Maakunnallinen liikunta- ja urheilukartoitus 2012 Keski-Pohjanmaan Liikunta ry:n toiminta-alue

Loppuraportti Maakunnallinen liikunta- ja urheilukartoitus 2012 Keski-Pohjanmaan Liikunta ry:n toiminta-alue 12/16/2012 Keski-Pohjanmaan Liikunta ry Kaj Sjöholm

Sisällys 1 Tiivistelmä... 3 2 Johdanto... 4 3 Keski-Pohjanmaan Liikunta ry... 5 4 Tutkimustulokset... 7 5 Kunnan vapaa-aika ja liikuntatoimen organisaatio... 9 5.1 Liikunta-asioiden esittelyvastuu kunnissa... 9 5.2 Liikuntapaikkojen kunnossapito... 10 6 Liikunnan ja urheilun työpaikat Keski-Pohjanmaalla... 11 7 Kuntien liikuntatoimen talous... 12 7.1 Kuntien liikuntatoimen bruttokäyttömenot... 12 7.2 Kuntien liikuntatoimen henkilöstömenot... 14 7.3 Kuntien liikuntapaikkojen käyttökustannukset... 16 7.4 Urheilu- ja liikunta- seurojen toiminta- ja kohdeavustukset kunnissa... 17 8 Liikuntapaikat Keski-Pohjanmaalla... 19 8.1 Kevyen liikenteen väylät... 20 9 Kunnan liikuntatilojen maksut ja taksapolitiikka... 21 10 Urheiluseurat, yhdistykset ja valmennus Keski-Pohjanmaalla... 22 11 SM-tason tai kansainvälisen tason kilpailu- ja ottelutapahtumien järjestämisedellytykset Keski- Pohjanmaalla... 23 12 Liikuntapaikkojen peruskorjaustarve Keski-Pohjanmaan kunnissa... 24 13 Strategiat ja hankkeet ohjaavat kuntia terveyttä edistävän liikunnan toteuttamiseen... 24 13.1 Keski-Pohjanmaalla tehdään aktiivista yhteistyötä... 25 14 Johtopäätökset... 26 15 Lähteet... 32 16 Liitteet... 35

Taulukot Taulukko 1. Keski-Pohjanmaan Liikunta ry:n toiminta-alueen kuntien asukasluvut vuonna 2002 ja 2011. (Harsunen 2003, Suomen virallinen tilasto (SVT) 2012)... 8 Taulukko 2. Kunnan vapaa-aika ja liikuntatoimen organisaatio Keski-Pohjanmaan Liikunta alueella vuonna 2012 (n=21)... 9 Taulukko 4. Kuntien liikuntapaikkojen kunnossapito vuonna 2012. (n=10)... 10 Taulukko 5. Keski-Pohjanmaan Liikunta alueen henkilöstöresurssit (htv) vuonna 2012. (n=10)... 11 Taulukko 6. Keski-Pohjanmaan kuntien liikuntatoimen bruttokäyttömenot ( /asukas) vuonna 2002 ja 2010/2011 sekä keskiarvo. (n=19)... 13 Taulukko 7. Keski-Pohjanmaan liikunta alueen kuntien liikuntatoimen bruttokäyttömenot ( /asukas) vuosi 2002 ja 2010/2011 sekä keskiarvo. (n=19)... 13 Taulukko 8. Keski-Pohjanmaan Liikunta alueen kuntien liikuntatoimen henkilöstömenot ( /asukas) vuosi 2002 ja 2010/2011 sekä keskiarvo. (n=19)... 14 Taulukko 9. Keski-Pohjanmaan Liikunta alueen kuntien liikuntatoimen henkilöstömenot ( /asukas) vuosi 2002 ja 2010/2011 sekä keskiarvo. (n=19)... 15 Taulukko 10. Keski-Pohjanmaan Liikunta alueen kuntien liikuntapaikkojen käyttökustannukset ( /asukas) vuosi 2002 ja 2010/2011 sekä keskiarvo. (n=18)... 16 Taulukko 11. Keski-Pohjanmaan Liikunta alueen kuntien liikuntapaikkojen käyttökustannukset ( /asukas) vuosi 2002 ja 2010/2011 sekä keskiarvo. (n=18)... 17 Taulukko 12 Keski-Pohjanmaan Liikunta alueen kuntien urheiluseuroille myöntämät avustukset ( /asukas) vuonna 2002 ja 2010/2011 sekä keskiarvo. (n=19)... 18 Taulukko 13. Keski-Pohjanmaan Liikunta alueen kuntien urheiluseuroille myöntämät avustukset ( /asukas) vuonna 2002 ja 2010/2011 sekä keskiarvo. (n=19)... 18 Taulukko 14. Keski-Pohjanmaan Liikunta alueen liikuntapaikat vuonna 2002 ja 2012. (n=21)... 19 Taulukko 15. Keski-Pohjanmaan Liikunta alueen kevyen liikenteen väylien kilometrimäärä vuonna 2012... 20 Taulukko 16. Ovatko kuntien koulujen liikuntatilat iltaisin maksuttomia? (n=10)... 21 Taulukko 17. Urheiluseurat ja liikuntaa järjestäviä yhdistyksiä Keski-Pohjanmaalla vuonna 2012.... 22 Taulukko 18. Urheilulajit joissa Keski-Pohjanmaan Liikunta alueen kunnat voivat järjestää kansainvälisen- tai SM-tason ottelutapahtumia vuonna 2012.... 23

1 TIIVISTELMÄ Tutkimus tehtiin tilastyönä, jonka tilasi Keski-Pohjanmaan Liikunta ry. Työ on osittainen seurantatutkimus vuonna 2003 tehdylle tutkimukselle. Tutkin Keski-Pohjanmaan Liikunta alueen kuntien liikuntatoimen taloutta ja nykytilaa, liikunnan työllistävyyttä sekä liikunnan harrastamisen edellytyksiä alueella. Lisäksi tutkin terveyttä edistävän liikunnan merkitystä ja toteutusta Keski- Pohjanmaan kunnissa. Tutkimus tukee erilaisia alueellisia kehittämisohjelmia ja strategioita. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella, jotka lähetettiin kuntien liikuntavastaaville. Vastauksia saatiin yhteensä 10, eli noin puolet alueen jäsenkunnista. Tutkimuksesta ilmeni, että Keski-Pohjanmaan kunnissa liikuntatoimi oli suurimmassa osassa kuntia sivistystoimenlautakunnan alaisuudessa.. Kuntien liikuntatoimen taloudessa ovat liikunnan bruttokäyttömenot nousseet 51,5 % vuodesta 2002. Selvityksen mukaan liikuntatoimen bruttokäyttömenoista suurin osa koostui liikuntapaikkojen käyttökustannuksista. Liikuntapaikkojen käyttöön ja ylläpitoon panostettiin kunnissa eniten vuonna 2011. Kunnan liikuntatoimen henkilöstömenot ja avustukset ovat sen sijaan laskeneet vuodesta 2002. Henkilötyövuosia kertyi Keski-Pohjanmaan alueelle yhteensä 44,5 ja lähes puolet liikunnan työpaikoista on Kokkolassa. Liikunnan alan työllistävyydestä ei pystytty tekemään selviä johtopäätöksiä vastausmäärän alhaisuudesta ja puutteellisuudesta. Keski-Pohjanmaalla on edelleen melko kattava ja monipuolinen liikuntapaikkaverkosto. Keski- Pohjanmaalla on yhteensä 1430 liikuntapaikkaa, eli yhtä liikuntapaikkaa kohden on 126 asukasta. Kevyen liikenteen väyliä on Keski-Pohjanmaalla yhteensä 454,3 kilometriä. Kattavan liikuntapaikkaverkoston lisäksi ovat koulujen liikuntatilojen käyttömaksut edullisia keskipohjalaisille lapsille ja nuorille. Jatkossa kuitenkin liikuntapaikkojen peruskorjaaminen on alueen iso haaste, johtuen kuntien tiukasta taloustilaneteesta. Tutkimuksesta ilmeni, että terveyttä edistävä liikunta tunnistetaan paremmin kunnissa ja, että terveyttä edistävä liikunta toteutetaan ja ohjataan erilaisten hankkeiden ja strategioiden avulla. Lisäksi yhteistyö kuntien ja urheiluseurojen välillä on säilynyt, mikä vahvistaa terveyttä edistävän liikunnan kehittämistä ja toteuttamista tulevaisuudessa. Laajempi selvitys terveyttä edistävästä liikunnasta, kuten kuntalaisten liikuntatottumuksien tutkiminen olisi kannattavaa. Lisätietoja: Tutkimuksen tekijä Kaj Sjöholm, kaj.sjoholm@arcada.fi, 040-8319 730 Keski-Pohjanmaan Liikunta ry/petri Harsunen petri.harsunen@kepli.fi, 0400-365 607

2 JOHDANTO Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää liikunnan- ja urheilun liikuntatoimen nykytilaa ja taloutta, järjestö- ja seuratoimintaa sekä liikunnan yhteiskunnallista merkitystä Keski-Pohjanmaalla. Työ tehtiin yhteistyössä Keski-Pohjanmaan Liikunta ry:n kanssa, jonka toimipaikka sijaitsee Kokkolassa. Kuntien liikuntatoimen nykytilan ja talouden selvittäminen on melko haastavaa. Kunnat toimivat eri tavalla liikunnan suhteen riippuen heidän omista poliittisista periaatteista ja taloudellisista resursseista. Tästä syystä tutkimustieto kuntien liikuntatoimista on vähäistä (Opetusministeriö, A, 2003:40). Liikuntakulttuurin muututtua 1990-luvun jälkeen on terveyttä edistävä liikunta ollut yksi painopisteaiheista liikuntapolitiikassa. Vaikka terveyttä edistävästä liikunnasta tiedetään nykyään melko paljon, on kunnan päättäjillä puutteellista tietoa liikunnan merkityksestä ja sen hyödyistä kansalaisille ja yhteiskunnalle (Opetus- ja kulttuuriministeriö, B, 2010:21). Käsite terveyttä edistävä liikunta herättää nykyään monenlaisia ajatuksia ja tulkintoja eri toimijoiden välillä (Kerkko & Pyykkönen 2012:5). Terveyttä edistävästä liikunnasta hyötyvät sekä kansalaiset että yhteiskunta (Opetusministeriö, C, 2008:14). Tämä työ tehtiin kartoituksen avulla, jolla pyrittiin selvittämään kuntasektorin liikunnan nykytilaa ja taloutta, liikuntapalveluiden tarjontaa ja sitä, miten liikunta työllistää kansalaisia Keski- Pohjanmaalla. Lisäksi työ käsittelee alueen liikunnan- ja urheilun harrastamisen edellytyksiä ja terveyttä edistävän liikunnan roolia Keski-Pohjanmaan kunnissa. Kartoitus on samalla seurantatutkimus vuonna 2002 tehdylle vastaavanlaiselle tutkimukselle. Tietoa kerättiin kyselylomakkeella, jotka lähetettiin kuntien liikuntavastaaville. Tietoa kerättiin myös valtakunnallisista ja alueellisista liikuntapaikkarekistereistä sekä elektronisilla tiedonhakumenetelmillä. Valitsin tutkimusaiheen koska uskon, että tämä kartoitus on hyvä apuväline liikunnan päätöksentekijöille ja liikunnan- ja urheilun kehitykselle Keski-Pohjanmaalla. Samalla hanke tukee alueellisia kehittämisohjelmia ja strategioita: Keski-Pohjanmaan Maakuntaohjelma 2011 2014 toimintalinjan 4 tavoitteita Keski-Pohjanmaan Hyvinvointistrategia 2015 Keski-Pohjanmaan kulttuuri- ja liikuntastrategia 2013 Keski-Pohjanmaan liikunta ry:n alkavaan strategiatyöhön vuosille 2013 2020.

3 KESKI-POHJANMAAN LIIKUNTA RY Keski-Pohjanmaan Liikunta ry (jatkossa Kepli) on rekisteröitynyt yhdistys, jonka toimipaikka sijaitsee Kokkolassa. Yhdistys perustettiin vuonna 1997 ja sen tärkeimpiin tehtäviin kuuluu tukea ja kehittää liikuntatoimintaa Keski-Pohjanmaalla. Hyvinvoinnin edistäminen ja yhteisöllisyys kuuluvat myös Keplin arvoihin. Kepli uskoo, että kuntien ja seurojen välinen yhteistyö on avain liikunnallisempaan ja terveellisempään yhteiskuntaan. Keplin visio vuodelle 2013 on: Keski- Pohjanmaan Liikunta edistää hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä liikunnan asiantuntijana. (Keski- Pohjanmaan Liikunta ry 2012) Kepli on yksi Suomen liikunnan aluejärjestöistä, joka saa tukea toimintaansa opetus- ja kulttuuriministeriön jakamista veikkausvoittovaroista. Keplin jäseninä ovat muun muassa urheiluseurat, lajiliitot ja lajien alueorganisaatioita sekä erilaiset jäsenet kuten esimerkiksi Keski- Pohjanmaan liitto. Keplin toiminta-alueeseen kuuluu kaikkiaan 21 kuntaa (vuodesta 2010). Toiminta-alue mahtuu hallinnollisesti kolmen maakunta-alueen sisälle: Keski-Pohjanmaa, Pohjois- Pohjanmaa sekä Pohjanmaa. Jäseniä on mukana 115 kpl ja vuonna 2003 lähes 300 liikunta- ja urheiluseuraa. Kuva 1. Keski-Pohjanmaan toiminta-alue vuonna 2012. (Keski-Pohjanmaan Liikunta ry 2012) Keplin tärkeitä kehittämiskohteita ovat lasten ja nuorten liikunta, aikuis- kunto- ja terveysliikunta, joissa Kepli toteuttaa valtakunnallista liikuntaohjelmaa yhteistyössä Kunnossa kaiken ikää ohjelman (KKI) ja kuntoliikuntaliiton ry:n kanssa. Kepli tekee myös yhteistyötä Suomen Liikunnan ja Urheilun kanssa seuratoiminnan kehittämisessä. Kepli tulee jatkossa keskittymään kilpa- ja

huippu-urheiluun yhdessä Suomen Olympiakomitean, huippu-urheilun muutosryhmän ja liikunnan aluejärjestöjen kanssa. Liikuntapolitiikka ja viestintä ovat myös Keplin yksi painopistealueista. Vuonna 2012 Keplin liikuntabudjetti on yhteensä 620 000 euroa. Keplin hallituksessa on mukana 12 jäsentä ja yhdistyksessä toimii yhteensä 8 henkilöä. (Keski-Pohjanmaan Liikunta ry 2012)

4 TUTKIMUSTULOKSET Seuraavissa kappaleissa esitellään tutkimustulokset. Tulokset ja tuloksien analysointi on tehty niiden perusteella, jotka vastasivat kyselyyn (n=10). Lisäksi tehtiin täydennyksiä puhelinsoittojen ja sähköpostin avulla laajemman kokonaiskuvan saamiseksi. Kyselylomakkeesemme vastasi seuraavat kunnat: Alavieska, Kannus, Kokkola, Luoto, Pietarsaari, Pyhäjärvi, Reisjärvi, Veteli ja Ylivieska. Tutkimusongelmia oli tässä tutkimuksessa asetettu kaksi: 1. Millaiset toimintaedellytykset kunta tarjoaa liikunnan ja urheilun harrastamiselle Keski- Pohjanmaalla? 2. Mikä on terveyttä edistävän liikunnan merkitys ja toteutus Keski-Pohjanmaalla? Tilastollisia lukuja analysoitiin käyttämällä Microsoft Excel 2010 taulukkolaskentaohjelmaa. Kerätyn tiedon analysoin prosentuaalisesti, eli katsoin prosentuaalisia muutoksia ja jakautumia. Hirsjärvi et al. (2009:224) mukaan määrällisessä tutkimuksessa pyritään selittämään asioita ja tekemään johtopäätöksiä aineistosta. Määrällisessä tutkimuksessa katsotaan määrien jakautumia, muutoksia ja eroja. Tuloksia analysoidaan tilastollisilla menetelmillä (Ronkainen et al. 2011:83). Tässä tutkimuksessa vertaillaan lukuja ja katsotaan muutoksia aiemmasta tehdystä tutkimuksesta (Harsunen 2003). Tavoitteena on vertailevassa tutkimuksessa ymmärtää tarkasteltavaa asiaa paremmin ja tuoda esille tutkimuskohteiden välisiä eroja (Vilkka 2007:21). Vertailussa on muun muassa kuntien liikuntatoimen bruttokäyttömenot, henkilöstömenot, liikuntapaikkojen käyttökustannukset ja urheilu- ja liikunta- seurojen toiminta- ja kohdeavustukset. Vertailussa on otettu huomioon kuntien asukasluku ja kuluttajahintaindeksin muutokset. Esittelen ensiksi kaikki tulokset, jotka ovat numeerisesti tarkasteltuja ja vastaavat ensimmäisen tutkimuskysymykseeni, jonka jälkeen nostan esiin avoimien kohtien kysymysten tuloksia, joka antaa vastauksia toiseen tutkimuskysymykseeni.

Kunta as.luku 2002 as.luku 2011 Alavieska 2898 2750 Haapajärvi 8153 7609 Halsua 1499 1275 Kalajoki 12219 12616 Kannus 6067 5697 Kaustinen 4432 4280 Kokkola 44093 46585 Kruunupyy 6809 6681 Luoto 4181 4921 Lestijärvi 982 847 Nivala 10919 11051 Pedersöre 10310 10937 Perho 3070 2910 Pietarsaari 19457 19623 Pyhäjärvi 6445 5887 Reisjärvi 3206 2996 Sievi 5184 5285 Toholampi 3678 3485 Uusikarlepyy 7431 7516 Veteli 3696 3405 Ylivieska 13220 14266 Yhteensä 177949 180622 Taulukko 1. Keski-Pohjanmaan Liikunta ry:n toiminta-alueen kuntien asukasluvut vuonna 2002 ja 2011. (Harsunen 2003, Suomen virallinen tilasto (SVT) 2012)

5 KUNNAN VAPAA-AIKA JA LIIKUNTATOIMEN ORGANISAATIO Kyselyn ja tiedonkeruun mukaan vuonna 2012 Keski-Pohjanmaan Liikunta alueen kunnissa toimi neljä erityyppistä lautakuntaa: itsenäinen oma lautakunta, yhteinen laaja vapaa-aika-aikalautakunta ja sivistystoimenlautakunta sekä muita organisaatioita, kuten esimerkiksi lautakunnan jaosto ja osakeyhtiö. Näiden organisaatioisen tehtävinä on hoitaa kunnan liikunta-asioita. Kyselyn ja tiedonkeruun perusteella Keski-Pohjanmaan Liikunta alueella kuntien liikunta-asioita hoitaa enimmäkseen sivistystoimenlautakunta. Sivistyslautakuntia löytyy 11 kunnasta. Itsenäisiä liikuntalautakuntia löytyy vielä 4 kunnasta ja 3 kunnassa liikunta-asioita hoitaa yhteinen vapaaaikalautakunta. Pietarsaari ilmoitti liikunta-asioita hoitavan sivistyslautakunnan liikuntajaosto ja Nivalassa Nivalan Liikuntakeskus Oy. 12 10 8 6 4 2 0 Itsenäinen liikuntalautakunta Vapaa-aikalautakunta Sivistystoimenlautakunta Muu Taulukko 2. Kunnan vapaa-aika ja liikuntatoimen organisaatio Keski-Pohjanmaan Liikunta alueella vuonna 2012 (n=21) 5.1 Liikunta-asioiden esittelyvastuu kunnissa Keski-Pohjanmaalla liikunta-asioita esittelee kyselyn perusteella suurimmaksi osaksi sivistystoimenjohtaja. Kyselyn mukaan kuudessa kunnassa liikunta-asioiden esittelyvastuu on sivistystoimenjohtajalla. Sievissä ja Reisjärvellä esittelyvastuu on vapaa-aikasihteerillä. Liikuntatoimenjohtaja nimikkeellä toimi ainoastaan yksi viranhaltija ja yhdessä kunnassa toimii talous- ja hallintopäällikkö liikunta-asioiden esittelijänä.

1 2 1 6 Sivistystoimenjohtaja Liikuntatoimenjohtaja Vapaa-aikasihteeri Muu Taulukko 3. Keski-Pohjanmaan kuntien liikuntatoimen johtavan liikuntaviranhaltijan nimike vuonna 2012. (n=10) 5.2 Liikuntapaikkojen kunnossapito Liikuntapaikkojen kunnossapidosta huolehtii suurimmaksi osaksi teknisen toimen palvelut. Keski- Pohjanmaalla tekninen toimi huolehtii liikuntapaikkojen kunnossapidosta seitsemässä eri kunnassa. Kahdessa kunnassa kunnan liikuntatoimi huolehtii kunnossapidosta. Alavieskassa kunnan liikuntatoimen palvelut on ostettu paikalliselta urheiluseuralta. Alavieskan urheiluseura hoitaa myös liikuntapaikkojen kunnossapidon. 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Liikuntatoimi Tekninen toimi Muu Taulukko 3. Kuntien liikuntapaikkojen kunnossapito vuonna 2012. (n=10)

6 LIIKUNNAN JA URHEILUN TYÖPAIKAT KESKI-POHJANMAALLA Kyselylomakkeessa kysyttiin kunnan sivistys- ja liikuntatoimen, opetus- ja ohjaus ja kunnossapidon henkilöstöresursseja henkilötyövuosina (htv), eli kuinka paljon työntekijän työaika kohdistuu liikuntaan. Selvityksen mukaan Keski-Pohjanmaalla vuonna 2012 henkilötyövuosipanos oli yhteensä 44,5 (htv). Suurin henkilötyövuosipanos muodostui vastausvaihtoehdoista muut. Toiseksi eniten työpaikkoja löytyi hallintotyöstä ja kolmanneksi sijoittui liikunnan ohjaamistyö. Liikunnan kunnossapitotehtävissä työpaikkoja oli selvityksen mukaan yhteensä 5,4 htv:tä ja opetuksen puolella 3 htv:tä. Kokkolassa oli odotetusti eniten työpaikkoja, eli yhteensä 21,1 htv:tä. Kokkolassa uinnin- ja hallivalvontatyön työpanos oli jopa 13,5 htv:tä, eli noin 64 %. Tämän lisäksi Kokkolassa liikunta-alan työpaikkoja löytyi hallinnosta (3,6 htv, 17 %), ohjauksesta (3 htv, 14 %) ja opetuksesta (1 htv, 5 %). Kokkolan jälkeen Ylivieska ilmoitti työllistävän toiseksi eniten ihmisiä liikunnan parissa Keski-Pohjanmaalla. Ylivieskassa suurimmat henkilötyövuosipanokset muodostuivat vastausvaihtoehdoista muut (3,8 htv, 46 %) ja toiseksi eniten työpaikkoja oli liikunnan ohjaamistyössä (2,7 htv, 33 %). Vähiten liikunnan alan työpaikkoja on pienissä kunnissa kuten esimerkiksi Pyhäjärvellä ja Luodon kunnassa. 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Hallinto Opetus Ohjaus Kunnossapito Muut Yht. (htv) Taulukko 4. Keski-Pohjanmaan Liikunta alueen henkilöstöresurssit (htv) vuonna 2012. (n=10)

7 KUNTIEN LIIKUNTATOIMEN TALOUS Kyselyssä selvitimme kuntien liikuntatoimen bruttokäyttömenoja, eli kuinka paljon rahaa kunnat käyttävät vuosittain liikuntaan. Kuntien liikuntatoimen bruttokäyttömenoihin on laskettu mukaan kaikki kunnan liikuntatoimen ylläpitoon liittyvät kustannukset, kuten liikuntapaikkojen käyttö- ja kunnossapitokustannukset, palkka- ja henkilöstömenot, avustukset sekä ostopalvelut. Kuntien bruttokäyttömenot on saatu kuntien liikuntavastaavien ilmoituksista (2011) ja Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) kokoamista tilastoista liikuntatoimen resursseista (2010). Ne kunnat, jotka eivät vastanneet kyselyyn tai joilla puuttui vuoden 2011 tiedot, on tässä tutkimuksessa korvattu ELY-keskuksen saamilla luvuilla vuonna 2010. Esitetyt luvut ovat elinkustannusindeksi korjattuja, eli rahanarvon muutos vastaa 2011 rahanarvoa. Kuntakohtainen erittely liikuntatoimen bruttokäyttö-, henkilöstö- ja liikuntapaikkojen käyttömenoista sekä avustuksista löytyy liitteestä 3. Huom! Tummalla häivytetyt kunnat taulukoissa ovat ELY-keskuksen kokoamista tilastoista liikuntatoimen resursseista vuosi 2010. 7.1 Kuntien liikuntatoimen bruttokäyttömenot Vuonna 2011 Keski-Pohjanmaalla olivat kuntien bruttokäyttömenot yhteensä 14 190 537 euroa, joka tekee 82,24 euroa asukasta kohden. Vuonna 2002 bruttokäyttömenot olivat yhteensä 9 364 600,33, eli 73,64 euroa asukasta kohden. Vuosina 2002 2011 ovat Keski-Pohjanmaan kuntien liikuntatoimen käyttömenot nousseet asukasta kohti 8,6 prosenttiyksikköä, eli noin 11,7 %. Vuonna 2011 kuntien liikuntatoimen käyttömenot olivat suurimmat Vetelissä (135,03 /as.), Pietarsaaressa (131,57 /as.) ja Kokkolassa (97,99 /as.). Pienimmät käyttömenot olivat saatujen tietojen perusteella Pyhäjärvellä (23,04 /as.) ja Alavieskassa (28,55 /as.).

Kunta /asukas v. 2010/2011 /asukas v. 2002 Alavieska 28,55 47,99 Haapajärvi 79,32 57,29 Halsua 41,09 Kalajoki 84,09 59,90 Kannus 71,65 83,36 Kaustinen 39,57 Kokkola 97,99 75,97 Kruunupyy 27,50 Luoto 41,07 Lestijärvi 43,50 Nivala 60,46 45,72 Pedersöre 34,99 Perho 77,42 12,13 Pietarsaari 131,57 Pyhäjärvi 23,04 56,17 Reisjärvi 34,11 68,01 Sievi 75,09 35,53 Toholampi 51,48 48,28 Uusikarlepyy 82,76 Veteli 135,03 132,46 Ylivieska 92,57 147,85 Keski-Pohjanmaa (ka) 82,24 73,64 Taulukko 5. Keski-Pohjanmaan kuntien liikuntatoimen bruttokäyttömenot ( /asukas) vuonna 2002 ja 2010/2011 sekä keskiarvo. (n=19) 160,00 140,00 120,00 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 0,00 /asukas v. 2010/2011 /asukas v. 2002 Taulukko 6. Keski-Pohjanmaan liikunta alueen kuntien liikuntatoimen bruttokäyttömenot ( /asukas) vuosi 2002 ja 2010/2011 sekä keskiarvo. (n=19)

7.2 Kuntien liikuntatoimen henkilöstömenot Kuntien liikuntatoimen henkilöstömenot koostuvat liikunnan peruspalvelujen tuottamiseen liittyvistä kustannuksista, eli kuntien liikunta- ja teknisen toimen sekä muiden hallintokuntien menoista. Keski-Pohjanmaan kuntien liikuntatoimen henkilöstömenot olivat vuonna 2011 keskimäärin 17,36 /asukas. Vuonna 2002 vastaava luku oli 19,70 /asukas, ja muutos viimeisten kymmenen vuoden aikana on -2,34 prosenttiyksikköä, eli noin 11,7 % vähennys. Keski-Pohjanmaan Liikunta alueella vuonna 2011 suurimmat henkilöstömenot asukasta kohden olivat Kannuksessa (41,13 /as.), Kalajoella (29,50 /as.), Vetelissä (28,82 /as.), Pietarsaaressa (26,98 /as.) ja Lestijärvellä (22,40 /as). Keskiarvon yläpuolelle yltävät Ylivieska (18,84 /as.), Haapajärvi (18,50 /as.) ja Sievi (18,19 /as.). Selvästi pienimmät henkilöstömenot olivat Perhossa (2,80 /as.), Luodossa (3,63 /as.) ja Kaustisella (3,70 /as.). Kunta /asukas v. 2010/2011 /asukas v. 2002 Alavieska 19,22 11,39 Haapajärvi 18,50 18,57 Halsua 17,84 Kalajoki 29,53 19,85 Kannus 41,13 37,26 Kaustinen 3,72 0,00 Kokkola 15,19 9,09 Kruunupyy 2,69 Luoto 3,63 Lestijärvi 22,39 Nivala 16,22 14,18 Pedersöre 7,75 Perho 2,82 3,70 Pietarsaari 26,98 Pyhäjärvi 3,99 24,76 Reisjärvi 5,26 9,40 Sievi 18,19 13,51 Toholampi 8,45 14,45 Uusikarlepyy 13,93 Veteli 28,82 31,99 Ylivieska 18,84 61,21 Keski-Pohjanmaa (ka) 17,37 19,70 Taulukko 7. Keski-Pohjanmaan Liikunta alueen kuntien liikuntatoimen henkilöstömenot ( /asukas) vuosi 2002 ja 2010/2011 sekä keskiarvo. (n=19)

70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 /asukas v. 2010/2011 /asukas v. 2002 Taulukko 8. Keski-Pohjanmaan Liikunta alueen kuntien liikuntatoimen henkilöstömenot ( /asukas) vuosi 2002 ja 2010/2011 sekä keskiarvo. (n=19)

7.3 Kuntien liikuntapaikkojen käyttökustannukset Liikuntapaikkojen käyttökustannukset kuvaavat, kuinka paljon kunta ylläpitää liikuntapaikkoja, tähän kuuluu mm. liikuntapaikkojen kunnossapitokustannukset. Suuria kustannuksia muodostuu liikuntapaikoista kuten uimahallit ja jäähallit. Vuonna 2011 Keski-Pohjanmaalla käytettiin liikuntapaikkojen ylläpitämiseen 73,2 /asukas. Vuonna 2002 vastaava luku oli 60,0 /asukas. Liikuntapaikkojen käyttökustannukset ovat nousseet vuoden 2002 jälkeen 13,2 prosenttiyksikköä ( /as), joka on noin 22 %. Liikuntapaikkojen käyttökustannukset olivat Keski-Pohjanmaalla vuonna 2011 yhteensä 8 956 935 euroa. Pietarsaaressa käyttökustannukset olivat asukasta kohden selvästi muita kuntia suuremmat. Pietarsaaressa liikuntapaikkojen käyttökustannukset olivat 102,6 /asukas. Vastaavasti Kokkolassa käyttökustannukset olivat 73,5 /asukas. Yli 60 euron rajan yltäsi myös Kalajoki, Nivala, Perho ja Uusikaarlepyy. Kunta /asukas v. 2010/2011 /asukas v. 2002 Alavieska 30,76 47,99 Haapajärvi 55,63 57,29 Halsua 41,09 Kalajoki 66,30 59,90 Kannus 27,05 83,36 Kaustinen 17,43 Kokkola 73,46 75,97 Kruunupyy 27,50 Luoto 37,58 Lestijärvi 43,50 Nivala 58,43 45,72 Pedersöre 7,70 Perho 58,79 12,13 Pietarsaari 102,55 Pyhäjärvi 16,08 56,17 Reisjärvi 23,31 68,01 Sievi 26,49 35,53 Toholampi 39,24 48,28 Uusikarlepyy 64,50 Veteli 132,46 Ylivieska 33,50 147,85 Keski-Pohjanmaa (ka) 77,86 60,02 Taulukko 9. Keski-Pohjanmaan Liikunta alueen kuntien liikuntapaikkojen käyttökustannukset ( /asukas) vuosi 2002 ja 2010/2011 sekä keskiarvo. (n=18)

160,00 140,00 120,00 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 0,00 /asukas v. 2010/2011 /asukas v. 2002 Taulukko 10. Keski-Pohjanmaan Liikunta alueen kuntien liikuntapaikkojen käyttökustannukset ( /asukas) vuosi 2002 ja 2010/2011 sekä keskiarvo. (n=18) 7.4 Urheilu- ja liikunta- seurojen toiminta- ja kohdeavustukset kunnissa Kunnat avustavat urheiluseuroja ja yhdistyksiä omalla paikkakunnillaan. Kunnat antavat tukensa seuroille rahallisesti tai tarjoavat edullisesti liikuntapaikkojen käytöstä. Kuntien jakamat toiminta- ja kohdeavustukset urheilu- ja liikuntaseuroille olivat Keski-Pohjanmaan Liikunta alueella vuonna 2011 yhteensä 680 798 euroa. Asukasta kohti avustettiin Keski- Pohjanmaalla keskimäärin 3,95 eurolla. Vuonna 2002 avustuksia jaettiin yhteensä 571 726 eurolla ja yhtä asukasta kohti 4,34 eurolla. Muutos aiemmin tekemässä tutkimuksessa vuonna 2002 (Harsunen 2003) verrattuna on -0,39 prosenttiyksikköä (euroa/asukas), eli noin 9 % vähennys. Kyselyn (2011) ja ELY-keskuksen (2010) kokoamista tilastoista eniten avustuksia jaettiin Kaustisella (6,41 euro/asukas), Ylivieskassa (6,02 euro/asukas), Kalajoella (5,81 euro/asukas) ja Pedersören kunnassa (5,46 euro/asukas). Vähiten avustuksia jaettiin Pietarsaaressa, Haapajärvellä ja Reisjärvellä. Suurimmat muutokset toiminta- ja kohdeavustuksissa on viimeisten kymmenen vuoden aikana tapahtunut Ylivieskan kaupungissa. Ylivieska jakoi vuonna 2002 seura-avustuksia yhtä asukasta kohti 10,83 eurolla ja vuonna 2011 vain 6,02 euroa/asukas. Ylivieska ja Kaustinen olivat saatujen tietojen perusteella ainoat kunnat, joka ylsi yli kuuden euron tasoon.

Kunta /asukas v. 2010/2011 /asukas v. 2002 Alavieska 5,45 5,46 Haapajärvi 2,31 2,42 Halsua 3,87 Kalajoki 5,81 3,99 Kannus 5,55 1,82 Kaustinen 6,19 7,04 Kokkola 3,74 2,42 Kruunupyy 7,85 Luoto 3,66 Lestijärvi 1,84 Nivala 2,78 3,44 Pedersöre 5,46 Perho 4,47 3,58 Pietarsaari 2,04 Pyhäjärvi 2,97 3,48 Reisjärvi 2,34 4,38 Sievi 3,22 4,52 Toholampi 2,65 3,66 Uusikarlepyy 4,18 Veteli 5,58 3,76 Ylivieska 6,02 10,83 Keski-Pohjanmaa (ka) 3,98 4,34 Taulukko 11 Keski-Pohjanmaan Liikunta alueen kuntien urheiluseuroille myöntämät avustukset ( /asukas) vuonna 2002 ja 2010/2011 sekä keskiarvo. (n=19) 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 /asukas v. 2010/2011 /asukas v. 2002 Taulukko 12. Keski-Pohjanmaan Liikunta alueen kuntien urheiluseuroille myöntämät avustukset ( /asukas) vuonna 2002 ja 2010/2011 sekä keskiarvo. (n=19)

8 LIIKUNTAPAIKAT KESKI-POHJANMAALLA Keski-Pohjanmaan Liikunta alueella liikuntapaikkoja on kyselyyn vastanneiden ja valtakunnallisen ja julkisen paikkatietojärjestelmän mukaan yhteensä 1430 kpl. Kysyttäessä kuntien liikuntavastaavilta liikuntapaikkatietoja lipas.fi liikuntapaikkaraportin avulla, oli raportista jätetty pois virkistyskohteet. Lisäksi huoltorakennuksia ei ollut saatavilla liikuntapaikkaraportissa, mutta kyselylomakkeesamme oli kuitenkin vastaajalla mahdollisuus vastata ja täyttää huoltorakennuksien määrä omalla paikkakunnalla. Liikuntapaikkoja oli odotetusti eniten Kokkolassa. Kokkolassa liikuntapaikkoja on yhteensä 243 kpl. Toiseksi eniten liikuntapaikkoja on Kalajoella 136 kpl ja kolmanneksi sijoittui Kruunupyyn kunta 95 liikuntapaikalla. Erityisliikuntapaikkoja on Keski- Pohjanmaan alueella 81 kpl ja eläinurheilulajeille suorituspaikkoja on yhteensä 20 kpl. Kuntien liikuntavastaavien ilmoituksista Keski-Pohjanmaalla on vain 6 huoltorakennusta liikunnalle. Liikuntapaikkojen jakautuminen on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko 13. Keski-Pohjanmaan Liikunta alueen liikuntapaikat vuonna 2002 ja 2012. (n=21)

8.1 Kevyen liikenteen väylät Kyselyssä tiedusteltiin paikkakuntien kevyen liikenteen väylien kilometrimäärää. Kevyen liikenteen määrä on saatu kuntien ilmoituksista ja kuntien tekniseltä toimelta. Vastauksia saatiin yhteensä 16 kunnasta. Esitetyt luvut koostuvat sekä kuntien, valtion että muiden tahojen ylläpitämistä väylistä. Kevyen liikenteen väyliä on Keski-Pohjanmaan Liikunta alueella yhteensä (0,1 km tarkkuudella) 454,3 kilometriä. Kevyen liikenteen väyliä muodostuu eniten isoimpiin kaupunkeihin. Keski- Pohjanmaan Liikunta alueella Kokkolassa ja Pietarsaaressa on parhaimmat olosuhteet harrastaa liikuntaa kevyen liikenteen väyliä hyödyntäen. Kokkolassa on peräti 176 km ja Pietarsaaressa 63,1 km. Yli 30 km kevyen liikenteen väyliä löytyy saatujen tietojen perusteella Kokkolasta, Pietarsaaresta ja Sievistä. Muut kunnat jäivät alle tämän kilometrimäärän. Pitää ottaa huomioon, että joidenkin kuntien ilmoittamista kilometrimääristä ei ole laskettu yhteen valtion ja muiden tahojen ylläpitämistä vaan ainoastaan kunnan omistamista väylistä. Kunta Kilometriä vuonna 2012 % Alavieska 10,3 2,3 % Haapajärvi 22,4 4,9 % Halsua 3,0 0,7 % Kalajoki 21,0 4,6 % Kannus 16,3 3,6 % Kaustinen 2,0 0,4 % Kokkola 176,0 38,7 % Nivala 21,0 4,6 % Pedersöre 27,0 5,9 % Perho 7,8 1,7 % Pietarsaari 63,1 13,9 % Reisjärvi 4,5 1 % Sievi 36,7 8 % Uusikarlepyy 11,2 2,5 % Veteli 3,0 0,7 % Ylivieska 29,0 6,4 % Yhteensä 454,3 100 % Taulukko 14. Keski-Pohjanmaan Liikunta alueen kevyen liikenteen väylien kilometrimäärä vuonna 2012.

9 KUNNAN LIIKUNTATILOJEN MAKSUT JA TAKSAPOLITIIKKA Keski-Pohjanmaan Liikunta alueella koulujen liikuntatilat ovat kunnissa sekä maksuttomia että maksullisia. Selvityksen mukaan neljässä kunnassa koulujen liikuntatilojen käytöstä peritään maksuja kaikilta käyttäjiltä, ja yhdessä kunnassa liikuntatilat ovat maksullisia kaikille, kunnan urheiluseuroja lukuun ottamatta. Kolmessa kunnassa maksuja peritään ainoastaan aikuisilta ja näistä yksi kunta ilmoittaa alle 18-vuotiaille liikuntatilojen käyttämisen olevan ilmaista, koska ne ovat yhdistysten omia harjoitusvuoroja. Pääsymaksulliset tapahtumat vaikuttivat myös tässä kunnassa maksullisuuteen. Yksi kunta ilmoitti koulujen liikuntatilat olevan iltaisin maksuttomia. Tässä kunnassa peritään maksuja ainoastaan yrityksiltä ja liiketaloudellisella periaatteella toimivilta tahoilta. Kyselyssä tiedustelimme kunnilta subventoivatko kunnat jonkun ryhmän liikuntatilojen käyttökustannuksia. Suurimmaksi osaksi liikuntaa tuetaan alueella lasten ja nuorten osalta. Ilmaisia ja halvempia liikuntamahdollisuuksia tarjotaan kunnissa lapsille ja nuorille. Erityisryhmiä tuetaan myös joissakin kunnissa. 1 Kyllä Ei 9 Taulukko 15. Ovatko kuntien koulujen liikuntatilat iltaisin maksuttomia? (n=10)

KPL 10 URHEILUSEURAT, YHDISTYKSET JA VALMENNUS KESKI- POHJANMAALLA Halusimme tutkimuksessamme kartoittaa myös Keski-Pohjanmaan kuntien urheiluseurojen, yhdistyksien ja valmennuksen tilasta, eli kuinka monta urheiluseuraa, yhdistystä ja valmentajaa on Keski-Pohjanmaalla tällä hetkellä. Tiedot on saatu kyselylomakkeeseen vastanneilta ja kuntien Internet-sivustoista. Ne kunnat, jotka eivät vastanneet kyselyyn, kartoitettiin urheiluseurojen määrä kuntien omilta Internet-sivustoista. Yhdistykset jätettiin tässä tapauksessa pois siitä syystä, että tieto liikuntaa järjestävistä yhdistyksistä puuttui. Keski-Pohjanmaalla on selvityksen mukaan 332 urheiluseuraa ja 68 erilaista liikuntaa järjestävää yhdistystä. Kyselyssä tiedustelimme, onko paikkakunnille muodostunut uusia urheiluseuroja, jotka eivät ole vielä kirjattu ylös kuntien omille Internet-sivustoille. Kaikkien 10 kuntien vastanneiden perusteella uusia urheiluseuroja on muodostunut 8, johon Kokkolaan on perustettu jopa 6 uutta urheiluseuraa. Tämän lisäksi nimenmuutoksia on tullut muutamiin seuroihin. Uusia urheiluseuroja on muodostunut kolme kamppailulajin pariin, yksi uusi jalkapalloseura ja kaksi frisbeegolf seuraa Pietarsaareen ja Kokkolaan. Pyhäjärvelle on muodostunut uusi terveysliikuntaa järjestävä yhdistys Pyhäjärven Liikkujat Ry. 350 332 300 250 256 200 150 100 68 50 0 Urheiluseurat Yhdistykset Uudet urheiluseurat Yhteensä 8 Taulukko 16. Urheiluseurat ja liikuntaa järjestäviä yhdistyksiä Keski-Pohjanmaalla vuonna 2012.

11 SM-TASON TAI KANSAINVÄLISEN TASON KILPAILU- JA OTTELUTAPAHTUMIEN JÄRJESTÄMISEDELLYTYKSET KESKI- POHJANMAALLA Kyselyyn vastanneiden perusteella Keski-Pohjanmaalla voidaan järjestää 27 urheilulajeissa kilpailuja ottelutapahtumia, jotka ovat SM- tai kansainvälisellä tasolla riittäviä. Isoimmissa kunnissa kuten Kokkolassa, Pietarsaaressa ja Ylivieskassa on odotetusti parhaimmat olosuhteet järjestää kilpailutapahtumia omalla paikkakunnalla. Kokkolassa on edellytyksiä järjestää kilpailutapahtumia kymmenessä eri lajissa, Pietarsaaressa yhdeksässätoista eri lajissa ja Ylivieskassa kuudessa lajissa. Urheilulajit, joissa voi järjestää SM tai kansainvälisen tason kilpailu- tai ottelutapahtumia Keski- Pohjanmaalla on esitetty alla olevassa taulukossa. Ammunta Ampumahiihto- ja juoksu Autourheilu Golf Hiihto Hiihto- ja pyöräsuunnistus Jalkapallo Jääkiekko Kamppailulajit Lentopallo Maastojuoksu Minigolf Paini Painonnosto/voimannosto Purjehdus Pyöräily Ratsastus Salibandy Squash Suunnistus Uinti Uppopallo Vammaisurheilu Voimistelu Yleisurheilu Taulukko 17. Urheilulajit joissa Keski-Pohjanmaan Liikunta alueen kunnat voivat järjestää kansainvälisen- tai SM-tason ottelutapahtumia vuonna 2012.

12 LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSKORJAUSTARVE KESKI- POHJANMAAN KUNNISSA Kysyimme kyselyssä kunnan liikuntavastaavilta onko kunnalla tarpeeksi liikuntatiloja ja mitä liikuntatiloja kunnat haluaisivat parantaa tai saada lisää. Vastauksien mukaan kolme kuntaa oli sitä mieltä, että liikuntatiloja ei ole tarpeeksi omalla paikkakunnalla ja vastaavasti kolme kuntaa oli sitä mieltä, että liikuntatiloja on tarpeeksi. Loput neljä mainitsi haluavansa saada lisää liikuntatiloja ja, että liikuntatilat ovat tällä hetkellä peruskorjauksen tarpeessa. Liikuntapaikat ovat huonossa kunnossa ja varsinkin sisäliikuntapaikat kunnat toivovat saavansa peruskorjattaviksi. Yksi kunta ilmoitti lähiliikuntapaikkojen olevan myös uusimisen tarpeessa. Lisärakentamistarpeita mainittiin myös. Peruskorjauksien lisäksi kunnat toivovat tulevaisuudessa saavansa lisää liikuntatiloja/paikkoja. Uusia liikuntatiloja halutaan saada palloilulajeille (monitoimihalli), jääurheilulle, yleisurheilulle sekä hiihdolle että ampumahiihdolle. Yksi kunta toivoi myös keilahallia. 13 STRATEGIAT JA HANKKEET OHJAAVAT KUNTIA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄN LIIKUNNAN TOTEUTTAMISEEN Keski-Pohjanmaan Liikunta alueella tehdään aktiivista toimintaa terveyttä edistävän liikunnan parissa. Kyselyn mukaan terveyttä edistävä liikuntaa on otettu huomioon melkein jokaisessa kunnassa. Kuntien laatimissa kuntasuunnitelmissa on mukana sekä liikunta että terveys. Kunnat saavat itse päättää kuinka toteuttavat terveyttä edistävää liikuntaa omalla alueellaan. Keski- Pohjanmaan kunnissa toteutetaan terveyttä edistävää liikuntaa muun muassa hyvinvointi ja terveysohjelman avulla (HYTE), joka on osa valtakunnallista hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen ohjelmaa. HYTE- ohjelma kohdistuu koko väestöön ja sen avulla halutaan saada kuntalaiset aktiivisiksi niin, että se edistää ihmisten terveyttä. Terveyttä edistävä liikunta näkyy myös kaupunkien liikuntapoliittisissa ohjelmissa ja strategioissa. Lisäksi Keski-Pohjanmaalla kunnat toteuttavat terveyttä edistävää liikuntaa erilaisilla liikuntakampanjoilla. Kolmas sektorin ja eri toimialojen yhteistyö (sivistys, sosiaali- ja terveystoimi) mainittiin myös olevan tärkeässä roolissa kuntien terveysliikunnan toteuttamisesta. Terveyttä edistävän liikunnan edistämistä ohjaavat myös erilaiset hankkeet. Keski-Pohjanmaan Liikunta alueen kunnissa on meneillään aktiivisesti hankkeita, jotka edistävät Keski-Pohjanmaan

asukkaiden liikkumista ja yleistä terveydentilan parantamista. Hankkeet kohdistuivat lapsiin ja nuoriin, aikuisiin ja ikääntyviin. Esimerkkejä hankkeista Keski-Pohjanmaalla: - Voimaa vanhuuteen - Kunnon sykettä - Lasten ja nuorten kehittämishanke 2012 2013 13.1 Keski-Pohjanmaalla tehdään aktiivista yhteistyötä Halusimme tietää tekevätkö kunnat yhteistyötä muiden tahojen kanssa ja millä tavalla he sen toteuttavat. Keski-Pohjanmaalla suurin osa vastanneista kunnista tekee yhteistyötä urheiluseurojen kanssa. Urheiluseurojen lisäksi kunnat tekevät yhteistyötä myös yhdistyksien kanssa. Kuntien ja urheiluseurojen väliseen yhteistyökuvaan kuuluu muun muassa erilaisten liikuntatapahtumien järjestely. Yhteistyötä tehdään sekä paikallisesti että alueellisesti. Keski-Pohjanmaan kunnissa tehdään yhteistyötä myös hallintokuntien kanssa. Kuntien ja seurakuntien välinen yhteistyö mainittiin joissakin kunnissa kuuluvan liikuntoimen yhteiskumppaneihin. Keski-Pohjanmaalla kuntien liikuntatoimi haluavat myös olla tukemassa koululaisten koulupäivän liikunnallistamista. Yhteistyötä tehdään monipuolisesti. Kuntien liikuntoimi kannustaa ja auttaa kouluja liikunnan organisoinnissa. Kunnat antavat tukensa koulujen välisissä liikuntatapahtumien järjestelyissä ja tarjoavat sen lisäksi tiloja. Liikuntaa edistetään koululaisten osalta myös kerhotoiminnan avulla. Yhdessä kunnassa mainittiin liikuntatoiminnan ja liikuntatapahtumien olevan ilmaisia alle 18 vuotaiaille.

14 JOHTOPÄÄTÖKSET Kunnan liikuntatoimen hallinto Kyselylomakkeen ja tiedonkeruun perusteella Keski-Pohjanmaan Liikunta alueella kunnan liikuntaasioita hoitaa suurimmaksi osaksi sivistystoimenlautakunta. Sivistystoimenlautakunnat suorastaan dominoivat alueella. Vuonna 2003 sivistyslautakuntia oli 6 kuunnassa ja tällä hetkellä niitä on 11 kunnassa. Vuonna 2003 vapaa-aikalautakuntia toimi jopa 12 kunnassa mutta tänä päivänä jäljellä on ainoastaan 3. Tuloksiin vaikuttaa mahdollisesti vuoden 2009 ja 2010 muodostuneet kuntaliitokset Keski-Pohjanmaalla. Keski-Pohjanmaan Liikunta alueella itsenäisiä liikuntalautakuntia on toistaiseksi neljässä kunnassa (Kokkola, Ylivieska, Pedersöre ja Reisjärvi). Kokkolan väestömäärä on kaikista suurin Keski- Pohjanmaan kunnista. Kokkolassa asuu noin 46 585 asukasta. Myös Kalajoki, Nivala, Pietarsaari, Ylivieska ja Pedersöre ovat yli 10 000 asukkaan kuntia. Voisi olettaa, että isommissa kunnissa liikunta-asioita hoitaa itsenäinen liikuntalautakunta mutta kyselyn perusteella kolmanneksi pienimmällä väkiluvulla pitävällä Reisjärvellä on säilynyt itsenäinen liikuntalautakunta. Jos sivityslautakunta on yhteinäinen esimerkiksi liikuntalautakunnan kanssa voi olla, että liikuntaasioita ei huomioida kunnissa tarpeeksi. Tarkoittaen sitä, että pienet lautakunnat tässä tapauksessa liikuntalautakunta, jonka jäsenet ovat liikunta-asioiden asiantuntijoita. Kunta tarvitsee mielestäni alan ammattilaisia hoitamaan kunnan liikunta-asioita. Mikäs sen parempi kuin oma lautakunta, joka hoitaa oman alansa asioita ja sen kehittämistä. Kaikki lautakunnat pystyvät jakamaan avustusrahaa eri aluiden kehittämiseen, mutta tärkeintä on kuitenkin kehittää laatua ja kestävää kehitystä eri osaalueissa, tässä tapauksessa liikunta-asioita. Liikuntalautakuntia on tutkimuksien mukaan vähentynyt voimakkaasti 1990-luvun jälkeen (Lehtomäki 2005). Liikunnan alan työpaikat Keski-Pohjanmaalla Selvitimme Keski-Pohjanmaan Liikunta alueen liikunnan alan työpaikkoja. Vastauksiemme perusteella alueella henkilötyövuosipanos oli yhteensä 44,5 htv:tä. Isoimmissa kunnissa työpaikkoja oli enemmän. Tutkimuksestamme selviää, että Kokkolassa on paras tilanne liikunnan alan työllistämisasioissa. Lähes puolet (21,1 htv, 47 %) liikunnan alan työpaikoista löytyy Kokkolasta. Kokkolan jälkeen Ylivieskassa on parhaimmat olosuhteet liikunnan työllistävyyden osalta. Selvityksen mukaan Reisjärvellä, joka on alle 3000 asukkaan kunta, löytyy kuitenkin 4,2 henkilötyövuotta kun taas esimerkiksi Sievissä, joka on yli 5000 asukkaan kunta, oli henkilötyövuosia ainoastaan 3,2.

Opetuksen henkilötyövuosipanos oli kyselyn perusteella yhteensä vain 3. Kyselyssä ainoastaan kaksi kuntaa ilmoitti opetuksen henkilöstövuoden määrän. Pohdittavaksi jää, puuttuuko kuntien liikuntavastaavilta kyseinen tieto vai oliko tieto vaikeasti saatavilla. Vastaavanlainen selvitys henkilöstöresursseista on tehty vuonna 2003 mutta silloin selvitettiin kunnan liikuntatoimen henkilöstön määrän lisäksi myös urheiluseurojen palkallisten työntekijöiden määrä. Henkilöstöresursseista ja sen muutoksista on vaikea tehdä johtopäätöksiä kyselyn vastausprosentin jääneen alhaiseksi ja puutteeliseksi. Kuntien liikuntatoimen talous ja nykytila Selvitys kuntien liikuntatoimen taloustiedoista on suuntaa antava. Tutkimukseen osallistuivat vajaa puolet Keski-Pohjanmaan Liikunta alueen kuuluvista kunnista. Tämän lisäksi talouteen liittyvät tiedot korvattiin puuttuvien kuntien kohdalla ELY-keskuksen saamilla tilastotiedoilla vuodelta 2010. Ely-keskuksen tiedoilla ei pystytty korvaamaan kaikkien kuntien tietoja ja tästä syystä talousaineisto jäi hieman puutteelliseksi. Esitetyt luvut on elinkustannusindeksi korjattuja, eli rahanarvon muutos vastaa vuoden 2011 rahanarvoa. Kunnan liikuntatoimen bruttokäyttömenot ovat vuoden 2002 jälkeen nousseet asukasta kohden 11,7 % (73,6 eur/as v.2002) ja euromääräisesti noin 51,5 %. Keski-Pohjanmaan bruttokäyttömenot olivat 82,24 /as. vuonna 2011. Keski-Pohjanmaa kunnat jäävät hieman jälkeen käyttömenoissa muihin Suomeen alueisiin verrattuna. Vuonna 2010 Pohjois-Suomessa kuntien liikuntatoimen käyttömenot olivat yhteensä 44 077 540 euroa, joka tekee 92,81 euroa asukasta kohden, eli 10,57 /as. suuremmat kuin Keski-Pohjanmaalla. Länsi- ja Sisä-Suomessa olivat liikuntatoimen käyttömenot vuonna 2010 yhteensä 103 842 390 euroa, eli 94,56 euroa asukasta kohden. Koko Suomen keskiarvoon vertailtuna olivat kuntien liikuntatoimen käyttömenot koko Suomessa vuonna 2010 yhteensä 443 206 946 (94,56 /as.) (Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 2012) Kokkolan bruttokäyttömenot ovat vuoden 2002 jälkeen nousseet yli 36 % ja Kalajoella noin 44 %. Tämä johtuu osin kuntaliitoksista. Vuonna 2009 Kokkolan kaupunki, Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kunnat yhdistyivät. Muita kuntaliitoksia Keski-Pohjanmaan maakunnassa on tapahtunut vuonna 2010 kun Kalajoen kaupunki ja Himangan kunta yhdistyivät. Vuosien 2002-2011 aikana on kuluttajahintaindeksi kohonnut noin 15,9 % (Suomen virallinen tilasto (SVT) 2012).

Keski-Pohjanmaalla panostetaan tällä hetkellä liikuntapaikkojen käyttöön kaikista eniten. Vuonna 2011 liikuntapaikkojen käyttökustannukset olivat asukasta kohden jopa 77,85. Vuonna 2002 vastaava luku oli 60,02 /asukas. Liikuntapaikkojen käyttökustannukset ovat nousseet Keski- Pohjanmaalla 9 vuoden aikana lähes 30 %. Keski-Pohjanmaan Liikunta alue pärjää melko hyvin verrattaessa liikuntapaikkojen käyttökustannuksia muihin Suomen alueisiin, jopa Pirkanmaan maakunta jää Keski-Pohjanmaan Liikunta alueen alapuolelle. Vuonna 2010 Pirkanmaalla liikuntapaikkojen käyttökustannukset olivat 71,05 /as. (Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 2012), kun taas Keski-Pohjanmaan kunnat käyttivät liikuntapaikkojen hoitoon 2,14 /as. enemmän kuin Pirkanmaalla. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston selvityksessä (2012) vuonna 2010 Pohjois-Suomessa liikuntapaikkojen käyttökustannukset olivat asukasta kohden 73,39 euroa, eli noin 3,96 prosenttiyksikköä alhaisemmat kuin Keski-Pohjanmaalla. Liikuntapaikkojen käyttökustannukset olivat koko Suomessa vuonna 2010 67,35 /as. Kunnan liikuntatoimen henkilöstömenot koostuvat pääosin liikuntapaikkojen käyttö- ja kunnossapidonhenkilöstön palkkaamisista ja kuntien muiden palveluiden tuottamiseen liittyvistä kustannuksista. Monesti palvelut ostetaan muaalta, esimerkiksi liikuntapaikkojen kunnossapidosta vastaa kunnan tekninen toimi. Keski-Pohjanmaan Liikunta alueella seitsämässä kunnassa liikuntapaikkojen kunnossapitoa hoitaa tekninen toimi. Maakunnittain tarkasteltuna ovat Keski- Pohjanmaan Liikunta alueen kunnan liikuntatoimen henkilöstömenot alhaisemmat kuin muualla Suomessa. Keski-Pohjanmaan henkilöstömenot 17,36 /as ovat Pirkanmaan maakuntaan verrattuna 14,24 prosenttiyksikköä alhaisemmat (Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 2012). Pohjois- Suomessa kuntien liikuntatoimen henkilöstömenot olivat vuonna 2010 20,30 /as. Länsi-Suomen läänihallituksen (2009) tekemässä tutkimuksessa kunnan liikuntatoimen henkilöstömenot olivat Keski-Pohjanmaalla vuonna 2008 11,6 euroa asukasta kohden. Selvityksen mukaan Keski- Pohjanmaan henkilösötmenot olivat tässäkin tapauksessa alhaisimmat muihin alueisiin verrattuna. Näyttää siltä, että Keski-Pohjanmaalla kuntien panostaminen liikuntatoimeen on pienentynyt suhteutettuna asukaslukuun. Tämä voi johtua osin siitä, että kuntien liikuntatoimen resurssit ovat heikentyneet vuosien varrella ja yhä enemmän käytetään rahaa liikuntapaikkojen käyttöön ja hoitamiseen. Kun liikuntapaikkojen standardit nousevat ja jos liikuntapaikat ovat jatkuvan kunnossapidon tarpeessa on oletettavaa, että kuntien liikuntatoimen kustannukset ovat suuremmat liikuntapaikkojen käyttö- ja kunnossapito puolella. Liikunta- ja hyvinvointipalveluiden kysynnän lisääntyminen ja yksityisen sektorin palveluiden voimistuminen ja kuntien liikuntatoimen tiukkojen resurssien vuoksi, on palveluiden tuottaminen jatkossa kunnille varmasti yksi haaste. Suomessa

olivat kuntien liikuntatoimen henkilöstömenot keskimäärin 24,09 /as. (Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 2012). Keski-Pohjanmaalla jaettiin viime vuonna liikunnan ja urheilun toiminta- ja kohdeavustuksia vähemmän kuin vuonna 2002. Vuonna 2002 kohdeavustuksia jaettiin asukasta kohden 4,34 euroa ja vuonna 2011 3,98 /as. Keski-Pohjanmaan Liikunta alueen liikunta- ja urheiluseura avustuksia verrattaessa muihin Suomen alueisiin esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan maakunnassa jaettiin avustuksia vuonna 2010 yhtä asukasta kohden 4,00 euroa ja Pirkanmaalla 5,04 euroa (Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 2012). Urheiluseura avustuksia jaettiin Pohjois-Suomessa samana vuonna 3,90 /as. Lapissa jaettiin eniten avustuksia jopa 7,75 euroa asukasta kohden. (Pohjois- Suomen aluehallintovirasto 2012) Keski-Pohjanmaalla tuetaan liikuntajärjestöjä rahallisesti tietojen perusteella vähemmän kuin ennen. Keski-Pohjanmaalla on kuitenkin varsin aktiivinen urheiluseuratoiminta, ja menestystäkin löytyy, esimerkiksi Kokkolassa naisten jalkapallossa kaksi seuraa pelaa ensi kaudella liigassa ja lentopallossa Kokkolan Tiikerit jatkaa jo toista kautta mestaruusliigassa hyvällä menestyksellä. Keski-Pohjanmaa liikuntaympäristönä Keski-Pohjanmaalla on melko kattava liikuntapaikkaverkosto ja varsin hyvät olosuhteet harrastaa liikuntaa ainakin ulko- ja maastoliikuntapaikkojen puitteissa. Liikuntapaikkoja löytyy kyselyn perusteella Keski-Pohjanmaan Liikunta alueella yhteensä 1430 kpl ja tähän summaan on laskettu mukaan myös huoltorakennukset. Pitää ottaa huomioon, että tulokset eivät vieläkään anna tarkkaa lukua liikuntapaikoista. Kunnat ovat päävastuussa liikuntapaikkojen päivittämisestä, mutta jos liikuntapaikkarekisteriä ei päivitetä säännöllisen välein ja kuntien liikuntavastaavilla puuttuu tieto yhdistysten omistamista liikuntapaikoista, on liikuntapaikkojen selvitys lähes mahdotonta. Liikuntatilojen määrä on Keski-Pohjanmaan kuntien liikuntavastaavien mielestä ristiriitaiset. Keski- Pohjanmaalla liikuntatilat ovat peruskorjauksen tarpeessa ja uusia liikuntatiloja on kuntien toivelistalla. Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2012 2015 liikuntapaikkojen peruskorjaaminen ja laadun parantaminen on yksi liikunta-asioiden liittyvistä tavoitteista. Liikuntapaikkojen peruskorjaaminen lisää liikunnan harrastamista ja se edistää liikuntapalveluiden tuottamista (Opetus- ja kulttuuriministeriö, D, 2011:40). Arvioidessa kuntien vastaukset, on liikuntapaikkojen peruskorjaaminen selkeästi iso haaste kunnille. Herää kysymys, riittävätkö kuntien resurssit tulevaisuudessa liikuntapaikkojen peruskorjaamiseen ja pystyvätkö kunnat tuottamaan liikuntapalveluita monipuolisesti kaikille kohderyhmille. Kuntoliitoksien myötä liikuntapaikkarakentaminen ja liikuntapalveluiden tuottaminen saattaa helpottua kunnissa. Toisaalta

yhä enemmän keskitytään kaupunkimaisiin seutuihin ja pienet kunnat jäävät pimentoon ja näin ollen kunnat erilaistuvat. Suomeessa pyritään takaamaan palveluita ja olosuhteita tasapuolisesti kaikille asukkaille jokaisessa kunnassa, mutta kuntarakennuksien myötä alueet ovat erilaistuneet, joka on johtanut myös hyvinvoinnin erilaistumiseen (Opetusministeriö, E, 2008:19). Keski- Pohjanmaan Liikunta alueen kunnista lähes puolet on alle 5000 asukkaan kuntia. Taloudellisten resurrsien vähentyminen Keski-Pohjanmaan kunnissa asettaa haasteita turvata liikuntapaikkojen olosuhteita ja taata liikunnan peruspalvelua kuntalaisille. Kevyen liikenteen väylät Kevyen liikenteen väylien määrä ei ole mielestäni tutkittu Keski-Pohjanmaalla aikaisemmin tai ainakaan näin laajaa selvitystä ei ole tehty alueella. Viidestä kunnasta emme saanneet vastausta kiirreellisen aikataulun vuoksi ja joissakin tapauksissa kunnilta puuttui tieto kilometrimäärästä. Keski-Pohjanmaan Liikunta alueella on saatujen tietojen mukaan yhteensä 454,3 kilometriä kevyen liikenteen väyliä. Suuren kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan (2002) on kevyen liikenteen väylät Suomen suosituin ja käytetyin liikuntapaikka. Kevyen liikenteen väylät ovat terveysliikunnan merkittävä tekijä. Kohtuullisen raskas kävely tai pyöräily edistävät terveyttä huomattavasti (Tiehallinto 2005:9). Kokkolassa on erinomaiset olosuhteet kannustaa asukkaita terveelliseen elämäntapaan ja käyttämään kevyen liikenteen väyliä. Kokkolassa on jopa 176 kilometriä kevyen liikenteen väyliä. Käyttömaksupolitiikka Keski-Pohjanmaan kunnissa Keskipohjalaisilla on hyvät mahdollisuudet harrastaa liikuntaa omatoimisesti tai järjestetyissä organisaatiossa. Keski-Pohjanmaan maakunnassa on laaja urheiluseuratoiminta. Lisäksi koulujen liikuntatilojen käyttövuorot ovat edullisia varsinkin lapsille ja nuorille.. Edulliset ja ilmaiset käyttövuorot kannustavat lapsia liikkumaan ja antavat hyvät mahdollisuudet liikunnalliseen elämäntapaan sekä terveyttä edistävään liikunnan toteuttamiseen. Keski-Pohjanmaan maakunta on hyvä esimerkki muille kunnille käyttömaksupolitiikan suhteen.

Terveyttä edistävä liikunta Keski-Pohjanmaalla On ilahduttavaa havaita, että Keski-Pohjanmaan kunnat näkevät terveyttä edistävän liikunnan merkityksen yhä vahvempana. Vuonna 2003 tekemässä selvityksessä (Harsunen) kuntien liikuntatoimi pitivät haasteena terveysliikunnan toteuttamista ja kehittämistä omalla alueellaan. Alueen kunnat huomioivat nyt terveyttä edistävän liikunnan heidän toimintaohejlmissaan ja suunnitelmissaan varsin kiitettävästi. Lisäksi Keski-Pohjanmaan kunnat painottavat liikuntatoimen henkilöstön olevan työhönsä motivoituneita ja, että asiantuntijuus on tehokas ja vaikuttava tekijä kunnan liikuntatoimen sekä alueen terveysliikunnan kehittämiselle tulevaisuudessa. Keski-Pohjanmaalla toteutetaan terveyttä edistävä liikuntaa hankkeiden ja strategioiden avulla. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (HYTE) ohjaa monessa kunnassa terveyttä edistävän liikunnan toteuttamista. HYTE on mukana kuntien kuntasuunnitelmissa. Lisäksi kunnat järjestävät liikuntakampanjoita kuntalaisilleen. Terveyttä edistävän liikunnan toteuttamisesta Keski-Pohjanmaalla voidaan myös linkittää urheiluseuratoiminnan ja koululaitoksien väliseen yhteistyöhön. Kuntien liikuntatoimi tekee aktiivisesti yhteistyötä urheiluseurojen ja koulujen kanssa. Hyvä yhteistyö kuntien ja urheiluseurojen välillä edistää kuntalaisten varsinkin lasten ja nuorten terveydentilaa. Kunnat mainitsivat heidän tekevän yhteistyötä urheiluseurojen kanssa muun muassa tapahtumien järjestlyissä. Liikunta- ja hyvinvointitapahtumat kannustavat kuntalaisia liikunnallisiin elämäntapoihin. Lisäksi kerhotoimintaa järjestetään koululaisille. Ainoastaan yksi kuntaa ilmoitti heidän tekevän yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Suomen Liikunnan ja Urheilun visio - 2020 kuuluu Olemme maailman liikkuvin urheilukansa -2020. Jotta vision tavoite saavutettaisiin, olisi kuntien liikuntatoimella korkea aika tiivistää yhteistyötä muun muassa sosiaali- ja terveystoimen kanssa.