5.9.2013 DOMARGÅRDIN JÄTEKESKUS VUOSIRAPORTTI 2014 26.2.2015. laatu- ja ympäristöpäällikkö Katariina Lossi

5.9.2013 DOMARGÅRDIN JÄTEKESKUS VUOSIRAPORTTI 2014 26.2.2015 laatu- ja ympäristöpäällikkö Katariina Lossi

1 YLEISTÄ 3 1.1 Yhtiön esittely 3 1.2 Domargårdin jätekeskus 2014 3 1.3 Ympäristölupa 4 2 JÄTTEEN VASTAANOTTO JA LAADUN VALVONTA 4 2.1 Jätteiden vastaanotto 4 2.2 Kuorman tarkastukset 5 2.3 Siirtoasiakirjat 5 2.4 Kaatopaikkakelpoisuus 5 3 JÄTTEEN KÄSITTELY JA HYÖTYKÄYTTÖ 6 3.1 Jätemäärät 2014 6 3.2 Jätteen loppusijoitus 7 3.3 Jätteiden hyödyntäminen loppusijoitusalueen rakenteissa 8 3.4 Maa-ainesten, tiilien ja betonin hyötykäyttö 9 3.5 Maa-ainesten seulonta 10 3.6 Nestemäisten jätteiden käsittely 10 3.7 Rakennusjätteen lajittelu ja polttokelpoisen jätteen murskaus 10 3.8 Haravointijätteen kompostointi 11 3.9 Puu- ja risujätteen haketus 11 3.10 Jätemateriaalien siirtokuormaus 12 3.11 Muut hyötykäyttöön ohjattavat jätemateriaalit 12 3.12 Vaaralliset jätteet ja SE-romu 13 3.13 Biohajoavan jätteen määrä 14 4 JÄTETÄYTTÖALUEET 15 4.1 Käytössä oleva loppusijoitusalue (penkka 3) 15 4.2 2007 suljettu loppusijoitusalue (penkka 2) 15 4.3 Vanhin loppusijoitusalue (penkka 1) 15 5 RAKENTAMIS- JA KORJAUSTOIMENPITEET SEKÄ KUNNOSSAPITO 15 6 YLEISET POIKKEUSTILANTEET 15 6.1 Ilkivalta 16 6.2 Onnettomuudet ja läheltä-piti tilanteet 16 6.3 Roskaantuminen 16 7 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTA 16 7.1 Kaatopaikkakaasut ja häiriöt kaasunkeräyksessä 16 7.2 Haju 18 7.3 Vedet ja häiriöt vesien keräyksessä 19 7.4 Ulkoilman leijuva pöly (PM10) ja haisevat rikkiyhdisteet (TRS) 20 7.5 Melu 20 7.6 Haittaeläimet 21 Liitteet 1 Jätteiden sijoituspaikat, kartta 2 Kaatopaikkakelpoisuustodistukset 3 Vahti-järjestelmän vuosiyhteenvetolomakkeet 2014 4 Raportti Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, puuhakkeiden laatututkimukset 5 Biohajoavan jätteen määrä 2014 6 Biokaasulaitoksen toimintaraportti vuodelta 2014 7 Sähkönjohtavuusmittausten yhteenveto vuodelta 2014 2 (21)

1 YLEISTÄ 1.1 Yhtiön esittely Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy on kolmen kunnan (Askola, Pornainen, Sipoo) ja kahden kaupungin (Loviisa, Porvoo) omistama osakeyhtiö. Yhtiö hoitaa jätteiden kuljetus-, kierrätys-, vastaanotto-, hyödyntämis- ja käsittelypalveluita sekä vastaa jätevalistuksesta ja maakunnan jätehuollon kehittämisestä. Yhtiön toimialueella asuu noin 94 000 asukasta. Yhtiön toiminnan perustana on ISO 9001 ja ISO 14001 mukainen toimintajärjestelmä. Sen myötä yhtiö on sitoutunut toimintansa ja ympäristön tilan jatkuvaan parantamiseen. Yhtiön keskeisenä tavoitteena on vähentää jätehuollon ympäristövaikutuksia. Jätteen käsittelyn osalta tavoitteena on lisätä kierrätystä ja hyötykäyttöä kaatopaikkasijoituksen sijaan. 1.2 Domargårdin jätekeskus 2014 Domargårdin jätekeskuksessa vastaanotetaan ja loppusijoitetaan ympäristöluvan mukaisesti kotitalouksista, kaupoista ja teollisuudesta peräisin olevia seka-, rakennus- ja erityisjätteitä sekä nestemäisiä jätteitä. Vastaanotetuista jätteistä osa käsitellään ja hyödynnetään itse ja osa välivarastoidaan jatkokäsittelyyn toimitettavaksi. Domargårdin jätekeskuksen toimintoja ovat jätteiden loppusijoitus, jätemateriaalien hyödyntäminen jätekeskuksen rakenteissa, maa-ainesten seulonta, nestemäisen jätteen käsittely, rakennusjätteen lajittelu, haravointijätteen kompostointi, puun ja risujen haketus sekä jätemateriaalien siirtokuormaus ja välivarastointi. Jäteaseman vastaavana hoitajana toimii käyttöpäällikkö Tommi Itkonen. Toimintavuonna edistettiin jätteiden hyötykäyttöä ja vähennettiin loppusijoituksen ympäristövaikutuksia lisäämällä lajittelua muun muassa sahanpurun, posliinin ja kipsilevyjen osalta. Aiemmin sahanpuru loppusijoitettiin kaatopaikalle rakennusjätteenä, mutta uudistuksen myötä se ohjataan energiakäyttöön haketetun puujätteen ohessa. Posliinia hyödynnetään loppusijoitusalueen tierakentamiseen korvaamaan muun muassa kiviainesta. Kipsilevyjen erilliskeräys mahdollistaa niiden hallitun loppusijoittamisen. Ne sijoitetaan kaatopaikan sellaiseen osaan, jossa ei ole kaatopaikkakaasunkeräystä ja johon ei sijoiteta biohajoavaa jätettä. Kipsijäte ja biohajoava jäte saattavat reagoida niin, että siitä syntyy paikallisesti hajuhaittoja, kaatopaikkakaasun laadun heikkenemistä ja kohonneita pitoisuuksia viemäröitävässä jätevedessä. Toimintavuoden keväällä aloitti toimintansa Vantaan Energian jätevoimala. Yhtiö toimittaa sekajätettä energiakäyttöön sekä sinne että Kotkan Energian hyötyvoimalaan. Osa sekajätteestä toimitetaan suoraan kiinteistöiltä ja osa Domargårdin jätekeskuksen siirtokuormauksen kautta. Energiahyötykäytön laajentuminen vähentää kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää ja on edellytys vuonna 2016 voimaantulevan orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon myötä. Toimintavuonna aloitettiin yhteistyö UFF vaatekeräyksen kanssa ja jäteasemalle sijoitettiin vaatekeräyslaatikko ehjien ja käyttökelpoisten vaatteiden kierrätykseen. UFF hoitaa laatikoiden tyhjennyksen ja vaatteiden toimittamisen uudelleenkäyttöön. Aiemmin Terrasor Oy:n käytössä ollut noin 600 m 2 rakennus otettiin vuonna 2014 osittain omaan käyttöön ja osa vuokrattiin tuottajayhteisön vastaanottoterminaaliksi. Omassa käytössä oleva puoli toimii jäteastioiden varastona ja pesupaikkana. Paperinkeräys Oy siirtokuormaa noin 400 m 2 laajuisessa tilassa keräyspaperia, pahvia ja kartonkia. 3 (21)

1.3 Ympäristölupa Domargårdin jätekeskuksen toimintaa ylläpidetään 23.8.2007 myönnetyn ympäristöluvan mukaisesti. Lupaa on tarkennettu 15.9.2010 maa-ainesten ja rakennusjätteen hyödyntämistoimintojen osalta. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä hakemus 30.6.2015 mennessä. Vuonna 2014 oli viranomaiskäsittelyssä lupa vanhimman suljetun jätetäyttöalueen kunnostamiseen ja maisemointiin. Toimintavuonna myönnettiin alueelle myönnetty nojaavan loppusijoitusrakenteen ympäristölupa (28.2.2014), josta on tehty valitus Vaasan hallintooikeuteen. Vuoden 2014 toiminta on ollut ympäristöluvan mukaista. Jätteiden varastointi, käsittely ja loppusijoitus suoritettiin ympäristöluvan mukaisesti. Jätekiintiöissä ei ole ollut ylityksiä. Kaatopaikkakaasun pumppaamolla esiintyi vuoden aikana kaksi viranomaisilmoituksen ylittävää katkosta, joiden syynä olivat tekniset ongelmat. Katkoksista on ilmoitettu Uudenmaan ELYkeskukseen ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle Vahti-järjestelmän kautta. Domargårdin jätekeskuksessa tehtiin 12.6.2014 ELY-keskuksen ja Porvoon kaupungin toimesta ympäristölupaan liittyvä viranomaistarkastus. Tarkastuksen yhteydessä sovittiin muun muassa yhteystietojen ja poikkeussuunnitelman päivittämisestä sekä menettelyistä koskien vakuuksia, Kilpilahden teollisuusjätteitä sekä kalliokanaalin veden laatua. Todettiin myös että vuonna 2007 suljetun jätetäytön sisäisen veden putket uusitaan, koska vanhat ovat jääneet maamassojen alle. Läänineläinlääkäri teki siirtokuormaushalliin 7.8.2014 tarkastuksen (sivutuoteasetuksen mukainen väliasteen laitos). Tarkastuksen yhteydessä sovittiin muun muassa siirtoasiakirjojen tekstitäydennyksestä koskien biojätettä (luokka 3, ei ihmisravinnoksi) sekä hallin siisteyden parantamisesta. Toimintajärjestelmään liittyvä ulkoinen määräaikaisauditointi suoritettiin Domargårdissa 26.3.2014. Auditoinnissa kirjattiin yksi poikkeama, joka koski painekyllästetyn puun jatkokuljetuksiin liittyviä siirtoasiakirjoja. Ympäristöluvan mukaan Domargårdin jätekeskuksen toiminnasta laaditaan yhteenveto, joka toimitetaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä Uudenmaan elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. 2 JÄTTEEN VASTAANOTTO JA LAADUN VALVONTA 2.1 Jätteiden vastaanotto Sisään tuotavista kuormista kaikki suurtuojien kuormat sekä yritysten tuomat kuormat punnitaan. Muiden kuin yritysten tuomista pienkuormista osa punnitaan vaa alla (asbesti yli 200 litraa, maaainekset yli 1 m 3, painekyllästetty puu yli 1 m 3 sekä yli 15 senttiset tiilet ja betoni yli 200 litraa) ja osasta painot saadaan, kun jätteet siirretään pienjäteasemalta hyötykäyttöön tai loppusijoitukseen. Muiden pientuojien kuin yritysten alle 1m 3 puhtaan maan osalta tonnimäärä saadaan laskennallisesti käyttämällä pyöräkuormaajan kauhamääriä ja yhtä punnittua kauhallista. Kaikki jäteasemalta lähtevät ja suurin osa jäteaseman sisällä siirtyvistä jätekuormista ajetaan vaa an kautta. 4 (21)

Jäteasemalla jätteet sijoitetaan laadun mukaisesti omille sijoituspaikoilleen, jotka kirjautuvat vaakaohjelmaan. Paikat ilmenevät liitteenä 1 olevasta kartasta. 2.2 Kuorman tarkastukset Jätekeskukseen tuotavat kuormat tarkastetaan sekä vaa alla että pääosin vastaanottopisteessä. Vuonna 2014 tehtiin aktiivisesti kuormantarkastuksia. Uutena käytäntönä aloitettiin kaikkien kuorma-autojen ja lavojen tarkastukset. Kuormantarkastuksilla ehkäistään vaarallisten jätteiden, sähkölaitteiden, renkaiden, tartuntavaarallisten jätteiden, nestemäisen jätteen sekä räjähtävän ja helposti syttyvän jätteen päätymistä loppusijoitusalueelle. Kuormantarkastuksilla ehkäistään myös hyötykäyttöön soveltumattomien jätteiden päätyminen hyötyjätteiden sekaan sekä käsittelyn kannalta ongelmallisten jätteiden vastaanotto. Kuorman tarkastukset mahdollistavat myös kuormien ohjaamisen lajitteluun. Jos tuotava kuorma sisältää jätettä, joka ei sovellu laadultaan, teknisesti tai muusta syystä vastaanotettavaksi, käännytetään kuorma pois ja mahdollisuuksien mukaan ohjeistetaan jätteen tuojaa mahdollisista vastaanottopaikoista. Vuonna 2014 Domargårdin jätekeskuksesta käännytettiin tai kääntyi yhteensä 10 kuormaa. Kaksi kivikuormaa ohjattiin Mömossenin jäteasemalle, koska kivikuormia ei enää vastaanoteta Domargårdissa (muutos 12/2013). Kaksi käännytetyistä kuormista sisälsi sellaista maa-ainesta, jota ei jätekeskuksessa vastaanoteta. Kolme yritystoiminnan sähkölaitekuormaa ohjattiin yritysten sähkölaitteiden vastaanottoverkostoon, koska jätekeskuksella vastaanotetaan vain tuottajien vastuulla olevia kotitalouskäytön laitteita. Yksi kuormista käännytettiin, koska sen vastaanotto olisi edellyttänyt kaatopaikkakelpoisuustodistusta ja kaksi kuormista kääntyi, koska he eivät hyväksyneet veloitettavaa maksua. Kaikki käännytetyt/kääntyneet kuormat ilmoitettiin Porvoon kaupungin ympäristöviranomaiselle. 2.3 Siirtoasiakirjat Yrityskuormista vaaditaan siirtoasiakirja, jos kuormassa on asbestia, biojätettä, rakennusjätettä, tuhkaa/kuonaa, hiekkapuhallushiekkaa, välppäjätettä, hiekanerotuskaivojätettä, rasvakaivojätettä, muuta nestemäistä jätettä, teollisuus- tai prosessijätettä, riskijätteitä (terveydenhuolto, eläimenraadot ja muut riskijätteet), muuta peitettävää jätettä tai vaarallisia jätteitä. Lisäksi siirtoasiakirja vaaditaan niistä maa-aineskuormista, jotka ajetaan loppusijoitusalueella. Puhtaiden maamassojen osalta yhdestä kohteesta täytetään vain yksi siirtoasiakirja, jonka liitteenä ovat kaikki punnitustositteet. Domargårdin jätekeskuksessa on käytössä Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n oma siirtoasiakirja. 2.4 Kaatopaikkakelpoisuus Normaalista kotitalousjätteestä poikkeavien jätteiden soveltuvuus Domargårdin jätekeskuksen loppusijoitusalueelle selvitetään perusmäärittelylomakkeen avulla. Perusmäärittelyn jälkeen jäte joko vastaanotetaan sellaisenaan tai jätteestä vaaditaan kaatopaikkakelpoisuuslausunto soveltuvuuden varmistamiseksi. 5 (21)

Vuonna 2014 hyväksyttiin perusmäärittelyn (perusmäärittelylomake ja/tai kaatopaikkakelpoisuusselvitys) perusteella vastaanotettavaksi seuraavia jätteitä: - Borealis, kuivainmassa - Korttia Metalli, hiekkapuhallushiekka - L&T, rejektit - Lemminkäinen, hiekkapuhallushiekka - Neste Oil, anioninvaihtohartsi - Neste Oil, ioninvaihtohartsi - Neste Oil, kevytharkkojäte - Neste Oil, rikkijäte - Neste Oil, suihkupuhdistusjäte - Neste Oil, suodatinsavi - Neste Oil, vetykaasun puhdistusmassa - Purkupiha, betoni - Itä-Uudenmaan Jätehuolto, rakennusjäte - Itä-Uudenmaan Jätehuolto, eteläisen tasausaltaan pohjasakka Kaatopaikkakelpoisuustodistukset ovat liitteenä 2. 3 JÄTTEEN KÄSITTELY JA HYÖTYKÄYTTÖ 3.1 Jätemäärät 2014 Vuonna 2014 Domargårdin jätekeskukseen vastaanotettiin jätettä yhteensä noin 59 300 tonnia, josta hyödynnettiin, välivarastoitiin tai muulla tavoin käsiteltiin 45 534 tonnia, loppusijoitettiin 12 702 tonnia ja toimitettiin vaarallisten jätteiden käsittelyyn 1 064 tonnia. Vastaanotettujen jätteiden määrä väheni vuodesta 2013 noin 43 prosentilla. Jätemäärän laskuun vaikutti erityisesti maa-ainesten vastaanoton vähentyminen. Vuosina 2010-2014 vastaanotetut jätemäärä on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Vastaanotetut jätemäärät 2010-2014 6 (21)

Vuonna 2014 vastaanotetut ja käsittelyyn toimitetut sekä vuoden lopussa varastossa olleet jätemäärät on raportoitu viranomaisille Vahti-järjestelmän kautta. Vahti-järjestelmän yhteenvetolomakkeet ovat liitteenä 3. Loppusijoitettavan sekajätteen määrää on viime vuosina vähentänyt sekajätteen energiakäytön tehostaminen. Vuoden 2014 aikana Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy toimitti Kotkan Energian hyötyvoimalaan 14 961 tonnia sekajätettä (vuonna 2013: 19 204,14 tonnia) ja Vantaan Energian jätevoimalaan 5 255 tonnia sekajätettä. Jätteestä osa kuljetettiin energiakäyttöön suoraan kiinteistöiltä ja osa siirtokuormattiin Domargårdin siirtokuormaushallin kautta. Lisäksi Vantaalle toimitettiin 925 tonnia lajiteltua polttokelpoista rakennusjätettä. 3.2 Jätteen loppusijoitus Yhdyskuntajätteen loppusijoitusalueelle sijoitettiin toimintavuonna 12 702 tonnia (vuonna 2013: 15 850 tonnia) jätettä, mikä koostui muun muassa sekalaisesta yhdyskunta-, rakennus-, välppä-, riski-, asbesti- ja rasvakaivojätteestä. Loppusijoitusalueella välivarastoitiin viranomaisen luvalla sellaisia loppusijoitettavia tai hyötykäyttöön toimitettavia jätteitä, joilla ei ole lähiympäristöön haittavaikutuksia. Vuonna 2014 loppusijoitettiin viranomaisen luvalla myös teollisuuden kaatopaikkakelpoista prosessijätettä 204 tonnia. Kuvassa 2 on loppusijoitusalueelle sijoitettujen jätteiden määrät 2010-2014. Kuva 2. Loppusijoitusalueelle sijoitettujen jätteiden määrät 2010-2014 Erityiskäsiteltävä jätettä ovat välppäjäte, hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteet, asbesti, riskijätteet ja kansainvälinen ruokajäte. Riskijätteenä vastaanotetut terveydenhuollon jätteet 14 tonnia, eläintenraadot 16 tonnia ja jätevedenpuhdistamoiden jätteet 20 tonnia haudattiin jätetäyttöön välittömästi. Vastaanotettu asbestijäte 212 tonnia haudattiin jätetäytölle omaan erilliseen kaivantoonsa, mikä peitettiin päivittäin. Toimintavuonna ei vastaanotettu kansainvälistä ruokajätettä. Kuvassa 3 on erityiskäsiteltävien jätteiden määrät 2010-2014. 7 (21)

Kuva 3. Erityiskäsiteltävien jätteiden määrät 2010-2014 3.3 Jätteiden hyödyntäminen loppusijoitusalueen rakenteissa Loppusijoitusalueella hyödynnettiin välipeittomateriaalina hiekkapuhallushiekkaa, hiekotushiekkaa, hiekanerotuskaivojätteen kiintoainesta, puhdasta ylijäämämaata, rakennusjätteen lajittelualitetta ja tuhkaa yhteensä 3 821 tonnia. Noin 30 % välipeittomateriaalista käytettiin käytössä olevan loppusijoitusalueen (3c) mekaaniseen suojakerrokseen. Käytössä olevan loppusijoitusalueen (3c) mekaaninen suojakerros ja routaeriste valmistuivat toimintavuonna ja alue otettiin käyttöön elokuussa 2014. Suojakerroksessa hyödynnettiin toimintavuonna 2 201 tonnia rakennusjätteen lajittelusta syntynyttä jätettä ja yhdyskuntajätettä, josta poistettiin suurikokoiset kappaleet ( 1 metri). Jätetäytön ajoväylien rakenteissa hyödynnettiin kivi- ja louhosainesta, posliinijätettä, puuhakkeen rejektiä, asfaltti-, tiili- ja betonijätettä yhteensä 8 880 tonnia. Betonijätettä hyödynnettiin loppusijoitusalueelle rakennetuissa eritysjätteille tarkoitetuilla alueilla. Kantavaa materiaalia käytettiin myös tukemaan loppusijoitusaluetta ja sen tieyhteyksiä syksyn sadekautena. Loppusijoitusalueella hyödynnettiin yhteensä 14 901 tonnia hyödyntämiskelpoista jätettä (vuonna 2013: 22 407,70 tonnia). 8 (21)

3.4 Maa-ainesten, tiilien ja betonin hyötykäyttö Vuonna 2014 jätekeskuksella vastaanotettiin lievästi pilaantuneita maita 1 912 tonnia (vuonna 2013: 12 975 tonnia). Kaikki vastaanotetut maat hyödynnettiin penkan 2 painumakerroksessa. Vastaanotettavista lievästi pilaantuneista maista edellytetään, että: - kohteesta on tehty YSL 86/2000 76 :n mukainen pilaantumisilmoitus valvontaviranomaiselle - kohteelle on saatu valvontaviranomaiselta kunnostuspäätös, tarkastuspöytäkirja tai lupa sähköpostitse - lähetettävien maamassojen haitta-ainepitoisuudet alittavat VNa:ssa 214/2007 esitetyt ylemmät ohjearvot. Lievästi pilaantuneet maat vastaanotetaan jätekeskukselle välivarastoon ns. kenttätestien perusteella. Maiden lopullinen vastaanotto tehdään laboratoriotulosten perusteella. Lopullisesti vastaanotettavien maiden tulee alittaa Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyt ylemmät ohjearvot. Sama toimintatapa koskee myös jätettä sisältäviä lievästi pilaantuneita maita. Toimintavuoden aikana vastaanotetuissa maissa ei havaittu ylemmän ohjearvon ylityksiä. Lievästi pilaantuneiden maiden lisäksi jätekeskukselle otetaan välivarastoon pelastusviranomaisen tai ympäristöviranomaisen määräyksestä ympäristövahingoissa, kuten liikenneonnettomuuksissa, pilaantuneita maita. Maat otetaan lopullisesti vastaan tai toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan laboratoriotulosten valmistuttu. Vuonna 2014 pelastusviranomaisen toimittamia maa-aineksia ei vastaanotettu. Puhtaita maita sekä asfalttia, tiiliä ja betonia vastaanotettiin vuoden aikana 14 079 tonnia (vuonna 2013: 36 206 tonnia). Puhtaiden maiden osuus oli 5 053 tonnia. Puhtaat maat hyödynnettiin vanhimman (penkan 1) jätetäytön sulkemisrakenteisiin eikä niitä ympäristöviranomaisen kanssa sovitun (sähköposti 13.3.2011) mukaisesti lasketa ympäristöluvan mukaisiin kiintiöihin. Alle 15 cm tiili- ja betonijäte hyödynnetään loppusijoitusalueen rakenteissa sellaisenaan. Suurikokoinen betoni murskataan ennen hyötykäyttöä. Toimintavuodelle ei ajoittunut betonin murskaustoimintaa. Kuva 4. Vastaanotetut lievästi pilaantuneet ja puhtaat ylijäämämaat 2010 2014 9 (21)

3.5 Maa-ainesten seulonta Jätettä sisältäviä puhtaita ylijäämämaita vastaanotettiin 178 tonnia. Lievästi pilaantuneita jätettä sisältäviä ei toimintavuonna vastaanotettu. Maat sisälsivät hyvin vähän jätteitä, joten jätteet poistettiin suurimmaksi osaksi käsin tai välppää käyttäen. Rakennusjätteeksi laskettavaa jätettä syntyi seulottavista maista 27 tonnia, mikä on 15 % jätettä sisältävien maiden kokonaismäärästä. 3.6 Nestemäisten jätteiden käsittely Hiekanerotuskaivojätettä vastaanotettiin toimintavuonna 569 tonnia, josta loppusijoitusalueella hyödynnettävää kiintoainesta oli 192 tonnia. Rasvanerotuskaivojätettä vastaanotettiin 929 tonnia, josta loppusijoitusalueelle sijoitettiin 95 tonnia. Nestemäisten jätteiden vastaanottomäärät vuosina 2010-2014 on esitetty kuvassa 4. Jätekeskuksella vastaanotettu hiekanerotuskaivojäte on peräisin kohteista, joissa jäte ei ole pilaantunut mm. öljyllä. Öljynerotuskaivoja ennen olevista hiekanerotuskaivoista peräisin olevaa jätettä ei jätekeskuksella vastaanoteta. Hiekan- ja rasvanerotuskaivojätteen vastaanotto tehdään siirtoasiakirjalla, jolloin voidaan varmistaa jätteen soveltuvuus jätekeskukselle. Kuva 5. Hiekan- ja rasvakaivojätteen vastaanottomäärät 2010-2014 3.7 Rakennusjätteen lajittelu ja polttokelpoisen jätteen murskaus Rakennusjätteen lajitteluun ohjattiin toimintavuonna 6 657 tonnia lajitteluun soveltuvaa jätettä. Rakennusjätteestä lajiteltiin metallia 263 tonnia, puuta 294 tonnia ja polttokelpoista jätettä 1 607 tonnia. Lajittelusta päätyi loppusijoitukseen 4 777 tonnia rejektiä, villaa ja kipsijätettä. Puu (ks. kappale 3.9.) ja metalli (ks. kappale 3.11.) ohjattiin hyötykäyttöön. Polttokelpoisesta jätteestä osa murskattiin ref-polttoaineeksi. Murske ei täyttänyt laadultaan ref-polttoaineen vaatimuksia ja se hyödynnettiin loppusijoitusalueen routaeristeessä. Domargårdin jätekeskuksen ympäristöluvan mukaisesti energiahyötykäyttöön murskatun polttokelpoisen jätteen laatu selvitettiin standardin SFS 5875 mukaisesti ("Jätteen jalostaminen kiinteäksi polttoaineeksi. Laadunvalvontajärjestelmä"). Murskaamattomasta polttokelpoisesta jätteestä toimitettiin 925 tonnia Vantaan jätevoimalaan energiakäyttöön. 10 (21)

Rakennusjätteestä lajitellun polttokelpoisen jakeen laadussa ei saavutettu riittävää tasoa, koska ympärivuotisen ulkona tehdyn lajittelun haasteena ovat muun muassa materiaalien kosteus, polttoarvon heikkeneminen sekä likaantuminen. Rakennusjätteen lajittelu keskeytettiin lokakuussa ennen talvikautta 2014, koska kustannus verrattuna hyötyyn ei ollut riittävä. Rakennusjätteen käsittelyyn selvitetään toimivampaa käytäntöä. 3.8 Haravointijätteen kompostointi Haravointijätettä vastaanotettiin toimintavuoden aikana 974 tonnia (vuonna 2013: 1 275,64 tonnia). Viranomaisen luvalla haravointijäte kompostoidaan avoaumoissa hyödynnettävien materiaalien välivarastokentällä. Haravointijätteen vastaanottomäärät 2010-2014 on esitetty kuvassa 6. 3.9 Puu- ja risujätteen haketus Domargårdin jätekeskuksessa otetaan erikseen vastaan risut sekä muut puut, kuten laudat, levyt, puuhuonekalut yms. Vuonna 2014 vastaanotettiin puuta 3 859 tonnia ja risuja 846 tonnia (vuonna 2013: yhteensä 6 386 tonnia). Vuonna 2009-2014 vastaanotetut puumäärät on esitetty kuvassa 6. Vastaanotetut puu- ja risujäte haketettiin JR - Hake ja kuljetus Oy toimesta jätekeskuksen alueella ja toimitettiin energiahyötykäyttöön. Risuhake toimitettiin Porvoon Energia Oy:n Tolkkisten voimalaitokselle ja puuhake Kotka Energia Oy:lle Kotkaan. Domargårdin jätekeskuksen ympäristöluvan mukaisesti energiahyötykäyttöä varten haketetun puun ja risun laatu selvitettiin standardin SFS 5875 mukaisesti ("Jätteen jalostaminen kiinteäksi polttoaineeksi. Laadunvalvontajärjestelmä"). Tulosten perusteella vuoden aikana haketettu puu soveltui poltettavaksi kierrätyspolttoaineena (liite 4). Kuva 6. Vastaanotetut haravointi- ja puujäte määrät 2009-2014 11 (21)

3.10 Jätemateriaalien siirtokuormaus Siirtokuormaushallin kautta toimitettiin 2 043 tonnia biojätettä Kymenlaakson Jäte Oy:n toimesta Labio Oy:n biokaasulaitokseen Lahteen ja 11 650 tonnia sekajätettä Kotkan Energian hyötyvoimalaan energiakäyttöön. Vuonna 2010-2014 vastaanotetut siirtokuormattavat jätteet on esitetty kuvassa 7. Siirtokuormaushallissa biojäte vastaanotetaan betonibunkkeriin, josta se siirretään kannellisiin siirtolavoihin. Yhdyskuntajäte vastaanotetaan betoniseinäkkeillä rajattuun tilaan, josta se siirretään pyöräkuormaajalla lavoille. Ennen siirtokuormausta siitä on mahdollista tarvittaessa poistaa energiakäyttöön soveltumattomia jätteitä, kuten suurikokoisia jätekappaleita tai vaarallisia jätteitä. Yhdyskuntajätettä siirtokuormataan noin 2 kuormaa päivässä ja biojätettä noin 2 kuormaa viikossa. Toimintavuonna tehtiin muutoksia siirtokuormaushallin lavojen sijoitteluun ylläpidon helpottamiseksi. Lintujen pääsyä halliin estettiin nosto-ovien sulkeutumisen valvonnalla ja lintujen säännöllisellä hätistelyllä. Kuva 7. Siirtokuormattu bio- ja yhdyskuntajäte määrät 2010-2014 3.11 Muut hyötykäyttöön ohjattavat jätemateriaalit Muita hyödynnettäviä jätteitä jätekeskuksessa vastaanotettiin toimintavuonna 1 961tonnia. Hyötyjätteet toimitetaan teollisuuden raaka-aineeksi. Vuosina 2010 2014 vastaanotettujen hyötykäyttöön toimitettujen jätteiden määrät on esitetty kuvissa 8 ja 9. Metallia vastaanotettiin vuoden 2014 aikana 1 270 tonnia ja toimitettiin Stena Recycling Oy:lle hyödynnettäväksi. Lasijätettä vastaanotettiin 459 tonnia, joka toimitettiin vastaanotettu lasi Uusioaines Oy:lle hyötykäyttöön. Lasia ja metallia vastaanotettiin myös seoksena, joka on kerätty kiinteistökohtaisesti monilokerokeräykseen kuuluvilta asiakkailta. Lasi-metalli seosta vastaanotettiin 37 tonnia. Seos toimitettiin Uusioaines Oy:lle hyötykäyttöön. Paperia vastaanotettiin 33 tonnia ja keräyskartonkia sekä pahvia133 tonnia. Paperi, kartonki ja pahvi toimitettiin hyötykäyttöön alkuvuodesta Porvoon Keräyspaperi Oy:lle ja loppuvuodesta Paperinkeräys Oy:lle. Paperinkeräys Oy:n tuottajayhteisön vastaanottoterminaali sijaitsee Domargårdin alueella entisessä Terrasor-hallissa. 12 (21)

Renkaita jätekeskuksessa vastaanotettiin 29 tonnia. Domargårdin jätekeskuksesta renkaat ohjataan keskitetysti jatkokäsittelyyn Stena Recycling Oy:n toimesta. Vaatekeräyslaatikoiden tyhjennykset ja raportoinnin hoitaa UFF. Kuva 8. Vastaanotetut metallin, lasin ja lasi-metalliseoksen määrät 2010-2014 Kuva 9. Vastaanotetut paperin, keräyskartongin ja renkaiden määrät 2010-2014 3.12 Vaaralliset jätteet ja SE-romu Domargårdin jätekeskuksessa otetaan vastaan ilmaiseksi kotitalouksien ja maksua vastaan yritysten vaarallisia jätteitä. Vuonna 2014 vaarallisia jätteitä vastaanotettiin yhteensä 1 064 tonnia. Painekyllästettyä puujätettä vastaanotettiin 362 tonnia ja toimitettiin käsiteltäväksi Demolite Oy:lle. Öljy-, maali- yms. vaarallisia jätteitä toimitettiin Ekokem Oy:lle 112 tonnia. Akkuja vastaanotettiin ja toimitettiin Kuusakoski Oy:lle 50 tonnia. Paristoja toimitettiin tuottajayhteisö Recser Oy:lle 4 tonnia. 13 (21)

Sähkö- ja elektroniikkaromua vastaanotettiin toimintavuonna 536 tonnia. Sähkölaitteita varten jätekeskuksessa on vastaanottopiste, josta tuottajayhteisöt noutavat se-romun jatkokäsittelyyn. Vaarallisten jätteiden ja sähkölaitteiden vastaanotetut määrät vuosina 2010-2014 on esitetty kuvassa 10 ja 11. Kuva 10. SE-romun, painekyllästetyn puun ja muiden vaarallisten jätteiden vastaanotetut määrät 2010 2014 Kuva 11. Paristojen ja akkujen vastaanotetut määrät 2010-2014 3.13 Biohajoavan jätteen määrä Liitteenä 5 on selvitys Itä-Uudenmaan Jätehuollon keräyspisteiden kautta kulkeneen biohajoavan jätteen määrästä vuonna 2014. Taulukon perusteella ei voida arvioida biohajoavan jätteen vähimmäisvaatimusten saavuttamista koko Itä-Uudenmaan Jätehuollon alueella, koska alueella toimii myös muita jätteiden kerääjiä ja vastaanottajia kuin Itä-Uudenmaan Jätehuolto. Tiedot eivät sisällä myöskään kotikompostoinnin osuutta. 14 (21)

4 JÄTETÄYTTÖALUEET 4.1 Käytössä oleva loppusijoitusalue (penkka 3) Domargårdin jätekeskuksessa on Valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista vaatimukset täyttävä 3,2 hehtaarin loppusijoitusalue (3a ja 3b), jota on laajennettu vuonna 2012 rakennetulla 1,6 ha jatko-osalla (3c) ja vuonna 2013 valmistuneella pystyeristeseinämällä. Alueen täyttötilavuus on yhteensä noin 521 000 m 3, josta käyttämätöntä tilavuutta on vuoden 2014 jälkeen jäljellä noin 163 350 m 3. 4.2 2007 suljettu loppusijoitusalue (penkka 2) Vuonna 2007 suljetun loppusijoitusalueen painuman seuranta aloitettiin 5.9.2008. Painumista seurattiin kuudella painumalevyllä neljä kertaa vuoden 2014 aikana. Painumista on edelleen havaittavissa sekä lakialueella että luiskissa. Lopulliset pintarakenteet rakennetaan, kun täyttö on painunut riittävästi ja painuminen on hidastunut merkittävästi. Vuonna 2014 alueelle vastaanotettiin vain muotoilun kannalta välttämättömät maat 2 057 tonnia. 4.3 Vanhin loppusijoitusalue (penkka 1) Vuonna 2014 penkan 1 maisemointiin vastaanotettiin puhtaita ylijäämämaita sekä kivi- ja louhosainesta 3 787 tonnia. Vuonna 2014 viranomaiskäsittelyssä oli vanhimman loppusijoitusalueen kunnostukseen liittyvä ympäristölupahakemus. 5 RAKENTAMIS- JA KORJAUSTOIMENPITEET SEKÄ KUNNOSSAPITO Toimintavuonna ei ollut käynnissä suurempia rakennuskohteita. Entinen Terrasor halli kunnostettiin ja sinne vedettiin puhdas vesijohtovesi. Pienjäteasemalle johtavaa tietä levennettiin liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Lisäksi tehtiin tiealueiden normaalia asfalttipaikkausta. Alueella tehtiin vuoden aikana myös useita muita normaaliin toimintaan liittyviä pienempiä korjaus-, siivous- ja puhdistustoimenpiteitä mm. viemärilinjojen huuhtelu sekä eteläisen tasausaltaan puhdistus. Kaasupumppaamolla tehtiin korjaustoimina virtausmittarin uusiminen sekä ukkosen ja vesipoiston tukkeutumisen aiheuttamat vahingot. Vastaanoton osalta ulosmeno vaa an lämmitykset uusittiin. Kaikki alueella tehdyt rakentamis- ja korjaustoimenpiteet kirjattiin käyttöpäiväkirjaan. 6 YLEISET POIKKEUSTILANTEET Jätekeskuksen poikkeustilanteet merkitään käyttöpäiväkirjaan sekä merkittävimmät käyttöpäiväkirjan lisäksi toimintajärjestelmän sähköiseen poikkeamajärjestelmään. Viranomaiskynnyksen ylittävistä poikkeustilanteista kuten ylivuodoista ja pitkistä kaatopaikkakaasun talteenottokatkoksista ilmoitetaan Uudenmaan ELY-keskukseen ja Porvoon ympäristönsuojeluviranomaiselle Vahti-järjestelmän kautta. Toimintavuonna sattui kaksi ilmoituskynnyksen ylittävää kaasukatkosta (ks. kappale 7.1.). 15 (21)

6.1 Ilkivalta Jätekeskuksessa todettiin vuoden aikana yksi murto. Pienjäteaseman elektroniikkakonttiin ja keskusvarastoon oli murtauduttu 12.5.2014. Lukot oli murrettu ja se-romua sekä polttoainetta anastettu. 6.2 Onnettomuudet ja läheltä-piti tilanteet Vuoden 2014 aikana jätekeskuksessa sattui yksi työtapaturma. Työntekijä kaatui vaarallisen jätteen kontissa. Muita onnettomuustilanteita tai läheltä-piti tilanteita ei toimintavuonna ollut. 6.3 Roskaantuminen Toimintavuonna tehtiin normaalia ylläpitosiivousta alueella ja tarvittaessa alueen ulkopuolella. Ulkopuolisilla alueilla tehtiin syksyllä perusteellinen siivous yhteistyössä paikallisen urheiluseuran kanssa. Portin ulkopuolelle jätetyistä jätteistä on kirjattu vain yksi poikkeama. 7 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTA Domargårdin jätekeskuksen ympäristövaikutusten seuranta pitää sisällään vesien, kaatopaikkakaasun, hajujen, pölyn, melun ja haittaeläinten tarkkailun. Tarkkailu suoritetaan Uudenmaan Ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan (UUS-2004-Y-845-111, No YS 1026) sekä Etelä-Suomen Aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan (Dnro ESAVI/423/04.08/2010) mukaisesti. 7.1 Kaatopaikkakaasut ja häiriöt kaasunkeräyksessä Domargårdin jätekeskuksella on kerätty kaatopaikkakaasua vuodesta 1996. Kaasua kerätään vuonna 2007 suljetulla jätetäytöllä (penkka 2) 11 kaivolla ja käytössä olevalta täytöltä (penkka 3) kuudella kaivolla ja kolmella vaakalinjalla. Kerätyn kaasun määrää ja koostumusta seurataan jatkuvatoimisin mittarein. Laitos huolletaan Sarlin Oy:n toimesta 3 kuukauden välein, jolloin mitataan myös jokaisen kaasukaivon ja -linjan kaasupitoisuudet ja virtaamat. Itä-Uudenmaan Jätehuollolla on myös oma virtaama- ja pitoisuusmittari, jolla laitosmies mittaa virtaamia ja kaasupitoisuuksia kerran viikossa sekä aina kaasupitoisuuksien heilahdellessa tai ongelmien esiintyessä. Laitosmies hoitaa myös tarvittavat säädöt. Vuonna 2014 kaasupumppaamo kävi 96 % vuoden tunneista, mikä oli 1 % vähemmän kuin vuonna 2013. Kerätyn kaasun määrä nousi vuoteen 2013 verrattu noin 54 % ollen toimintavuonna 1,43 Milj.Nm 3. Kaasun virtausmittari vikaantui loppuvuodesta 2013 ja kaasumäärä on sen vuoksi alkuvuoden 2014 osalta arvioitu loppuvuoden keskimääräisen tuntivirtaaman ja käyttötuntien pohjalta. Kerätyn kaasun metaanipitoisuus oli toimintavuonna edellisen vuoden tasolla keskimäärin 46 %. Liitteenä 6 on biokaasulaitoksen toimintaraportti vuodelta 2014 (Sarlin). Kaasumäärän merkittävään kasvuun vaikutti vuonna 2013 tehdyt tehostamistoimet. Käytössä olevalle loppusijoitusalueelle rakennettiin kolme uutta kaasukaivoa sekä kolme vaakalinjaa. Kaasu käsiteltiin polttamalla se soihdussa, jossa kaasun sisältämä metaani (514 tonnia metaania) muutettiin ympäristöystävällisempään muotoon (100 tonnia hiilidioksidia). Metaani on 21 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Porvoon Energian kanssa on sovittu kaasun 16 (21)

hyödyntämisen jatkamisesta kaukolämmön tuotantoon. Porvoon Energian lämpökeskus oli poissa käytöstä koko vuoden 2014 ajan. Kuvassa 12 on kerätyn kaatopaikkakaasun määrä ja käsittelypaikka vuosina 2010-2014. Kuva 12. Kerätyn kaatopaikkakaasun määrä ja käsittely vuosina 2010-2014 Kaasunkeräys oli keskeytyksettä päällä 331 päivänä ja kokonaan pois päältä 8 päivänä. Osittaisia katkoksia esiintyi 25 päivänä. Vahti-järjestelmään tehtävän ilmoituskynnyksen ylittäviä häiriötilanteita oli kaksi, joiden yhteenveto on taulukossa 2. Vahti-järjestelmään tehdään ilmoitus, mikäli kaasunkeräys ei ole päällä työpäivän päättyessä ja katkos kestää yön yli. Vahtijärjestelmään tehtyjen ilmoitusten lisäksi kaasunkeräysjärjestelmä oli lyhytaikaisesti pois päältä mm. sähkökatkosten, kaasupitoisuuksien heilahtelujen sekä huoltotöiden vuoksi. Taulukko 1. Vahti-järjestelmään ilmoitetut kaasunkeräysjärjestelmän häiriötilanteet ja häiriöiden syyt vuonna 2014 Katkos alkoi Katkos päättyi Keräyskatkoksen syy 14.6.2014 16.6.2014 Vedenerotin tukkeutui, eikä poistanut kaasusta tullutta vettä. Vettä joutui analysaattoriyksikköön, joka jouduttiin kuivaamaan ja kalibroimaan ennen laitoksen uudelleenkäynnistämistä. 13.8.2014 20.8.2014 Ukkonen vaurioitti laitoksen ohjausta/logiikkaa ja vaati laajempaa korjausta. Suomen ympäristökeskuksen kehittämän kaatopaikkojen metaanilaskentamallin, FOD:n (First Order Decay method), avulla voidaan arvioida kaatopaikkakaasun ilmastovaikutuksia. Domargårdin jätekeskuksessa vuonna 2012 tehtyjen mikrometeorologisia mittausten perusteella todettiin kaasun muodostuksen vähentyneen penkalla 2 huomattavasti nopeammin mitä FODmalli olettaa. Penkan 2 metaanin todellinen muodostuminen mittausten perusteella on noin 51 % pienempi kuin FOD mallin antama määrä. 17 (21)

Käytössä olevalla penkalla 3 kaasua muodostuu noin 24 % enemmän mitä FOD mallin mukaan. Eroavaisuuksien vuoksi Ramboll Finland laati penkan 2 metaanin muodostuksen arvioimiseksi korjauskertoimen. FOD-mallin mukaan loppusijoitusalueilta (penkka 2 ja 3) muodostuneen metaanin kokonaismäärä oli toimintavuonna 2 102 tonnia (44 143 tonnia CO 2 -ekv.), josta ilmaan päästönä pääsi 1 430 tonnia (30 026 tonnia CO 2 -ekv.). Metaanipäätöstä vuonna 2007 suljetun jätetäytön (penkka 2) osuus on 1 151 tonnia ja käytössä olevan jätetäytön osuus 279 tonnia (kuva 13). Mallin perusteella Domargårdin jätekeskuksen metaanin talteenottoaste on noin 32 %. Mikrometeorologisten mittausten perusteella tehdyn korjauskertoimen mukaan laskettuna penkalta 2 ei purkaudu metaania. Näin ollen korjauskertoimen (penkka 2) ja FOD-mallin (penkka 3) mukaan Domargårdin kokonaismetaanipäästö on 279 tonnia. Kuva 13. Domargårdin kokonaismetaanipäästö loppusijoitusalueittain vuosina 2010-2014 Soihdun hiilidioksidipäästö oli toimintavuonna 100 tonnia, kun se vuonna 2013 oli 54 tonnia. Hiilidioksidipäästö oli suurempi, koska kaatopaikkakaasun talteenotto lähes kaksinkertaistui verrattuna vuoteen 2013. Domargårdin loppusijoitusalueiden (FOD-malli) ja soihdun hiilidioksidipäästö yhteensä vuonna 2014 oli 30 763 tonnia (CO 2 -ekv), mikä on 11 % vähemmän kuin vuonna 2013. Soihdussa poltetun metaanin määrä oli noin 514 tonnia vuonna 2014. 7.2 Haju Jätekeskuksen hajuja tarkkaillaan Itä-Uudenmaan Jätehuollon nettisivujen palautekanavan kautta ja päivittäin jätekeskuksen henkilökunnan toimesta. Lisäksi alueen lähiasukkaat voivat ilmoittaa hajuista puhelimitse tai sähköpostitse Itä-Uudenmaan Jätehuollolle. 18 (21)

Nettisivujen kautta välittyi toimintavuonna 11 palautetta hajusta. Kaikissa palautteissa hajua kuvattiin kaatopaikkakaasun hajuksi, joka koettiin häiritsevänä. Alueella käynnissä olevaa sekä kaasulaitoksen toimintaa tarkasteltiin kaikkien havaintojen osalta. Hajun aiheuttajia olivat todennäköisesti välppäjätekuorma ja uuden tieyhteyden avaaminen käytössä olevalle loppusijoitusalueelle. Osalle havainnoista ei löytynyt syytä hajuille, eikä hajua tuntunut jätekeskuksen alueella. Jätekeskuksen henkilökunnan toimesta vuoden aikana havaittiin lievää hajua 36 päivänä ja voimakasta hajua 2 päivänä. Oman henkilökunnan hajuhavainnot vähentyivät vuodesta 2013 noin 22 %:a. Suurin osa hajuhavainnoista on tehty siirtokuormaushallin ulkopuolella tai tasausaltailla, joiden hajuhaitat ovat paikallisia eivätkä leviä laajemmalle. Toimintavuonna saatiin puhelimitse yksi palaute, joka koski siirtokuormaushallin sisäilmaa. Siirtokuormaushallin ilmastointi oli hetkellisesti vajaatehoinen ja se saattoi vaikuttaa helteellä sisäilman laatuun. Kahdesta poistoilmapuhaltimesta toinen oli vioittunut siihen lentäneen roskan takia. Vioittunut puhallin jouduttiin ottamaan pois käytöstä, ennen kuin sinne päätynyt roska saatiin henkilönostimen avulla poistettua. Samalla poistopuhaltimien toimintavarmuutta nostettiin lisäämällä puhaltimien eteen suojaverkot, jotka estävät jatkossa suurempia roskien pääsyn puhaltimeen saakka. 7.3 Vedet ja häiriöt vesien keräyksessä Jätekeskuksen vesientarkkailusta vastasi vuonna 2014 Ramboll Finland Oy. Vesientarkkailu toteutettiin 11.3.2013 päivätyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Vesien vaikutustarkkailun tulokset ja niiden yhteenveto vuoden 2014 kolmelta tarkkailukerralta esitetään konsultin toimittamassa vuosiraportissa. Lisäksi viemäröidyn veden kuormitustulokset on syötetty Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n toimesta Vahti-järjestelmään. Domargårdin jätekeskuksella syntyvät suotovedet johdetaan käsiteltäväksi Porvoon Veden Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 2014 jätevedenpuhdistamolle johdettiin suotovettä 70 311 m 3. Viemäröitävä vesimäärä laski vuoteen 2013 verrattuna noin 6 %, mikä johtui pienemmästä sademäärästä. Domargårdin jätekeskukselta viemäröidyt vesimäärät ja sademäärät 2010-2014 on esitetty kuvassa 15. Vuoden 2014 aikana ei tapahtunut yhtään ylivuotoa. 19 (21)

Kuva 14. Domargårdin jätekeskukselta viemäröidyt vesimäärät ja sademäärät 2010-2014 Jäteveden puhdistamolle johdettavan jäteveden sähkönjohtavuutta tarkkaillaan jätekeskuksen henkilökunnan toimesta kerran viikossa normaalina aikana ja ylivuototilanteissa kerran päivässä. Vuonna 2014 sähkönjohtavuus oli keskimäärin 350 ms/m, mikä noudatteli aikaisempien vuosien tasoa. Yhteenveto vuoden 2014 sähkönjohtavuusmittausten tuloksista on liitteenä 7. 7.4 Ulkoilman leijuva pöly (PM 10 ) ja haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Erityisesti keväisin ja kesällä jätekeskuksen eri toiminnoista, kuten puun haketuksesta, kuivien maiden käsittelystä, liikenteestä sekä loppusijoitusalueelle sijoitettavista jätteistä voi aiheutua pölyämistä. Pölyämistä hillitään tiealueiden harjauksella, pesulla ja kastelulla. Toimintavuonna kokeiltiin suolauksen vaikutusta pölyämiseen. Hiekkapäällysteisillä teillä ja jätetäytön pinnalla tehtiin suolauksella pölysidontaa. Toimintavuonna ei tullut valituksia pölyämisestä. Toimintaa on kehitetty niin, että puun murskaus tehdään pääsääntöisesti puukasojen takana, jolloin pölyn leviämistä voidaan vähentää. Ulkoilman leijuvan pölyn pitoisuus ja haisevat rikkiyhdisteet tulee mitata kolmen vuoden välein. Seuraavan kerran mittaukset tehdään vuonna 2015. 7.5 Melu Jätekeskuksella melua voi aiheuttaa lähinnä liikenne ja työkoneiden käyttö. Toimintavuonna ei murskattu kiviä tai betonia, josta saattaa aiheutua meluhaittaa. Toimintavuonna ei tullut valituksia melusta. Jätekeskuksen melua tulee mitata kolmen vuoden välein. Seuraavan kerran mittaukset tehdään vuonna 2015. 20 (21)

7.6 Haittaeläimet Domargårdin jätekeskuksen toimintoja on kehitetty paljon vuosien varrella haittaeläinten vähentämiseksi. Rottien ja lintujen esiintymistä jätteenkäsittelykeskuksessa pyritään vähentämään jätetäytön tehokkaalla tiivistämisellä, jätteen peittämisellä sekä siirtokuormaamalla biojätettä ja yhdyskuntajätettä muualla hyötykäytettäväksi. Rottia jätekeskuksessa torjutaan Tuholaistorjunta Taisto Eronen Oy:n toimesta. 21 (21)

DOMARGÅRDIN JÄTEKESKUKSEN KÄYTÖSSÄ OLEVAT SIJOITUSPAIKAT JA TOIMINNOT paikat päivitetty 21.8.2014 kuvauspäivä 5.9.2013 JÄTTEIDEN SIJOITUS- JA VÄLIVARASTOALUEET 1 2. täyttöalue (31.10.2007 suljettu) 2: 3. täyttöalue (29.10.2007 aloitettu): 2a I vaihe (10/2007 aloitettu) 2b II vaihe (8/2009 aloitettu) 2c III vaihe (8/2014 aloitettu) 3 1. täyttöalueen muotoilu (= kompostikentän reunat) 6 Puukentät 7 Haravointijätteen kompostointi 9 Metalliloossi 11 Nestemäisen jätteen allas (rasvanerotuskaivojäte) 13 Asbestialueet 19 Hyödynnettävien materiaalien välivarastoalue 21 Lasikenttä 23 Pientuoja-alue (käyttöön 01/2010) 30 Hiekanerotuskaivojätteen vesityspiste 31 Rakennus- ja energiajätteen lajittelualue 33 Ylijäämämaiden lajittelualue 34 Betonin lajittelualue 35 Onnettomuusmaiden välivarastointi 36 Puhtaanmaan vastaanotto 38 Jäteasema-alueen rakenteet (yleiskoodi puhtaiden maiden yms. sijoittamiseen muualle kuin penkoille. Ei merkitty karttaan, kirjataan punn.tapahtumaan) 39 Siirtokuormaushalli, sekajäte 40 Siirtokuormaushalli, biojäte VESIENHALLINNAN ALTAAT 12 Eteläinen tasausallas 20 Pohjoinen tasausallas MUUT TOIMINNOT 24 Halli 26 Kaasupumppaamo 27 Vaakarakennus 28 Sosiaalitilat ja keskusvarasto Jäteastiavarasto ja 29 tuottajayhteisön vastaanottoterminaali 32 Urakoitsijan tankkauspaikat SÄHKÖKESKUS/MITTARI 26 Kaasupumppaamoon piha (no.106851) Eteläinen tasausallas (valaisintolppa) 12 (no.115059) 20 Pohjoinen tasausallas (no.23280) Sisääntulo portti (valaisintolppa) 41 (no.115955) 41 36 6 31 35 3 (jätetäyttö 1) 40 39 27 23 30 21 26 28 29 9 9 12 32 24 11 33 19 1 (jätetäyttö 2) 34 3 2 c 2a (jätetäyttö 3A) 2b (jätetäyttö 3B) 13 VESIMITTARI 27 Vaakarakennus (no.5469)