YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2013



Samankaltaiset tiedostot
YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2014

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM, Tervasaari

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2015

Ympäristönsuojelun kehitys 2016

UPM, Tervasaari. UPM Tervasaari

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani

UPM Tervasaari. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu 2017

KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 2005 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2014

UPM Tervasaari YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTA- VASTUU 2018

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM, Kymi

UPM, Tervasaari. UPM, Tervasaari

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2013

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2013

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM Jokilaakson tehtaat

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2013

YMPÄRISTÖNSUOJELUN. ENVIRONMENTAL performance kehitys in UPM Kaukas

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2013

UPM Jämsänjokilaaksossa

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2014

M-real Äänekoski Paper EMAS -ympäristöselonteko päivitystiedot 2008

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2015

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2010 UPM, Jokilaakson tehtaat

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2014

Ympäristönsuojelun kehitys 2011

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012

Ympäristövuosi / 2012

UPM jämsänjokilaaksossa

UPM Raumalla. UPM, Rauma

upm kuusankoskella UPM, Kymi

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari , Juuso Konttinen

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2014

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2015

Ympäristönsuojelun kehitys 2016

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2014

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2015

Ympäristönsuojelun kehitys 2016

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus

UPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset. Stefan Fors, UPM

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia Pia Nilsson, UPM

UPM Rauma. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu 2017

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM Pietarsaari

Powered by UPM BioVerno

UPM Rauma YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTA- VASTUU 2018

UPM Pietarsaari. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu 2017

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2015

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä

Ympäristönsuojelun kehitys 2016

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

UPM:N PIETARSAAREN TEHTAALLE! TILL UPM JAKOBSTAD

EMAS-ympäristökatsaus Sappi Kirkniemi

UPM, Kaukas. Henkilöstön määrä Kaukas 998 Kaukaan saha ja jalostus 249 Kaukaan vaneritehdas 364 UPM Tutkimuskeskus 159 Muut 75

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.

Ympäristövuosi.

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä

Porvoon jalostamon ympäristötulos

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman

EMASympäristökatsaus. Sappi Kirkniemi

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

EMASympäristökatsaus. Sappi Kirkniemi

Porvoon jalostamon ympäristötulos 2017

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

EMAS ympäristökatsaus Sappi Kirkniemi

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Viestinnän arjessa vastuullisesti

UPM Pietarsaari YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTA- VASTUU 2018

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2016

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

UPM Kymi. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu 2017

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

UPM BEYOND FOSSILS. Jussi Pesonen Toimitusjohtaja Marraskuu 2018

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

UPM Kaukas. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu 2017

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

Huolehdimme osaltamme vesistöjen tilasta.

1 (7) Miikka Saarinen UPM SPECIALTY PAPERS OY TERVASAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2017

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu 2016

EMAS ympäristökatsaus Sappi Kirkniemi

CASE UPM SISÄLLÖN ROOLI VASTUULLISUUSRAPORTOINNISSA JA - VIESTINNÄSSÄ. Ympäristö- ja vastuullisuusjohtaja Päivi Salpakivi-Salomaa 10.5.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Jussi Pesonen Toimitusjohtaja

Elinkaariajattelu autoalalla

Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Metsäteollisuuden ratkaisut orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoon Ari-Pekka Heikkilä Metsä Group

Emas-raportti 2007 Nokian-tehdas

Transkriptio:

YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 213 UPM Tervasaari

UPM uudistaa bio- ja metsäteollisuutta. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Paper Asia, UPM Paper Europe and North America ja UPM Plywood. Tuotteemme valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista ja ne ovat kierrätettäviä. Palvelemme asiakkaitamme maailmanlaajuisesti. Yhtiössämme työskentelee noin 21 henkilöä ja vuosittainen liikevaihtomme on noin 1 miljardia euroa. UPM:n osakkeet on listattu Helsingin pörssissä. UPM The Biofore Company www.upm.fi UPM Tervasaari Tervasaaren tehtaat sijaitsevat Valkeakosken kaupungin keskustassa Mallasveden ja Vanajaveden välisen kanavan alapuolella. Sijainti asutuksen välittömässä läheisyydessä edellyttää ympäristöasioiden huolellista hoitoa ja huomioimista jokapäiväisessä toiminnassa. Tervasaaren tehdasintegraatissa on kolme paperikonetta, joista yksi on Billerud- Korsnäs Finland Oy:n omistuksessa, sekä voimalaitos, vesivoimalaitos ja biologinen jäteveden puhdistamo. Lisäksi alueella toimii useita yrityksiä vuokralaisina. Vuokralaisten toiminnasta aiheutuvat jätevesipäästöt sisältyvät tämän raportin tietoihin. Tervasaaren tehtaiden tarvitsema lämpö tuotetaan omalla voimalaitoksella. Noin viidesosa tarvittavasta sähköstä tuotetaan itse. Lämpöä myydään kaukolämpönä ja höyrynä ulkopuolisille käyttäjille. Tervasaaren tehtaan Suikin teollisuuskaatopaikka on ollut käytössä koko vuoden 213. Vanhan Kalatonlahden teollisuuskaatopaikan sulkemistyötä jatkettiin suunnitelmien mukaan. UPM:n YMPÄRISTÖselonteko 213 UPM:n sellu- ja paperitehtaat Tämä UPM Tervasaaren Ympäristönsuojelun kehitys 213 on UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteon 213 tehdasliite, joka käsittelee vuoden 213 ympäristösuorituskykyä ja tunnuslukuja. UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteko yhdessä tehdasliitteiden kanssa muodostaa UPM:n yhteisen EMAS-selonteon. UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteko on saatavilla osoitteesta www.upm.com. Seuraava UPM:n yhteinen EMAS-selonteko ilmestyy keväällä 215. UPM Tervasaari on vahva tarrapapereiden osaamiskeskus, jossa panostetaan vahvasti nykyisten paperilajien sekä uusien tuotteiden kehittämiseen. Tuotantokyky 29 t/a Henkilöstö 33 Tuotteet Tarran taustapaperi (Base): UPM Brilliant UPM Brilliant light UPM Brilliant pro UPM Brilliant duo UPM Honey UPM Honey light UPM Golden UPM Blue UPM Pacifi c UPM SCK UPM SCK light UPM Topaz duo Sertifikaatit Laatujärjestelmä ISO 91 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ISO 141 EMAS ympäristöjärjestelmä Puun alkuperäketju FSC Puun alkuperäketju PEFC CoC Sertifi kaatit löytyvät UPM:n internet-sivuilta polkua www.upm.fi > Vastuullisuus > Periaatteet ja tunnusluvut > Sertifi kaatit FSC-tuotteista lisää www.fsc.org PEFC/2-31-8 PEFC-tuotteista lisää www.pefc.org 2 UPM TERVASAARI, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 213

Ympäristövuosi 213 Vuosi 213 oli muutosten vuosi UPM:ssä. Marraskuun alussa yhtiön uusi kuuteen liiketoiminta-alueeseen jaettu toimintarakenne astui voimaan. Tämän muutoksen päämääränä on terävöittää yhtiön tavoitteita ja toimintaa kaikissa liiketoiminnoissa. Tarrapaperiliiketoimintayksikkö siirtyi UPM Paper Asia -liiketoiminta-alueeseen. Matalampi organisaatiorakenne tuo päätöksenteon lähemmäs tuotantoyksikköjä, kuten esim. Tervasaarta. Vuonna 213 PK 8:n paperintuotanto kasvoi edellisestä vuodesta maaliskuussa 212 toteutetun investoinnin myötä. PK8 investointi mahdollisti ohuiden ympäristöystävällisten tarran taustapaperien valmistuksen ja paransi energiatehokkuutta. Ympäristöasioiden hallinnan edelleen parantamiseksi jatkettiin koko yhtiön kattavaa Clean Run -kampanjaa *, jonka tavoitteena on koko henkilökunnan ympäristötietoisuuden lisääminen ja poikkeuksellisten päästöjen vähentäminen. Clean Run -ohjelmassa kaikkia työntekijöitä kannustetaan havainnoimaan ja ennakoimaan ympäristöpoikkeamia ja toimimaan niiden ehkäisemiseksi. ja keväällä tehdyt tekniset muutokset lietteenkäsittelyssä paransivat koko puhdistamon ajettavuutta. Tervasaaren järjestelmään kirjataan kaikki tehtaan ulkopuolelta tulleet ympäristöön liittyvät ilmoitukset. Vuonna 213 saimme yhden ilmoituksen liittyen mahdollisesti tehtaalta kaupunkialueelle tulevaan hajuun. Hajun lähdettä ei pystytty varmistamaan. Asiakkaiden kyselyjen määrä tuotteista ja niiden valmistuksen vaikutuksesta ympäristöön on pysynyt korkealla tasolla. Tuoteturvallisuustiedustelut ovat lisääntyneet. Yksikön energiatehokkuutta parannettiin. Asetetut tavoitteet ylitettiin sähköhäviöiden osalta. Investoinnit uusiin taajuusmuuttajakäyttöihin toi ennakoitua paremman tuloksen. Sen sijaan lämpöhäviöissä ei saavutettu asetettuja tavoitteita, vaikka höyryverkostoon tehtiin merkittäviä muutoksia häviöiden pienentämiseksi. Jätteiden ja syntyvien sivutuotteiden hyötykäyttö onnistui hyvin vuonna 213. Kaikki syntynyt tuhka käytettiin Kalattoman kaatopaikan sulkemisessa. Välivarastoituna ollutta kuitulietettä poltettiin leijukattilassa energialähteenä. Ympäristöviranomaiset ja ulkopuoliset riippumattomat ympäristöasiantuntijat arvioivat toimintaamme. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) suoritti Tervasaaressa lokakuussa 213 valvontakäynnin, jossa tarkastettiin tehtaan vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi asetuksen 59/1999 mukaisesti. UPM:n Biofore-strategian mukaisesti sitoudumme toimimaan vastuullisesti talouteen, ihmisiin ja yhteiskuntaan sekä ympäristöön liittyvissä asioissa ja jatkuvasti parantamaan toimintaamme Tervasaaressa. Tervasaari on onnistunut erinomaisesti ympäristöasioiden hallinnassa kampanjan aikana. UPM:n maailmanlaajuisessa tehdasvertailussa se on yksi parhaista tehtaista, kun mittarina pidetään Clean Run -ympäristöpoikkeamia. Tervasaaren tehdasalueella ei sattunut yhtään merkittävää ympäristöpoikkeamaa vuoden 213 aikana. Asetetut jätevesi- ja ilmapäästöjen ympäristötavoitteet saavutettiin hyvin. Päästöt alittivat selvästi luparajat. Tervasaaressa jätevedenkäsittely on toiminut ongelmitta, * ) Lisätietoa Clean Run -raportoinnista UPM-konsernin ympäristöselonteosta. Harri Hiltunen, suojelupäällikkö Pentti Putkinen, tehtaanjohtaja UPM TERVASAARI, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 213 3

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen Valkeakosken alapuolisen vesistön alueelta ottamien ja analysoimien näytteiden pohjalta tekemä pintaveden laatuluokitus vuosina 197, 199 ja 28. 197 MAKKARANSELKÄ VALKEA- KOSKI KÄRJEN- NIEMEN- SELKÄ 199 MAKKARANSELKÄ VALKEA- KOSKI KÄRJEN- NIEMEN- SELKÄ 28 MAKKARANSELKÄ VALKEA- KOSKI KÄRJEN- NIEMEN- SELKÄ 5 km RAUTTUNSELKÄ 5 km RAUTTUNSELKÄ 5 km RAUTTUNSELKÄ Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Ei luokiteltu Maanmittauslaitos, lupa nro 544/MML/8 Ilma Vesi Kaupunki-ilman laadun seurantaa jatkettiin aikaisempien vuosien tapaan yhteistyössä Valkeakosken kaupungin ja muiden teollisuuslaitosten kanssa. Kaikki tehtaan jätevesipäästöihin liittyvät luparajat alitettiin selvästi. Myös vuodelle 213 asetetut sisäiset ympäristötavoitteet jätevesipäästöjen osalta alitettiin selvästi. Kuukausiraporttien perusteella terveyskeskuksen mittauspisteessä ei tapahtunut typen oksidien tai rikkidioksidin ylityksiä koko vuonna. Sen sijaan kaupunki-ilman hiukkaspitoisuuksien vuorokausiohjearvot ylittyivät 8 kertaa katujen pölyämisen vuoksi keväällä 213. Vuoden 213 yhteenvetoraporttia ei tätä selontekoa laadittaessa ole vielä käytettävissä. Tervasaaren jäteveden puhdistamolla käsiteltävien vesien määrä laski, vaikka paperituotanto oli edellistä vuotta korkeampi. Tuotannolle asetettuun veden ominaiskulutustavoitteeseen ei kuitenkaan päästy. Myös puhdistamolle menevän kiintoaineen määrä jäi asetetusta tavoitteesta. FOSSIILINEN HIILIDIOKSIDI, CO 2 1 t/a RIKKIDIOKSIDI, SO 2 t/a BIOLOGINEN HAPENKULUTUS, BOD t/d 5 4 3 2 1 5 4 3 2 1 5 4 3 2 1 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 TYPEN OKSIDIT, NO X t/a HIUKKASET t/a TYPPI, N kg/d 1 8 6 4 2 1 8 6 4 2 25 2 15 1 5 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 4 UPM TERVASAARI, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 213 Lupa, kuukausikeskiarvo

Jätteet ja jätehuolto Pääsyynä sisäisten tavoitteiden ylitykselle voidaan pitää ultrasuodatuksessa ilmenneitä ongelmia, jotka saatiin kuntoon laitteiden huollon jälkeen. 5 4 3 2 1 KIINTOAINE, TSS t/d 4 5 6 7 8 9 1 11 KEMIALLINEN HAPENKULUTUS, COD t/d 12 13 Tervasaaren tavoitteena on vähentää kaatopaikalle vietävän jätteen määrää minimoimalla tuotannossa syntyvä jäte sekä kehittämällä jätteiden lajittelua. Tavoitteena on myös löytää uusia hyötykäyttökohteita erityisesti lentotuhkalle. Vuonna 213 Kalatonlahden kaatopaikan sulkemiseen käytettiin leijukattilan pohjatuhkaa sekä lentotuhkaa. Vuonna 213 kiinteitä jätteitä muodostui 17 817 t. Hyötykäyttöön menevän jätteen osuus syntyvästä jätteestä pystyttiin pitämään korkealla tasolla vuonna 213. Yli 9 % syntyneestä jätteestä meni hyötykäyttöön. Samalla Suikin teollisuuskaatopaikalle vietävän jätteen määrä puolittui edellisestä vuodesta. Kalatonlahden ja Suikin kaatopaikan suotovedet käsitellään Tervasaaren biologisella jätevedenpuhdistamolla. tarvetta käyttää kiviaineksia. Uusiutumattomia ja vedenhankinnan kannalta tärkeitä soravaroja voidaan tällöin kuitenkin säästää. Vuoden 213 aikana suoritettiin seurantatutkimuksia Nokia-Pinsiöntien kuntoon ja rakenteen toimivuuteen liittyen. Kyseisen tieosuuden kunnostuksessa hyödynnettiin soratien alemmassa kerroksessa lentotuhkan ja kuitusaven seosta 2,7 km:n pituisella osuudella. Hyötykäytetty lentotuhkamäärä oli noin kolmannes Tervasaaressa vuosittain muodostuvasta lentotuhkamäärästä. Selvitykset osoittivat, että kyseinen tieosuus oli selkeästi paremmassa kunnossa kuin vertailurakenne. KAATOPAIKALLE SIJOITETTU KIINTEÄ JÄTE BD t/a 25 2 15 1 5 4 5 6 FOSFORI, P kg/d 7 8 9 1 11 12 13 Tervasaari on ollut mukana Pirkanmaan alueellisessa UUMA-hankkeessa, joka liittyy ympäristöministeriön käynnistämään ja Tekesin (Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus) organisoimaan Kestävä yhdyskunta -ohjelmaan. Projekti keskittyy metsäteollisuuden lentotuhkan ja kui tu - sa ven hyödyntämisen edistämiseen ja tuotteistamiseen tie-, katu- ja kevyen liikenteen väylien rakennekerroksiin. Uusiomateriaalien käyttäminen säästää luonnon kiviainesvaroja, mutta ei poista kokonaan 5 4 3 2 1 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Rakennusjäte/ maa-aines Tuhkat Siivous- yms. jäte Kuvan luvut on esitetty kuivapainona. Meesa/soodasakka Kuituliete/ Imuautojäte 5 4 3 2 1 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Melu Vuonna 213 suoritettiin Tervasaaren ympäristöluvan määräämät vuosittaiset melumittaukset. Tulokset on raportoitu Valkeakosken ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Pirkanmaan ELY-keskukselle. UPM TERVASAARI, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 213 5

Ympäristötunnusluvut 213 Tuotantoa sekä raaka-aineen ja energian kulutusta koskevat tunnusluvut on ilmoitettu kokonaislukuina konsernitasolla UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteossa. Tuotantokapasiteetti* Paperi 29 t Raaka-aineet Sellu ja kemikaalit Tiedot UPM-konsernin ympäristöraportista Energia Päästöt ilmaan Bio- ja fossiiliset polttoaineet Ostoenergia Hiukkaset Rikkidioksidi SO 2 Typen oksidit NO 2 Fossiilinen CO 2 Biopolttoaineet 43,4 %, Fossiiliset polttoaineet 56,6 % Tiedot UPM-konsernin ympäristöraportista 8 t 1 t 335 t 171 597 t Raakavesi Prosessi- ja jäähdytysvedet 13 141 m 3 Päästöt veteen Kaatopaikkajätteet Jätteet hyötykäyttöön Vaarallinen jäte Puhtaat jäähdytysvedet Prosessijätevedet BOD 7 COD cr Kiintoaine Fosfori, P Typpi, N Maa- ja kiviaines Purkujätteet Siivousjäte Kuituliete Muut Metallijäte ym. Tuhkat Energiajäte Maa- ja kiviaines Muut 8 297 m 3 4 844 m 3 86 t 477 t 116 t,8 t 1 t 322 t 22 t 49 t 26 t 22 t Hyötykäyttöä varten välivarastoitu jäte Kuituliete t Tehdasalueen koko 913 t 11 737 t 659 t 3 79 t 234 t 115 t 73 ha * Luku ei sisällä BillerudKorsnäs Finland Oy:n paperituotantokapasiteettia. Tehdasalueella toimivien vuokralaisten toiminnasta aiheutuva ympäristökuormitus sisältyy tämän raportin tietoihin. 6 UPM TERVASAARI, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 213

Vuoden 213 tavoitteiden saavuttaminen TAVOITTEET TOTEUMA HUOMIOITAVAA Jätevesipäästöt vesistöön (kk ka) COD < 2 t/d BOD 7 <,5 t/d N < 5 kg/d P < 5 kg/d Päästöt ilmaan; leijukattila NO X < 3 mg/m 3 (n) SO 2 < 2 mg/m 3 (n) Hiukkaset < 3 mg/m 3 (n) Veden kulutuksen, kiintoainehäviöiden ja kiinteän jätteen määrän vähentäminen veden kulutus 8,2 m 3 /t kiintoainehäviö,62 % kaatopaikalle vietävän jätteen määrä < 4 t/a sekä jätteen lajittelun tehostaminen; sivutuotteiden, erityisesti tuhkan hyötykäyttömahdollisuuksien lisääminen; lentotuhkan hyötykäyttötavoite 1 % Energiatehokkuuden parantaminen sähkö ja lämpöhäviöiden pienentäminen entisen sellutehtaantilojen alueilla: Sähköhäviöt 4 MWh/a ( 1 %) Lämpöhäviöt 25 MWh/a ( 1 %) Kyllä Kyllä Ei Ei Kyllä Kyllä Ei Puhdistamo toiminut luotettavasti. Päästöt hallinnassa. Energiatuotanto Jäteveden ominaiskulutuksen sekä paperikoneiden kiintoainehäviöiden pienentämisessä päästiin eteenpäin. Ongelmat kuitenkin ultrasuodatuslaitoksen toiminnassa ennen laitteiston vuosihuoltoa heikensivät lopputulosta. Jätteen määrää onnnistuttiin vähentämään. Lentotuhkan hyötykäyttö onnistui suunnitelman mukaisesti. Investointeja taajuusmuuttaja käyttöihin sekä sähköverkon mittausten parantamista. Lämpöhäviöissä ei saavutettu asetettuja tavoitteita. Lämpöhäviöiden arviointia vaikeuttaa polttoaineiden lämpöarvojen laskentatarkkuus. Ympäristötavoitteet vuodelle 214 Ympäristön ja turvallisuuden kehittämisen merkittävimpiä toimenpiteitä vuonna 214 ovat: Ympäristöpoikkeamien estäminen ja Clean Run -tavoitteiden saavuttaminen Energiatehokkuuden parantaminen; tehtaan lauhdepalautuksen parantaminen: +3 %-yksikköä edellisen vuoden toteumasta Veden kulutuksen, kiintoainehäviöiden ja kiinteän jätteen määrän vähentäminen: veden kulutus < 8,2 m 3 /t kiintoainehäviö <,62 %:a kaatopaikalle vietävän jätteen määrä < 1 t/a Tuhkan hyötykäyttömahdollisuuksien lisääminen VAHVISTAMISPÄÄTÖS REG.NO. FI - 58 Inspecta Sertifiointi Oy on akkreditoituna todentajana (FI-V-1) tarkastanut UPM, Tervasaaren ympäristöjärjestelmän sekä Ympäristönsuojelun kehitys 213 raportin ja UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteon 213 tiedot. Tarkastuksen perusteella on todettu 214-4-9, että UPM Tervasaaren ympäristöjärjestelmä, tämä Ympäristönsuojelun kehitys 213 raportti ja UPM Tervasaarta koskevat tiedot UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteossa 213 täyttävät EU:n EMASasetuksen (EY) No 1221/29 vaatimukset. UPM TERVASAARI, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 213 7

www.upm.com UPM Tervasaari PL 39 3761 Valkeakoski puh. 2 416 111 faksi 2 416 2369 Lisätietoja: Harri Hiltunen Suojelupäällikkö Puh. 2 416 2643 harri.o.hiltunen@upm.com UPM Fine, 14 g/m 2. Painettu 6/214.