Kirje OKM/5/591/2015 23.04.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Korkeakoulujen tuottamien opettajatietojen ja useampia pätevyyksiä tuottavien tutkintojen vieminen VIRTA-opintotietopalveluun tiedonkeruuta varten Korkeakoulun tuottamaa opettamispätevyyttä (opettajatietoja) kuvaavat tiedot tallennetaan jatkossa Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon VIRTA-opintotietopalveluun. Tavoitteena on, että opettajankoulutuksen valtakunnallisen ohjauksen ja koulutustarpeen ennakoinnin edellyttämät tiedot voidaan korkeakoulujen tuottamilta osin kerätä kokonaisuudessaan VIRTA-opintotietopalvelusta. Pätevyystiedolla tarkoitetaan sellaista muodollista pätevyyttä, jota korkeakoulun ulkopuolinen viranomainen valvoo tai rekisteröi. Nämä opettajatiedot jaetaan yleisiin opettajan pedagogisiin pätevyyksiin ja opetettavia aineita koskeviin pätevyyksiin, ja ne tallennetaan henkilötasolla. Opettajankoulutustarpeiden ennakointi liittyy opetus- ja kulttuuriministeriössä käynnissä olevaan valmisteluun korkeakoulujen vuonna 2017 alkavaa sopimuskautta varten. VIRTA-opintotietopalvelun tietosisällön laajennuksella vältetään opetus- ja kulttuuriministeriön erillisten tiedonkeruiden toteuttaminen ja mahdollistetaan eräiden Tilastokeskuksen tiedonkeruiden tietosisällön tarkentuminen. Tiedot kerätään toukokuusta 2015 alkaen, takautuvasti myös vuotta 2014 koskevien tietojen osalta. Jatkossa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Tilastokeskuksen tiedonkeruiden lisäksi opettajatietoja voitaisiin käyttää korkeakoulujen varsinaisessa toiminnassa prosesseissa, jotka ylittävät korkeakoulurajat. 1 Aiemmin korkeakouluista kerätyt opettajatiedot 1.1 Suoritetut opettajan tutkinnot ja opiskelu tavoitteena opettajan tutkinto Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruissa on kerätty tiedot opettajan tutkinnoista, kuten luokanopettaja, lastentarhanopettaja, erityisopettaja jne. Tiedot kerätään opintojen tavoitteena olevan tutkinnon koulutusluokituksen tai suoritetun tutkinnon koulutusluokituksen perusteella. Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruissa on kerätty myös ammattikorkeakoulujen osalta tiedot ammatilliseen opettajankoulutukseen osallistumisesta tai sen suorittamisesta, vaikka kyseessä ei olekaan tutkinto.
1.2 Muuten kuin tutkinnon perusteella pääteltävät opettajan pätevyydet OKM/5/591/2015 2 (7) Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruissa on kerätty erikseen tieto, mikäli henkilön aineyhdistelmässä on sivuaineena aineenopettajan pedagogiset opinnot. Tilastokeskuksen yliopistojen erillisten opettajan opintojen tiedonkeruussa on kerätty tiedot henkilöistä, jotka ovat suorittaneet erilliset erityisopettajan opinnot; erilliset erityislastentarhanopettajan opinnot; erilliset opinto-ohjaajan opinnot; erilliset opettajan pedagogiset opinnot ja ruotsinkielisen ammatillisen opettajankoulutuksen opinnot. Nämä tiedot on tuotu VIRTA-opintotietopalveluun aiempia tiedonkeruita vastaavina erillisinä pätevyyskoodeina. 2 Opettajatietojen tallentaminen VIRTA-opintotietopalveluun 2015 alkaen Opettajatiedot jaetaan yleisiin opettajan pätevyyksiin ja opetettaviin aineisiin. Yleistä opettajan pätevyyttä koskevat tiedot tulee merkitä sekä kesken olevien opintojen tavoitteena opiskeluoikeuden lisätiedoksi että saavutettuna pätevyytenä opintosuorituksen lisätiedoksi. Yleisiä opettajan pätevyyksiä on yksitoista, joista osa erotellaan suorittamistavan mukaan pääaineeseen kuuluviin, sivuaine- tai erillisiin opintoihin. Opetettavia aineita on yhteisiä ja muita aineita. Kaikki yhteiset aineet erotellaan 120 opintopisteen laajuisina ja 60 opintopisteen laajuisina sekä muun laajuisina suoritettuihin, esimerkiksi englannin kieli, 60 op. tai englannin kieli, 120 op. tai englannin kieli, muu laajuus. (Liite 1 Opettajatietojen VIRTA-koodit) Pätevyydet rakennetaan yksittäisistä koodiarvoista eli esim. erityisluokanopettajan pätevyys muodostuu luokanopettajan ja erityisopettajan pätevyyksien yhdistelmänä ja, esimerkiksi matematiikan opettajan pätevyys muodostuu aineenopettajan pedagogisen pätevyyden ja matematiikan 60/120 op. tai muun laajuisten opintojen yhdistelmänä. Pätevyys merkitään henkilön yksittäisen opintosuorituksen osaksi. Vielä kesken olevien opintojen tavoitetietona pätevyystieto toisissa tapauksissa pitää merkitä ja toisissa tapauksissa sen merkitseminen on vapaaehtoista. Tällöin kyseessä on opiskeluoikeuteen liitettävä tieto. (Liite 3 Esimerkit VIRTA-koodien käytöstä) 3 Toteutusaikataulu Yliopistojen tulee merkitä yleistä opettajan pätevyyttä koskevat tiedot takautuvasti vuoden 2014 tiedoista toukokuusta 2015 alkaen, 2014 tiedot viimeistään 17.5 mennessä. Ammattikorkeakoulujen tulee aloittaa merkitsemään yleistä opettajan pätevyyttä koskevat tiedot vuoden 2015 tiedoista (ei siis takautuvasti). Ellei opintojen tavoitteena yksiselitteisesti ole opetettava aine, kuten kotitalousopettajan koulutuksessa, opetettavat aineet tulee merkitä vain opintosuorituksiin. Vanhoihin tietoihin merkintöjä ei tehdä, paitsi silloin, kun asiasta myöhemmin pyydetään todistus tai vastaavuustodistus korkeakoululta. Vuodesta 2015 alkaen yliopistojen tulee merkitä myöntämiinsä opintosuorituksiin perus- ja lukio-opetuksen sekä ammatillisen koulutuksen yhteiset aineet sekä ne aineet, joissa henkilön katsotaan saavuttaneen ammatillisessa tai yleissivistävässä koulutuksessa vaadittavan opetettavan aineen laajuuden. Ammattikorkeakoulujen pitäisi jatkossa ilmoittaa ne aineet, joissa henkilön katsotaan saavuttaneen ammatillisessa koulutuksessa vaadittavan opetettavan aineen laajuuden. 4 Valmistelu Valmistelu korkeakoulujen tuottamien opettajatietojen tuomiseksi VIRTA-opintotietopalveluun käynnistettiin Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto -seminaarissa 8.4.2014. Alustava valmistelu tehtiin korkeakoulujen VIRTA-yhteyshenkilöiden kautta kootussa kokoonpanossa yliopistojen, opetus- ja
OKM/5/591/2015 3 (7) kulttuuriministeriön ja CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n asiantuntijoiden kesken. Valmistelun pohjalta laadittu linjausluonnos ratkaisutavasta esiteltiin KOTA-AMKOTA-seminaarissa 18.9.2014. Opetus- ja kulttuuriministeriön tarkentamaa ratkaisua käsiteltiin korkeakoulujen VIRTA-yhteyshenkilöiden kokouksissa sekä Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon ja OKM:n tiedonkeruiden ohjausryhmän kokouksissa ja kasvatustieteellisten alojen dekaanikokouksessa. Ohjausryhmä päätti ratkaisusta ja käyttöönottoaikataulusta 1.12.2014 ja vahvisti yleisiä opettajan pätevyyksiä koskevan koodiston myötä yhteentoimivuuden määritykset (tiedonsiirron tekniset vaatimukset) 26.1.2015. Tarkennukset opetettavia aineita koskevaan koodistoon vahvistetaan näiden yhteentoimivuuden määritysten osaksi tällä ohjeella. 5 Lisätiedot Lisätiedot opettajatietojen tuomisesta VIRTA-opintotietopalveluun, opettajatietojen tiedonkeruumääritelmät ja niihin liittyvät koodistot löytyvät wiki-sivulta https://confluence.csc.fi/display/virta/opettajatiedonkeruu. Jukka Haapamäki, opetus- ja kulttuuriministeriö, 0295 3 30088, minedu.fi
OKM/5/591/2015 4 (7) Liite 1 Opettajatietojen VIRTA-koodit Opettajatietojen VIRTA-koodit esitettynä osoitteessa: https://confluence.csc.fi/display/virta/tietovarannon+koodistot Työversio: https://confluence.csc.fi/display/virta/opettajatietojen+virta-koodit Koodisto-ote yleisistä opettajan pätevyyksistä Korkeakoulujen tuottamien opettajatietojen koodit VIRTA-opintotietopavelun pätevyyskoodistossa Opiskeluoikeuden tavoitteena tai opintosuorituksen ominaisuutena Koodi oleva pätevyys Pätevyys puhekielessä Opettajatietoluokka Tyyppi ik pääaineeseen kuuluvat aineen opettajan pedagogiset opinnot aineenopettaja yleinen opettajan pätevyys tutk. il sivuaineena aineen opettajan pedagogiset opinnot aineenopettaja yleinen opettajan pätevyys sivuai. im erilliset opettajan pedagogiset opinnot aineenopettaja yleinen opettajan pätevyys erill. in pääaineeseen kuuluvat perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot luokanopettaja yleinen opettajan pätevyys tutk. io sivuaineena perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot luokanopettaja yleinen opettajan pätevyys sivuai. ip erilliset perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot luokanopettaja yleinen opettajan pätevyys erill. pääaineena varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat iq opinnot (YO) ja varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opinnot (AMK) lastentarhanopettaja yleinen opettajan pätevyys tutk. sivuaineena varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat ke opinnot (YO) lastentarhanopettaja yleinen opettajan pätevyys sivuai. ir erilliset erityislastentarhanopettajan opinnot erityislastentarhanopettaja yleinen opettajan pätevyys erill. jd sivuaineena suoritetut erityislastentarhanopettajan opinnot erityislastentarhanopettaja yleinen opettajan pätevyys sivuai. is pääaineeseen kuuluu erityisopettajan pätevyys erityisopettaja yleinen opettajan pätevyys tutk. it sivuaineena erityisopettajan pätevyys erityisopettaja yleinen opettajan pätevyys sivuai. iu erilliset erityisopettajan opinnot erityisopettaja yleinen opettajan pätevyys erill. iv pääaineeseen kuuluu peruskoulun ja lukion opinto-ohjaajan pätevyys opinto-ohjaaja yleinen opettajan pätevyys tutk. iw sivuaineena peruskoulun ja lukion opinto-ohjaajan pätevyys opinto-ohjaaja yleinen opettajan pätevyys sivuai. iy erilliset opinto-ohjaajan opinnot opinto-ohjaaja yleinen opettajan pätevyys erill. ix ruotsinkielinen ammatillinen opettajankoulutus ruots. amm. opettaja yleinen opettajan pätevyys erill. ja Ammatillinen opettajankoulutus amm. opettaja yleinen opettajan pätevyys erill. jb Ammatillinen erityisopettajankoulutus amm. erityisopettaja yleinen opettajan pätevyys erill. jc Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus opinto-ohjaaja yleinen opettajan pätevyys erill. Näiden yleisten opettajan pätevyyksien lisäksi koodistoon kuuluvat opetettavat aineet.
OKM/5/591/2015 5 (7) Liite 2 Tekniset määritykset Pätevyydet rakennetaan komponenteista, eli esim. erityisluokanopettajan pätevyys muodostuu luokanopettajan ja erityisopettajan pätevyyksien yhdistelmänä ja esimerkiksi matematiikan aineenopettajan pätevyys muodostuu aineenopettajan pedagogisen pätevyyden ja matematiikan aineopintojen (60/120 op tai muu laajuus) yhdistelmänä. Yhdellä henkilöllä voi siis olla saman pätevyyden ilmoittamiseksi useita pätevyyskoodin arvoja, sama pätevyys voi myös esiintyä samalla henkilöllä päällekäin. Kaikki pätevyydet merkitään pätevyyskoodiston koodiarvoina (Liite 1 Opettajatietojen VIRTA-koodit). Saavutetut pätevyydet merkitään henkilön yksittäisen opintosuorituksen tai useamman opintosuorituksen ominaisuuksiksi, tiedonsiirtoskeeman tieto Opintosuoritus.Patevyys, id:t 19 ja 41. Opintosuoritus voi olla esimerkiksi tutkinto, kokonaisuus tai muu suoritus tai pelkästään pätevyyden merkitsemistä varten tehty nollan opintopisteen opintosuoritus. Vielä kesken olevien opintojen tavoitetietona pätevyystieto toisissa tapauksissa pitää merkitä ja toisissa tapauksissa sen merkitseminen on vapaaehtoista. Tällöin kyseessä on opiskeluoikeuteen liitettävä tieto, tiedonsiirtoskeeman tieto Opiskeluoikeus.Jakso.Patevyys, id 84. Lisätietoja tiedonsiirtoskeeman määrityksistä sivulta https://confluence.csc.fi/display/virta/tietovarannon+tiedot
OKM/5/591/2015 6 (7) Liite 3 Esimerkit VIRTA-koodien käytöstä Useamman eri (opettajan) pätevyyden saavuttaminen samalla tutkinnolla Tietyissä yliopistotutkinnoissa voi samaan aikaan saavuttaa useamman eri koulutusluokituksen koodin mukaisen tutkinnon opettajan pätevyyden. Tällainen kahden erillisen tutkintotyyppisen pätevyyden tuottava tutkinto on esimerkiksi erityisopettaja luokanopettajan tutkinnon osana. Näitä tutkintotyyppejä koskevat tiedot on kerätty vaihtoehtoisina tutkintoina, eikä ole ollut mahdollista ilmoittaa, että sama tutkinto tuotti molemmat pätevyydet. Jatkossa tällainentapaus toteutetaan pelkillä pätevyyskoodeilla. Pätevyydet rakennetaan yksittäisistä koodiarvoista eli esim. erityisluokanopettajan pätevyys muodostuu luokanopettajan ja erityisopettajan pätevyyksien yhdistelmänä. Asiaa ei enää ensisijaisesti tutkita tutkintotietona koulutusluokituksen peruseella. Opettajan pätevyyden sisältävä muu tutkinto Voi olla tapaus, jossa kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon johtavien varhaiskasvatustieteen opintojen tuloksena saavutetaan lastentarhanopettajan pätevyys, vaikka opintojen tavoitteena on muu koulutusluokituksen tutkinto kuin lastentarhanopettaja. Kasvatustieteiden kandidaatin tutkinto, johon sisältyy lastentarhanopettajan pätevyys, merkitään 6-numeroisen kasvatustieteiden kandidaatin koulutusluokituksen lisäksi pätevyyskoodistosta arvolla, joka vastaa lastentarhanopettajan pätevyyttä. Opettajan pätevyyttä koskeva tieto saadaan siis normaalisti pätevyyskoodiston arvona eikä tutkinnon koulutusluokituksella, tutkintonimikkeellä, ole opettajatiedon kannalta mitään merkitystä. Esimerkiksi henkilö suorittaa kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon pääaineena varhaiskasvatus ja samalla lastentarhanopettajan pätevyyden. Tutkinto merkitään tiedonsiirtoskeemaan koulutusluokituskoodilla 612204 (kasvatustiet. kand. (alempi) varhaiskasvatus) ja opintosuorituksen ominaisuudeksi tiedonsiirtoskeemaan merkitään lastentarhanopettajan pätevyyskoodin arvo iq: (pääaineena varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (YO) ja varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opinnot (AMK)) tai ke (sivuaineena varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (YO) Uusi tiedonmerkitsemistapa vastaa ammattikorkeakouluissa sovellettavaa tapaa merkitä pätevyyksiä, kuten ilmoitettaessa sairaanhoitajan pätevyyden sisältymisestä terveydenhoitajan tutkintoon. Aineenopettajan opetettavat aineet laajuuksineen Aineenopettajan pedagoginen pätevyys ja tieto henkilön pätevyydestä opettaa tiettyä ainetta kerätään erikseen. Tieto opetettavasta aineesta merkitään, kun opetettavaksi tarkoitetussa aineessa on saavutettu riittävä sisällöllinen pätevyys riippumatta siitä, onko pedagogiset opinnot jo suoritettu. Aineenopettajan opetettavat aineet kerätään pääsääntöisesti vain saavutettuna pätevyytenä. Ellei opintojen tavoitteena yksiselitteisesti ole opetettava aine, kuten kotitalousopettajan koulutuksessa, opetettavia aineita ei tarvitse ilmoittaa opintojen tavoitteena vaan pelkästään suoritettujen opintojen perusteella saavutettuna pätevyytenä. Opetettavien aineiden merkitsemistä varten on pätevyyskoodiston osana luettelo aineista. Aineita on yhteisiä aineita ja pelkästään ammatillisessa koulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä tunnistettuja aineita. Yhteisiä aineita ovat tuntijakopäätöksessä vahvistetut aineet, joita opetetaan yleissivistävässä koulutuksessa eli perus- ja lukio-opetuksessa. Yhteisiä aineita opetetaan myös ammatillisessa opetuksessa. Yhteisiä aineita
OKM/5/591/2015 7 (7) koskevat tiedot suoritettujen opintojen laajuudesta. Luettelo aineista on muodostettu yhdistämällä Tilastokeskuksen opettajatiedonkeruussa käyttämistä koodistoista sekä täydentämällä yhdistelmää eräillä kielillä ja poistamalla muu -kaatoluokat. Tieto aineenopettajan kelpoisuuden saavuttamiseksi opetettavassa aineessa suoritettujen opintojen laajuudesta on oleellinen, koska pätevyysvaatimus on lukioissa ja peruskouluissa erilainen. Lukiossa ensimmäinen opetettava aine edellyttää 120 op:n opintoja kelpoisuuden saamiseksi, mutta toisessa ja kolmannessa opetettavassa aineessa riittävät 60 op:n opinnot. Perusopetuksessa yläkoulussa opetettavan aineen kelpoisuuden riittää 60 op:tä. Ammatillisessa koulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä ja muiden kuin yhteisten aineiden osalta kelpoisuudeksi voi käydä muunkin laajuiset opinnot. Yhteisten aineiden osalta koodistossa on erikseen vaihtoehtoiset koodit, jotka tarkoittavat kyseistä ainetta 60 op:n laajuisena, 120 op:n laajuisena tai muun laajuisena. Muut kuin yhteiset aineet tunnistetaan vain opetettavan aineen perusteella, eikä niiden pätevyys tällöin automaattisesti vastaa tiettyä laajuutta. Esimerkiksi henkilö suorittaa matematiikan lukiotasoisen aineenopettajan pätevyyden. Tiedonsiirtoskeemaan merkitään komponentit aineenopettajan pedagogisesta pätevyydestä: ik: (pääaineeseen kuuluvat aineenopettajan pedagogiset opinnot) tai il: (sivuaineena aineenopettajan pedagogiset opinnot) tai im (erilliset opettajan pedagogiset opinnot) sekä opetettavasta aineesta: cq (matematiikka, 120 op). Luokanopettajan pätevyyden saavuttaminen Luokanopettajan pätevyyden voi saavuttaa suorittamalla tutkinnon, jonka in: pääaineeseen kuuluvat perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot. Luokanopettajan pätevyys voi myös kuulua tutkintoon, kun on io: sivuaineena perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot. Luokanopettajan pätevyyden voi myös hankkia tutkintoon johtavan koulutuksen ulkopuolella suorittamalla ip: erilliset perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot. Johtaja Hannu Siren Ylitarkastaja Jukka Haapamäki Jakelu Ammattikorkeakoulut Yliopistot