Vapaaehtoista maanpuolustusta koskevan lainsäädännön täytäntöönpano ja toimivuus LAUSUNTOYHTEENVETO

1 (40) Vapaaehtoista maanpuolustusta koskevan lainsäädännön täytäntöönpano ja toimivuus LAUSUNTOYHTEENVETO

2 (40) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Lausunnonantajat... 4 3. Yleisiä huomioita... 6 4. Ei huomautettavaa/lausuttavaa... 14 5. Lain selkeys... 15 6. Vapaaehtoistoiminnan ohjaus... 15 7. Naisten ja ei- asevelvollisten osallistumismahdollisuudet... 17 8. Vapaaehtoisten sotilaallinen koulutuksen ja sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen sekä ampumakoulutuksen toteutuminen... 20 9. Sitoumusjärjestelmän prosessit ja toimivuus... 25 10. Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen ja työnantajan suostumus... 26 11. Vapaaehtoisten osallistuminen virka-aputehtäviin... 29 12. Varautumiskoulutus... 33 13. Varaamisjärjestelmän toimivuus... 33 14. Rahoitus... 34 15. Kannustusjärjestelmän toimivuus... 37 16. MPK:n hallituksen jäsenet... 38 17. Tiedottaminen... 38 18. Sodan oikeussääntöjen koulutus ja huomioiminen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnassa... 38 19. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta... 38 20. Tietojen saaminen MPK:n rekisteristä... 40

3 (40) 1. Johdanto Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettu laki (556/2007) on tullut voimaan 1.1.2008. Lain nojalla on annettu valtioneuvoston asetus vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnasta (960/2007) ja puolustusministeriön asetus vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (1212/2007). Voimaantulon jälkeen on tarpeen seurata lainsäädännön toimivuutta ja vaikutuksia. Erityisen tärkeää on taloudellisten vaikutusten seuranta. Eduskunta edellytti hallituksen esitykseen (HE 172/2006 vp) antamassaan vastauksessa (EV 299/2006 vp), että puolustusministeriö antaa vuoden 2009 aikana selvityksen puolustusvaliokunnalle vapaaehtoista maanpuolustusta koskevan lain täytäntöönpanosta ja sen toimivuudesta. Puolustusministeriö asetti 31.10.2008 hankkeen, jonka tehtävänä on selvittää, miten vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain täytäntöönpano on lähtenyt käyntiin ja onko täytäntöönpanossa ilmennyt seikkoja, jotka edellyttäisivät lainmuutoksia. Selvitys tullaan antamaan eduskunnalle syysistuntokaudella 2009. Hankkeeseen liittyvät mahdolliset laki- ja asetusmuutokset valmistellaan siten, että ne tulevat voimaan viimeistään 1.1.2010. Asevelvollisuuslain, puolustusvoimista annetun lain ja vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain täytäntöönpanoon ja toimivuuteen liittyvistä kysymyksistä järjestettiin puolustusministeriön kansliapäällikkö Kari Rimpin johdolla 7.11.2008 yhteinen kuulemistilaisuus sidosryhmille. Puolustusministeriö pyysi 30.10.2009 lausuntoa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain ja sen nojalla annettujen asetusten täytäntöönpanosta ja toimivuudesta. Lausunnonantajia pyydettiin ottamaan kantaa lain ja sen nojalla annettujen asetusten käytännön vaikutuksiin ja esittämään säädöksiin mahdollisia muutosehdotuksia. Lausunnonantajia pyydettiin hankkimaan tarvittavat lausunnot toimialansa muilta yksiköiltä. Lausuntopyynnössä pyydettiin kiinnittämään huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: - reserviläistoiminnan normiohjaus - vapaaehtoisten sotilaallinen koulutuksen ja sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen sekä ampumakoulutuksen toteutuminen - vapaaehtoistoiminnan rahoitus - vapaaehtoisten osallistuminen virka-aputehtäviin - sitoumusjärjestelmän prosessit ja toimivuus - varaamisjärjestelmän toimivuus - naisten osallistuminen vapaaehtoisiin harjoituksiin ja virka-aputehtäviin - kannustusjärjestelmän toteutuminen - vapaaehtoistoimintaan osallistuminen ja työnantajan suostumus Lausunnonantajilta toivottiin näkemyksiä myös muista kuin edellä luetelluista asioista. Lausunto pyydettiin toimittamaan puolustusministeriölle viimeistään 9.1.2009.

4 (40) 2. Lausunnonantajat Lausunnon antoivat: 1 opetusministeriö 2 sisäasiainministeriö 3 sosiaali- ja terveysministeriö 4 työ- ja elinkeinoministeriö 5 ulkoasiainministeriö 6 valtioneuvoston oikeuskansleri 7 eduskunnan apulaisoikeusasiamies 8 Rajavartiolaitoksen esikunta 9 Pääesikunta 10 Helsingin hovioikeus 11 Akava 12 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 13 STTK 14 Etelä-Suomen lääninhallitus (osittain viranomaiskäyttöön) 15 Länsi-Suomen lääninhallitus 16 Itä-Suomen lääninhallitus 17 Lapin lääninhallitus 18 Oulun lääninhallitus 19 tasa-arvoasiain neuvottelukunta TANE 20 Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta 21 Maanpuolustuksen Tuki ry 22 Maanpuolustuskiltojen Liitto ry 23 Maanpuolustuskoulutusyhdistys 24 Maanpuolustusnaisten Liitto ry 25 Naisten Valmiusliitto ry 26 Reserviläisliitto ry 27 Sininen Reservi ry 28 Sotilaskotiliitto ry 29 Suomen Rauhanturvaajaliitto ry 30 Suomen Reserviupseeriliitto ry 31 Sotilasammattiliitto ry 32 Upseeriliitto ry 33 Suomen Kuntaliitto 34 Suomen Punainen Risti

5 (40) Lausuntoa eivät antaneet: 1 oikeusministeriö 2 valtiovarainministeriö 3 puolustusministeriön osastot 4 Valtakunnansyyttäjänvirasto 5 SAK 6 Ålands landskapsregering 7 maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS 8 tietosuojavaltuutetun toimisto 9 Reserviläisurheiluliitto ry 10 Suomen Lentopelastusseura SLPS ry 11 Suomen Meripelastusseura 12 Suomen Metsästäjäliitto ry 13 Kadettitoverikunta ry 14 Varusmiesliitto ry 15 Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ry 16 Päällystöliitto ry 17 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ry 18 Suomen Rauhanliitto - YK-yhdistys ry 19 Suomen Rauhanpuolustajat ry 20 Amnesty International Suomen osasto r.y. 21 Aseistakieltäytyjäliitto

6 (40) 3. Yleisiä huomioita Eduskunnan apulaisoikeusasiamies: On tärkeää, että vapaaehtoiselle maanpuolustustoiminnalle on saatu vihdoin pitkään valmisteltu oma lakinsa. Laillisuusvalvojan tietoon ei ole tullut lain täytäntöönpanoon ja toimivuuteen liittyviä ongelmia. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta: Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan lausunnon näkökulma vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain toimivuudesta perustuu hallituksen esityksen (HE 172/2006) yleisperusteluihin sekä asetettuihin tavoitteisiin. Lausunnossa on otettu huomioon alueellisten neuvottelukuntien kautta esille tulleita asioita. Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta säädettiin ennen nykyisen lain voimaantuloa ainoastaan puolustusvoimista annetun vanhan lain (402/1974) 2 :n 5 a kohdassa, jonka mukaan puolustusvoimien tehtävänä oli vapaaehtoisen maanpuolustuksen tukeminen. Vapaaehtoistoiminnan laajentuminen ja puolustusvoimien rakennemuutos sekä uusi puolustusvoimista annettu laki edellyttivät ja mahdollistivat asiasta säädettäväksi lailla aikaisempaa laajemmin. Laki on osoittautunut tarpeelliseksi. Vapaaehtoistoiminnan johtamiseen ja valvontaan liittyvät kysymykset sekä toimijoiden vastuun järjestäminen ovat yhteiskunnan kannalta tärkeitä. Tämän vuoksi viranomaisten ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan tehtävistä on haluttu säätää lailla. Laissa säädetty vastuujako on osoittautunut toimivaksi. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan tehtävistä ja kokoonpanosta on säädetty lain lisäksi valtioneuvoston asetuksella (960/2007). Asetuksen sisältöön ei ole huomauttamista. Asetuksen perusteella on asetettu valtioneuvoston nimeämä neuvottelukunta, joka vastaa parlamentaarisesta valvonnasta. Valtakunnallinen neuvottelukunta on ottanut tehtäviensä mukaisesti aktiivisen roolin. Neuvottelukunta on asettanut neljä alueellista sekä kaksi toimialakohtaista neuvottelukuntaa, joissa jäsenistön painopiste on viranomaistahojen lisäksi järjestöjen edustajissa. Kaikki neuvottelukunnat ovat aloittaneet toimintansa ja laatineet suunnitelmansa vuodelle 2009. Tämän kokonaisuuden avulla neuvottelukuntien kautta onnistuu parlamentaarinen valvonta sekä yhtenä kanavana yhteydenpito viranomaisiin ja järjestöihin. Lain täytäntöönpanosta kattavien johtopäätösten tekeminen vuoden kokemuksen perusteella on haasteellista. Lain tullessa voimaan myös puolustusvoimien uusi hallintorakenne ja sodan ajan joukkoluettelo otettiin käyttöön. Vuoden aikana on uusittu edellä mainituista syistä koko reserviläiskoulutusta koskeva ohjeistus. Tämän ohjeistuksen jalkautuminen puolustusvoimien organisaatioon on ollut jonkin verran monimuotoista. Suuri osa vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa työskentelevistä puolustusvoimien keskeisistä henkilöistä aloitti uudessa tehtävässä aluetoimistossa vuoden alussa. Sodan ajan joukkoluettelon supistuminen aiheutti runsaasti sijoitusten purkamisia myös kenttäkelpoiselta reserviltä, jolloin varsinainen tarve sijoittaa uuden lain perusteella henkilöstöä poikkeusolojen organisaatioon on

7 (40) ollut vähäinen. Puolustusvoimien joukkotuotannon selkeä painopiste on ollut sijoitetun reservin suorituskyvyn kehittämisessä ja painopiste tullee olemaan sama myös vuosina 2009 ja 2010. Vapaaehtoistyö on tärkeää valmiuden parantajana, maanpuolustustahdon kohottajana, sijoitetun reservin kouluttajana ja myös sijoittamattoman, pitkälle koulutetun reservin valmiuksien ylläpitäjänä. Kansalaisten kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on yhteiskunnalle merkittävä voimavara. Sen huomioon ottaminen on tärkeää sekä yhteiskunnan että vapaaehtoisten itsensä kannalta. Neuvottelukunta kunnioittaa konsensusta, joka nykyistä lakia säätäessä saatiin muodostettua eri yhteiskunnallisten piirien kanssa. Neuvottelukunta toivoo, että lain tavoitteet täyttyvät asetusten, puolustusvoimien normiohjauksen ja hyvien käytäntöjen avulla. Todellisen lain muutostarpeen ilmaantuessa neuvottelukunta on valmis osallistumaan lain muutosesitysten käsittelyyn ja tukemaan puolustusministeriötä muutostyössä. Maanpuolustuksen Tuki ry: Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta on kaikkien vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevien järjestöjen kannalta erittäin tärkeä ja merkittävä. Laki antaa toiminnalle ns. parlamentaarisen hyväksynnän. Nykyisessä muodossaan laki Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta ja siihen liittyvä ohjeistus säätelee pääsääntöisesti vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta. Vapaehtoisen maanpuolustustyön kokonaisuus on huomattavasti laajempi ja siten laki sinällään on monia järjestöjä sekä laajoja kansalaispiirejä koskettava ohjeistus. Maanpuolustuskoulutuksen sääntelyn lisäksi lain nykymuodossa todetaan muusta vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä vain lyhyesti. Esitys: Kun nykyistä lakia tulevaisuudessa tarkastellaan, tulee myös harkita tulisiko vapaaehtoinen maanpuolustustyö laajemmin ja selkeämmin määrittää vapaaehtoista maanpuolustusta määrittävän lain sisältöön. Varsinainen vapaaehtoinen maanpuolustustyö jäsentasolla tehdään perinteisten maanpuolustusjärjestöjen toimesta. Maanpuolustuskoulutusyhdistys on koulutusta toteuttava organisaatio, jossa myös varsinaisen kouluttajan työn tekevät perinteisten maanpuolustusjärjestöjen kouluttajiksi sitoutuneet jäsenet. Myös tulevaisuudessa on tärkeää, että keskeisillä maanpuolustusjärjestöillä on selkeä ohjausrooli MPK:n toiminnassa. Perustelut: 1. Eduskunnan puolustusvaliokunta korosti mietinnössään (PuVM 1/2004 vp- VNS 6/2004 vp) Valiokunta pitää tärkeänä, että maakuntajoukkojen muodostaminen ei vaikuta perinteisten maanpuolustusjärjestöjen asemaan vapaina kansalaisjärjestöinä.

8 (40) Puolustusvoimien ja kansalaisjärjestöjen yhteistyössä vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämiseksi tulee valiokunnan mielestä pyrkiä aitoon kumppanuuteen. Valiokunta korostaa, että vapaaehtoisen maanpuolustustyön kehittämisessä tulee ottaa laajasti huomioon eri kansalaispiireihin kuuluvien ihmisten tarpeet, jotta se kehittyisi yleisen asevelvollisuuden tapaan laajasti yhteiskuntaan ankkuroituneena järjestelmänä. 2. Lain valmistelun eri vaiheissa hyväksyttiin toiminnalle seuraavat tavoitteet maanpuolustusjärjestöillä on merkittävä asema suomalaisessa yhteiskunnassa vapaaehtoinen maanpuolustustyö on merkittävä voimavara joka edistää uusiin uhkiin valmistautumista, kansalaisten arjen turvallisuutta ja sotilaallista puolustusvalmiutta lain vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta tulee antaa hyvät toiminnalliset edellytykset vapaaehtoiselle maanpuolustustyölle Näitä periaatteita mm eduskunnan varapuhemies Seppo Kääriäinen korosti puheenvuorossaan ko lain kuulemistilaisuudessa PLM:ssä 7.11.2008. * * * Pitkäaikaisen jo vuosikymmeniä jatkuneen monimuotoisen ja laajan vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan tuloksena meillä on mahdollista kehittää vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa. Kehitystyössä voimme myös tukeutua laajojen kansalaispiirien maanpuolustusmyönteisyyteen sekä suureen vapaaehtoisten maanpuolustushenkisten reserviläisten joukkoon. Kestävä maanpuolustustahto sekä sen ylläpito on tulevaisuudessa maanpuolustusaatteellisen työn keskeinen ja ehkä tärkein tulostavoite. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan edelleen laaja yhteistyökykyinen vapaaehtoisen maanpuolustustyön järjestökenttä, joka toimii tasavertaisena strategisena kumppanina puolustushallinnon kanssa. Vain siten voimme taata riittävän lukumäärän vapaaehtoisia reserviläisiä myös maakuntajoukkojen tarpeisiin. Keskeinen haaste vapaaehtoiselle maanpuolustustyölle tulevaisuudessa on:miten ylläpidetään laajojen kansalaispiirien korkea maanpuolustustahto, ja miten me kykenemme jakamaan maanpuolustustietoutta kaikille kansalaisryhmille, erityisesti nuorille? Maanpuolustusaatteellinen työ tulee tulevaisuudessa korostumaan niin Maanpuolustuksen Tuen kuin sen jäsenjärjestöjenkin toiminnassa. Tämän koko suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeän maanpuolustustyön perusta on ajantasainen kaikkien poliittisten ryhmittymien hyväksymä lainsäädäntö sekä kulloinkin riittäväksi katsottu valtion budjetista osoitettu taloudellinen tuki vapaaehtoiselle maanpuolustustoiminnalle. Maanpuolustuksen Tuen toiminnassa erityisenä tavoitteenamme tulee myös olemaan aktiivinen vaikuttaminen talouselämämme päättäjien maanpuolustusmyönteisyyteen, ja siten osaltamme edistää merkittävästi laajojen vaiku-

9 (40) tusvaltaisten kansalaispiirien sitouttamista vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön ja sen kaikinpuoliseen tukemiseen. Lapin lääninhallitus: Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta antaa täyden mahdollisuuden maanpuolustuspiirien, vapaaehtoisjoukkojen ja viranomaisten väliselle yhteistyölle sekä normaali- että poikkeusolojen pelastus- ja varautumistehtävissä. Jotta maanpuolustuskoulutusyhdistyksen paikallisia vapaaehtoisjoukkoja voitaisiin tehokkaammin hyödyntää myös normaaliajan häiriötilanteissa, tulisi maanpuolustuspiirejä kannustaa tiiviiseen yhteistyöhön Vapaaehtoisen Pelastuspalvelun kanssa. Tähän voitaisiin vaikuttaa parhaiten kytkemällä VAPEPA yhteistyö maanpuolustuspiirien vuosittaiseen koulutussuunnitteluun. Akava: Akava on pyytänyt jäsenjärjestöiltään huomioita otsikossa mainittujen lakien toimivuudesta. Koska puolustusministeriö on pyytänyt lausuntoja myös suoraan eräiltä järjestöiltämme, Akava yhtyy niissä esitettyihin kannanottoihin. Jäsenjärjestöiltä on tullut lisäksi seuraavia huomioita: vastuut osin epäselvät PV/MPK ry. - erityisesti määrättäessä henkilöstöä tukemaan MPK koulutusta MPK ry toimintojen kriittinen tarkastelu suhteessa toiminnan rasittavuudelle PV:n varsinaiselle ydintoiminnalle - rasite henkilöresurssille mm. harjoitusten valmisteluun ja purkuun liittyen ampumakoulutuksen ja materiaalivastuiden selkeyttäminen - khk vastuu koko harjoituksen materiaalista ja mahdollisuudet aidosti valvoa materiaalin käyttöä virka-aputehtävien selkeämpi määrittely- ei aseelliseen virka-apuun - vrt. mm. Nokia vesikriisi jolloin osallistuminen OK - rasite PV muulle toiminnalle selkeytettävä mm. johtosuhteiden osalta Maanpuolustuskoulutusyhdistys: Puolustusministeriön, pääesikunnan ja MPK:n kolmikantayhteistyönä on keskusteltu kipupisteiksi koetuista aihealueista ja niistä on päästy hyvään yhteisymmärrykseen. Lopputuloksena on päädytty näkemykseen, että laissa sinänsä ei taida olla selkeitä muutostarpeita, mutta lainsäätäjän tahtotilan saaminen toimintatavaksi vie oman aikansa ja vaatii jonkinlaista yhtenäistämistä. MPK on tässä suhteessa tyytyväinen neuvottelujen henkeen ja odottaa toiminnan omissa maanpuolustuspiireissään yhtenäistyvän. Toki lain toimivuuden kaikkia ulottuvuuksia ei ole vielä lopullisesti "koeponnistettu" ja näin ollen kokemukset lain toimivuudesta ja lain edellyttämien järjestelmien käyttöönotosta ovat osin puutteellisia. Tämän tarkastelun perusteella lain tekstitarkastukset ovat todennäköisesti vähäiset. Kuitenkin on huomattava, että kaikista lain kohdista ei ole vielä riittävää kokemusta lopullisen kannan muodostamiseksi. Tärkeää on tässä vaiheessa kuitenkin todeta, että laki on selkeä mahdollisuus vapaaehtoiselle maanpuolustukselle. Monet käytännön "esteet" on poistettavissa, kun ymmärretään vapaaehtoisuus mahdollisuutena eikä toimintaa häiritsevänä tekijänä. Lainsäädännön valmistelussa on hyvä pitää mukana MPK:n tehtävien täsmentäminen ja laajentaminen siten, että ne mahdollistavat mm. seuraavien koulutus- ja muiden palvelujen tuottamisen: kaikki vapaaehtoinen sotilaallinen koulutus

10 (40) puolustusvoimien maakunta- ja muiden joukkojen virka-apuvalmiudet reserviläisten ampumataito, fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus maanpuolustusvelvollisuuteen perustumaton palvelus (AseVL 8 luku) sotilaallisen kriisinhallinnan peruskoulutus vapaaehtoisille asevelvollisuusasioiden hoitoon liittyvät neuvonta- ja tukipalvelut turvallisen aseen käsittelyn ja turvallisen ampujan koulutus sekä muut kokonaismaanpuolustusta palvelevat koulutus- ja tukitehtävät. Puolustusministeriön asetus ja sen muutostarpeet tulee tarkastella samassa yhteydessä. Ainakin sotilaallisen koulutuksen ja sotilaallista valmiuksia palvelevan koulutuksen rajoja voisi tarkastella sekä samassa yhteydessä reserviläisille maksetut korvaukset. Olisi nimittäin hyvä päästä toteuttamaan puolustusvoimien (ase)kalustolla harjoituksia, joka voitaisiin luokitella sotilaallisia valmiuksia palvelevaksi eikä näistä tarvitsisi maksaa korvauksia. Tämä lisäisi reserviläisten osallistumismahdollisuuksia. Maanpuolustuskoulutusyhdistys on erittäin halukas osallistumaan mahdolliseen vapaaehtoista maanpuolustusta koskevan lainsäädännön jatkotyöstämiseen. Suomen Reserviupseeriliitto: Vapaaehtoisen maanpuolustuksen laki on ehdottoman tärkeä toiminnan laajuuden, tehtävien ja vaikuttavuuden kannalta. On selvä, että itse lain lisäksi tarvitaan tarkentavaa ohjeistusta. Uudesta laista ja sen tulkinnasta (normiohjaus) johtuen useita vapaaehtoisen maanpuolustuksen kursseja jouduttiin perumaan ja vielä useampien kurssien sisältöä on jouduttu muuttamaan viime hetkellä vuonna 2008. Kurssien suunnittelu ja toteuttaminen on myös paikoin muuttunut merkittävästi aikaisempaa vaikeammaksi. Ilmeisesti ohjeistuksen epäselvyydestä johtuen aluekohtaiset erot ovat olleet erittäin suuria. Uuden lain tarkoituksena oli luoda säädöspohja erityisesti vapaaehtoiselle maanpuolustuskoulutukselle, selkeyttää koulutuksen tavoitteita, suunnittelua ja toteutusta sekä mahdollistaa vapaaehtoinen koulutus mahdollisimman monelle kansalaiselle. Osa tavoitteista on toteutunut, mutta valitettavasti tietyt lain muotoilut sekä epätarkoituksenmukainen alempi ohjeistus on aiheuttanut vakavia käytännön ongelmia vapaaehtoiselle maanpuolustuskoulutukselle. Reserviläisten mahdollisuutta toimia mm. ammuntojen johtajana sekä virkaaputehtävien johtotehtävissä rajoitettiin laissa mielestämme turhaan. Vapaaehtoisuuden laaja hyödyntäminen mainituissa tilanteissa on koko yhteiskunnan etu. On erittäin tärkeä selvittää, mitkä ilmenneistä ongelmista johtuvat itse laista ja mitkä alemmasta ohjeistuksesta. Mikäli käytännön toimintaa hankaloittavia ongelmia ei voida poistaa normiohjausta korjaamalla, niin silloin on tehtävä muutoksia itse lakiin.

11 (40) SOTILASKOTILIITTO SOLDATHEMSFÖRBUNDET RY: Olemme olleet pääasiassa tyytyväisiä lain vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta sisältöön ja siihen tapaan miten järjestömme on tullut kuulluksi ja huomioiduksi säädettäessä lakia, asetuksia ja toteutettaessa täytäntöönpanoa. Olemme toistuvasti olleet yhteyksissä Puolustusministeriöön ja pyytäneet asiantuntija-apua, jos olemme olleet epävarmoja lain tai asetusten tulkinnasta. Saamastaan tuesta liitto välittää lämpimät kiitokset. Etelä-Suomen lääninhallitus esittää lausuntonaan lääninhallituksen pelastusosaston ja poliisiosaston lausunnoista ilmenevän. Itä-Suomen lääninhallitus: Voidaan odottaa, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestökentän yhteistoiminnan tiivistyminen vaikuttaa siihen, että koulutustarjontaa voidaan kehittää nykyistä yhtenäisemmäksi ja nousujohteisemmaksi ja samalla välttää päällekkäisen koulutuksen järjestämistä. Haaste on kova: miten säilyttää maassamme vallitseva vahva maanpuolustustahto myös jatkossa. Tarvitaan uusia kannustusjärjestelmiä ja uusia motivointikeinoja, joilla ihmisiä ja erityisesti nuoria voidaan aktivoida paitsi vapaaehtoiseen maanpuolustukseen myös muuhun turvallisuutta lisäävään toimintaan. Tässä yhteydessä mm varaamisjärjestelmän selkiyttämiseen on ilmeinen tarve. Myös reserviläisten ylentämisperusteita (ylennyksiin oikeuttavia kertausharjoitusvuorokausia) tulisi tarkistaa siten, että se kannustaisi osallistumaan myös siviilihallintoa palvelevaan vapaaehtoiseen varautumiskoulutukseen. Uudet yhteistyöfoorumit tarjoavat myös viranomaistoiminnan ja järjestöjen yhteistoiminnalle uuden kanavan vetää järjestöjä vahvemmin viranomaiskentälle mm niin, että yhteistyön esteitä voidaan madaltaa koulutuksen ja toistensa tukemisen kautta. Neuvottelukunnat voivat tuoda esille ongelmakohtia ja vaikuttaa niiden korjaamiseen. Kolmannen sektorin merkitys tulee joka tapauksessa korostumaan tulevaisuudessa. Itä-Suomen lääninhallitus on kutsunut MPK:n piiripäälliköt, alueellisten pelastusliittojen toiminnanjohtajat ja SPR:n valmiuspäälliköt vuosittaiseen neuvotteluun koulutussuunnitelmista ja muista ajankohtaisista asioista. Tietojen vaihdon lisäksi koulutuksen yhteensovitus on nähty tärkeänä. Eri tahojen yhteistoimintaharjoitusten vahvempi integrointi osaksi pitkän tähtäimen koulutussuunnittelua on haaste koulutuksen järjestäjille. (Lisätietoja pelastusylitarkastaja Olli Lihavainen, p. 071 875 2349) NAISTEN VALMIUSLIITTO RY: Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta on tarpeellinen ja ei-asevelvollisten kannalta merkittävä ja motivoiva. Lain myötä ei-asevelvolliset naiset ovat saaneet lakitasoiset säädökset vapaaehtoiseen sitoutumiseen, sijoittamiseen ja varaamiseen poikkeusolotehtäviin. Naisten valmiuksien ja sitä kautta yhteiskunnan turvallisuuden vuoksi arjen turvallisuustaitojen ja omatoimisen varautumisen koulutuksen järjestämisen jatkaminen tulevaisuudessa on ehdottoman tärkeää. Kouluttautumisen pitää olla mahdollista myös niille ei-asevelvollisille, jotka eivät tee sitoumusta. Liitto toivoo, että turvallisuus- ja varautumiskoulutus turvataan nostamalla se Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkiseksi tehtäväksi (7 ) tai muulla tavoin turvaamalla riittävä rahoitus naisten turvallisuus- ja varautumiskoulutukseen. Valtionavustuksesta on varattava riittävä osuus naisten sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta varten (11 ).

12 (40) Ei-asevelvollisten mahdollisuudet sitoutua muidenkin hallinnonalojen kriisitilanteissa ja poikkeusoloissa tarvittavien organisaatioiden tehtäviin tulisi selvittää. Ei-asevelvollisten kansalaisten maanpuolustustahto ja halukkuus vapaaehtoistoimintaan ovat vahvuuksia, jotka tulee ohjata palvelemaan myös arjen turvallisuutta ja varautumista uusiin uhkiin. Siviilihallinnon kentässä on runsaasti tehtäviä, joissa ei-asevelvollisten kouluttautuneiden ja motivoituneiden kansalaisten osaamiselle olisi käyttöä. Maanpuolustuskiltojen Liitto ry: Vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestelmän toimivuus edellyttäisi koko järjestelmän tavoitteiden ja koulutuksen sisällön uutta arviointia. Erityisesti seuraaviin seikkoihin tulisi kiinnittää huomiota: 1) Sotilaallisen ja sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen erottelu tulisi lopettaa. Esimerkiksi tykistön koulutuksessa erottelu merkitsee sitä, että viestivälineillä tai tykistötasolla tapahtuva koulutus, jossa ei käytetä aseita eikä a- tarvikkeita, on vain sotilaallisia valmiuksia palvelevaa. Tämä merkitsee käytännössä puolustusvoimien kaiken tuen puuttumista (ml. kutsujen kohdentaminen ja kurssin maksaminen Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle). 2) Sotilaallisen koulutuksen nousujohteinen järjestelmä tulisi saada luoduksi. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen haaste on luoda sellainen koulutusjärjestelmä, joka todella palvelisi sotilaallisen valmiuden kehittämistä. Suomen Punainen Risti: Vapaaehtoista maanpuolustusta koskevan lainsäädännön oltua voimassa vasta vuoden Suomen Punaisen Ristin kokemukset lainsäädännön toimivuudesta ovat vielä rajalliset. Alustavien kokemusten perusteella Suomen Punainen Risti katsoo, että lainsäädäntö on jossain määrin selkeyttänyt eri vapaaehtoisjärjestöjen roolia heidän tukiessaan ja täydentäessään viranomaisia. Vapaaehtoista maanpuolustusta koskevaa lainsäädäntöä kehittäessä Suomen Punainen Risti painotti, että sodan oikeussääntöjen kunnioittaminen sekä siviilien tehokas suojelu edellyttävät, että sotilaallisten ja siviilitoimijoiden roolit ja tehtävät on selkeästi eroteltu toisistaan. Tehokas erottelu edellyttää, että nämä erilaiset roolit ja tehtävät huomioidaan jo rauhan aikana. Lain 27 :n 2 kappaleen mukaan Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPKY) jatkaa toimintaansa valmiuslain (1080/1991) 2 :ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissa, ja sen perustehtävät liittyvät sotilaalliseen maanpuolustukseen sekä sotilaallisen valmiuden ylläpitoon. Siksi MPKY:n poikkeusolojen ja sodan ajan rooli tulisi rajoittaa sotilaallisten tehtävien suorittamiseen tai puolustusvoimien tukemiseen. Siviilien tehokkaan suojelun edistämiseksi MPKY:n ei poikkeus- ja sotatilanteissa tulisi järjestönä toimia siviilitoimijoille tarkoitetuissa tehtävissä. MPKY:ssä toimivat siviilihenkilöt, jotka haluavat poikkeusoloissa tai sotatilanteissa suorittaa siviililuontoisia väestönsuojelutehtäviä, voivat tehdä niin siviilitoimijoiksi katsottavien vapaaehtoisjärjestöjen kautta (VPK:t, Suomen Punainen Risti, Suomen Meripelastuseura). Lainsäädännön voimaantulon myötä vaikuttaa siltä, että MPKY:n rauhan ajan rooli on selkeämmin siirtynyt vapaaehtoisen sotilaallisen maanpuolustuksen tukemiseen. Tämä vastaa lainsäädännön tavoitteita. Kuten vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain hallituksen esityksessä todettiin, lainsäädännön tavoitteena ei ollut luoda rinnakkaista vapaaehtoisten hälytysjärjestelmää hyvin toimivan ja viranomaisten käyttämän vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) rinnalle. Esityksessä todettiin myös, että jos vapaaehtoiseen maan-

13 (40) puolustukseen osallistuvat henkilöt virka-avun ulkopuolella osallistuvat viranomaisten tukemiseen esimerkiksi etsinnöissä ja suuronnettomuuksissa, tulee sen tapahtua Vapepan koordinoidun toiminnan kautta ilmoittautumalla Vapepan hälytysryhmäksi. Suomen Punaisen Ristin kokemusten perusteella edellä mainitut asiat on toistaiseksi huomioitu lainsäädännön toimeenpanossa. Poikkeuksena voidaan mainita kuitenkin nk. kotiseutuharjoitukset, joiden seurauksena on syntynyt Vapepan ulkopuolella toimivia vapaaehtoisryhmiä, jotka ovat sopineet valmiustoiminnasta paikallisviranomaisten kanssa. Myös naisjärjestöjen ryhmien osallistuminen hälytystoimintaan viranomaisten tukena tulisi kanavoitua Vapaaehtoisen pelastuspalvelun hälytysjärjestelmän kautta. Sisäasiainministeriö: Puolustusvoimat asevelvollisineen sekä vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt ja -yhdistykset ovat olleet erittäin tärkeä yhteistyökumppani poliisin virka-apua vaativissa tehtävissä. Toivottavaa olisikin, ettei tähän ole suunnitteilla muutoksia. Päinvastoin voisi jopa ajatella, että yhteistyötä vapaaehtoisen maanpuolustuksen osalta siis lisättäisiin. Poliisihenkilöstön osallistumista koulutustilaisuuksiin tulisi kannustaa ja koulutuksessa voisi tuoda enemmän esille muun muassa siviilikriisinhallintaan liittyviä valmiuksia. Todettakoon vielä muistutuksena, että 1.1.2009 lukien poliisin paikallisorganisaatio koostuu 24 itsenäisestä poliisilaitoksesta toimialueineen. Pääesikunta: Osa puolustusvoimien sisäisellä lausuntokierroksella esiin tuoduista lain soveltamiseen ja tulkintaan liittyvistä kysymyksistä on pääesikunnan näkemyksen mukaan ohjeistettavissa puolustusvoimien sisäisin määräyksin ja ohjeistuksin eikä näiden osalta tarvita lainsäädäntömuutoksia. Saatujen lausuntojen perusteella voidaan todeta, että keskeisimmät vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain tulkintaan liittyvät haasteet ovat koskeneet 1) sotilaallisen koulutuksen ja sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen yksiselitteiseen määrittelyyn, 2) kouluammuntojen johtaminen ja 4) lain 23 :ssä tarkoitettuun puolustusvoimien virka-aputehtäviin osallistumiseen (kutsumismenettely). Lausuntojen perusteella voidaan todeta, että laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta ja sen nojalla annettu asetus on koettu pääosin toimivaksi ja tarpeelliseksi sääntelyksi. Lakiin on liittynyt tulkintoja, eriäviä kantoja ja värikästäkin kieltä julkisuudessa. Syksyn 2008 aikana pääesikunta, puolustusministeriö ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys ovat yhteisessä työryhmässä tarkastelleet reservin koulutusjärjestelmän normiohjaukseen ja lain tulkintaan liittyviä tulkintaerimielisyyksiä. Työryhmä totesi yhteisesti, ettei välitöntä tarvetta normiohjauksen uusimiselle ole. Monet hallintoyksikköjen esittämistä huomioista ovat koulutuksellisia. Pääesikunta on ottanut nämä huomioon.

14 (40) 4. Ei huomautettavaa/lausuttavaa Opetusministeriö toteaa, että sillä ei ole huomauttamista lausuntopyynnössä mainittujen lakien ja asetusten täytäntöönpanosta tai toimivuudesta eikä opetusministeriö tällä kertaa esitä säädöksiin muutosehdotuksia. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:lla ei ole lausuttavaa liittyen vapaaehtoista maanpuolustusta koskevan lainsäädännön täytäntöönpano ja toimivuus lausuntopyyntöönne. Länsi-Suomen lääninhallitus kiittää sille varatusta mahdollisuudesta antaa lausunto viitekohdassa mainitusta asiasta ja ilmoittaa, ettei sillä ole lausuttavaa asian johdosta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lla ei ole lausuttavaa asiasta. Oulun lääninhallituksella ei yleisesti ottaen ole huomauttamista asiakohdassa mainittujen lakien täytäntöönpanosta ja toimivuudesta. Lääninhallituksen poliisiosaston on poliisin näkökulmasta antanut oman lausuntonsa sisäasianministeriölle. Lääninhallitus liittää mukaan poliisiosaston lausunnon ja yhtyy siinä esitettyihin näkökohtiin. Pelastustoimen osalta sisäasiainministeriö pitää puolustusvoimista annetun lain ja vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sääntelyä puolustusvoimien ja vapaaehtoisten henkilöiden osallistumisesta pelastustoimintaan onnistuneina ja sääntelyllä turvataan asianmukaisesti pelastustoimen resurssitarpeita erityisesti suuremmissa onnettomuustilanteissa. Poliisitoimen osalta sisäasiainministeriö viittaa ministeriön poliisi-osaston lausuntoon. Ministeriöllä ei ole lausuntopyynnön johdosta muuta lausuttavaa. Helsingin hovioikeus: Hovioikeudessa käsitellyissä sotilasasioissa ei ole tullut esille lausuntopyynnössä tarkoitettujen säädösten toimivuuteen liittyviä kysymyksiä eikä hovioikeudella sen vuoksi ole lausuttavaa lausuntopyynnössä tarkoitetuista seikoista. Hovioikeus on myös varannut sotilasoikeudenkäyntiasioita käsitteleville käräjäoikeuksille tilaisuuden toimittaa hovioikeudelle lausunto kokemuksistaan ja näkemyksistään lausuntopyynnön tarkoittamista seikoista. Hovioikeus on erityisesti pyytänyt käräjäoikeuksia ilmoittamaan, onko niissä käsitelty vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettuun lakiin perustuviin harjoituksiin liittyviä rikosasioita. Käräjäoikeudet eivät ole hovioikeuden asettamaan määräaikaan mennessä antaneet lausuntoja. Muutamat käräjäoikeudet ovat kuitenkin erikseen ilmoittaneet, että niissä ei ole käsitelty edellä tarkoitettuja rikosasioita. Sisäasiainministeriön rajavartio-osasto (Rajavartiolaitoksen esikunta) toteaa lausuntonaan, että Rajavartiolaitoksen rooli on säädetty riittävällä tarkkuudella siten, että rajavartioston toiminnalle osana vapaaehtoista maanpuolustusta on tarvittavat perusteet. Rajavartiolaitoksessa on järjestetty yksi vapaaehtoinen kertausharjoitus vuonna 2008 Pohjois-Karjalan rajavartiostossa. Rajavartiolaitoksen esikunnalla ei ole muutoin lausuttavaa lausuntopyynnössä pyydettyihin asioihin.

15 (40) Suomen Kuntaliitto: Tässä vaiheessa, lain juuri astuttua voimaan, ei vielä ole tietoa miten lain toimeenpano mahdollisesti vaikuttaa kuntien toimintaan. Tällä perusteelle emme esitä lausuntoa asiasta. Toivomme, että työn edetessä saamme jatkossa lisätietoa ja mahdollisesti voimme ottaa kantaa asiaan myöhemmin. Työ- ja elinkeinoministeriöllä ei ole erityistä lausuttaa. Asiaa koskevassa hankkeessa tarkoitetut selvitettävät kysymykset eivät kuulu ministeriön toimivaltaan. Ministeriö pitää kuitenkin tärkeänä, että hankkeen yhteydessä selvitetään myös vapaaehtoiseen maanpuolustukseen osallistuvien henkilöiden työnantajien näkemykset lain vakutuksista. Valtioneuvoston oikeuskansleri ilmoittaa, ettei hänellä ole asiassa lausuttavaa. Upseeriliitolla ei ole lausuttavaa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. 5. Lain selkeys Suomen Rauhanturvaajaliitto (SRTL) pitää lakia selkeänä ja yksiselitteisenä. Suomen Reserviupseeriliitto keskittyy lausunnossaan ennen kaikkea reserviläistoiminnan normiohjaukseen sekä vapaaehtoisen sotilaallisen koulutuksen ja sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen ja ampumakoulutuksen toteutumiseen, koska nämä ovat käytännön toiminnan kannalta keskeisiä toimintoja ja koska näiden osalta esiintyi vuoden 2008 aikana erittäin paljon epäselvyyksiä. Reserviläisliitto ry: Lain eduskuntakäsittelyssä lopulliseen muotoon muokatut käsitteet sotilaallinen koulutus ja sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus eivät ole osoittautuneet muotoilultaan täysin onnistuneiksi. Tätä kuvastavat mm. erilaiset tulkinnat siitä, mikä on sotilaallista koulutusta ja miten sitä pitää ja voidaan Puolustusvoimien taholta tukea. Käsitteiden erilaiset tulkinnat saattava johtaa siihen, että Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämä sotilaallinen koulutus keskittyy jatkossa vain puolustusvoimien maakuntajoukoille sekä muille SA-joukoille annettavaksi koulutukseksi puolustusvoimien vapaaehtoisissa harjoituksissa. Reserviläisliitto esittää, että sotilaallisen koulutuksen määritelmään kiinnitetään lakia mahdollisesti korjattaessa erityistä huomiota. 6. Vapaaehtoistoiminnan ohjaus Maanpuolustuskoulutusyhdistys: Reserviläistoiminnan normiohjaus on käyty edellä mainituissa neuvotteluissa läpi MPK:n esittämien kysymysten pohjalta. Yhteiseksi näkemykseksi muotoiltiin kanta, jonka mukaan normeissa ei ole ilmennyt välittömiä muutostarpeita. Pääesikunta antaa kuitenkin toimintaa yhtenäistävän käskyn alajohtoportailleen. Tarkoituksena on kuitenkin tarkastella ohjeistusta jatkossa Pääesikunnan ja MPK.n yhteisessä kumppanuussopimuksen seurantaryhmässä. Eli kumppanuussopimusta kehitettäessä voi tulla tarpeita muuttaa myös vastaavia normeja.

16 (40) Sininen Reservi ry:n käsityksen mukaan lain toimeenpanoa ohjaavat PV:n asettamat normit ovat huomattavasti tiukemmat ja toimintaa rajoittavammat kuin lainsäätäjä on alun perin tarkoittanut. Suomen Reserviupseeriliitto: Lakia alempaa ohjausta (normiohjaus) tarvitaan erityisesti silloin, kun kyseessä on puolustusvoimien varusteilla, aseilla ja ampumatarvikkeilla tapahtuva koulutustoiminta. Annettu normiohjeistus on ollut laajuudeltaan mittavaa, mutta sisällöltään osittain ahtaasti tulkittua ja vaikeaselkoista. Käytännössä tämä on tarkoittanut hankaluuksia käytännön koulutustoiminnan toteuttamisessa. Merkki normiohjauksen vaikeaselkoisuudesta on ollut se, että normien vaikutukset eri puolilla maata ovat olleet hyvin erilaisia. Osassa maanpuolustuspiirejä normit eivät aiheuttaneet yhdenkään kurssin tai tapahtuman peruuntumista, toisilla alueilla jouduttiin perumaan jopa lähes 20 kurssia (Lähde: RUL:n ja RES:n kysely piireille, syyskuu 2008). Suomen Rauhanturvaajaliitto (SRTL): Puolustusvoimat ovat antaneet alajohtoportailleen omat norminsa, joita on tulkittu eri puolella Suomea eri tavoin. Tästä on aiheutunut epäselvyyksiä ja tapahtumien peruuntumisia. Asia tuli selvästi esiin kuulemistilaisuudessa. Ongelmakohtia ollaan käsittääkseni selventämässä. Tällä hetkellä kuitenkin sekava tilanne kentällä nähdään maanpuolustustahtoa alentavana asiana. NAISTEN VALMIUSLIITTO RY: Ei-asevelvollistenkin osallistuminen ammuntaharjoituksiin pois suljetaan uusilla normeilla. Kokemuksena osana koulutustapahtumaa aseen käsittely ja ammunta voi olla perusteltua myös eiasevelvollisten kohdalla. Maanpuolustuskiltojen Liitto ry: Puolustusvoimien ohjausta ei tulisi ulottaa koulutukseen tai muuhun toimintaan, jossa ei ole mukana puolustusvoimien tukea. Käytännön toteuttajien taholta lakitekstit ovat pääsääntöisesti hyvin (väljästi) kirjoitetut ja niiden perusteella toiminta on mahdollista. Ongelma tulee lain hengen toteuttamisessa, koska väljän lakitekstin ongelmana on, että ne voidaan tulkita myös niin, että mikään ei ole mahdollista. Reserviläisliitto ry: Vapaaehtoista maanpuolustusta koskevan lakiin liittyvä normiohjaus on ollut tulkinnanvaraista ja johtanut erilaisiin tulkintoihin laista eri puolilla maata. Reserviläisliitto esittää, että erityisesti Puolustusvoimien normiohjausta kehitetään yksiselitteisemmäksi. Pääesikunta: Pääesikunta antoi vuonna 2008 vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain nojalla useita normiohjausasiakirjoja. Lausuntojen perusteella voidaan todeta, että tämä lain ja asetuksen nojalla annettu normisto koettiin puolustusvoimien hallintoyksiköissä tietyissä määrin vaikeaselkoiseksi ja osin tulkinnanvaraiseksi. Voitaneen todeta, että normiohjauksesta ja sen sisällöstä tiedottaminen reserviläisille tapahtui lyhyellä ajalla, jonka seurauksena varsin laajasti yhteistoimintatahot, lähinnä Maanpuolustuskoulutusyhdistys ja maanpuolustusjärjestöt, kokivat normiohjauksella rajoitettavan vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintamahdollisuuksia. Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen suunnittelua ja käytännön toteutusta hankaloitti osin myös samaan aikaan toteutettu puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistaminen, jossa toiminnan suunnittelu- ja ohjausvastuut muuttuivat aikaisemmasta toimintamallista.

17 (40) Reserviläistoiminnan ohjaus on osa laajempaa normiohjauksen kokonaisuutta. Tämä laaja reserviläistoimintaa koskeva normien uudistustyö on toteutettu melko lyhyessä ajassa, eikä sen vaikutuksia pystytä vielä täysin arvioimaan. Olennaista on normiohjauksen jalkauttaminen ja siitä tiedottaminen sekä puolustusvoimien hallintoyksiköihin että yhteistyötahoille reservissä. Tähän jalkauttamiseen ja tiedottamiseen kiinnitetään erityistä huomiota vuonna 2009. 7. Naisten ja ei- asevelvollisten osallistumismahdollisuudet Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta: Lain tavoitteena on ollut parantaa naisten mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Naiset, jotka eivät ole suorittaneet vapaaehtoista asepalvelusta, voivat osallistua sitoumuksen tehtyään puolustusvoimien järjestämiin vapaaehtoisiin harjoituksiin erityisosaamista vaativissa, sotilaallista maanpuolustusta tukevissa tehtävissä. Naisia voidaan varata ja sijoittaa puolustusvoimien sodan ajan kokoonpanoihin sekä MPK:n koulutus- ja tukiyksiköihin. Tämä mahdollisuus on toteutumassa vuoden 2009 kuluessa myös puolustusvoimien kokoonpanojen osalta. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tehtävänä on kehittää naisten mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Naisten sotilaalliselle ja sotilaallisia valmiuksia palvelevalle koulutukselle olisi luotava selkeä suunnitelma ja varmistettava myös puolustusvoimien tuki. Sama koskee naisten muuta vapaaehtoista kouluttautumista. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE): kiinnittää lausunnossaan huomiota vapaaehtoista maanpuolustusta koskevaan lainsäädäntöön liittyviin sukupuolten välisen tasa-arvon kysymyksiin. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta toteaa, että huomiota tulee kiinnittää laajempiin tasa-arvoa ja maanpuolustusta koskeviin haasteisiin. Samalla kun naisten ja miesten tasavertaiset mahdollisuudet vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan tulee taata laissa entistä paremmin, vapaaehtoisen toiminnan vahvistuminen maanpuolustuksen kentässä vaatii kriittistä huomiota. Valtion tehtävien siirtyminen yhä laajemmin ns. kolmannen sektorin vastuulle myös maanpuolustussektorilla aiheuttaa erilaisia seurauksia eri nais- ja miesryhmille ja sukupuolten välisille valtasuhteille. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta toteaa, että kaiken kaikkiaan maanpuolustusta koskevan lainsäädännön viimeaikaiset muutokset (mm. laki puolustusvoimista, asevelvollisuuslaki, laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta) edellyttävät kokonaisvaltaista sukupuolivaikutusten arviointia. Maanpuolustuskoulutusyhdistys: Naisten osallistuminen vapaaehtoisiin harjoituksiin lain (19 ) edellyttämässä laajuudessa on vielä erittäin vähäistä. Tältä osalta myös puolustusvoimien normiohjaus on vasta tulossa. Kuitenkin MPK on yrittänyt pitää uutta lainsäädäntöä esillä kaikessa rekrytointitoiminnassaan ja näkee tämän tehtävän hyvin tärkeänä, vaikka se ei mahdollisesti koskettaisikaan suurta määrä henkilöitä.

18 (40) Suomen Rauhanturvaajaliitto (SRTL): SRTL:n jäsenistössä on myös muutamia naisia, jotka eivät ole reserviläisiä, mutta ovat osallistuneet kriisinhallintaoperaatioihin ja saaneet asekoulutusta ja kantaneet asetta palvelusaikanaan. Heistä osa on osallistunut myös FP- tapahtumaan. Liitto toivoo, että he jatkossakin voisivat osallistua ampumakoulutukseen. Sininen Reservi ry: Naisten ja muiden kuin reserviin kuuluvien asema ja osallistuminen koetaan hyvinkin haasteelliseksi, syitä on muutamia. Aikaisemmin on mm. MPK:n meripuolustuspiirin toimeenpanemissa, PV:n tilaamissa harjoituksissa ollut naisia ja muita kuin reserviin kuuluvia paljonkin mukana eri tehtävissä: toimisto-, huolto- ja myös koulutustehtävissä. Lain voimaantulon jälkeen ei heitä kuitenkaan ole voitu hyödyntää PV:n tilaamissa tai muissa vapaaehtoisissa harjoituksissa, syynä on tiukka normiohjaus. Tästä johtuen pelkona on se, että naisten ja muiden kuin reserviin kuuluvien rekrytointi MPK:n KOTU-yksiköihin saattaa olla hyvin haasteellista. Toisena suurena haasteena koetaan se, että naisia koskevat rekisterit ovat hajallaan (vrt. Naisten Valmiusliiton NASTA-harjoituksissa koulutetut naiset eri alueilta). Positiivisena poikkeuksena edelliseen voidaan todeta "Liikenteen polttoainesäännöstelykoulutus (LIPO)" ja siihen tehtävään sitoutuminen poikkeusoloisissa on tuonut etenkin naisille yhden uuden mahdollisuuden toimia. Kyseessä on kuitenkin vain yksi toimintamuoto eikä se sellaisenaan sovellu kaikille halukkaille. Naisten ja muiden kuin reserviin kuuluvien osallistuminen ammuntaharjoituksiin pois suljetaan uusilla normeilla. Ammunta on yksi keskeisistä maanpuolustustaidoista, puhumattakaan sen välillisestä vaikutuksesta maanpuolustustahtoon. Naisten ja samalla muiden reservin ulkopuolella olevien osallistumisedellytyksiä tulee parantaa tarkennetulla ohjeistuksella sekä selkeällä tarpeen ja tehtävien ilmaisemisella. Yhden keskeisimmän maanpuolustustaidon, ammunnan ja sen taitojen ylläpitämiseen, osallistumisen edellytyksiä ohjaavaa, nyt aivan liian tiukkaa ammuntanormia, tulee väljentää. SOTILASKOTILIITTO SOLDATHEMSFÖRBUNDET RY: Sotilaskotitoiminnan suunnittelusta ja johtamisesta suurissa sotaharjoituksissa vastaavat pääasiassa huoltorykmenttien sotilaskotipäälliköt tai valmiusryhmästä valittu jäsen sijoituspaikkana Huoltorykmentin esikunta. Heidät on valittu tehtäviinsä pitkän ja monipuolisen sotilaskotityössä usean vuoden aikana hankitun kouluttautumisen ja harjoittelun perusteella kuten lain 19 edellyttää. Poikkeusolojen sotilaskotitoimintaa harjoitellessa sotilaskotipäällikön sijoituspaikka on huoltorykmentin esikunta, mutta heidän asiantuntijan asemaansa ei voida määritellä puolustusvoimien organisaatiossa. Olisi toivottavaa, että ne erityisosaamista vaativat tehtävät, joihin voidaan sijoittaa myös varusmiespalvelusta suorittamattomia asiantuntijoita saavat virka-aseman esim. sotilasvirkamiehinä. Sotilaskotipäälliköinä ja valmiusryhmissä on sisaria, jotka ovat varusmiespalveluksessa saaneet silloisen koulutuksen ja sotilasarvon. Miehistökoulutuksen saaneena reserviläisen toimiessa sotilaskotipäällikkönä huoltorykmentin esikunnassa, on hän alisteisessa asemassa huoltorykmentin esikuntaan sijoitettuihin upseereihin nähden ja tällä asetelmalla on vaikea toimia tehtävässään asiantuntijana. Toivomme, että kaikki ne henkilöt, jotka toimivat lain 19 mainituissa tehtävissä huolimatta siitä ovatko he suorit-

19 (40) taneet varusmiespalvelusta, toimivat tehtävässään sotilasvirkamiehen asemassa kuten rauhanturvatehtävissä on mahdollista. Maanpuolustuskiltojen Liitto ry: Naisia ja muita asevelvollisuuden ulkopuolisia (esim. yli 60 vuotiaita) tulisi kohdella samalla tavoin. Osallistuminen olisi mahdollista, kun se parantaa henkilön kykyä selvitä omassa kriisinajan tehtävässä. Maanpuolustusnaisten Liitto ry: Maanpuolustusnaisten Liitto ry on tyytyväinen, että naisten rooli on virallistettu lain tasolla tehtäessä maanpuolustustyötä. Pitää selkeästi määritellä niin tuki- kuin muutkin tehtävät kriisi- ja poikkeusoloissa, missä naisten laaja osaaminen ja koulutus voidaan ottaa huomioon. Liiton naiset ovat kouluttautuneet ja harjaantuneet monien harjoitusten ja kurssien johtajina ja toimihenkilöinä. Tämä voimavara tulee hyödyntää vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Tätä kautta luodaan myös vahvaa maanpuolustustahdon ja tiedon lisäämistä naisten keskuudessa. Se tukee myös kokonaismaanpuolustusta ja arjen turvallisuuden lisäämistä. Naisten osuus on otettava paremmin huomioon valittaessa henkilöitä vapaaehtoisen maanpuolustuksen eri tasoille. Epäkohdaksi on koettu se, kun nainen lähtee kouluttajaksi, niin hän joutuu ottamaan vapaapäivän, kun taas henkilö (yleensä mies) lähtee kertausharjoitukseen, hän saa siitä reserviläispalkan ja päivärahan. Tähän tilanteeseen tarvitaan korjaus. Ampumaharjoitusten järjestämistä myös naisille on helpotettava. Liiton toiminta perustuu miltei yksinomaan jäsenmaksutuloihin ja mittavaan vapaaehtoistoimintaan. Liitolla ei ole ollut varaa yhteenkään vakinaiseen työntekijään. Kaikilla muilla vastaavilla järjestöillä on myös valtion tukea maanpuolustustahdon ja tiedon sekä arjen turvallisuuden lisäämiseksi. Liitto odottaa tasavertaista kohtelua. Pääesikunta: Pääesikunnan henkilöstöosasto tuo lausunnossaan esille harkittavaksi sitä, että Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen poikkeusolojen tehtävät määriteltäisiin tarkemmin. Tällä mahdollistettaisiin ei-asevelvollisten vapaaehtoisten osallistuminen maanpuolustuskoulutukseen Maanpuolustuskoulutusyhdistysten koulutus- ja tukiyksiköiden varausten kautta. Tällä menettelyllä kehitettäisiin myös naisten osallistumismahdollisuuksia vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen. Saatujen lausuntojen perusteella voidaan todeta, että lain 4 luvun 19 :n mukaisen osallistumisoikeuden toteuttaminen on käytännössä ongelmallista, koska ei-asevelvollisten vapaaehtoisten naisten tietojen ja lakisääteisten etujen hallinnointi ei ole voimassa olevien säännösten perusteella mahdollista asevelvollisten tietojärjestelmässä (AVT-OPJO). AVT-OPJO mahdollistaa vain naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneiden tietojen käsittelyn. Pääesikunta kiinnittää kuitenkin huomiota asevelvollisuuslain (1438/2007) 91 :ään, jossa säädetään asevelvollisrekisterin käyttötarkoituksesta. Tämän lainkohdan 2 momentin mukaan asevelvollisrekisterissä voidaan lisäksi käsitellä muun kuin asevelvollisen henkilötietoja poikkeusolojen tehtäviin sijoittamista

20 (40) ja varautumista varten, kun tieto koskee: 2) vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetussa laissa tarkoitetun sitoumuksen antanutta. Näin myös sitoumuksen antaneen ei-asepalvelusta suorittaneen naisen tietoja voidaan lain mukaan merkitä asevelvollisuusrekisteriin. Lisäksi lain 7 :ssä on säädetty Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tehtävistä ja lain 27 :ssä todetaan tehtävien jatkuvan poikkeusoloissa. Sitoumuksen antamisesta suoraan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutus- ja tukitehtäviin on säädetty lain 28 :ssä. 8. Vapaaehtoisten sotilaallinen koulutuksen ja sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen sekä ampumakoulutuksen toteutuminen Eduskunnan apulaisoikeusasiamies: Pääesikunnassa 9.11.2009 järjestetyssä kuulemistilaisuudessa tuli ilmi, että muutosta haluttaisiin erityisesti tapaan, jolla sotilaallista koulutusta johdetaan ja valvotaan. Lain 21 :n mukaan sotilaallinen koulutus ja puolustusvoimien aseilla tapahtuvat kouluammunnat on kaikissa tapauksissa toteutettava sotilasviranomaisten johdon ja valvonnan alaisena. On mielestäni periaatteellisesti tärkeää, että sotilaallinen koulutus tapahtuu aina puolustusvoimien valvonnassa. Levennyksiin ei ole mielestäni tältä osin aihetta. Asiaa on arvioitava nimenomaan puolustusvoimien tarpeen näkökulmasta. Kuulemistilaisuudessa tuotiin esiin, että puolustusvoimien tarpeet voidaan täyttää nykyisillä säännöksillä. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta: Neuvottelukunta toivoo, että viranomaisvalvonnassa tapahtuvalle puolustusvoimien aseiden käytölle ammunnoissa ja muussa harjoittelussa saadaan muodostettua juridisesti kestävä menettely. Neuvottelukunta kiinnittää huomiota tarpeelle sotilaallisen koulutuksen suuntaamisesta myös sijoittamattomille reserviläisille. Lain täytäntöönpanossa yksi epäselvyyttä aiheuttanut asia on puolustusvoimien aseiden käyttö ja ammunnat MPK:n harjoituksissa. Asiasta on säädetty lain lisäksi puolustusministeriön asetuksella (1212/2007). Viranomaisvalvonnassa tapahtuvasta asekäsittelystä ja ammuntojen järjestämisestä tulisi olla yksiselitteisyys ja selkeät käytännöt eri toimijoiden kesken. Akava: Uuden lain ongelmana on se, että maakuntakomppanioille tai muille puolustusvoimien perustamisluetteloon merkityille kokoonpanoille eivät voi 60 täyttäneet antaa koulutusta MPK:n järjestämillä kursseilla. Uuden tulkinnan mukaan myös MPK:n kouluttajien pitää olla reservi-ikäisiä annettaessa PV:n joukoille koulutusta. Lakia vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettaessa puolustusvaliokunnan ja koko eduskunnan näkemyksenä oli, että MPK:n toiminnassa mukana ja myös kouluttajina voivat toimia henkilöt ikään tai sukupuoleen katsomatta. Esimerkiksi armeijaa käymättömät naiset huomioitiin erikseen eduskunnassa, jotta he voivat osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Nyt puolustusvoimien uuden tulkinnan mukaan em. kursseilla koulutettavien lisäksi myös kouluttajien on oltava varusmiespalveluksen suorittaneita ja reservi-ikäisiä. Siispä akavalainen alansa asiantuntija, esimerkiksi naislääkäri ei voi antaa ensiapukoulutusta maakuntakomppanioille tai 60 vuotta täyttänyt maanmittausinsinööri ei voi opettaa uutta kartta- ja koordinaattijärjestelmää, jossa hän on asiantuntija.