SYKSY / 2009 Uutisia maailmalta s. 4 5 Puhtaat kädet pelastavat s. 2 3 NEPAL: Miksi tytöt lähtevät sotimaan? s. 6 7
2 PATRIK JANSSON PÄÄSIHTEERI PENTTI KOTOARO: Puhdasta vettä pieniin ja suuriin tarpeisiin Puhtaan veden puute on joskus varsin helposti ratkaistavissa. Itselläni on tällainen kokemus muutamasta Afrikan maasta, joissa lähteitä ja puroja puhdistettiin ja suojattiin kyläläisten käyttöön hyvin perinteisin tavoin. Veden juomakelpoisuus taattiin puhdistamalla lähde ja laittamalla siihen sementtikansi ja käsipumppu. Eläimiä varten lähteestä ohjattiin vettä erillisellä putkella alemmaksi kaivettuun kuoppaan. Kyläläiset koulutettiin pumpun käyttöön ja kyläkomitea valitsi pumpulle vastuuhenkilön. Hän sai haltuunsa pienen varaosapaketin. Kyläkomitea määritti kaivon käytölle maksun, jolla kerättiin varakassa kaivon ylläpitoon. Maksun piti olla niin pieni, ettei se ollut esteenä veden hakemiselle. Katastrofitilanteissa tarvitaan erilaisia ratkaisuja. Näin sellaisen Indonesiassa. Tsunami oli lennättänyt puhdistamolautan maalle kauas rannasta. Lautta törrötti keskellä kylää enemmän ja vähemmän tuhoutuneiden asumusten seassa. Suuri yritys tuli apuun ja korjautti laitteet UNICEFin käyttöön. Kun vierailin paikalla muutama kuukausi katastrofin jälkeen, kylän keskellä seisova möhkäle puhdisti vettä 60 000 ihmiselle päivittäin. Puhtaat kädet pelastavat Sikainfluenssa nosti meillä kansalliseen keskusteluun sen, minkä päiväkotilapset ovat tienneet jo kauan käsienpesulla on väliä. Aikuisten hamstratessa käsidesi-pulloja kauppojen hyllyiltä pikkuisemme pesevät kädet saippualla aina ennen ruokailua sekä aina vessassa käytyään. Malli, joka jokaisen aikuisenkin kannat taisi omaksua. Kesällä nimittäin ilmestyi pikkuuutinen erään baaritiskin napostelupähkinäkulhosta. Tutkittaessa siitä oli löytynyt uloste peräisiä jätöksiä, joissa oli yli 20 ihmisen dna:ta. Ripuli on hengenvaarallinen Kehitysmaissa käsienpesu voi merkitä eroa elämän ja kuoleman välillä. Huonon hygienian ja likaisen veden aiheuttama ripuli tappaa 4500 lasta päivässä enemmän kuin aids, malaria ja tuhkarokko yhteensä. Pesemällä kädet saippualla voitaisiin pelastaa puolet ripuliin menehtyvistä pikku lapsista ja hillitä myös muiden tautien leviämistä. Yksinkertaisuudestaan huolimatta käsienpesu on monissa maissa yhä harvinainen käytäntö. Tilanteen korjaamiseksi UNICEF yhteistyökumppaneineen järjesti vuosi sitten ensimmäisen Maailman käsienpesupäivän, jonka aikana yli 70 maassa järjestettiin tiedotuskampanjoita, tapahtumia ja tietoiskuja käsienpesun edistämiseksi. Julkaisija: Suomen UNICEF ry Vastaava toimittaja: Liisa Susiluoto Työryhmä: Karolina Roiha, Minna Karvinen, Sari Saraste KANSIKUVA UNICEF/ BENIN: Pikkutyttö puristaa ylpeänä koululaukkuaan UNICEFin tukeman koulun ulkopuolella Pobén kaupungissa. UNICEFin ja sen kumppaneiden ansiosta koulumaksut on poistettu Beninissä ja yhä useampi lapsi pääsee kouluun. Valmistettu UPM:n toimittamasta paperista, jolle on myönnetty Euroopan unionin Ympäristömerkki, rek.nro FI/11/1. UNICEF/NYHQ2009-1245/GIACOMO PIROZZI Suomen UNICEF, Perttulantie 6, 00210 Helsinki puh. (09) 584 501, fax (09) 5845 0270 email: asiakaspalvelu@unicef.fi www.unicef.fi
UNICEF/NYHQ2009-0225/JOSH ESTEY 3 10-vuotias Lu Thi Dung (toinen oikealta) luokkatovereineen pesee kätensä vedellä ja saippualla Ban Phon ala-asteella Pohjois-Vietnamissa. UNICEFin tukema koulu panostaa normaalien oppiaineiden lisäksi hygieniakasvatukseen. Tieto kulkee koulusta kotiin Tietoiskuja järjestettiin mm. neuvoloissa ja kouluissa. Koulu on mainio paikka kertoa käsienpesusta, sillä lapsi kertoo oppimastaan myös kotona. Kuten 7-vuotias tšadilainen Mohamed. Joskus meiltä on saippua loppu, kun äitini on käyttänyt kaiken vaatteidemme pesuun, Mohamed kertoo. Mutta minäpä tiedän, mitä silloin pitää tehdä, hän jatkaa ylpeänä. Opettajani neuvoi, että minun pitää hieroa käteni kunnolla tuhkalla ja sitten huuhtoa vedellä. UNICEFin tuella Mohamedin kouluun on saatu vettä ja vessat ja opetuksessa käydään läpi puhtauteen ja siisteyteen liittyviä asioita. Veden ja vessojen saatavuus vaikuttavat ratkaisevasti opetukseen osallistumiseen. Vesipiste riittävän lähellä kotia vapauttaa tytöt vedenhakumatkoilta koulunpenkille. Veden ja vessan olemassaolo koulussa parantaa myös lasten terveydentilaa ja oppimista sekä vähentää koulun keskeyttämistä. UNICEF onkin ryhtynyt edistämään erityisesti nk. WASH in schools ohjelmaa, eli vesipisteen ja vessojen rakentamista jokaisen koulun yhteyteen. Maailman käsienpesupäivä 15.10. vietettävän päivän tavoitteena on levittää kulttuuria, jossa kädet pestään saippualla; kertoa, mitä hyötyä käsienpesusta saippualla on sekä seurata eri maiden käsienpesutilannetta. Päivän mottona on: Puhtaat kädet pelastavat ihmishenkiä. UNICEFin lisäksi tempauksen taustajoukoista löytyy laaja joukko erilaisia vaikuttajia hallituksista kansalaisjärjestöihin ja yrityksiin. Katso teemavideo osoitteessa http://www.globalhandwashingday.org/ghd_video.asp Osaatko sinä pestä kädet? Tiedätkö, miten kädet pitäisi pestä, että ne varmasti puhdistuvat taudinaiheuttajista? Kädet tulee ensin kastella, sitten saippuoida ja hangata huolellisesti, myös kämmenselkä, sormien välit ja etenkin kynnenaluset, vähintään 20 sekunnin ajan. Sitten huuhdellaan mieluiten juoksevan veden alla ja kuivataan puhtaalla pyyhkeellä. Jollei sellaista ole, kädet heilutellaan kuivaksi ilmassa.
4 Uutisia ma UNICEF/NYHQ2009-0840/ALISON PARKER UNICEF toimii kaik Tässä muutama esimerkki työstä Kaikki tämä ja paljon muu lahjoittajiem GAMBIA: Salli minun valita aviomieheni sen jälkeen kun olen täyttänyt 18 vuotta. UNICEF, Gambian hallitus ja kansalaisjärjestö Tostan kampanjoivat yhteisvoimin nuorten tyttöjen naittamista vastaan. Lähes puolet gambialaisista tytöistä naitetaan alle 18-vuotiaina. Tilanne on kuitenkin muuttumassa parempaan päin, sillä kuluneena vuonna useat kylät ovat yhteistuumin kieltäneet nuorten tyttöjen naittamisen ja myös ympärileikkauksen. UNICEF/NYHQ2009-0830/KUN LI ZIMBABWE: Lapsi saa suun kautta annettavan poliorokotteen Masvingon provinssissa Kaakkois-Zimbabwessa. Kuluvan vuoden kesäkuussa UNICEF yhteistyökumppaneineen toteutti maassa mittavan rokotuskampanjan, jonka aikana rokotettiin lähes kaksi miljoonaa lasta. Tuhannet terveydenhoitajat ja koulutetut vapaaehtoiset rokottivat lapset tuberkuloosia, tuhkarokkoa, kurkkumätää, hinkuyskää, B-hepatiittia ja poliota vastaan. UNICEF/NYHQ2009-1240/GIACOMO PIROZZI MADAGASKAR: Tyttö ja poika ratkaisevat yhdessä tehtävää esikoulussa Itasyn alueella Madagaskarissa. Saarivaltio on kuluneena vuonna kärsinyt kuivuudesta, pyörremyrskyistä ja poliittisista levottomuuksista, joiden seurauksena 120 000 lasta on joutunut keskeyttämään koulunkäynnin. UNICEF on perustanut lapsiystävällisiä tiloja, joissa lapset saavat toipua traumaattisista kokemuksistaan.
5 ailmalta ialla maailmassa. mme maailman lasten hyväksi. ta hyvää on saatu aikaan me tuella. UNICEF/AFGA2009-00736/SHEHZAD NOORANI AFGANISTAN: Tytöt pelaavat jalkapalloa välitunnilla pienessä Burshasoonin kylässä. Kylässä on upouusi alaaste, jonka ansiosta lasten koulumatkat ovat lyhentyneet ja yhä useampi lapsi pääsee kouluun. UNICEF tukee koulua toimittamalle lapsille koulutarvikkeita ja kouluttamalla opettajia. UNICEF/NYHQ2009-1267/MARTA RAMONEDA UNICEF/NYHQ2009-0594/SHEHZAD NOORANI PAKISTAN:Tyttö lukee ääneen luokan edessä UNICEFin tukemassa koulussa Luoteisprovins sissa. Poliittinen tilanne on rauhoittunut ja alueen koulut ovat jälleen avanneet ovensa. UNICEF tukee jälleenrakennusta ja pyrkii saamaan kaikki lapset mahdollisimman pian takaisin koulunpenkille. BANGLADESH: Ravintoneuvoja Jharna Begum kertoo Madanpurin kylän äideille oikeanlaisen ravinnon merkityksestä. Yksipuolisesta ravinnosta johtuva hivenaineiden puutos ja sen aiheuttama anemia ovat Bangladeshissa yleisiä ongelmia. Yli 40 prosenttia alle viisivuotiaista lapsista on aliravittuja. UNICEF jakaa köyhille perheille hivenaineita ja tiedottaa monipuolisen ravinnon tärkeydestä.
6 Miksi tytöt lähtevät sotimaan? Tämä oli pääkysymykseni, kun lähdin Nepalin maaseudulle keväällä 2008. Olin työskennellyt Nepalin UNICEFissa lähes kolmen vuoden ajan sisällissodan loppumisen ja rauhansopimuksen syntymisen aikoihin. Olin seurannut läheltä UNICEFin työtä lapsisotilaiden kuntouttamiseksi ja kotouttamiseksi. UNICEFin työntekijät vierailivat sotilasleireissä varmistamassa sotilaiden ikiä ja pyrkivät vaikuttamaan lapsisotilaiden vapauttamisen puolesta. UNICEF ja sen yhteistyökumppanit olivat myös perustaneet vastaanottokeskuksia ympäri maata vapautettujen lapsisotilaiden tukemiseksi. Jatko-opiskelu antoi minulle mahdollisuuden astua työtehtävieni ulkopuolelle ja arvioida lapsisotilaiden kuntoutusta ulkopuolisena tutkijana. Olin erityisen kiinnostunut siitä, huomioidaanko kuntoutuksessa tyttösotilaiden erityistarpeet ja mitkä olivat ne olosuhteet, jotka saivat tyttölapsen jättämään kaiken taakseen ja liittymään aseelliseen ryhmittymään. Nepalissa köyhien perheiden tytöt joutuvat auttamaan vanhempiaan kotija peltotöissä huomattavasti useammin kuin pojat. Kun perheen taloudellinen tilanne heikkenee, tytöt joutuvat keskeyttämään koulunkäynnin, sillä koulutuksen ajatellaan olevan tärkeämpää pojille. Köyhien perheiden tytöt usein myös naitetaan hyvin nuorina, osittain perheen taloudellisen taakan helpottamiseksi. Tyttöjen naimisiinmenoon kohdistuu siis suuria odotuksia, onhan heidän tulevaisuutensa paljolti riippuvainen avioliiton tuomasta turvasta. Siksi tuntuikin varsin radikaalilta, että niin moni tyttö oli valmis liittymään maolaisiin. Paitsi että he vaaransivat henkensä menemällä sotaan, he myös laittoivat koko tulevaisuutensa vaakalaudalle. Maolaisten riveissä palvelleet tytöt koettiin epäpuhtaiksi, mikä heikensi heidän mahdollisuuttaan löytää sopiva aviomies. Kun aloitin tutkimukseni, maolaiset eivät vielä olleet virallisesti vapauttaneet riveissään olleita lapsisotilaita. Monet lapsisotilaista odottivat sotilasleireillä kohtalonsa selviämistä. Maolaiset olivat antaneet suostumuksena lapsisotilaiden vapauttamiseen rauhansopimuksen synnyn yhteydessä vuonna 2006, mutta pitivät tyttöjä yhä riveissään poliittisista syistä. Haastatellakseni maolaisten riveissä palvelleita tyttöjä minun piti siis löytää sellaisia tyttöjä, jotka olivat onnistuneet neuvottelemaan itsensä vapaiksi. Tehtävä oli melko haasteellinen. Oli ensiarvoisen tärkeää taata tyttöjen turvallisuus ja anonymiteetti kaikissa olosuhteissa. Paikallisten, lapsisotilaiden hyväksi työskentelevien järjestöjen avulla löysin lopulta kymmenen tyttöä haastateltavaksi. Syyt maolaisiin liittymiselle vaihtelivat haastattelemieni tyttöjen keskuudessa, mutta yhteisiäkin tekijöitä löytyi. Niitä olivat turvallisuuden puute ja köyhyys. Monet haastattelemistani tytöistä olivat joutuneet keskeyttämään koulun- Koulutus on paras suoja hyväksikäyttöä vastaan.
7 käynnin, koska sisällissota oli ajanut perheet taloudelliseen ahdinkoon. Jotkut tytöistä olivat kohdanneet ahdistelua armeijan taholta. Yleisesti ottaen lähes jokainen haastattelemistani tytöistä oli kokenut, että maolaisiin liittyminen parantaisi jollain tasolla Intia hänen elämäntilannettaan. Tytöt olivat menettäneet uskonsa siihen, että yhteiskunta pystyisi huolehtimaan heistä. Tyttöjen vahvuus teki minuun lähtemättömän vaikutuksen. Traumaattisista kokemuksista huolimatta he jaksoivat uskoa tulevaisuuteen. Kotouttamisohjelman kautta tytöt saivat mahdollisuuden joko koulunkäyntiin tai ammatilliseen koulutukseen. Osa tytöistä sai pienen alkupääoman oman yrityksen perustamista varten. Monet tytöistä saivat myös psykologista tukea selvitäkseen rankoista kokemuksista. Tutkimusta tehdessäni näin, miten suuresti kotouttamisohjelma helpotti tyttöjen paluuta takaisin yhteisöidensä pariin. Ilman sitä paluu olisi ollut huomattavasti vaikeampaa, sillä aseellisissa ryhmittymissä palvelleet tytöt kohtaavat usein syrjintää ja epäluuloa. Vieläkin selkeämmin minulle kirkastui UNICEFin perustyön merkitys lasten koulutuksen, terveydenhuollon ja suojelun siis lapsen oikeuksien parissa. Lapsen oikeuksien toteutuminen on ensiarvoisen tärkeää ja ainoa keino ehkäistä lasten hyväksikäyttöä. Kun lapsen oikeudet toteutuvat, harva lapsi tarttuu aseeseen elämänlaatunsa parantamiseksi. Nepal Pakistan Kathmandu Intia Kiina NEPAL Bhutan Bangaladesh Pinta-ala: 140 800 km² Asukasluku: 28 196 000 Pääkaupunki: Kathmandu Kielet: Nepalin kieli ja lukuisat paikalliskielet BKT/as: 340 US$ Eliniänodote: 64 vuotta Lukutaito: 57 % Naapurimaat: Kiina ja Intia (Luvut vuodelta 2007, lähde: The State of the World s Children 2009) Burma Nepalin kymmenen vuotta kestänyt sisällissota monarkistisen hallituksen ja kommunististen maolaississien välillä päättyi rauhansopimukseen vuonna 2006. Nepal julistettiin tasavallaksi vuonna 2008. Kuka on lapsisotilas? Lapsisotilas on alle 18-vuotias lapsi, joka on joko pakotettuna tai vapaaehtoisesti liittynyt armeijaan tai aseelliseen ryhmittymään. Lapsia käytetään konfliktitilanteissa paitsi sotilaina, myös vakoojina, viestinviejinä, huolto- ja vartiointitehtävissä, kantajina, palvelijoina ja seksiorjina. Lapsisotilaita eivät siis ole vain ne lapset, jotka kantavat asetta. Lapsen oikeuksien erityisasiantuntija Tanja Suvilaakso työskenteli Nepalin UNICEFissa vuosina 2005-2008. Hän palasi Nepaliin lyhyen tauon jälkeen vuonna 2008 tutkimaan lapsisotilaiden kotouttamista. Tällä hetkellä Suvilaakso työskentelee Suomen UNICEFissa. Lapsen oikeuksien sopimus kieltää alle 18-vuotiaiden lasten pakottamisen asevoimiin ja taisteluihin. Silti maailmassa on tälläkin hetkellä arviolta n. 150 000 lapsisotilasta yli 17 aseellisessa konfliktissa.
UNICEFin 60-vuotisjuhlakokoelma sisältää 15 erilaista korttia 18 www.unicefkauppa.fi (09) 5845 0250 UNICEF-kortti 60 vuotta UNICEF on ensimmäinen järjestö, joka alkoi hankkia varoja työhönsä korttimyynnin avulla. Ensimmäinen UNICEF-kortti painettiin tasan kuusikymmentä vuotta sitten. Kortin piirsi 7-vuotias tšekkityttö Jitka Samkova kiitokseksi avusta, jota hänen sodan runtelema kotikylänsä oli UNICEFilta saanut. UNICEF päätti painattaa Jitkan piirtämästä kuvasta kortteja, joiden myyntituotoilla autettaisiin Jitkan kaltaisia hädänalaisia lapsia. Tänä päivänä korttimyynti on vakiintunut osa UNICEFin varainhankintaa ja tuottaa vuosittain noin 700 miljoonaa US-dollaria. JITKA SAMKOVA-VEJDOVA Suomen UNICEF Perttulantie 6, 00210 Helsinki puh. (09) 584 501 fax (09) 5845 0270 email: asiakaspalvelu@unicef.fi web: www.unicef.fi LAHJOITA: Verkossa: www.unicef.fi Soita: 0600-14501 (15,11 / puhelu + pvm) Lahjoitustili Nordea: 152930-87 OKO: 572132-1312 Sampo: 800014-300001 Aktia: 405525-55724