhteyden toteutuminen on ollut pitkä yhteinen prosessi Venäjän rautateiden kanssa ja nyt on aika korjata yhteistyön hedelmiä. Venäjän rautateiden kanssa perustettu yhteisyritys pyörittää Pietarin nopeajunia. Allegro on ollut tämän yhtiön suurin ponnistus jo usean vuoden ajan. Se on ensimmäinen nopeajunayhteys Venäjältä muuhun maahan ja ylipäänsä toinen moderni nopea juna koko Venäjällä, Aro kertoo. Koko Allegro-prosessin mittakaavasta kertoo jo sekin, että yhteyden toteutumista varten on sekä Venäjällä että Suomessa jouduttu säätämään uusia lakeja. Se on ollut uraa uurtava ja monessa mielessä massiivinen hanke. Siksi on myös ollut ilo huomata, että Allegron matkustajamäärä on jo ylittänyt odotukset. Alkumenestys on ollut kerrassaan loistava, Aro iloitsee. Junaprojektin merkittävyydestä kertoo Aron mukaan myös molempien valtioiden johtohenkilöiden kiinnostus ja syvällinen perehtyneisyys jopa rajanylitysasioiden yksityiskohtiin. Viime vuoden toukokuussa pääministeri Putin oli silloisen pääministerimme Vanhasen vieraana Lappeenrannassa ja minä olin junan ohjaamossa kahden pääministerin, veturinkuljettajan ja tulkin kanssa. Kun siinä esiteltiin junan ohjaimia, ryhdyin puhumaan matkustusprosessista ja rajamuodollisuuksista. Silloin Putin keskeytti puheeni, katsoi Vanhasta ja sanoi, että kyllähän Matti me tämän jo tiedämmekin, Aro muistelee. Kahden valtion välinen nopeajunayhteys on Aron mielestä erinomainen esimerkki Venäjän modernisaatiosta ja siitä, miten suomalaiset voivat olla siinä mukana. Mutta todella iso merkitys tämän kaltaisen projektin onnistumiselle on sillä, että valtioiden johdolla on hyvät keskinäiset suhteet ja yhteinen ymmärrys asiasta. Allegro on tietenkin taloudellisesti tärkeä asia VR:lle. Nopealla yhteydellä on myös iso merkitys liiketoiminnalle molemmissa maissa. Olemme päivittäneet juuri matkustajaennustetta, jossa alkuperäinen ennuste oli, että ensimmäisenä vuonna olisi 250 000 matkustajaa vuodessa, mutta uusi virallinen arvio on jo 290 000. Uskon henkilökohtaisesti vieläkin suurempiin lukuihin. Aro korostaa, että Allegron tuomalla matkailijamäärän nousulla on suuri merkitys suomalaiselle talouselämälle. Venäläiset ovat jo erittäin suuri matkustajaryhmä Suomessa. Venäläiset jättävät hyvin rahaa maahan ja se suomalaisten pitäisi ehdottomasti hyödyntää. Aro kertoo, että alkuvaiheessa juuri venäläiset matkustajat ovat löytäneet hyvin Allegron. Kesäksi odotetaan suomalaisten matkustajien ryntäystä. Pietari on kerta kaikkiaan upea kaupunki. Vaikka se on lähellä, niin suurin osa suomalaisista ei ole siellä käynyt. Mielestäni monien mahdollisuuksien hyödyntäminen lähtee siitä, että suomalaiset ymmärtävät, mitä rajan takaa löytyy. Pietarin kaupunki ja kuvernööri haluavat sinne lisää suomalaisia matkailijoita, eikä vain niin, että venäläiset matkustavat sieltä pois. Nopeiden yhteyksien myötä kanssakäyminen itänaapurin kanssa lisääntyy ja tässä tilanteessa tärkeäksi nousee venäjän kielen osaaminen Suomessa. Aron mukaan lähtökohtana täytyy pitää sitä, että venäläisiä matkailijoita voidaan palvella venäjäksi. Me tarvitsemme hurjasti venäjän kielen taitoista henkilökuntaa. Allegroon olemme löytäneet ja on pakkokin löytää venäjäntaitoisia ihmisiä. Mutta esimerkiksi junan ravintoloihin meidän on pitänyt rekrytoida henkilökuntaa myös Virosta. Jos nuori haluaa varmistaa, että tulevaisuudessa on töitä, niin kannattaa opiskella venäjää, Aro kannustaa. Kehittämistä ja tulevaisuuden näkymiä Suomen ja Venäjän välinen matkustajaliikenne kulkee Vainikkalan kautta, mutta rahtijunille on tarjolla muitakin ylityspaikkoja. Meillä on aika paljon liikennettä tällä hetkellä Kuhmon Vartiuksen kautta. Tänä keväänä esimerkiksi liikenne sieltä Kokkolan satamaan jatkuu vilkkaana. Seuraavaksi haluaisimme muuttaa Imatrankosken rajanylityspaikan statusta kansainväliseksi rajanylityspaikaksi. Tavoitteenamme olisi tuoda sen kautta enemmän junia. Vainikkalaan ei enää paljon enempää mahdu liikennettä. Selvää on, että matkustajaliikenne kulkee Vainikkalasta ja sinne jäävät myös vaaralliset kuljetukset, sillä Imatrankosken rajanylityspaikka on keskellä kaupunkia, eikä sinne voi rakentaa vaarallisten kuljetusten ratapihaa, Aro selvittää. Imatrankosken rajanylityspaikan kehittämisen tarvetta ja hyödyntämisen mahdollisuuksia lisää uusi Laatokan pohjoispuolelta kiertävä tavararata, joka Aron arveluiden mukaa valmistunee vuosien 2012 ja 2013 vaihteen tienoilla. Tämä Venäjän ratahanke on budjettisyistä lykkääntynyt. Kansainvälisen junaliikenteen kehittäminen edellyttää yhteistyötä, joka on Aron mukaan sujunut venäläisten kanssa erittäin hyvin. Pitkäaikaista yhteistyötä on aina siivittänyt aito keskinäinen kunnioitus. Venäjällä on oikeaa rautatieosaamista. Olen työssäni saanut vierailla sekä Brysselissä että Moskovassa, mutta kun haluaa puhua asiaa rautatieasioista, niin ehdottomasti kannattaa matkustaa Moskovaan. Siellä oikeasti tiedetään, mistä puhutaan. Venäjällä rautateiden kuljetusmäärät ovat aivan toista luokkaa kuin Länsi-Euroopassa, mikä tietenkin johtuu myös maan teollisesta rakenteesta. Venäjällä raaka-aineiden kuljetuksessa rautateillä on iso rooli. VR kehittyy kotimaassa ja kansainvälisesti. Yhdeksi tärkeäksi missiokseen Aro mainitsee asiakaspalvelun kehittämisen. Siitä hänellä on vankkaa kokemusta edellisestä tehtävästään Carlsberg-konsernin Pohjois-Euroopan johtajana ja Sinebrychoffin toimitusjohtajana. Millainen on Mikael Aron VR lähitulevaisuudessa? Se on täsmällinen, palveleva ja tarjoaa niitä palveluita, joita suuri osa matkustajista haluaa. Sen matkustajamäärä kasvaa ja lipputuotteista jokainen löytää omansa. Yhtiön tulos on sellaisella tasolla, että se pystyy itse kantamaan tarvittavat isot investoinnit. Se on hyvämaineinen yhtiö ja myös asiakastyytyväisyys on hyvä. Logistiikkapuolella VR on Suomen johtava yritys, jonka kuljetusmääristä iso osa tulee Venäjältä tai menee Venäjälle. Kuljetuksissa se on tehokas, täsmällinen ja asiakaslähtöinen, Aro luettelee varmasti. H 8

THE ARBITRATION INSTITUTE OF THE CENTRAL CHAMBER OF COMMERCE OF FINLAND Administers international and domestic cases under its Rules and Rules for Expedited Arbitration Appoints arbitrators Appoints conciliators The Arbitration Institute of the Central Chamber of Commerce of Finland P.O. Box 1000, FI-00101 Helsinki, Finland Aleksanterinkatu 17, World Trade Center Helsinki Tel. +358 9 4242 6200 www.arbitration.fi 9

Asiantuntija tutuksi Kansainvälistymistä käsityönä Teksti ja kuva Virpi Suoninen Venäjän markkinoilla on mahdollisuuksia niiden paikantamisessa ja hyödyntämisessä apuaan tarjoaa SVKK:n hanketiimi Jaana Rekolaisen johdolla. Tiimiläisiä työllistävät erilaiset kansainvälistymis- ja vienninedistämishankkeet. Kuluvan vuoden kaksi laajaa teemaa ovat suomalaisyritysten profiilin nosto Venäjän bisneselämän keskuksessa Moskovassa ja maan valmistautuminen vuoden 2018 suurtapahtumaan jalkapallon MM-kisoihin. Finnish Business in Moscow tapahtumassa lokakuussa suomalaisyritykset pääsevät esittäytymään näyttävästi Venäjän liike-elämälle ja päättäjille. Pienten suomalaisyritysten on vaikea saada näkyvyyttä Moskovan suurilla ja kilpailluilla markkinoilla. Tapahtuma kokoaa yritykset yhteen korkeatasoiseen seminaariin ja verkostoitumistilaisuuteen, joissa suomalaisosaamista päästään esittelemään Venäjän liike-elämälle. Juontajana Networking Buffet tilaisuudessa toimii Venäjän tunnetuin suomalainen Ville Haapasalo. Finnish Business in Moscow tapahtumaan liittyy myös laaja viestintäkampanja. Tapahtuman avulla voi saada oman tarinansa näkyville Venäjän medioissa. Tuomme suomalaisosaamista esille yhteistyön näkökulmasta, kärkenä korkean teknologian ja teollisuuden osaaminen, innovaatiot ja suomalainen design. Venäläisiä kiinnostavat varmasti uudet teknologiat ja suomalaisyritysten tarjoamat ratkaisut ajankohtaisiin ongelmiin. Oleellista on, että tapahtuman avulla, yhdessä muiden yritysten ja viranomaisten kanssa, voi saada pienemmin kustannuksin suurempaa näkyvyyttä kuin yksin, Jaana kertoo. SVKK on tilaisuuden pääjärjestäjä yhteistyökumppaninaan Keskuskauppakamari. Finnish Business in Moscow-tapahtuman yhteydessä pidetään Moskovan kaupungin ja työ- ja elinkeinoministeriön välisen yhteistyöryhmän perustamiskokous. TEM:n koordinoima kokous on avoin kaikille ja oivallinen tapa saada viranomaiskontakteja, joita pääkaupungissa voi muuten olla hankalaa hankkia. Toinen kuluvan vuoden ajankohtaisista teemoista on Venäjällä järjestettävät vuoden 2018 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut. Kansainvälisen jalkapalloliitto FIFA:n tiukat vaatimukset järjestäjille tarkoittavat käytännössä mittavia investointeja infrastruktuuriin stadioneiden ja harjoituskenttien lisäksi. Lopullisia kisakaupunkeja ei vielä ole vahvistettu, mutta useat kaupungit ovat jo aloittaneet kilpailun kisaisännyydestä. Kisavalmistelujen mahdollisuuksia suomalaisille kartoitetaan hanketiimin johdolla. SVKK:n tarkoitus on koota kiinnostuneet yritykset yhteen. Keräämme ja jaamme ajankohtaista tietoa valmistelujen etenemisestä. Tietojen perusteella valitsemme potentiaalisimmat kaupungit, joihin järjestämme matkoja kontaktien hakua varten. Kesäkuun Samaran Suomi-päivillä jalkapallokisat ovat varmasti esillä, sillä Samara on todennäköisesti yksi kisakaupungeista. Yksi hanketiimin perustehtävistä on vienninedistämismatkojen järjestäminen. Viime vuosina toteutetut korkean tason vienninedistämismatkat, joissa valtuuskuntaa on johtanut ministeri tai suurlähettiläs, ovat saaneet asiakkailta hyvää palautetta. Näillä matkoilla on saatu tavallista enemmän näkyvyyttä ja kiitosta siitä, että matkojen formaatti keskittyy olennaiseen. Hyviä kokemuksia saimme esimerkiksi viime vuonna Jekaterinburgista ja Kazanista, Jaana kertoo. Aina kun yrityksiä on enemmän, matkalla järjestetään bisnesfoorumi, josta yritykset saavat näkyvyyttä ja tietoa alueen potentiaalista. Yksityiskohtaisempaa tietoa saa yritysten välisissä tapaamisissa. Viimeksi maaliskuussa suurlähettiläs Matti Anttonen oli mukana Tjumenin matkalla 10

ja yritysfoorumi sekä vierailut keräsivät paikalle koko joukon kiinnostuneita paikallisia yrityksiä ja tiedotusvälineitä. Tänä vuonna matkakalenterissa ovat vielä Jakutia, Pietari ja yhdistetty matka Ufaan ja Tšeljabinskiin sekä Baikalin talousfoorumi Irkutskissa. Matkakohteiden valinnassa hyödynnetään SVKK:n toimistojen aluetuntemusta sekä ministerimatkoja suunnitellaan yhteistyössä ulkoasiainministeriön ja suurlähetystön kanssa. Esimerkiksi Ufan alue on nyt Baškortostanin presidentin vaihtumisen myötä ajankohtainen, on hyvä aika lähteä luomaan kontakteja uuteen hallintoon. Alueiden valintaa ohjaa myös TEM:n alueyhteistyöryhmien toiminta, sillä kokousten yhteyteen sovitetaan usein vienninedistämismatka, jotta yritykset saisivat parhaan mahdollisen hyödyn. Hanketiimin repertuaariin kuuluvat myös räätälöidyt matkat yritysten toimeksiannosta ja valmentavat kansainvälistymishankkeet. Räätälöityihin matkoihin voi yhdistää uuden ovenavaus-palvelun. Vuoden alussa SVKK:n yhteiskuntasuhdejohtajana aloittanut Rinat Islamov auttaa SVKK:n hanketiimi: vas. Anna Nikina, Jaana Rekolainen ja Annika Peitsara löytämään yrityksen kannalta oikeat tahot ja kontaktit Venäjältä. Yksi valmentavista kansainvälistymishankkeista on vuosittain järjestettävä Viennin aloitus-ohjelma, johon kuuluu koulutusta ja konsultointia Suomessa ja matka Pietariin tapaamaan potentiaalisia asiakkaita ja verkostoitumaan muiden toimijoiden kanssa. Ohjelma sopii kaikille viennin aloittamista harkitseville, myös palvelualan yrityksille, mutta myös vientiinsä lisäpotkua haluaville yrityksille ja henkilöille, joille Venäjä on uusi markkina-alue. Viennin aloitus ohjelma on johtanut uusiin asiakassuhteisiin ja sopimuksiin. Sen avulla saa realistisen kuvan markkinoista ja se antaa tukea päätöksenteolle, kertoo ohjelmaa vetävä projektipäällikkö Anna Nikina. Hanketiimi ei pelkästään vie suomalaisyrityksiä Venäjän markkinoille vaan tuo kiinnostuneita venäläisyrityksiä ja ryhmiä Suomeen. SVKK auttaa muun muassa alueyhteistyöryhmien Suomessa pidettävien kokousten yhteydessä yritysohjelmien järjestelyissä. Viimeksi Suomessa vieraili delegaatio Tatarstanista presidentti Minnihanovin johdolla. Jaana koordinoi SVKK:n hanketiimin toimintaa kansainvälistymishankkeiden ja matkojen valmistelussa kaikkien toimistojen osalta. Projektipäälliköt Moskovan, Pietarin ja Jekaterinburgin edustustoissa vastaavat suurelta osin käytännön valmisteluista. Yritysten vieminen Venäjän markkinoille vaatii paljon käsityötä. Otamme jokaisen yrityksen käsittelyyn yksilönä. Jos emme vielä tunne riittävästi yrityksen toimialaa, otamme selvää, jotta tiedetään mistä yritykselle löytyvät oikeat kontaktit ja mitä yritys todella Venäjän markkinoilla tarvitsee. Helsingissä Jaanan apuna yrityksiä auttavat projektipäälliköt Anna Nikina ja Annika Peitsara. Annika vastaa lisäksi alueyhteistyöryhmien ja matkojen järjestelyistä Suomessa ja Venäjällä, Annan vastuulla on erilaisia projekteja sidosryhmien kanssa. Kummatkin luotsaavat yritysryhmiä Venäjän vienninedistämismatkoilla ja osallistuvat hankkeiden valmisteluun. H 11

Suomen ja VEnäjän välinen kauppa Suomen ja Venäjän välinen kauppa vuonna 2010 Teksti Maisa Moijanen Vuosi 2010 osoitti jälleen kerran öljyn hinnan keskeisen vaikutuksen Suomen ja Venäjän väliseen kauppaan. Vuoden 2011 alku jatkaa samaa kehitystä. Kriisivuonna 2009 Suomen vienti Venäjälle supistui 47 % edellisvuodesta. Vuosi 2010 alkoi vielä epävarmoissa tunnelmissa. Suomen vienti Venäjälle supistui edelleen jyrkästi edellisvuoden tasosta, vaikka maailmantalous ja Venäjän talous olivat jo elpymässä. Myös Venäjän-viennin raju supistuminen oli johtanut monilla aloilla Suomessa irtisanomisiin ja lomautuksiin. milj. 12500 10000 7500 5000 2500 % 20 15 10 5 0 0 Venäjä 1991 Saksa 1992 Ruotsi 1993 1994 Tuonti Venäjältä sen sijaan kasvoi nopeasti energian hintojen kohotessa jo heti tammikuusta 2010 lähtien vuoteen 2009 verrattuna. Hintoina ilmaistu tuonti ylitti kesän 2010 lopulla jo vuoden 2008 tason. Ongelmista huolimatta Venäjä oli vuonna 2010 edelleenkin Suomen suurin kauppakumppani lähinnä tuonnin kasvun ansioista. Suomen vienti Venäjälle vuonna 2010 oli 4,7 miljardia euroa. Suomen tuonti Venäjältä v. 2010 oli 9,2 miljardia euroa. Merkitystä ei tietenkään ole sillä, mikä maa on ensimmäisellä tai toisella sijalla Suomen ulkomaankaupassa. Merkitystä on sillä 31,6 Suomen tärkeimmät kauppakumppanit v. 2010 Kiina Suomen ja Venäjän välinen kauppa (milj. ) 1995 Alankomaat 1996 USA IsoBritannia 32,3 1997 1998 Suomen vienti Venäjälle (milj. ) % Suomen koko viennistä Ranska 1999 Italia 2000 Belgia 2001 Norja 2002 Viro 2003 Puola 2004 Tanska 2005 Espanja 2006 Japani 2007 2008 2009 2010 Tuonti osuus % Vienti osuus % Lähde: Tulli, MM2011 % 20 15 10 Suomen tuonti Venäjältä (milj. ) % Suomen koko tuonnista Lähde: Tulli, MM2011 5 0 minkälaiset vaikutukset tällä kaupalla on Suomen talouteen. Venäjän talouden kehityksellä on suuri ja lähes suora vaikutus suomalaisten yritysten Venäjän-vientiin ja sitä kautta monen suomalaisen elämään. Energiapainotteisessa tuonnissa Venäjältä näkyy välittömästi maailmanmarkkinoiden energiahintojen heilahtelu ja tätä kautta se vaikuttaa Suomessa tuotantokustannuksiin, bensa-asemilla tankattavan polttoaineen hintaan, lämmityskustannuksiin jne. Öljyn maailmanmarkkinahinnan heilahtelujen vaikutus Venäjän talouteen näkyy selvästi tarkasteltaessa Venäjän ulkomaankaupan kehitystä suhteessa öljyn hintaheilahteluihin (kts. kuva). Venäjän tavaravienti vuonna 2010 kohosi keskuspankin tietojen mukaan 400,1 miljardiin dollariin ja tuonti 248,7 miljardiin dollariin. Viennistä öljy- ja kaasuvienti muodostivat runsaat 63 %. Pelkästään raaka-öljyn viennin osuus Venäjän koko viennistä oli runsaat 33 %. Venäjän talouden suunnan epävarmuus jatkui vuoden 2010 alkupuolelle huolimatta jo loppuvuonna 2009 alkaneesta öljyn hinnannoususta. Loppukeväästä tilanne alkoi rauhoittua ja vuoden lopulla öljyn erittäin nopeasti 32,3 ylöspäin suuntautuvan hintakehityksen seurauksena Venäjän talouden kasvu vakaantui. Venäjän koko vuoden BKT:n kasvuksi maan tilastovirasto vahvisti 4,0 %. Teollisuuden kasvu oli 9,1 %, josta jalostavan teollisuuden kasvu oli 13,4 % ja kaivannaisteollisuuden 4,8 %. Kaupanalan kasvua oli 4,5 %. Venäjän rakennusala jatkoi vielä supistumistaan 0,9 %:lla edellisvuoteen verrattuna samoin kun maatalous 12,1 %:lla. Venäjän tilastoviraston tietojen mukaan Venäjän kuluttajahintaindeksi kohosi 8,8 % vuonna 2010. Vuoden 2010 alkaessa inflaatiotaso oli 5,8 %, mutta elintarvikehintojen raju kohoaminen (12,8 %) loppuvuonna lopulla nosti kuluttajahintaindeksiä. Mui- 31,6 12

milj. USD 500000 400000 300000 200000 100000 0 1994 1995 Lähde: CBR, MM2011 % 35 30 25 20 15 10 5 0 1918 1922 1926 1996 1997 Vienti (FOB) 1930 Lähde: Tulli, MM2011 1934 Venäjän tavaravienti ja -tuonti milj. USD 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Tuonti (FOB) 31,6 2004 2005 2006 Venäjän/NL:n-kaupan osuus Suomen ulkomaankaupasta vuosina 1918 2010* 1938 1942 1946 1950 Öljyn hintakehitys 1954 1958 1962 1966 1770 Vuodet tuonti 1974 1978 vienti 1982 1986 2007 2008 2009 USD/bar 100 80 60 40 20 0 2010 Öljyn * keskihinta *Urals 1990 1994 1998 2002 2006 2010 *1918 1991 Neuvostoliiton den kuin elintarvikkeiden hinnat kohosivat 5 % ja tässä suurin nousu oli palvelujen hinnoilla 8,1 %. Talouskehitysministeriön ennuste inflaatiokehityksestä vuodelle 2011 on 6 7 %. Kaupan kehitys Suomen tuonti Venäjältä hipoo jo vuoden 2008 huippulukuja, mutta vienti Venäjälle on romahtanut 2000-luvun alkuvuosien tasolle. Venäjän osuus Suomen ulkomaankaupasta on vaihdellut jyrkinkin nousuin ja laskuin. Venäjän-kauppa 90-luvun alusta on ollut lähes yhtäjaksoista kaupan kasvua ja Venäjän osuuden nousua Suomen ulkomaankaupassa. Pieniä notkahduksia on ollut muun muassa vuoden 1998 ruplan devalvoitumisen jälkeen. Tilanne korjaantui, kun öljyn hinta lähti nopeaan nousuun, joka on jatkunut lähes yhtäjaksoisena vuoden 2008 kesään asti. Huolimatta kaupan jyrkästä 40 %:n laskusta kriisivuosina Venäjä on vuonna 2010 säilyttänyt asemansa Suomen suurimpana kauppakumppanina, mutta pitkälti energiaraaka-aineisiin perustuvan tuonnin arvon ansiosta. Vuonna 2010 Venäjän osuus Suomen ulkomaankaupassa oli viennistä 9 % ja tuonnista 17,8 %. Suomen vienti Venäjälle vuonna 2010 oli 4,7 miljardia euroa ja tuonti Venäjältä oli 9,2 miljardia euroa. Kauppatase oli Suomelle varsin epäedullinen. Tilanne on ollut tällainen koko 2000-luvun energian hintakehityksen seurauksena Kun Venäjän kaupan osuutta Suomen ulkomaankaupassa tarkastellaan pitkällä aikavälillä, viime vuosien heilahtelut näyttävät varsin vaatimattomilta (kts kuva). Suuria muutoksia maittemme kauppasuhteisiin ovat aiheuttaneet 1940-luvulla sotavuodet ja sotakorvauksien maksuvuodet sekä 1990-luvulla Neuvostoliiton hajoaminen ja sitä edeltänyt energian hinnan lasku 1980-luvun alusta lähtien aina vuoteen 1998 asti. Tällöin energian hinta putosi noin 70 USD/tynnyriltä alle 20 USD:iin tynnyriltä. Vaikuttaa jopa siltä, että öljyn hinnalla on ollut vähintään yhtä suuri vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen kauppaan kuin NL:n yhteiskuntajärjestelmän täydellisellä mullistuksella. Suomen vienti Venäjälle putosi vuoden 1981 60,3 miljardin markan tasolta 15,6 miljardiin markkaan tasolle vuoteen 1991, jolloin Neuvos- 13

Suomen ja VEnäjän välinen kauppa Lähde: Suomen tulli, MM2011 toliitto hajosi. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla, öljyn hinta putosi vuoden 2008 noin 90 dollarin keskitasolta hetkellisesti jopa 40 dollariin tynnyriltä vuoden 2009 alkukuukausiksi. (kts. kuva) Venäjän talouden öljysidonnaisuus nähdään vakavana ongelmana Venäjän kansantaloudelle, mutta epäsuorasti sama ongelma on Suomen taloudella Suomen Venäjänkaupan rakenteellisen öljysidonnaisuuden kautta. Myös Suomi hyötyisi pitkällä tähtäimellä Venäjän talouden monipuolistumista. Viennin volyymi ei heilahtelisi jyrkästi suoraan öljyn hintakehityksen mukaan ja siihen sidotun venäläisten ostovoiman mukaan. Monipuolinen tuonti normalisoisi Venäjä-tuonnin arvon jyrkkiä heilahteluja. 1,2 0,2 0,1 6,5 5,2 5,2 % Venäjä-tuonnista v. 2010 81,6 Elintarvikkeet ja elävät eläimet Juomat ja tupakat Raaka-aineet pl. Polttoaineet Poltto- ja voiteluaineet, sähkö Eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat Kemialliset aineet ja tuotteet Valmiit tuotteet valmistusaineen mukaan Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet Erinäiset valmiit tavarat Suomen tuonti Venäjältä Suomen tuonti Venäjältä oli edelleenkin pääosin suurten yritysten raaka-ainetuontia. Vuonna 2010 tuonnista 86,8 % oli energiaa tai muita raaka-aineita (luokat 2 ja 3) eli osuus oli hiukan enemmän kuin edellisenä vuonna (83,9 %). Osuuden kasvun taustalla on hintojen nousu. Mineraalipolttoaineiden (luokka 3) osuus tuonnista oli 81,6 %. Niiden arvomääräinen tuonti kasvoi edellisvuodesta 34 % nousten 7,5 miljardiin euroon. Öljyn osuus oli tästä 61 %. Vuonna 2002 mineraalipolttoaineita tuotiin Venäjältä 2,3 miljardilla eurolla. Osuus koko tuonnista oli 62,7 %. Öljyn osuus oli tuolloin 42,9 %. Suuren tuontiryhmän muodostivat myös muut raaka-aineet (kuvassa luokka 2). Niiden osuus tuonnista oli 5,2 % eli 478 miljoonaa euroa. Tuonti kasvoi arvomääräisenä 43 % edellisvuodesta. Muista raaka-aineista suurimman ryhmän muodostaa raakapuun tuonti, jonka osuus vuonna 2010 oli 4 % ja arvo 371 miljoonaa euroa. Vuonna 2002 raakapuun tuonnin osuus Suomen koko Venäjäntuonnista oli 12,8 % ja arvo 460 miljoonaa euroa. Yhteensä muiden kuin energiaraaka-aineiden tuonti muodosti vuonna 2002 17,1 % koko tuonnista. Vuonna 2002 merkittävän tuontierän muodosti myös metalliromu, joka osuus koko tuonnista oli 3,9 % ja arvo 141,5 miljoonaa euroa. Nyt sen arvo jää 80,8 miljoonan euroon muodostaen alle 1 %:n tuonnista. Venäjälle on noussut uusia romumetallia jalostavia tuotantolaitoksia. Suomen Venäjän-tuonnin raaka-ainepainotteisuus on hyvin samankaltaista kuin muiden teollisuusmaiden Venäjä-tuonti. Tilanteeseen vaikuttaa Venäjän talouden vaikeudet uudistaa taloutensa rakenteita. Raaka-aineiden vientiin perustuvat tulot tuovat helppoa rahaa Venäjän valtion kassaan, josta korruptoitunut virkakoneisto kahmii kasvavan osuutensa. Venäjän hallituksen ei ole ollut pakko miettiä keinoja taloudellisen toiminnan tehostamiseksi ja yleisen investointi-ilmapiirin parantamiseksi. Venäjän jalostavan teollisuuden kilpailukyky ei ole kasvanut merkittävästi 2000-luvulla ei kotimaanmarkkinoilla eikä ulkomaisilla markkinoilla. Mutta ilahduttavia poikkeuksiakin on. Muun muassa kumituotteiden (ml. autonrenkaat) tuonti Venäjältä Suomeen on kasvanut vuoden 2002 394 600 euron tasolta 82,9 miljoonaan euroon vuonna 2010, teräsja rautatuotteiden tuonti on vastaavana ajanjaksona kaksinkertaistunut 106,9 miljoonasta eurosta 211,9 miljoonaan euroon. Epäorgaanisen kemian tuotteiden tuonti on kasvanut 36 miljoonasta eurosta 96 miljoonaan euroon. Myös uusia raakaainevaltauksia on löytynyt mm. jätepaperin ja sellun tuonti on kasvanut 2,7 miljoonasta eurosta 9,4 miljoonaan euroon. Näiden tuoteryhmien osuus tuonnin kokonaismäärästä jää kuitenkin vielä erittäin vähäiseksi. Venäjällä käytävä keskustelu talouden modernisoinnin välttämättömyydestä aktivoitui vuosien 2008 2009 kriisin yhteydessä presidentti Medvedevin aloitteesta. Öljyn hintaheilahtelut toivat korostetusti esiin Venäjän talouskasvun haavoittuvuuden sekä riippuvuuden yksipuolisista vientituloista. Venäjän hallitus on ilmoittanut pyrkivänsä uudistamaan tuotantokoneistoaan lähivuosina kaikin käytettävissä olevin keinoin ja varoin. Sanoista on pitkä matka tekoihin ja siitäkin on vielä pitkä matka korkeanteknologian tuotteiden vahvaksi myyjäksi maailmanmarkkinoille. Valtaosa Venäjän vientituloista tulee seuraavien 10 vuoden aikana edelleen raaka-aineviennistä. Se myös merkitsee, että maan vientitulot ovat erittäin alttiita raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen heilahteluille. Ja näin myös ulkomaisten myyjien vientimahdollisuudet Venäjälle ovat lähes suoraan riippuvaisia öljyn hinnasta. Suomen vienti Venäjälle Suomen vienti Venäjälle on elpymässä vuosien 2008 2009 romahduksesta lähes kaikkien tärkeimpien tuoteryhmien osalta. Alkuvuoden kangertelusta huolimatta vuonna 2010 Suomen Venäjän-vienti kasvoi 16 %. Viennin kasvun veturina toimi valmiiden tuotteiden vienti (SITC 6). Kasvua Kuva Shutterstock 14

edellisvuoteen oli 60 %. Tämän viennin arvo oli 1,1 miljardia eroa. Alan osuus koko viennistä on kivunnut jo 23,5 %:iin. Vuonna 2002 sen osuus oli 20,1 %. Muun maussa teräs ja rautatuotteiden vienti on kasvattanut osuuttaan nopeasti. Vuonna 2002 osuus koko viennistä oli 2,5 % ja viennin arvo 78,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 se oli 381,7 miljoonaa ja osuus viennistä 8,1 %. Rauta ja terästuotteiden vienti vuoteen 2009 verrattuna kasvoi peräti 541 %. Myös kemianteollisuuden (SITC 5) vienti on reippaassa kasvussa. Kasvua edellisvuodesta oli 20 %. Viennin arvo oli noin miljardi euroa. Alan osuus koko viennistä oli 22,2 %. Vuonna 2002 se oli 14,7 %. Yksittäisten tuoteryhmien viennin kasvu on ollut varsin reipasta. Muun muassa lääkkeiden ja farmasiatuotteiden vienti on kasvanut vuoden 2002 99 miljoonan euron tasolta ja 3,2 % osuudesta 390,2 miljoonaan euroon ja 8,3 % osuuteen koko viennistä. Venäjä-viennin merkitys Suomen kemianalan koko viennissä ulkomaille on noussut tasaisesti 90-uvun lopulta lähtien. Vuonna 2010 sen osuus oli jo lähes 18 % Alan koko viennistä. (kts kuva Venäjän viennin osuus alan koko viennistä). Suomen tärkeimmän vientituoteryhmän, investointituotteiden vienti (SITC 7) laski edelleen 5 %:lla edellisvuodesta. Koneiden ja laitteiden vienti muodostaa 33,3 % Suomen koko viennistä. Viennin arvo 33,3 7 6,9 23,5 % Venäjä-viennistä v. 2010 0,4 1,8 4,7 0,1 22,2 Lähde: Suomen tulli, MM2011 % 70 60 50 40 30 20 10 0 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Elintarvikkeet ja elävät eläimet Juomat ja tupakat Raaka-aineet pl. Polttoaineet Poltto- ja voiteluaineet, sähkö Eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat Kemialliset aineet ja tuotteet Valmiit tuotteet valmistusaineen mukaan Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet Erinäiset valmiit tavarat Venäjän / NL:n osuus alan koko viennistä vv. 2010 oli 1,6 miljardia euroa. Vuonna 2002 osuus oli 43,7 %. Ryhmän sisällä tapahtuneet isot muutokset näkyvät myös Suomen koko viennin rakenteissa. Telekommunikaatiolaitteiden viennin osuus on pudonnut vuoden 2002 15 % osuudesta 6,6 %:iin vuonna 2010. Ryhmän viennin arvo putosi vuoden 2002 467,2 miljoonasta 307,6 miljoonaan euroon vuonna 2010. Korkeateknologiaa vietiin Venäjälle yhteensä 578 miljoonalla eurolla. Yleisestä alan viennin pudotuksesta (17 %) huolimatta Venäjä oli Suomen korkeateknologiatuoteryhmän tärkein vientimaa 11 % osuudellaan tuoteryhmän koko ulkomaanviennistä. (korkeateknologiaan lasketaan tuotteita yksittäisistä ryhmistä SITC 5,7,8-luokissa) Autojen viennin osuus oli vuonna 2010 3,3 % ja viennin arvo 153,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2002 osuus oli täsmälleen sama. Vuonna 2008, ennen talouskriisin alkua, osuus oli 20,8 % ja arvo 1,6 miljardia. Venäjän talouskasvun räjäyttämä erittelemättömät 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Tulli, MM2011 Yhteensä Vuodet Eri tuoteryhmien osuus Venäjälle, Saksaan ja Ruotsiin alan Suomen koko viennistä v. 2010 SITC 0 SITC 1 SITC 2 SITC 3 SITC 4 SITC 5 31,6 SITC 1 SITC 7 SITC 8 SITC 9 Venäjälle Saksaan Ruotsiin 32,3 32,3 *1975 1991 Neuvostoliiton vienti Suomen viennin rakenne SITC-ryhmittäin v. 2010 0,3 5,7 6,8 8,1 31,6 11,2 0,1 Sitc 0 Sitc 1 Sitc 2 Sitc 3 Sitc 4 Sitc 5 Sitc 6 Sitc 7 Sitc 8 Sitc 9 SITC 0 SITC 1 SITC 2 SITC 3 SITC 4 SITC 5 SITC 6 SITC 7 SITC 8 SITC 9 henkilöautojen kysyntä kasvatti autojen niin transitovientiä kuin jälleenmyyntiäkin (ulkomaankaupan tavaravientiin ei sisällytetä transitokauppaa) Suomen kautta Venäjälle. Autojen kysyntä Venäjällä pysähtyi äkkitörmäykseen talouskriisin alkaessa vuoden 2008 lopulla ostovoiman kadottua ja pankkien kiristäessä luottohanojaan. Kriisivuosina Venäjän hallitus tuki kotimaista autoteollisuutta erilaisin julkishallinnon keinoin, joka myös osaltaan supisti tuontia. (kuvassa Suomen Venäjän-viennin rakenne). Suomen elintarviketeollisuudelle vienti (SITC 0) Venäjälle on alalla erittäin tärkeää. Venäjä-viennin osuus alan koko viennistä ulkomaille on jo yli 29 %. Osuus on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun vuoden 1998 romahduksen jälkeen. 90-luvun loppuvuosien tasolla ei kuitenkaan vielä olla, jolloin alan vienti Venäjälle muodosti lähes 40 % alan koko viennistä (kts kuva Venäjän viennin osuus alan koko viennistä). Elintarvikealan viennin työllistävä vaikutus Suomessa on edelleen merkittävä. Alan vienti Venäjälle muodostaa 6,9 % Suomen koko Venäjä-viennistä. Tästä suurin osa muodos- 15

Suomen ja VEnäjän välinen kauppa tuu maitotuotteista ja kananmunista, 4,4 % koko viennistä. Vihannesten ja hedelmien vienti puolestaan oli viime vuonna yksi nopeimmin kasvanut vientituoteryhmä 298 %:n kasvullaan. Koko elintarvikealan vienti kasvoi 27 % edellisvuoteen verrattuna. Viennin arvo nousi 325,2 miljoonaan euroon. Tarkasteltaessa Suomen vientiä tuoteryhmittäin Venäjälle, Saksaan ja Ruotsiin (Suomen tärkeimpiin vientimaihin) elintarvikealan Venäjän viennin lisäksi nousee alan vienti myös Ruotsiin. Vienti näihin kahteen maahan muodostaa lähes puolet Suomen kyseisen alan koko viennistä. Viennissä Ruotsiin selkeänä piikkinä nousee muun muassa energiaraaka-aineiden vienti. On kuitenkin huomioitava, että Suomen koko viennin rakenteessa on edellä esitetyillä eri aloilla varsin erilaisia painoarvoja ja yksittäisten alojen Venäjän viennin merkitys vaihtelee suuresti. Alan osuus Suomen koko viennistä kuvaa kyseisen alan viennin merkitystä Suomen koko kansantaloudelle ja viennin osuus alan koko viennistä johonkin maahan kuvaa siihen maahan suuntautuvan viennin merkitystä kyseiselle alalle. Venäjä Suomen kolmanneksi suurimpana vientikauppakumppanina nousee merkitykselliseksi Suomen koko kansantalouden kannalta samoin kuin vienti Ruotsiin ja Saksaan. 15 % 3 % 11 % Maantietransito itään tavararyhmittäin v. 2010 (milj. ) 10 % 7 % 13 % Transitokauppa Suomen kautta Venäjälle suuntautuvan transitovienti on hitaasti käynnistymässä, kasvua vuoteen 2009 verrattuna oli 17 %. Kasvua on kiihdyttänyt jälleen autojen vienti Venäjälle. Vuoden 2008 huippuluvuista ollaan kuitenkin vielä kaukana. Transitokuljetusten arvo vuonna 2010 nousi 16,9 miljardiin euroon. Vuosien 2009 ja 2010 raju pudotus toi esiin paljon ongelmiakin aiheuttaneen maatietransiton tärkeän merkityksen Suomen satamille sekä varastointi- ja kuljetusalalle. Aiempina vuosina kuumana käyvää keskustelua herättäneet raja-asemien rekkajonot sulivat kriisivuosina lähes kokonaan. Kaupan tulevaisuuden näkymät Oleellisin tekijä Venäjän talouden tulevan kasvun kannalta on edelleenkin öljyn maailmanmarkkinahinnan kehitys. Se on sekä riski että mahdollisuus myös Suomen ja Venäjän välisen kaupan kehitykselle. Lyhyellä tähtäimellä korkea öljyn hinta pitää yllä venäläisten ostovoimaa, mutta samalla hidastaa Venäjän hallituksen tarvetta tehdä kipeitä päätöksiä, jotka uudistaisivat Venäjän talouden rakenteita ja yhteiskuntaa. Presidentti Medvedevin lanseeraama modernisaatio-ohjelma saattaa tarjota paljonkin mahdollisuuksia myös suomalaisyritysten viennille. Venäjä pyrkii saamaan ulkomaiset yritykset investoimaan tuotantoaan Venäjälle suoran viennin sijaan. Venäjä ei kuitenkaan ole ongelmaton investointien kannalta: Venäjän lainsäädännön pohja on edelleen horjuvaa, vaikka se onkin selkiintynyt koko 2000-luvun. Oikeuslaitos kaipaisi uudistamista. Itään suuntautuva kuorma-autoliikenne kokonaisuudessaan tärkeimmillä rajapaikoilla 2005 2010 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Imatra 52 900 64 700 101 300 110 200 42 500 57 700 36 Nuijamaa 118 000 118 600 137 500 153 500 68 200 87 400 28 Vaalimaa 177 200 238 000 221 700 230 200 175 500 ** ** Niirala 32 900 30 700 24 500 26 400 23 000 25 600 11 Yhteensä 348 100 421 300 460 500 520 300 309 200 ** ** Lähde: Suomen tulli 14 % 27 % autot muut koneet ja laitteet elektroniikkalaitteet kemianteoll.tuotteet TeVaNaKe-tuotteet elintarvikkeet muut tuotteet erittelemättömät muutos% 2010/2009 **tietoa ei saatu ajoissa Virkakoneisto on byrokraattista ja korruptoitunutta. Kansalaisyhteiskunnan pohja ottaa vasta ensimmäisiä haparoivia askeleitaan. Olosuhteet Venäjän eri alueilla poikkeavat suuresti toisistaan niin maantieteelliseltä kuin poliittiselta ilmapiiriltäänkin. Venäjän hallitus on julkistanut viime vuosina lukuisia kehitysohjelmia, jotka tarjoavat sekä mahdollisuuksia että haasteita suomalaisille yrityksille. Asuinrakennusohjelmat ja rakennusbuumi ovat nostaneet suomalaiset rakentajat monilla Venäjän alueilla merkittäviksi rakentajiksi. Venäjän tavoitteet nostaa omaa maataloutta ja elintarviketuotantoa asettanevat suomalaisille elintarvikeviejille haasteita. Samalla se myös aktivoi yritysten strategisia valintoja ollako edelleen viennin varassa vai lähteäkö investoimaan aktiivisemmin Venäjälle. Sama kysymyksenasettelu koskee myös viime vuosina nopeasti kasvanutta lääkevientiä. Venäjä satsaa parhaillaan oman lääketeollisuuden jaloilleen nostamiseen ja pyrkii tukemaan sitä tuontia vastaan. Venäjän autoteollisuuden kohdalla kotimaisen teollisuuden tukeminen on näkynyt jo useamman vuoden ajan. Venäjän telakkateollisuuden jaloilleen nostamiseen haetaan vetoapua muun muassa ulkomaisten telakoiden tietotaidosta. Venäjän koneenrakennusteollisuuden heikko tila on ongelma, jolle tullaan hakemaan erilaisia ratkaisuja lähivuosina. Infrastruktuurin kehittämishankkeita on useita. Hallituksen strategisia kehitysohjelmia Venäjällä on paljon, mutta tarpeitakin on paljon. Ongelma on siinä miten ne kaikki rahoitetaan: valtion tukirahoituksella, yksityisellä venäläisellä rahalla vai ulkomaisten investointien avulla. Kaikissa vaihtoehdoissa on omat ongelmansa ja mahdollisuutensa. Venäjän lähestyvä WTO-jäsenyys tuo omat haasteensa ulkomaisten yritysten valintatilanteeseen. Venäjän pyrkimykset protektionismiin vaikeutuvat WTOjäsenyyden myötä, mutta samanaikaisesti kilpailu Venäjän markkinoista kiristyy. Venäjän jäsenyys OECD:ssä tuo oletettavasti mukanaan selkeyttä lainsäädännön ja korruption ongelmiin. Venäjän suurimmat haasteet ovat kuitenkin WTO- ja OECDpäätösten ja sopimusten toimeenpanossa ja käytännön toteutuksen valvonnassa. H 16

Nordea Pankki Suomi Oyj Kattavat pankkipalvelut myös Venäjällä Yhdessä löydämme parhaat ratkaisut yrityksen tarpeisiin mm. rahoitus-, sijoitus- ja cash management -palveluissa. Samalla saat käyttöösi pankin koko asiantuntemuksen. Venäjällä tavoitat meidät numerosta + 7 495 777 34 77 (vaihde). Lisätietoja palveluistamme löydät myös osoitteesta nordea.ru. Nordealla on 48 konttoria ja toimipistettä 15:ssä Venäjän eri kaupungissa, mm. Moskovassa ja Pietarissa. nordea.com nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi 17

LAKIUUTISIA Lue uusimmat lakiuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi Hyväksytyt lait ja määräykset Ulkomaalaisten rekisteröintimääräykset helpottuivat E Ulkomaalaisten rekisteröintiä helpottavat lakimuutokset astuivat voimaan 25. maaliskuuta. Ulkomaalaisten tarvitsee muutosten myötä rekisteröityä viranomaisille vasta seitsemän työpäivän kuluttua maahan saapumisesta entisen kolmen päivän sijaan. Samalla lakiin tehtiin muutoksia koskien ulkomaisten työntekijöiden rekisteröintiä, muun muassa palautettiin mahdollisuus rekisteröityä työnantajan osoitteeseen. Ulkomaiset yritykset olivat tyytymättömiä edellisten helmikuussa voimaan astuneiden muutosten aiheuttamiin hankaluuksiin, sillä yksityiset vuokranantajat eivät usein suostuneet tekemään rekisteröintiä. Lakimuutosten mukaan poliisi ei saa enää sakottaa ulkomaalaisia puuttuvasta tai virheellisestä rekisteröinnistä. Ulkomaalaista ei saa enää sakottaa rekisteröinnin virheistä, vaan vastuu rikkeistä siirtyy viisumikutsun tehneelle osapuolelle. Ulkomaalaisten työntekijöiden kohdalla kutsujana on yleensä työnantaja, joka voi saada rekisteröintimääräyksen rikkomisesta jopa 500 000 ruplan sakot. Moscow Times lehdelle asiaa kommentoinut Moskovan Venäläis-Saksalaisen kauppakamarin lakiasioiden johtaja sanoi, että muutoksen tarkoituksena on estää poliisin (ent.miliisin) harjoittama rahankiristys, koska sakkojen maksamista ei enää voi vaatia suoraan kadulla tavatulta ulkomaalaiselta. Myös ulkomaalaisten erityisasiantuntijoiden perheenjäsenten viisumikäytäntöjä helpotettiin. Asiantuntijoiden perheenjäsenille myönnetään tavalliset työviisumit, joilla heillä on oikeus halutessaan tehdä töitä tai opiskella. Perheenjäsenten viisumit myönnetään samaksi ajaksi kuin asiantuntijaviisumi ja niiden voimassaoloa voidaan jatkaa, jos asiantuntijaviisumin voimassaoloa jatketaan. /Moscow Times, EŽ/VS/28.4.2011 Venäjä jää kesäaikaan syksyllä E Presidentti Medvedevin päätöksellä Venäjä luopuu talviaikaan siirtymisestä. Kelloja siirrettiin maaliskuussa tunti eteenpäin kesäaikaan, mutta lokakuussa viisareita ei enää käännetä tuntia taaksepäin talviaikaan. Näin ollen Suomen ja Venäjän välinen aikaero kasvaa ensi syksynä yhdellä tunnilla, esimerkiksi aikaero Pietariin ja Moskovaan on kaksi tuntia. Talviajasta luopumista perustellaan sen aiheuttamilla terveyshaitoilla. Vuonna 1981 aloitettiin kesä- ja talviaikoihin siirtyminen ja sitä perusteltiin energiansäästöllä. Presidentin avustajan Arkadi Dvorkovitšin mukaan asiantuntijat ovat laskeneet, että talviaikaan siirtyminen on säästänyt energiaa vain 0,1-0,2 % kokonaiskulutuksesta. Paljon suurempiin säästöihin aiotaan päästä nyt aloitetuilla energiatehokkuushankkeilla, sanoo Dvorkovitš. Hallituksen täytyy vielä tehdä asetus kellojen siirrosta luopumisesta. /RG/VS/9.2.2011 Laki sähköisestä allekirjoituksesta voimaan E Presidentti Medvedev on allekirjoittanut uuden lain sähköisestä allekirjoituksesta (электронная цифровая подпись, ЭЦП). Laissa määritellään kolme sähköisen allekirjoituksen tyyppiä suojauksen tasosta riippuen tavallinen, vahvistettu ja kvalifioitu. Uusi laki säätelee sähköisen allekirjoituksen käyttöä siviilioikeudellisissa liiketoimissa ja valtion ja kunnallisten palvelujen tarjoamisessa, sähköisen allekirjoituksen oikeellisuuden varmistamista ja varmenteiden myöntämistä. Kvalifioidun allekirjoituksen tietoturva on kaikkein vahvin ja tätä allekirjoitusta tarvitaan tulevaisuudessa muun muassa sähköisessä asioinnissa verottajan kanssa ja sähköisen fakturalaskun käytössä. Kvalifioitujen allekirjoitusten myöntäjien täytyy akkreditoitua ensi vuoden alkuun mennessä, minkä jälkeen muut tahot eivät voi myöntää kyseisiä allekirjoituksia. Tavallista ja vahvistettua sähköistä allekirjoitusta koskevat vaatimukset ovat löyhempiä. Laki julkaistiin 8.3, jolloin se astui myös voimaan. /Ria-Novosti, RG/VS/7.3.2011 Lakeja ja määräyksiä suunnitteilla Sosiaalimaksuja alennetaan ensi vuoden alusta? E Presidentti Medvedev antoi hallitukselle tehtäväksi laatia ehdotuksen työnantajan sosiaalimaksujen alentamisesta kesäkuun alkuun mennessä. Sosiaalimaksujen osuus (eläke-, sosiaaliturva- ja sairausvakuutusmaksu) palkoista nousi kuluvan vuoden alussa 26 %:sta 34 %:iin. Presidentin tehtävänannon mukaan sosiaalimaksuprosentin on ensi vuoden alussa oltava taas lähempänä 26 %:ia. /EŽ/ VS/5.4.2011 Siviilikoodeksin uudistus lykkääntyy E Venäjän siviilikoodeksin uudistusta lykätään. Presidentti Medvedev sanoi uudistuksia pohtineen kokouksen jälkeen, että Korkeimman arbitraatio-oikeuden julkaisemaa lakiluonnosta täytyy muokata. Asianosaisten ministeriöiden ja muiden virastojen mielipiteet täytyy ottaa valmistelussa huomioon, eikä lakiin saa tulla älyttömiä muutoksia, totesi presidentti. Talouskehitysministeri Elvira Nabiullina kritisoi useaa kohtaa lakiluonnoksessa, erityisesti juridisia henkilöitä koskevaa osuutta. Nabiullina ei tukenut muun muassa ehdotettuja yhtiöiden perustamispääoman nostoja ja yritysten rekisteröinnin siirtämistä oikeusministeriölle. Nyt ehdotettu muutoksia alettiin muokata vuoden 2009 lopulla. /RG,Kommersant/VS/11.3.2011 18

TULLIUUTISIA Lue uusimmat tulliuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi Tullauksen siirto rajoille käymistilassa R Moskovan ja Pietarin tullaustoiminnan jatkosta on liikkunut ristiriitaisia tietoja. Venäjän tullilaitos teki huhtikuussa päätöksen, jonka mukaan Moskovan ympärysalueen eli Moskovan oblastin sekä Pietarin ja sitä ympäröivän Leningradin alueen tullipisteissä ei voisi marraskuusta alkaen tullata muita kuin suppealle listalle kuuluvia tuotteita. Tällaisia olisivat esimerkiksi nopeasti pilaantuvat elintarvikkeet, lääkkeet, eläimet, kasvit ja postilähetykset. Lisäksi tiettyihin käyttötarkoituksiin tuotavia tavaroita voisi tullata sisämaassa entiseen malliin. Muutoksen ennakoitiin aiheuttavan ongelmia etenkin Pietarin seudulla. Venäjän tullilaitos käynnisti vuonna 2008 ohjelman, jonka mukaan tullausta siirretään sisämaasta kohti raja-alueita. Pietarin ja Moskovan tullitoiminnan muutokset ovat osa tätä ohjelmaa. Huhtikuisen päätöksen mukaan Moskovan ja sitä ympäröivän Moskovan oblastin poikkeuslistalle kuulumaton tullaustoiminta siirrettäisiin Brjanskiin, Kurskiin, Smolenskiin ja Belgorodin alueelle. Tullaustoiminta Moskovan kaupungin alueella on käytännössä lopetettu jo aiemmin. Pietarin seudulla muutos tarkoittaisi sitä, että maaliikenteen tuontitullaus pitäisi siirtää Viipurin tullin alueelle. Kommersant-lehti kertoi myöhemmin huhtikuussa, että Venäjän tullilaitos olisi perunut päätöksensä siirtää tullaus Moskovan oblastista. Uusimman linjauksen mukaan valtakunnarajojen suuntaan, eli esimerkiksi Smolenskiin, oltaisiin siirtämässä vain joitakin rahtien tarkastustoimenpiteitä. /Kommersant/EL/29.4.2011 Kirgisia hakee Venäjän tulliliiton jäsenyyttä R Keskiaasialaisen Kirgisian tasavalta aloittaa neuvottelut Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin tulliliittoon liittymisestä. Kirgisian ulkomaankaupasta noin 45 prosenttia tapahtuu tulliliiton nykyisten jäsenmaiden kanssa. Suurin kauppakumppani on Venäjä. Tulliliiton jäsenyys vahvistaisi Kirgisian ulkorajoja ja parantaisi Venäjällä ja Kazakstanissa työskentelevien noin puolen miljoonan kirgiisialaisen elinoloja, sanoo Kirgisian pääministeri Almazbek Atambajev. /Tsouz.ru/EL/12.4.2011 Ust-Lugaan tuontiautojen tullauspiste R Ust-Lugan satamaan on avattu tuontiautojen tullauspiste. Tullaustoiminnasta vastaa Luoteinen valmisteverotulli. Ust-Lugan autoterminaali pystyy ottamaan vastaan 100 000 tuontiautoa vuosittain. Määrää voidaan nostaa tulevaisuudessa 450 000:een. /DP/EL/28.2.2011 Luo menestystarinasi Venäjällä ja Ukrainassa. Kanssamme. Konsu Business Start-up Center Venäjällä Ota yhteyttä: Konsu Oy Valtakatu 49 53100 Lappeenranta Puh. +358 207 551 550 Yrityksen rekisteröinti Yrityksen, edustuston ja filiaalin rekisteröinti Osoitepalvelu Pankkitilien avaaminen Vastaanotto- ja puhelinkeskuspalvelut Sijoittautumispalvelut Työluvat Rekisteröinnit ja viranomaiskäynnit Avustaminen toimitilojen ja asuntojen etsinnässä Hallinnolliset tukipalvelut Taloushallintopalvelut Veroneuvonta ja lakipalvelut Tilintarkastus Pirjo Karhu Mob. +358 400 554 596 info@konsu.com Manfred Janoschka Mob. +7 911 840 5440 business.start-up@konsu.com Jouni Mäkitalo Mob. +7 911 988 1093 spb@konsu.com Eeva Rissanen Mob. +7 963 759 9926 moscow@konsu.com Business Start-up Accounting Law Tax Audit Moscow - Saint Petersburg - Kiev - Helsinki - Lappeenranta - Stuttgart - Munich Member of ACCOUNTOR GROUP www.accountorgroup.com www.konsu.com 19

VEnäjän talous Katsaus Venäjän talouteen Teksti: Maisa Moijanen 28.4.2011 Venäjä on päässyt uudelleen talouden vahvalle kasvuuralle. Urals-laatuisen öljyn maailmanmarkkinahinta on noussut 37 % vuoden 2010 toukokuusta helmikuuhun 2011. Tällä hetkellä öljyn maailmanmarkkinahinta heiluu tasolla 120 125 USD tynnyriltä. Öljyrahaa sataa myös Venäjän valtion kassaan, mutta ei ongelmattomasti. Venäjän valtion tämän vuoden budjetti hyväksyttiin alijäämäisenä siitä huolimatta, että se laskettiin öljyn hintatasolta 75 USD/bar. Vielä muutama vuosi sitten Venäjän valtion budjetti oli ylijäämäinen, vaikka öljyn hinta oli 30 40 USD/bar tasolla. Budjettivaje (3,5 4 % BKT:stä) voitaisiin nopeastikin kattaa nykyisellä öljyn hinnalla, jos öljytulot halutaan käyttää siihen. Mutta finanssiministeriö vaatii tiukasti kulujen karsimista budjetin tasapainottamiseksi ja öljytulojen rahastoimista. Kokonaisuudessaan, mukaan lukien erilaiset tilitykset budjetin ulkopuolisiin rahastoihin, valtion talouden tilinpitojärjestelmään liittyvät kulut nousevat joidenkin laskelmien mukaan lähes 40 %:iin BKT:stä. Kriisivuosina tehtiin päätös, jonka mukaan vuoden 2010 alusta vuoden 2014 alkuun öljy-kaasuveroista ei tehdä tilityksiä vuonna 2008 muodostettuun vararahastoon, vaan tulot käytetään budjettivajeen kattamiseen. Hallitus muuttanee päätöksensä, jos öljyn hinta jatkaa nopeaa nousuaan. Vuoden 2011 alussa vararahaston suuruus oli 25,4 miljardia USD (1,7 % BKT:stä), kun se maksitasollaan ennen kriisiä oli 137 miljardia USD (8,2 % BKT:stä). Finanssiministeri Aleksei Kudrin on useaan otteeseen ehdottanut valtion budjetin tasapainottamista ilman öljy-kaasutuloja ja näiden tulojen rahastoimista kokonaisuudessaan. Ehdotus on kuitenkin tyrmätty muiden ministeriöiden taholta epärealistisena ja korostettu sitä, että paremman turvan kriisien varalta antaa varojen suuntaaminen talouden monipuolistamiseen, infrastruktuurin parantamiseen ja kasvun tukemiseen. Ongelma on budjetin energiaraaka-ainesidonnaisuus. Öljykaasutulojen osuus budjettituloista on arvioitu tälle vuodelle 46 %:ksi. Jos budjettituloista poistetaan energiaraaka-aineista syntyvät verotulot, vaje syvenee nykyisellä kulurakenteella 13 14 %:iin BKT:stä. Energiaraaka-aineiden hinnanmuodostukseen maailmanmarkkinoilla Venäjä ei yksinään pysty vaikuttamaan. Hintaheilahtelut ovat viime vuosina olleet erittäin jyrkkiä ja vaikutukset Venäjän talouteen sen mukaisia. Venäjän talouden kasvu on vahvasti sidoksissa energiaraakaaineiden vientihintoihin. Öljy- ja kaasualan omien palkkojen ja investointihankintojen lisäksi kasvuvaikutus on ketjuuntunut eteenpäin myös muille aloille. Julkishallinnon keräämillä öljykaasuveroilla on kasvatettu kotimaan kulutuskysyntää julkisen sektorin palkkoja, eläkkeitä sekä erilaisten kehitysprojektien hankintoja. Kriisivuosien aikaisten valtion yritystukipakettien seurauksena valtion suora tai epäsuora omistusosuus Venäjän taloudesta arvioidaan nousseen yli 50 %:iin. Päätökset monien valtioyritysten myynnistä budjettivajeen kattamiseksi syntyivät ennen öljyn hinnan nousua. Uudessa taloustilanteessa onkin kiinnostavaa nähdä mitä Venäjän hallitus päättää esimerkiksi konkurssilta pelastettujen yritysten kohdalla myydäänkö ne ja mihin hintaan vai päästetäänkö ne konkurssiin ja kannetaan sosiaaliset seuraukset juuri ennen vaaleja. Runsaat öljytulot kiihdyttävät inflaatio-odotuksia. Venäjän keskuspankilla on edessään ongelma pitääkö ruplan kurssi vakaana bivaluuttakorissaan vai ponnistellako inflaation torjunnassa. Julkisesti keskuspankki on ilmoittanut keskittyvänsä inflaationtorjuntaan. Toisaalta keskuspankki on vielä alkuvuonna vaikuttanut interventioillaan ruplan kurssiin. Ruplan vaihteluväliputkea on kuitenkin lavennettu ja ruplan annettu vahvistua. Kansainvälinen valuuttarahasto on suosittanut Venäjän keskuspankille rahapolitiikan kiristämistä inflaation torjumiseksi. Tällä hetkellä inflaatioennuste vuodelle 2011 on jo yli 9,5 %:in ja öljyn hinnan vahvistuminen uhkaa nostaa ennustetta entisestään. Venäjän talous tarvitsee kipeästi investointeja ja inflaation uhka on yksi pahimpia investointien esteistä muun muassa lainakorkojen nousun ja pankkisektorin yleisten ongelmien kautta. Venäjän vuoden 2010 investoinneista 41,2 % rahoitettiin yritysten oman tulorahoituksen pohjalta. Pankkilainojen osuus investointien rahoituksesta oli yhteensä vain 8,7 % (venäläiset + ulkomaiset pankit). Julkishallinnon budjettirahoituksen osuus Venäjän investoinneista oli 19,4 %. Rahoitusosuus on hitaasti supistumassa kriisivuosien ennätyssuurista julkishallinnon tuki-investoinneista. Vuonna 2010 se oli kuitenkin vielä 1242,7 miljardiaruplaa (noin 30,5 miljardia euroa). Loppuosa investointien rahoituksesta tuli muilta organisaatioilta, yrityksiltä ja väestöltä (muun muassa rakennusalalla). Ennen talouskriisiä venäläiset isot yritykset ottivat lainaa ulkomaisilta markkinoilta kotimaista paremmilla ehdoilla. Huolimatta siitä, että Venäjän keskuspankki ponnistelee pitääkseen lainakorot kohtuullisella tasolla, varsinkin isojen valtion omistamien 20