PC:N TEHOVINKIT Kiihdytä koneesi pelikuntoon Komponenttien päivittämällä pari vuotta vanhasta koti-pc:stä saa parhaassa tapauksessa Half Life kakkosta hyvin pyörittävän tehomyllyn. Päivitys onnistuu helposti kotikonsteinkin. TEKSTI: OSSI JÄÄSKELÄINEN, TONI VIRTA KUVAT: PCWORLD JA Pari vuotta vanha pc on nykypäivän mittareilla hidas, etenkin jos konetta käytetään pelaamiseen. Muutaman avainkomponentin päivityksellä koneeseen saa kummasti lisätehoa. Usein huomattavasti halvemmalla kuin koko koneen uusimalla. Tyypillisimmät päivitykset ovat muistin lisääminen sekä prosessorin ja näytönohjaimen vaihtaminen uudempaan. Pc-liikkeet tarjoavat päivitysapua, mutta hommasta selviää hyvin itsekin. Erikoisosaamista ei tarvita. Terve maalaisjärki, maltti ja sopivat työkalut riittävät. Eniten aikaa ja vaivaa kuluu siihen, että selvittää omaan laitteistoon ja päivitystarpeeseen sopivat komponentit. Emolevyn ohjekirja on korvaamaton apu. Siitä selviää niin liitännät, sopivat komponentit kuin emolevyn rajoituksetkin. Komponentin fyysinen yhteensopivuus ei nimittäin aina riitä. Esimerkiksi muistiohjain voi rajoittaa muistin maksimimäärää tai emolevyn bios ei kelpuutakaan nopeimpia suorittimia. Jos ohjekirja on hukassa, mallin voi tarkistaa diagnostiikkasovelluksella kuten Si- Soft Sandralla. Ohjekirjan löytää usein pdfmuodossa valmistajan sivulta. Pari työkalua riittää Päivityksessä oikeat työkalut ovat ratkaisevan tärkeitä, mutta onneksi niitä ei tarvita montaa. Varaa keskikokoinen ja pieni PHristipääruuvimeisseli ja kärkipihdit. Maadoitusranneke on halpa ja hyvä vakuutus siitä, ettei hankaussähkö pääse iskemään kädestä herkkään komponenttiin ja riko sitä. Keskikokoinen ruuvimeisseli sopii kotelon avaamiseen ja lisäkorttien ruuvien irrottamiseen. Pienemmällä ruuvarilla irtovavat kiintolevyt ja romppuasemat. Ruuvit putoavat helposti kotelon sisään, joten kannattaa investoida magneettikärkiseen meisseliin. Väärään paikkaan huomaamatta pudonnut ruuvi saattaa aiheuttaa oikosulun emolevyssä ja rikkoa koneen. Kärkipihdit tai pinsetit ovat hyvät jump- Pari ruuvimeisseliä ja pinsetit tai pihdit riittävät useimpiin asennuksiin. Pahasti pölyyntynyttä konetta voi puhdistaa ilmaspraylla. 36 MikroPC 13 / 2006 WWW.MIKROPC.NET
pereiden irrottamiseen, joita nykykoneissa on onneksi harvassa. Lähinnä niitä löytää romppuasemasta ja ide-liitäntäisestä kiintolevystä. Asennuksessa pitää välttää liian voiman käyttöä. Osien asennus onnistuu kevyesti painamalla. Jos lisäkortti, suoritin tai muistipalikka ei mene helposti paikalleen, tarkista vielä kerran ohjekirjasta, että se on varmasti oikein päin ja oikean tyyppinen. Näyttää suunnilleen oikealta ei riitä, sillä esimerkiksi AMD:n suorittimien socket 939- ja 940-kannat ovat ulkoisesti lähes identtisiä ja erityyppisissä muisteissakin ulkonaiset erot ovat hyvin pieniä. Jos asennusvaiheessa joutuu irrottamaan emolevylle meneviä kaapeleita, niiden alkuperäiset sijainnit ja asennot kannattaa kirjoittaa ylös. Kamerakännykkä on näppärä muistiapu. Päivitystyötä voi helpottaa merkittävästi vaihtamalla komponentit yksi kerrallaan, jonka jälkeen tarkistetaan uuden osan toiminta. On vaikea tietää missä on vika, jos useampia komponentteja vaihtaa kertarysäyksellä, eikä kone käynnistykään päivityksen jälkeen normaaliin tapaan. Päivitys tehdään luonnollisesti pc sammutettuna. Virta pitää muistaa sammuttaa kokonaan eli joko powerin on/off-kytkimestä tai ottamalla töpseli irti seinästä. Pelkkä koneen sammuttaminen windowsista ei riitä, koska emolevy saa edelleen valmiusvirtaa, jolloin on olemassa oikosulku- ja rikkoutumisriski. Aina päivitys ei kannata Viimeisen parin vuoden aikana pc-tekniikassa on uudistunut prosessorien kannat, muistityypit sekä kiintolevyjen ja näytönohjainten liityntä. Liian vanhaan tekniikkaan perustuvaa konetta ei kannata lähteä päivittämään. Vanhemman tekniikan päivitysosien löytäminen on vaikeaa ja hinnat korkeita. Kokonaan uuden koneen ostaminen voi olla helpompi ratkaisu. Karkeana nyrkkisääntönä jos kone käyttää sdram-muistia, siinä on näytönohjaimelle vain agp-liityntä ja prosessorikantana on joko AMD:n socket 754 tai Intelin pga478, koneen päivittäminen ei enää kannata. Päivityksen jälkeenkin koneen suorituskyky jää teknisten rajoitusten vuoksi vaatimattomaksi, ja päivitysosia voi olla vaikeaa löytääkin. Päivityksen sijaan kannattaa hankkia kokonaan uusi kone. Vanhan pc:n voi päästää eläkkeelle Windows XP -käytöstä, ja tehdä siitä vaikkapa linux-palvelin tai palomuuri kotiverkkoon. Siihen suorituskyky riittää mainiosti. Sylimikron tehovinkit on julkaistu MikroPC:n numerossa 12/2006. Suorittimen päivitys SUORITIN ON NÄYTÖNOHJAIMEN lisäksi merkittävin pc:n suorituskykyyn vaikuttava komponentti. Suorittimen päivittäminen vaatii kohtuutuoreen pc:n. Jo kolmisen vuotta vanhaan emolevyyn voi olla hankala löytää uutta suoritinta. Valintaa mutkistaa suorittimien liitäntätyyppien kirjo. Samalla mallinumerolla varustetusta suorittimesta on olemassa useita eri prosessorikantoihin sopivia versioita. Lisäksi emolevyllä oleva prosessorikanta ei välttämättä hyväksy kaikkia suorittimia, vaikka liitin olisikin oikea. AMD:n socket 939 kantaan sopivia suorittimia löytää helposti, ja niiden hintakin on kohtuullinen. Päivitykseen sopii hyvin esimerkiksi Athlon 64 3800+ -suoritin, joka maksaa noin 110 euroa. Kaksiytimiset Athlon 64 x2 -suorittimet antavat enemmän tehoa, mutta ne eivät sovi kaikkiin emolevyihin. Lisäksi x2-suorittimet maksavat halvimmillaankin lähes 250 euroa. AMD:n socket 754 ja Intelin pga478 ovat vanhentuneita prosessorikantoja. Jos pc:ssä käytetään sitä, suoritinpäivityksen voi käytännössä unohtaa. Uudemmissa Intel-kokoonpanoissa käytetään lga775-kantaa, jota käyttävät useimmat Intelin pöytäkonesuorittimet Celeron D, Pentium 4, Pentium D ja uunituore Core 2 Duo. Oikea suoritinkanta ei kuitenkaan tarkoita, että uusi prosessori toimisi vanhalla emolevyllä. Core 2 Duo on nykyhetken nopein suoritin, mutta vain uusimmat piirisarjat ymmärtävät sen päälle. Yhteensopivuus on siis varmistettava aina erikseen, vaikka suoritinkanta olisikin oikea. Core 2 Duo -suoritinta ei saa toimimaan vanhassa emolevyssä edes bios-päivityksellä. Sopivan Intel-prosessorin valinta riippuu siis emolevyn tuesta. Käytännön nyrkkisääntönä noin 2,8 3,0 gigahertsin Pentium > WWW.MIKROPC.NET MikroPC 13/2006 37
PC:N TEHOVINKIT IV tai Pentium D on hyvä valinta. Celeron-suorittimien hinnat ovat merkittävästi halvempia, mutta niiden suorituskyky on yleensä heikko. Malttia ja tarkkuutta Suoritin vaihdetaan likipitäen samalla tavalla prosessorivalmistajasta ja emolevytyypistä riippumatta. Ensimmäinen vaihe on irrottaa suoritinta jäähdyttävä tuuletin ja siili prosessorin päältä. Osa jäähdytinbokseista on ruuvattu kiinni emolevyyn, mutta useimmissa on jousilla tai klipseillä varustettu pikalukitus. Kun jäähdytinripa on otettu pois, paljastuu itse suoritin. Se irtoaa emolevystä vääntämällä prosessorikannan vieressä oleva pieni metallivipu yläasentoon. Sen jälkeen suoritin nousee helposti pois. AMD:n suorittimien ja Intelin vanhempien suorittimien pohjassa on piikit, joiden kanssa on oltava erityisen huolellinen. Piikkejä on useita satoja, ja jos yksikin niistä vääntyy pois paikoiltaan, suoritin ei mene paikoilleen emolevylle tai toimi. Piikit ovat ohuita, ja ne vääntyvät erittäin helposti. Suoritin menee kantaansa vain oikein päin. Kohdistimena toimii yksi prosessorin kulmista, josta puuttuu prosessorin piikit. Samoin prosessorikannassa yhdessä nurkassa ei ole reikiä Jäähdyttimen irrotuksen jälkeen suoritin lähtee irti nostamalla kannan vieressä oleva lukitussalpa ylös. Helpoimmin suorittimen saa kannalleen oikein päin, katsomalla sen pohjaa. Yksi nurkista toimii kohdistimena, koska siitä puuttuu piikit. Tämä nurkka kohdistetaan siihen prosessorikannan nurkkaan, missä ei ole reikiä prosessorin piikeille. piikkejä varten, eli vajaa prosessorin nurkka kohdistetaan siihen. Suoritin putoaa paikalleen ilman voiman käyttöä. Jos piiriä joutuu painamaan paikoilleen, se ei ole oikein päin tai tarkasti oikeassa kohdassa ja joku piikeistä vääntyy helposti. Intelin lga-kannalla ei ole riskiä piikkien vääntymisestä. Muilta osin asennus sujuu samoin kuin piikkikantaisella prosessorilla. Kun suoritin on asennettu paikoilleen, sen päälle sivellään ohuenohut kerros piitahnaa, joka parantaa lämmön johtumista prosessorista tuulettimeen. Tahna ei saa päästä leviämään prosessorikannan yli. Päivitä myös jäähdytys Useimmiten suoritinta vaihtaessa kannattaa vaihtaa myös sitä jäähdyttävä siili ja tuuletin. Vanhan tuulettimen laakerit ovat kuluneet, eikä jäähdytystehokaan välttämättä riitä nopeammalle prosessorille. Niin sanottujen boxed -suorittimien mukana tulee prosessorivalmistajan vakiotuuletin, mutta bulk -versioissa ei yleensä ole muuta kuin itse prosessori. Vastaavasti bulk-suorittimet ovat hieman halvempia. Itse suorittimissa ei ole Muistin päivittäminen KESKUSMUISTIN LISÄÄMINEN on yleisin ja helpoin keino lisätä suorituskykyä. Ajan kuluessa windowsilla on paha taipumus pöhöttyä, ja uudemmat monipuoliset ohjelmatkin vaativat aina edeltäjiänsä enemmän käyttömuistia. Jos muistia on 256 tai 512 megatavua, päivitys yhteen gigatavuun nopeuttaa kaikkea windows-käyttöä selvästi. Myös yhden gigatavun muistin päivittämistä kahteen kannattaa vähintään harkita. Useimmat AMD:n suorittimille tarkoitetut emolevyt käyttävät ddr-muistia, mutta uusimmissa emoissa ollaan siirtymässä ddr2:een. Intel-emoissa muistityypin vaihtelu on suurempaa. Ddr-muisti on yleisintä, mutta myös ddr2- ja jopa rdram-muisteja näkee. Rdrammuistin saatavuus on huono ja hinnat pilvissä, eli sen päivittäminen ei kannata. Muistin lisääminen on helpoimpia päivityksiä. Muistikampa menee oikein päin, kun katsoo liittimissä olevia koloja ja varmistaa, että ne osuvat emolevyn liittimien kohoumien kohdalle. Muistikampaa painetaan alaspäin, ja kun se on paikoillaan, liittimen reunassa olevat muoviklipsit loksahtavat kiinni. Ilman työkaluja Muistipiirin asennus on helppoa. Muistipiirien paikka löytyy yleensä prosessorin läheltä emolevyllä. Muistikampa asennetaan tyhjälle paikalle avaamalla muistipaikan reunassa olevat muovisalvat, jonka jälkeen muistipiiri painetaan paikoilleen. Muistikamman liittimissä on muutama kolo, joiden pitää osua emolevyssä olevien väkästen kohdalle. Tämä varmistaa, että muistit menevät emolevylle oikein päin. Vanhoista muistikammoista kannattaa yleensä luopua, jos ne toimivat hitaammalla kellotaajuudella. Aikaisemmin muistit toimivat 266 tai 333 MHz: n nopeudella, mutta nykymuistien nopeus on useimmiten 400 MHz. Erinopeuksisia muisteja voi kyllä käyttää samaan aikaan, mutta yhteisnopeus määräytyy hitaimman lenkin mukaan. Muistit ovat niin halpoja, että mieluummin kannattaa vaihtaa vanhakin muisti uuteen, jos se on hidasta. AMD-koneeseen kannattaa hankkia muistikammat pareittain. Eli jos muistia lisätään yksi gigatavu, ostetaan kaksi 512 megatavun kampaa. Tämä johtuu siitä, että useimmissa 38 MikroPC 13 / 2006 WWW.MIKROPC.NET
eroa boxed- ja bulk-mallien välillä. Jos haluaa käyttää vanhaa tuuletinta tai hiljaista erikoistuuletinta, kannattaa luonnollisesti ostaa halvempi bulk-suoritin. Boxed-suorittimen mukana on taatusti riittävä jäähdytys, joten se on usein helpoin vaihtoehto. Jäähdytyssiilin asennuksessa pitää olla varovainen. Suorittimen päälle tuleva metallinen siili voi murtaa alla olevan suorittimen, jos se pääsee painamaan suoritinta yhdestä nurkasta. Siili on asennettava prosessorin päälle tarkasti ja niin, että se ei ole vinossa suorittimeen verrattuna. Jos siili kiinnitetään ruuveilla, ne on kiristettävä yhdestä kulmasta vastakkaiseen siirtyen. Lisäksi ruuvit on hyvä kiristää vähitellen kahdella kolmella kiristyskierroksella. Esimerkkihintoja: AMD Socket 939 Athlon 64 3800+, noin 100 Athlon 64 X2 3800+, noin 180 Intel lga775 Pentium 4 531, noin 90 Pentium D 820, noin 140 Core 2 Duo E6400, noin 240 Näytönohjaimen vaihto NÄYTÖNOHJAIMEN VAIHTAMINEN on etenkin peli-pc:lle yleensä paras piristysruiske. Uusimmissa pc:issä käytetään pci express -väylää, mutta pari vuotta vanhoissa koneissa on yleensä vanhempi agpväylä. Liitännät eivät ole yhteensopivia, agp-väylän näytönohjainta ei saa sopimaan pci-e-väylään. Agp-väylän näytönohjaimia myydään edelleen. Tehokkaimmat näytönohjainmallit pitää kuitenkin unohtaa, sillä uusimpia ja nopeimpia näytönohjainpiirejä käyttäviä näytönohjaimia tehdään vain pci-e-väylään. Jos vanhaan agp-väylään ei löydy riittävän tehokasta ohjainta, jää vaihtoehdoksi päivittää näytönohjaimen lisäksi myös emolevy. Useimmiten tämä ei kannata, vaan helpommalla pääsee uudistamalla koko koneen. Emolevyn vaihdon jälkeen koneessa saattaa olla muita pullonkauloja kuten liian hidasta muistia tai tehoton suoritin. Valinta on vaikeaa Oikean näytönohjaimen valinta on muihin pc-päivityksiin verrattuna vaikeampaa. Mallikirjo ja hintahaitari on näytön- ohjaimissa ylivoimaisesti laajin, ja oma käyttötarvekin sanelee, millainen kortti kannattaa valita. Useimmiten kannattaa pysytellä suurten korttivalmistajien ATIn ja Nvidian näytönohjaimissa. Karkeana nyrkkisääntönä satasen ja sitä halvemmat näytönohjaimet ovat joko vanhentuneita tai karsittuja malleja tai molempia. Ne sopivat tavanomaiseen työpöytäkäyttöön hyvin, raskaampaan multimediaan kohtalaisesti ja pelaamiseen tuskin lainkaan. Kalleimmat näytönohjaimet maksavat reilusti yli viisi sataa euroa. Ne tarjoavat uusinta tekniikkaa ja huippunopeutta. Päivityskoneeseen sellaisen hankinta on yleensä virheinvestointi, elleivät koneen muutkin komponentit ole huipputehokkaita. Jos koneessa on vain keskinopea suoritin, huipputehokkaasta näytönohjaimesta ei saa puristettua kaikkea tehoa irti. Käytännössä parhaan hinta-laatusuhteen saa useimmiten keskihintaluokan ohjaimista. Parin sadan euron ohjaimella pelaa jo kohtuuhyvin pelejä, vaikka sen kanssa ei voikaan käyttää suurimpia näyttötarkkuuksia tai parhaita grafiikka-asetuksia. Noin kolmen sadan euron ohjaimet > AMD-emoissa käytetään dual channel -tekniikkaa. Siinä muisti toimii tavallaan kaksinkertaisella kellotaajuudella, kunhan koneeseen laitetaan kerrallaan kaksi identtistä muistikampaa. Ennen muistiostoksille ryntäämistä tarkista emolevyn käsikirjasta muistityyppi, muistin nopeus, suurimman muistipiirin koko ja emolevyn tukema muistin maksimimäärä. Useimmat emolevyt tukevat ainakin yhden gigatavun muistikampoja, mutta vaikka emolevyssä on neljä muistipaikkaa, suurin kokonaismuistimäärä voikin olla vain kaksi gigatavua. Esimerkkihintoja: 512 Mt ddr 400 MHz noin 60 1 Gt ddr 400 MHz noin 120 512 Mt ddr2 533 MHz noin 60 1 Gt ddr2 533 MHz noin 120 Näytönohjaimen paikalleenruuvauksen jälkeen pitää muistaa kiinnittää lisävirtajohto ohjaimen takareunaan. Useimmat tehokkaat näytönohjaimet vaativat lisävirtaa, tai ne eivät toimi täydellä suorituskyvyllä. Tarvittavat virtajohdot tulevat ohjaimen mukana. WWW.MIKROPC.NET MikroPC 13/2006 39
PC:N TEHOVINKIT ovat vielä kertaluokkaa tehokkaampia, ja ne parantavat takuuvarmasti vanhan koneen grafiikkavääntöä merkittävästi. Kolmen sadan näytönohjain kelpaa uudenkin peli-pc:n näytönohjaimeksi mainiosti. Tarkista lisävirran tarve Ennen näytönohjaimen irrotusta vanhat näytönohjainajurit poistetaan windowsin kontrollipaneelin lisää/poista sovellus -apuohjelmalla. Tämä on erityisen tärkeää, jos uusi näytönohjain käyttää eri valmistajan näyttöpiiriä. Näytönohjainkortti on tyypillisesti kiinni ruuvilla kotelossa. Sen lisäksi ohjain on kiinni emolevyssä pci- tai agpliittimen takana olevalla pienellä muoviklipsulla. Ennen niiden irrottamista pitää muistaa irrottaa monitorikaapeli. Näytönohjain nousee paikaltaan helposti, kun koteloruuvi on irrotettu ja klipsun painaa pois edestä. Uusi näytönohjainkortti asennetaan samalle paikalle ja ruuvataan kiinni. Lisäksi pitää muistaa tarkistaa, tarvitseeko uusi näytönohjain lisävirtaa. Useimpien nykyohjaimien takareunassa on lisävirtaliitin ja ohjaimen mukana tulevan kaapelin toinen pää kytketään virtalähteestä tulevaan 12 voltin liittimeen ja toinen pää näytönohjaimeen. Jos lisävirtaa ei kytketä, näytönohjain ei mallista riippuen toimi lainkaan tai korkeintaan puolella teholla. Kortti on käyttövalmis näytönohjaimen ajurien asennuksen jälkeen. Ajurit haetaan suoraan näytönohjainpiirin valmistajan (yleensä ATI tai Nvidia) kotisivuilta. Näytönohjaimen mukana tulevat ajurit ovat poikkeuksetta vanhentuneita, eikä niitä pidä käyttää. Esimerkkihintoja agp ATI Radeon X1600 Pro 256, noin 125 Nvidia Geforce 7600 GS 256, noin 125 Nvidia Geforce 7800 GS 256, noin 270 pci-e ATI Radeon X1900 XT, noin 250 Nvidia Geforce 7950 GT 256, noin 260 Näytönohjain hiljenee inhimilliseksi TEHOKKAAN NÄYTÖNOHJAIMEN tuuletin on monen pc:n suurin yksittäinen melunlähde. Aikaisemmin meluun on voinut vaikuttaa lähinnä valitsemalla näytönohjain, jossa on laadukas tuuletin. Nykyisin myös näytönohjaimen jäähdytyksen voi vaihtaa tehokkaampaan. Jäähdyttimet ovat kiinni näytönohjaimessa ruuveilla, joten vanhan tuulettimen saa irti helposti. Tehokkaamman jäähdytyksen kiinnittäminen ei ole ongelmia, sillä ruuvien reiät ovat vakiopaikoilla. Kuvassa on Club3D:n Geforce 7900 GT -näytönohjain, jonka vakiotuuletin on erityisen kovaääninen ja häiritsevä. Sen korvaajaksi valittiin Zalmanin täyskuparinen Täysin äänetön prosessorituuletin VIELÄ MUUTAMA VUOSI SITTEN pc:n hiljentäminen oli hankalaa puuhaa, jossa pelailtiin itse tehdyillä vesijäähdytyksillä ja akvaariopumpuilla. Nykyisin kotimikron saa äänettömäksi helpommin. Jos pc on asennettu tornikoteloon, prosessorituulettimen voi parhaassa tapauksessa korvata ilman tuuletinta toimivalla täyspassiivisella VF900-kuparisiili-tuuletin. Paketissa on myös pienet jäähdytysrivat muistipiireille, joita näytönohjaimessa ei ole vakiona. Uusi jäähdytysratkaisu siis paitsi hiljentää ohjainta, saattaa myös pidentää sen käyttöikää, koska piirit pysyvät viileämpinä. Geforce 7900 GT:n oma tuuletin on erityisen kovaääninen, joten se soveltuu hyvin modattavaksi. Muidenkin mallien muuntaminen kannattaa, sillä Zalmanin tuuletin on hiljaisuuden lisäksi tehokkaampi. Päivityksen jälkeen näytönohjain pysyy muutaman asteen viileämpänä. jäähdytyksellä. Pöytämallin koneisiin se ei kuitenkaan sovi, koska massiiviselle jäähdytyssiilille ei löydy kotelon sisältä tarpeeksi tilaa. Passiivijäähdytys on tehokas ja se sopii jopa nopeimmille suorittimille. Itse asiassa tehokas passiivijäähdytys voi jopa laskea suorittimen lämpötilaa parilla asteella verrattuna prosessorivalmistajan omiin jäähdytyksiin. Kaupoissa myydään useammantyyppisiä passiivisia prosessorituulettimia. Hankintavaiheessa kannattaa kiinnittää huomiota, että siilin jäähdytykseen käyttämä pin- Prosessorituulettimen vaihto passiivijäähdytykseen on suuritöinen operaatio, koska emolevy pitää irrottaa kotelosta. Sen jälkeen emolevyn oma jäähdytinkiinnitys irrotetaan. Muovisen kehikon saa pois kaksi ruuvia irrottamalla. 40 MikroPC 13 / 2006 WWW.MIKROPC.NET
homma Vanha tuuletin irtoaa parissa minuutissa ruuvit irrottamalla. Uuden jäähdytyksen kiinnittäminen ei ole sen monimutkaisempaa. Vaihtotuulettimen nurkissa on useammat ruuvinreiät, ja ruuvit laitetaan niihin reikiin, mitkä osuvat yksiin näytönohjaimen ruuvinreikien kans- Jäähdytin on kiinni neljällä ruuvilla, jotka irrotetaan ohjaimen kääntöpuolelta. sa. Reiät tuulettimelle löytyvätoikealta paikalta näytönohjainvalmistajasta ja korttityypistä riippumatta. Piitahna levitetään näyttöpiirin päälle, jonka jälkeen jousiruuvit kiinnitetään nurkittain. Ensimmäisellä kiristyskierroksella riittää, että ruuvit ovat kierroksen pari kiinni ja vasta toisella kierroksella ne vedetään loppuun asti. Lopuksi jäähdytysrivat kiinnitetään muistipiirien päälle valmiiksi levitetyllä liimalla. Zalmanin jäähdytys sopii periaatteessa kaikkiin näytönohjaimiin. Täysin universaali se ei kuitenkaan ole, sillä jos näytönohjaimessa on Zalmanin tuulettimessa on useat ruuvinreiät, jotta se sopisi mahdollisimman moneen näytönohjaimeen. Käytännössä oikeat ruuvinpaikat löytää muutamassa sekunnissa. suuria kondensaattoreita, ne saattavat estää kookkaan kuparisiilin kiinnittämisen. Yhteensopivuus pitää siis selvittää ennen hankintaa. Kun testikoneeseen päivitettiin sekä prosessorin että näytönohjaimen tuulettimen, sen meteli hiljeni häiritsevästä kuiskaukseksi. ta-ala on mahdollisimman suuri. Mitä enemmän välilehtiä siilissä on, sitä tehokkaammin se säteilee lämpöä. Koeasennukseen valittiin Noctuan HN- U12-passiivijäähdytin, joka sopii sekä Intelin että AMD:n prosessoreille. Jäähdytin siirtää lämmön heatpipe-tekniikalla (nesteellä täytetyillä putkilla) pois suorittimen pinnalta ja säteilyttää lämmön kotelon sisälle. Tarvittaessa jäähdytystä voi tehostaa siiliin liitettävällä tuulettimella. Hankala asennus Passiivijäähdyttimen asennus on kohtalaisen suuritöinen toimenpide, koska emolevy pitää irrottaa kokonaan kotelosta. Tämä johtuu siitä, että emolevyn vakiokiinnitys jäähdyttimelle on liian heppoinen. Lähes puolen kilon painoinen alumiinimötikkä vaatii kunnollisen tuen. Jäähdyttimessä on omat kiinnitysrivat AMD:n ja Intelin prosessoreille. Kun emolevy on saatu kotelosta irti, alkuperäiset kiinnitysrivat ruuvataan irti emolevystä ja korvataan jykevämmillä Noctuan rivoilla. Noctuan prosessorijäähdytin on äänetön, mutta massiivinen. Siili painaa puolisen kiloa, ja se on parikymmentä senttiä korkea. Jäähdytin on ruuvattava erityisen varovaisesti paikoilleen, jottei se paina suoritinta epätasaisesti ja murra suoritinydintä. Suorittimen päälle laitetaan piitahnaa, ja itse jäähdytin ruuvataan neljällä jousiruuvilla sen päälle. Ruuvit on kiinnitettävä varoen, ettei suoritinydin murru. Ruuvit pitää kiinnittää vastakkaisista nurkista ja aluksi vain löysästi. Kun kaikki neljä ruuvia ovat paikoillaan, ruuvit kierretään samaan tapaan nurkittain, mieluiten ensin puoleen kireyteen ja vasta toisella kiristyskierroksella loppuun asti. Ruuvien kiristäminen asteittain vie aikaa puoli minuuttia kauemmin, mutta se saattaa säästää monen sadan euron prosessorivauriolta. Päivityksen jälkeen suorittimen jäähdytys on täysin äänetön, ja prosessori toimii täydelläkin kuormalla muutaman asteen viileämpänä. Koko koneen meteli hiljenee selvästi. WWW.MIKROPC.NET MikroPC 13/2006 41