VANTAAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN

YMPÄRISTÖKESKUS VANTAAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN RAPORTTI 2008

Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan katsaus 4 1 Johdanto 6 2 Vantaan kaupunkiorganisaatio 7 3 Vantaan ekologinen kestävyys 9 4. Yleinen kehitys 9 4.1.1 Ekologinen jalanjälki 9 4.1.2 Kasvihuonekaasupäästöt 11 4.1.3 Vantaan energiankulutus 14 4.1.4 Asukastyytyväisyys 15 4.1.5 Kaupungin henkilöstön ympäristö asenteet ja -tietoisuus 16 4.1.6 Suuria kestävän kehityksen yleisiä linjauksia vuonna 2008 17 4.2 Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys 19 4.2.1 Asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten ja asuntojen osuudet 19 4.2.2 Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella 20 4.2.3 Luonnonsuojelualueet ja varaukset 21 4.2.4 Palveluiden saavutettavuus 24 4.2.5 Kestävän maankäytön uutisia vuodelta 2008 28 4.3 Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus 31 4.3.1 Sähkönkulutus Vantaalla 31 4.3.2 Lämmönkulutus Vantaalla 32 4.3.3 Yhdyskunnan ilmanlaatu 34 4.3.4 Veden kulutus 37 4.3.5 Yhdyskunnan jätevesikuormitus 38 4.3.6 Yhdyskunnan jätteet 39 4.3.7 Vuoden 2008 toimia ympäristökuormituksen vähentämiseksi 39 4.4 Liikkumisen kestävyys 45 4.4.1 Autoistuminen 45 4.4.2 Joukkoliikenteen matkustajamäärät 46 4.4.3 Kevyen liikenteen verkon pituus 46 4.4.4 Liikkumisen tehokkuuteen liittyviä uutisia vuodelta 2008 47 4.5 Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristövalistus 50 4.5.1 Paperin kulutus kaupungin virastoissa ja laitoksissa 50 4.5.2 Ympäristönäkökohdat huomioivat kaupungin hankinnat 50 4.5.3 Vihreä lippu päiväkodit ja koulut 51 4.5.4 Kaupungin järjestämään ympäristökasvatukseen osallistuminen 51 4.5.5 Ympäristökasvatustoiminta oli vilkasta vuonna 2008 52 5 Sosiaalinen kestävyys Vantaalla vuonna 2008 55 6 Ympäristötilinpito Vantaalla vuonna 2008 59 Käsitteet 62 Lähteet 64

Kaupunginjohtajan katsaus Kuva: Vantaan kaupungin kuvapankki Vuonna 2008 Vantaan kaupungin kestävän kehityksen työssä painottui seudullinen ilmastostrategiatyö. Yhtälailla ja siihen liittyen jatkettiin pitkäjänteitä työtä yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön kehittämiseksi, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi sekä ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Vantaan muuttui rannikkokaupungista sisämaankaupungiksi vuoden 2008 lopussa, kun kaupungin viimeinen ranta-alue liitettiin Helsingin kaupunkiin. Vastuu Itämeren tilasta kuitenkin säilyi, sillä Vantaanjoen ja Vantaanjoen valumanalueen aiheuttama kuormitus syntyy myös Vantaan alueelta. Mutta virtaamien mukana kulkeva kuormitus Itämereen oli vain yksi vesiteemoista, jotka puhututtivat ympäristönsuojelullisissa kysymyksissä vuonna 2008. Voidaankin sanoa, että vesiensuojeluasiat nousivat ilmastonmuutostyön lisäksi vuoden ykkösteemaksi ympäristösuojelun saralla kaupungissamme. Vantaan kaupungin strategian tavoitteiden mukaisesti kaupunkiin valmistui vuoden lopussa hulevesiohjelma ja siihen liittyvä pienvesiselvitys. Hulevesiohjelmaan kirjattiin yleiset linjaukset ja tavoitteet hulevesien mahdollisimman luonnonmukaiseen hallinnan edistämiseksi.

Tätä ei tehdä vain vesiensuojelullisista syistä, vaan ohjelma on osa kaupungin ilmastonmuutokseen sopeutumistoimia, ilmastonmuutoksen, jonka etenemisestä vuoden 2008 aikana saatiin vain entistä synkempiä uutisia sitä mukaa kun ilmiön kehittymisestä julkaistiin yhä hätkähdyttävimpiä tutkimustuloksia. Hyviä uutisia saatiin, kun YTV:n Seutu- ja ympäristötiedon laskelmat kertoivat, että pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt olivat poikkeuksellisen matalat vuonna 2008. Vantaalla kasvihuonekaasupäästöt olivat kaiken kaikkiaan noin 5 prosenttia pienemmät kuin edellisvuonna. Ilmastostrategian vertailuvuoteen eli 1990 verrattuna päästöt ovat kuitenkin kasvaneet noin 20 prosenttia. Asukaskohtaiset päästöt vuonna 2008 olivat 6,7 t CO2-ekv vantaalaista kohden. Ilmastostrategian tavoitteiden mukaan seudun asukaskohtaisten kasvihuonekaasupäästöjen tulisi vuonna 2030 olla korkeintaan 4,3 t CO2-ekv. Näitä osittain ilahduttavia uutisia synkentää kuitenkin tieto siitä, että pieni kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen johtui etenkin sähköntuotannon päästöjen poikkeuksellisesta pienemistä. Suomessa samoin kuin koko pääkaupunkiseudulla käytetyn sähkön vähäpäästöisyys johtui vesivoiman poikkeuksellisen hyvästä saatavuudesta, joten fossiilisilla polttoaineilla tai turpeella erillistuotettua lauhdesähköä käytettiin tavallista vähemmän. Sähköntuotannon päästöt ovat voimakkaasti sidoksissa vähäpäästöisen vesivoiman saatavuuteen, joten ei voida puhua vielä mistään energiantuotannon päästövähenemistrendistä. Näin ollen ilmastostrategian tavoitteisiin pääseminen vaatii runsaasti työtä, sekä rakenteiden että toimintatapojen muutosta. Työ ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi jatkui aktiivisena vuonna 2008. Loppuvuodesta Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 sai onnekkaasti tukipäätöksen EU Life+ rahastolta, jonka tuloksena vuoden 2009 alussa käynnistyi YTV-vetoinen Julia 2030 nimetty hanke. Hankeen, joka toteutetaan vuosina 2009-2011, tavoitteena on tuottaa uusia keinoja kasvihuonekaasu-päästöjen vähentämiseksi seudulla. Vuonna 2008 ilmastoasiat oli korostetusti esillä myös Kehäradan ja Marja-Vantaan suunnittelussa. Marja-Vantaasta rakennetaan 27 000 asukkaan kestävän kehityksen joukkoliikennekaupunkia, jossa uusille ympäristöä säästävälle ratkaisuille annetaan tilaa ja mahdollisuuksia. Kehärata rakennetaan Vantaankoskelta Kivistön ja lentoaseman kautta pääradalle vuosina 2009-2014 Vuonna 2008 talouden ennusteet synkkenivät. Tämä alkoi loppuvuodesta näkyä muun muassa jätteiden määrän ja liikenteen vähenemisenä. Kulutuksen vähenemisen myötä luonnonvaroja käytetään säästeliäämmin, mutta toisaalta huono taloudellinen tilanne voi hidastuttaa hyvin asetettujen ympäristönsuojelullisten tavoitteiden toteutumista tai ainakin siirtää niiden toteuttamista myöhempään. Ympäristönsuojelutyö on laadultaan pitkäjänteistä ja monet tulokset saavutetaan hitaasti, joten väsymään ei saa itseään päästää. Etenkin tällaisina murrosaikoina ympäristönsuojelun tavoitteiden toteuttaminen edellyttää kaikkien, niin julkisen sektorin, elinkeinoelämän kuin asukkaiden sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Kiireellisimmistä toimista ei myöskään saisi luopua ja ympäristönsuojelun avulla voidaan saavuttaa myös säästöjä. Toivottavasti tämä, vuoden 2008 raportti, monine positiivisine viesteineen auttaa motivoimaan pitkäjänteistä kestävän kehityksen työtä kaupungissamme. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja

1 Johdanto Kestävän kehityksen raportin tehtävänä on osoittaa mihin suuntaan ympäristön hyväksi tehty työ sekä ympäristön tila kaupungissamme kehittyvät. Vantaan kestävän kehityksen vuosiraportti, joka pitää sisältää kaikki kestävän kehyksen näkökulmat, on nyt koottu toista kertaa. Ekologisia ja sosiaalisia indikaattoreita kaupungissa on seurattu jo vuosia, sen sijaan taloudellinen näkökulma eli kaupungin ympäristötilinpito on nyt toista kertaa mukana. Lisäksi raporttiin on koottu merkittävimpiä ympäristönsuojelullisia toimia vuodelta 2008. Kuva: Vantaan kaupungin kuvapankki Kestävän kehityksen indikaattorit ovat Suomen kuuden suurimman kaupungin (Helsinki, Espoo, Turku, Tampere, Oulu ja Vantaa) yhteisesti valitsemia, ja ne vastaavat myös kansallisesti ja kansainvälisesti käytössä olevia ympäristöindikaattoreita. Indikaattorit kuvaavat kestävän kehityksen suuntaa kaupunkiorganisaatiossa. Suurin osatiedoista kerätään vuosittain. Osa kuitenkin kerätään neljän vuoden välein, joko siksi, että ne vaativat laajempia laskelmia tai siksi, että ilmiöt, joita ne kuvaavat, muuttuvat hitaasti. Vuoden 2008 Vantaan kestävän kehityksen raportin indikaattoreiden päivityksessä ovat olleet apuna kesäharjoittelija Timo Kuusiola ja ympäristöasiantuntija Hanne Siikström kaupungin ympäristökeskuksesta. Maankäytön indikaattorikartat on vuodelle 2008 on tehnyt Anna-Karin Kyrönviita kaupunkisuunnittelusta.ympäristötilinpito-osion tiedot on saatu toimialojen ja liikelaitosten ympäristötilinpitoyhdyshenkilöiltä. Muut indikaattoreiden lähteet on mainittu kuvioiden yhteydessä. Kestävän kehityksen raportin on koonnut ja työtä on ohjannut ympäristösuunnittelija Tina Kristiansson ympäristökeskuksesta. Raportin on taittanut viestintäassistentti Ritva-Leena Kujala kaupunkisuunnittelusta.

2 Vantaan kaupunkiorganisaatio Vantaan kaupunkiorganisaation kuuluvat viisi toimialaa ja kaupungin liikelaitokset. Toimialat ovat: - Keskushallinto - Vapaa-aika ja asukaspalvelut - Sivistystoimi - Sosiaali- ja terveystoimi - Tilakeskus - Maankäyttö- ja ympäristö Kaupunkikonserniin kuuluvat lisäksi lähes 100 kappaletta osakeyhtiötä, säätiöitä, yhdistyksiä ja muita yhteistöjä, joissa kaupungilla yksin tai tytäryhteisöjen kanssa on määräysvalta sekä kuntayhtymiä ja muita yhteisöjä, joissakaupunki on osakkaana tai jäsenenä. Lisäksi kaupungilla on kolme liikelaitosta: - Pelastuslaitos (Keski-Uudenmaan pelastuslaitos) - Vantaan työterveys - Vantaan Vesi Vantaa Väestö 1.1.2009 195 397 Väestöntiheys as/maa-km 2 820 Pinta-ala, km 2, (josta maata, km 2 ) 242,7 (240,8) Kaupungin henkilöstömäärä 11694 -vakituiset 9095 Elinkeinorakenne (31.12.2006) - palvelut 21,3 % - teollisuus 14,0 % - kauppa 26,0 % - rakentaminen 6,6 % - liikenne 16,7 % - rahoitustoiminta 14,3 - maa-, metsä- ja kalatalous sekä kaivostoiminta 0,4 % Suurimmat työnantajat Vantaan kaupunki, Finnair Oyj, NCC rakennus Oy, Vaisala Oyj, Finnair catering Oy (2004, yritysrekisteri) Talous vuonna 2008 -vuosikate/poistot 104,7% -investointien tulorahoitus 62,9% -lainat ( /asukas) 3 074 -konsernilainat ( /asukas) 7 029

3 Ympäristöjohtaminen Vantaalla Vantaalla ympäristöasioita ohjaa koko kaupungin tasolla valtuuston päättämä kaupunkistrategia ja sen asettamat tavoitteet. Kaupunkistrategian asettamien tavoitteiden mukaan ympäristöjohtamista Vantaalla ollaan kehittämässä siten, että ympäristöasiat huomioidaan entistä paremmin kaupunkiorganisaation kaikessa toiminnassa ja kaikilla toimialoilla.tavoitteena on aikaisempaa kokonaisvaltaisempi ympäristöasioiden hallinta ja ennaltaehkäisevä ympäristönsuojelutyö. Ympäristöjohtamisen työkaluina Vantaalla ovat talousarvioon asetetut ympäristötavoitteet, ympäristöraportointi ja ympäristöohjelmatyö. Ympäristöjohtamisen tärkeimmän resurssin muodostaa kaupungin henkilöstö, jonka osaamista ja motivaatiota tuetaan tiedottamisella ja kouluttamisella Kestävän kehityksen periaatteet kulkevat mukana koko kaupungin missiossa seuraavasti: Kaupungin tehtävänä on turvata hyvinvointiyhteiskunnan palvelut, parantaa asukkaiden ja yritysten elin- ja toimintaympäristöä sekä turvata toimiva yhdyskuntarakenne. toiminnan lähtökohtia ovat ihmisistä välittäminen sekä yrittäjyyden, kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden arvostaminen. Vantaan visiona tulevaisuuteen on strategiassa kirjattu seuraavaa: Vantaa on kansainvälisen metropolin ytimessä vetovoimainen työn ja yritysten kasvupaikka, joka tuottaa turvallista arkea yhteisvastuullisesti, asukkaitaan kuunnellen, monikulttuurisuudesta ammentaen ja ympäristövastuuta kantaen. Vantaan kaupungin tärkeimpiä arvoja ovat: - avoimuus, luovuus, oikeudenmukaisuus ja tuloksellisuus

4 Vantaan ekologinen kestävyys Ekologisen kestävyyden mittareilla pyritään kuvaamaan kestävän kehityksen etenemistä kaupunkiorganisaation. Kokonaisvaltaisemman kuvan saamiseksi mukaan on kuitenkin otettu muutamia koko kaupungin toimintaa kuvaavia indikaattoreita. Ekologisen kestävyyden indikaattorit on luokiteltu viiteen ryhmään: - Yleinen kehitys - Maankäyttö ja kaupunkirakenne - Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus - Liikkumisen kestävyys - Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristökasvatus 4.1 Yleinen kehitys Yleisen kehityksen mittareilla pyritään kuvaamaan yhdyskunnan globaalia vastuuta, jota kuvataan tässä kolmella mittarilla. Ne ovat ekologinen jalanjälki, kasvihuonekaasupäästöt sekä kaupungin asukkaiden asukastyytyväisyys. 4.1.1 Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki kuvaa ihmisen aineellista riippuvuutta luonnosta. Jalanjälki kertoo kuinka paljon ekologisesti tuottavaa maata eli viljelymaata, laidunta, metsää, rakennettua maata ja energiankulutuksen vaatimaa maa-alaa tarvitaan resurssien tuottamiseen ja samalla sulattamaan luontoon päästöt ja jätteet. Yksikkönä käytetään globaalia hehtaaria (gha), mikä tarkoittaa hehtaaria, jolla on maapallon keskimääräinen tuottokyky. Ekologinen jalanjälki lasketaan henkeä kohti vuodessa eli se kertoo kuinka paljon ekologisesti tuottavaa maata tarvitaan ylläpitämään esimerkiksi suomalainen tai vantaalainen. Kunnan ekologinen jalanjälki saadaan laskemalla kunnan asukkaiden ekologiset jalanjäljet yhteen. Kuva: Vantaan kaupungin kuvapankki

Luonnonvaroja kuluttavina toimintoina laskelmassa tarkastellaan ravinnontuotantoa, asumista. liikennettä, kulutushyödykkeitä ja palveluita. Laskelmissa saatua alueen ekologista jalanjälkeä voidaan verrata siihen, kuinka paljon ekologista kapasiteettia eli viljelymaata, laitumia, metsiä ja rakennettua maata sillä on. Etenkin kaupunkien osalta tulee tällöin esille alueiden välinen riippuvuus, sillä harva kaupunki tulee toimeen omillaan. Samalla tavalla valtioiden väliset vertailut kuvastavat alueiden välistä riippuvuutta, koska laskelmissa otetaan huomioon tuonti ja vienti. Tällöin myös maailmanlaajuinen resurssien jako nousee esille. Ekologista jalanjälkeä ei ole viime vuosina laskettu pääkaupunkiseudulla, mutta vuonna 2001 tehdyssä laskennassa saatiin seudun asukkaan keskimääräiseksi jalanjäljeksi 5,8 gha. Verrattaessa pääkaupunkiseudun kuntia keskenään voitiin todeta, että espoolaisen jalanjälki on seudun suurin (6,0 gha), vantaalaisen lähes saman suuruinen kuin pääkaupunkiseudulla keskimäärin (5,9 gha) ja helsinkiläisen jalanjälki on pienin (5,8 gha). Kuutoskaupunkia koskevassa vertailussa erottuu Oulun muita korkeampi jalanjälki, joka johtuu pääasiassa turpeen käytöstä energiatuotannossa. Erot johtuvat lähinnä rakentamisesta, sähkönkulutuksesta ja henkilöautoliikenteestä. Vantaalaiset matkustivat helsinkiläisiä enemmän, mutta kuluttivat vähemmän kaukolämpöä ja sähköä kuin espoolaiset. Laskennan mukaan Vantaa ei riitä vantaalaisten kulutukseen, sillä vuoden 2001 laskennan mukaan vantaalaiset tarvitsisivat 44 Vantaan kokoista aluetta kulutukseensa. Pääkaupunkiseudun asukkaan ekologinen jalanjälki vastaa laajuudeltaan noin kymmentä jalkapallokenttää. Se on hieman pienempi kuin keskivertosuomalaisen jalanjälki, joka on 5,9 gha. gha 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 SGA-TOOL SYKE:n kertoimilla Espoo Helsinki Oulu Vantaa Tampere Turku Suomi Kuva 1. Pääkaupunkiseudun kaupunkien ekologiset jalanjäljet vuonna 2001(gha). Lähde: Kuutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattorit 2004-2006 gha 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Helsinki Espoo Vantaa PKS Suomi liikenne asuminen tavarat ja palvelut rakentaminen ravinto Kuva 2. Pääkaupunkiseudun kaupunkien ekologiset jalanjäljet toimintojen mukaan vuonna 2001(gha). Lähde: Kuutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattorit 2004-2006 10

4.1.2 Kasvihuonekaasupäästöt Yhdyskunnan tuottaman kasvihuonekaasupäästöjen määrä kuvaa paikallista vaikutusta maailmanlaajuiseen ilmastonmuutokseen. Paikallinen toiminta on avainasemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja tätä taustaa vasten Vantaakin on sitoutunut pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030, joka hyväksyttiin YTV-kaupungeissa alkuvuodesta 2008. Strategian tavoitteena on vähentää pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasujen päästöjä 39 prosenttia asukasta kohden vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoitellaan energiankulutuksen alentamista. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian lähtökohdaksi on laadittu pääkaupunkiseudun ilmastovisio 2030. Siinä päävisiona on, että energiatehokkuuden paraneminen ja luonnonvarojen säästävä käyttö johtaa seudun kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen sekä kilpailukyvyn vahvistumiseen. Lisäksi strategiassa esitetään kuusi sektorikohtaista osavisiota. Yhdessä nämä seitsemän visiota muodostavat kootun näkemyksen siitä tulevaisuuden tavoitetilasta, jota kohden pääkaupunkiseudulla tulee pyrkiä kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteen saavuttamiseksi. Näille visiolle on määritelty toimilinjoja visioiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Rakennukset Visio Rakennusten suunnittelua, hankintaa ja käyttöä ohjaavat elinkaarikustannukset, energiatehokkuus, monikäyttöisyys ja käyttöaste. Kaupungit toimivat esimerkkeinä. Toimilinjat Parannetaan uudisrakennusten energiatehokkuutta Parannetaan olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta Lämmitys- ja jäähdytystapavalintojen ohjaaminen Ylläpidon ja tilantarpeen arvioinnin kehittäminen ja parantaminen Hankinta-, kulutus ja jäte Visio Hankinnan ja kuluttaminen ovat kestävällä tasolla. Syntyvä jätemäärä suhteessa tuotantoon ja asukasmäärään on pienentynyt. Toimilinjat Kaupunkien hankinnoissa edistetään materiaali- ja energiatehokkuutta sekä vähäpäästöisyyttä Valistetaan kuntalaisia jätteen synnyn ehkäisyssä Teollisuuden ja palvelutoiminnan jätteiden synnyn ehkäisyä jatketaan Materiaalikierrätystä tehostetaan Jätteen käsittelyratkaisuissa huomioidaan kaikki elinkaaren aikana syntyvät päästöt Energiantuotanto Visio Lämmön, sähkön ja jäähdytyksen tuotanto on kilpailukykyistä ja ominaispäästöiltään edullista sekä pääasiassa yhdistettyä. 11

Toimilinjat Energiayritykset parantavat edelleen energiatehokkuuttaan tehostamalla toimintaansa Ohjataan keskitettyä energiantuotantoa niukkenevien päästöoikeuksien myötä vähäpäästöisempään suuntaan Hajautetun energiantuotannon ekotehokkuutta edistetään ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisätään Kaukolämpöverkkoa laajennetaan ja laajentamisen reunaehtoja selvitetään Lisätään energiansäästöneuvontaa ja -tutkimusta Maankäyttö Visio Kestävän yhdyskuntarakenteen kehittäminen perustuu sen täydentämiseen ja eheyttämiseen raideliikenteeseen tukeutuen. Toimilinjat Yhdyskuntarakennetta eheytetään Luodaan edellytykset uusiutuvien energian tuotannon ja energiansäästön lisäämiselle Liikenne Visio Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden ovat vähentyneet ainakin 20%. Joukkoliikenne, pyöräily ja kävely ovat ensisijaisina liikkumismuotoina houkuttelevampia. Toimilinjat Vaikutetaan liikenteen määrään ja kulkutapoihin parantamalla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn asemaa ja palvelutasoa Vähennetään kaupungin omista päästöistä aiheutuvia liikenteen päästöjä Vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöä edistetään Logistiikan kehittäminen Sähkö Visio Sähkönkulutus asukasta kohti on kääntynyt laskuun Toimilinjat Kehitetään kaupunkien hankintamenettelyä energiatehokkuutta tukevaksi Kohdistetaan energiakustannuksia kulutuksen aiheuttajaan ja parannetaan tiedonsaantia tähän liittyen Tiedotus Pääkaupunkiseudulla kasvihuonekaasujen päästölaskelmat tehdään Hilma-menetelmällä, joka perustuu suurelta osin Suomen Kuntaliiton ja Suomen ympäristökeskuksen Kasvener kasvihuonekaasu- ja energiatasemalliin. Laskelmiin otetaan mukaan seuraavien toimintojen aiheuttamat päästöt: rakennusten lämmitys, sähkönkulutus (Vantaalla kulutetun sähkön tuottamisen aiheuttamat päästöt Suomessa), jätteen ja jäteveden käsittely, maatalous, liikenne (autoliikenne, satamat ja paikallisjunat), sekä teollisuuden ja työkoneiden käyttämät polttoaineet. Inventaarissa ei ole mukana lentoliikennettä, laivojen päästöjä satamajärjestysalueen ulkopuolelta, ruuantuotannon ja kulutushyödykkeiden valmistamisen aiheuttamia päästöjä eikä ruuan ja muun yksityisten ihmisten kulutuksen aiheuttamia välillisiä päästöjä. Jätteiden käsittelyn, raide ja laivaliikenteen sekä teollisuuden ja työkoneiden polttoaineiden kulutuksen lähtötiedot ovat vuodelta 2007. Niiden ei uskota eroavan merkittävästi edellisvuoden luvuista. 12

Vantaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2008 olivat noin 5 prosenttia pienemmät kuin edellisenä vuotena. Ilmastostrategian vertailuvuoteen eli 1990 verrattuna päästöt ovat kuitenkin kasvaneet noin 20 prosenttia. Asukaskohtaiset päästöt vuonna 2008 olivat 6,7 t CO 2 -ekv. Asukasta kohden laskettuna kasvihuonekaasupäästöt laskivat 7 prosenttia vuoden 2007 ja 5 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Vantaan asukaskohtaiset päästöt vuonna 2008 olivat selvästi korkeammat kuin Helsingissä (5,3 t CO 2 -ekv) ja Espoossa (5,9 t CO 2 -ekv). Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteena on, että asukaskohtaiset päästöt ovat korkeintaan 4,3 t CO 2 -ekv vuonna 2030. Suurin osa eli lähes puolet Vantaan kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2008 aiheutui rakennusten lämmittämisestä, sähkönkulutuksesta aiheutui viidennes ja liikenteestä kolmannes päästöistä. Pienet päästövähennykset edellisvuoteen verrattuna johtuivat etenkin sähköntuotannon päästöjen vähenemisestä. Sähkön kokonaiskulutus pysyi lähes ennallaan edellisvuoteen verrattuna, mutta päästöt laskivat lähes 17 prosenttia. Vuonna 2008 kulutettu sähkö oli hyvin vähäpäästöistä. Tähän vaikutti muun muassa hyvä pohjoismainen vesivoimatilanne, jonka johdosta sähköä tuotettiin erillisenä lauhdetuotantona tavallista vähemmän. Sähkönkulutus ja sen aiheuttamat päästöt ovat kuitenkin kasvaneet voimakkaasti ja lähes jatkuvasti vuodesta 1990, joten ilmastostrategian vision toteutuminen vaatii sähkönkulutukseen merkittäviä leikkauksia kaikilla sektoreilla. Kaukolämmönkulutus pysyi lämpimistä säistä huolimatta lähes samalla tasolla kuin edellisvuonna. Myös kaukolämmönpäästöt olivat lähes samat kuin edellisvuonna. Vantaalla kaukolämmöntuotannosta vastaa Vantaan Energia, jonka kaukolämmöntuotanto perustuu edelleen lähes täysin fossiilisiin polttoaineisiin. Kivihiiltä poltettiin hieman enemmän ja maakaasua lähes yhtä paljon kuin vuonna 2007. Tämän vuoksi ominaispäästöt tuotettua energiayksikköä kohti pysyivät melko korkealla tasolla. Helsingissä Helsingin Energia korvasi kivihiiltä maakaasulla, minkä vuoksi sen ominaispäästöt tuotettua energiayksikköä kohti jäivät pienemmäksi kuin Vantaan Energian. Tämä selittää osittain kaukolämmöntuotannosta aiheutuvien päästöjen eron Helsingin ja Vantaan välillä. Sähkölämmityksen ja erillislämmityksen asukaskohtaisissa tuloksissa on vääristymiä, johtuen niiden alhaisemmista käyttöasteista. Todellisuudessa sähkö- ja erillislämmitys aiheuttavat suuremmat päästöt kuin kaukolämmitys. Lämmöntuotannon päästöt tulevat vähenemään merkittävästi Vantaalla uuden jätevoimalan valmistuttua. Kau- 8,00 t Co2-ekv 7,00 6,00 5,00 4,00 Tavoite 2030 3,00 2,00 1,00 0,00 1990 2007 2008 Kaukolämpö Sähkölämmitys Erillislämmitys Kulutussähkö Liikenne Teollisuus ja työkoneet Jätehuolto Maatalous Teollisuusprosessit Tavoite 2030 Kuva 3. Kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden Vantaalla. Lähde: YTV. 13

kolämmön piiriin kuuluvien kiinteistöjen osuutta tulisi lisätä, jotta lämmöntuotannonpäästöihin pystyttäisiin helpommin vaikuttamaan. Liikenteen päästöt vähenivät vuonna 2008 noin 7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Liikennesuorite väheni pääkaupunkiseudulla liki 2 prosenttia, kun edellisvuonna kasvu oli kolmen prosentin luokkaa. Liikenteen päästöjä vähensi myös raskaan liikenteen vähentyminen loppuvuonna alkaneen taantuman takia. Liikenteen asukaskohtaiset päästöt ovat vieläkin vuoden 1990 tasolla, minkä vuoksi liikenteen kasvihuonkaasupäästöt kasvavat lähes samaan tahtiin väkiluvun kanssa. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian vision mukaan asukaskohtaiset liikenteen päästöt ovat vähentyneet ainakin 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tämän vision toteutuminen vaatii suuria muutoksia liikenteen rakenteessa. Edellytyksenä on yksityisautoilun huomattava vähentyminen sekä autokannan muuttuminen vähäpäästöisemmäksi. 4.1.3 Vantaan energiankulutus Yhdyskunnan energiakulutus on hyvä indikaattori kuvaamaan yhdyskunnan toiminnan vastuullisuutta sekä energiatehokkuutta. Energiantuotanto kuluttaa merkittävästi luonnonvaroja sekä aiheuttaa ilmaan epäpuhtauksia. Tämän vuoksi yhdyskunnan energiankulutuksen määrää on tärkeätä tarkkailla ja pyrkiä löytämään keinoja energiankulutuksen vähentämiseksi. Tässä raportissa on keskitytty tarkkailemaan sähkön, lämmön, liikenteen energiankulutusta. Näiden sektoreiden vaikutus kokonaisenergiaan Vantaalla on kaikista merkittävin. Kokonaisenergianmäärään on lisätty myös teollisuuden ja työkoneiden polttoaineiden energiankulutus, jonka tieto on vuodelta 2007. Liikenteen osalta puuttuvat dieseljunat, joiden merkitys kokonaisenergiakulutukseen on hyvin pieni. Kokonaiskulutuksesta puuttuu myös lentokentän energiankulutus. Vantaan kokonaisenergian kulutus vuonna 2008 oli 5257 GWh, joka on hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Asukasta kohden kokonaisenergiankulutus vuonna 2008 oli 26 904 Teollisuus ja työkoneet 6 % Kuva 4. Kasvihuonekaasupäästöjen päästölähteiden osuudet Vantaalla vuonna 2008. Lähde:YTV Liikenne 29 % Jätehuolto 1 % Kulutussähkö 20 % Teollisuus, polttoaineet 3 % Sähkö 31 % Lämpö 38 % Maatalous 0,1 % Kaukolämpö 30 % Liikenne 28 % Sähkölämmitys 9 % Erillislämmitys 5 % Kuva 5. Vantaan kokonaisenergiankulutus sektoreittain vuonna 2008. Lähde YTV kwh/as/v. Kokonaisenergiankulutuksen vähentyminen edellisvuodesta johtui enimmäkseen liikenteen sekä lämmön energiankulutuksen vähentymisestä. Sektoreittain lämmitykseen kuluu hieman enemmän energiaa kuin sähköön ja liikenteeseen, joiden osuudet ovat lähes samat. Kokonaisuudessaan energiankulutuksen suunta on oikea, mutta aina on parantamisen varaa. 14

Kuva: Vantaan kaupungin kuvapankki 4.1.4 Asukastyytyväisyys Asukastyytyväisyys on oleellinen paikallisen tason kestävän kehityksen indikaattori. Kestävän yhdyskunnan yksi tärkeä ominaisuus on sen asukkaiden yleinen hyvinvointi. Tällä tarkoitetaan elinoloja, joihin sisältyvät turvallinen ja kohtuuhintainen asunto, peruspalvelujen saatavuus, kiinnostava ja antoisa työ, laadukas ympäristö sekä todelliset mahdollisuudet osallistua paikallisiin suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin. Kansalaisten mielipide näistä kysymyksistä on tärkeä paikkakuntaa kohtaan tunnetun yleisen tyytyväisyyden mitta. Vantaata lukuunottamatta muissa kuutoskaupungeissa asukastyytyväisyyttä seurataan kolmen-neljän vuoden välein tehtävällä kaupunkipalvelututkimuksella, joten Vantaan indikaattorin tiedot eivät ole suoraan verrannollisia muiden kuutoskaupunkien tietoihin. Vantaalla asukastyytyväisyyttä on viimeksi mitattu vuonna 2006, jolloin kaupunki oli mukana kolmivuotisessa (v. 2005-2007) Knowlwdge Network -hankkeessa. Hankkeen päätavoitteena oli parantaa asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia paikalliseen päätöksentekoon. Hankkeessa mukana olevat kaupungit ympäri Eurooppaa tekivät alkuvuodesta 2006 asukkailleen kyselyn, jonka avulla pyrittiin selvittämään asukkaiden kotiseutuidentiteettiä, heidän näkemyksiään kotikaupungin palveluista ja ongelmista sekä osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvistä kysymyksistä. Selvitysten mukaan vantaalaiset ovat varsin tyytyväisiä asumiseensa Vantaalla. Kysymykseen, kuinka tyytyväinen olette asumiseenne Vantaalla vastasi 85 olevansa erittäin- tai melko tyytyväinen, täysin tyytymättömien osuus oli vain 1 prosentti. En kovin tai ei lainkaan tyytyväinen 15 % Kuva 6. Tyytyväisyys Vantaalla asumiseen Lähde: Hanna Ahlgren-Leinvuo: Palautetta palveluista, viestejä vaikuttamisesta II. yhteenveto Knowledge Network -hankkeen asukaskysekyyn osallistuneiden kaupunkien tuloksista Vantaan kaupunki,tilasto ja tutkimus, selvityksiä nro 39 (C21:2006). Erittäin tyytyväinen 16 % Melko tyytyväinen 69 % 15

4.1.5 Kaupungin henkilöstön ympäristö asenteet ja -tietoisuus Kuva: Vantaan kaupungin kuvapankki Kaupungin henkilöstön ympäristöasenteet ja - tietoisuusindikaattori kuvaa työntekijöiden ympäristöasenteita ja -tietoisuutta. Kuutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattorityöhön liittyen Vuonna 2007 tehtiin Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Tampereella, Turussa ja Jyväkylässä laaja kaupungin työntekijöiden ympäristöasenteita ja -toimintaa koskeva tutkimus. Tutkimuksen toteutti Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Kysely jaettiin sähköpostilla ja vastauksia saatiin yh- teensä runsas 11 000. Vantaalla vastausprosentti oli verrattain hyvä, sillä se nousi lähes 30 prosenttiin. Kaiken kaikkiaan Vantaan kaupungin työntekijöiden vastauksia saatiin 1 936 kpl. Selvityksen mukaan tutkimuksessa mukana olleissa kaupungeissa työskentelevät ovat sekä asenteissaan, että toimissaan ympäristömyönteisiä. Kuten vastaavissa tutkimuksissa yleensäkin asenteet olivat hieman toimintaa myönteisemmät. 4 3,5 3,43 3,44 3,44 3,43 3,49 3,43 3,45 3 2,5 2,46 2,43 2,58 2,54 2,61 2,64 2,49 2 1,5 1 0,5 0 Vantaa Turku Tampere Oulu Jyväskylä Helsinki Espoo Ympäristöasenne Ympäristötoiminta Kuva 7. Kaupunkien ympäristöasenne ja -toimintakeskiarvot. Keskiarvo: 1= huono, 2=välttävä, 3= hyvä ja 4 = erittäin hyvä 16

4.1.6 Suuria kestävän kehityksen yleisiä linjauksia vuonna 2008 Vantaa panosti ilmastotyöhön Vuoden 2008 lopussa varmistui, että YTV sai yhdessä Helsingin seudun kaupunkien kanssa EU:n rahoitusta ilmastotalkoisiin. Työtä tehdään Julia 2030 -hankkeessa, joka on valittiin EU:n Life+ -komitean ympäristörahoitusta saavien hankkeiden listalle. Julia -hanke toteutetaan vuosina 2009-2011 Julia 2030-hankkeessa tuotetaan uusia keinoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Hankkeen tavoitteena on taata tämän päivän lapsille ekotehokas ja hyvä elinympäristö myös tulevaisuudessa. Hankkeen aikana tuotetaan asukkaille välineitä omien ilmastovaikutusten laskentaan. Ne ohjaavat ilmastoystävällisten liikkumistapojen valintaan ja jätteen synnyn ehkäisyyn. Lisäksi työn kuluessa parannetaan julkisten hankintojen ja toimitilojen ekotehokkuutta uusien toimintatapojen ja ilmastovaikutusten laskentatyökalujen avulla. Kaupungit varautuvat myös ilmastonmuutoksen alueellisiin vaikutuksiin ja hankkeessa kehitetään alueen yhteisiä ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategioita. Suuria linjauksia maankäytön ja liikenteen yhteensovittamiseen Marraskuussa valtioneuvosto sai valmiiksi työnsä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamiseksi. Keskeiset tarkennukset koskevat yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, Helsingin seudun asuntotuotannon, liikenteen ja maankäytön kokonaisuutta sekä alueidenkäytön energiakysymyksiä. Uudistuksessa Helsingin seutua koskevat alueiden käytön tavoitteet uudistettiin lähes kokonaan. Tavoitteiden mukaan Helsingin seudulle tulee laatia liikennejärjestelmäsuunnitelma ja liikennejärjestelmää tulee kehittää niin, että se hillitsee ilmastonmuutosta sekä tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja riittävän asuntotuotannon järjestämistä. Alueidenkäytön suunnittelussa Helsingin seudulla merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle ja olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista tulee ehkäistä. Alueidenkäyttötavoitteissa mainitaan myös edellytysten luominen ilmastonmuutokseen sopeutumiselle sekä energian säästäminen mukaan lukien uusiutuvien energialähteiden edistäminen. Valtioneuvoston päätös tavoitteiden tarkistamisesta tuli voimaan 1.3.2009. Vuoden 2008 lopussa myös maankäyttö- ja rakennuslakiin tuli muutoksia. Muutosten tavoitteina on tehdä kaavoitusmenettelyä sujuvammaksi, parantaa lain toimivuutta ja vaikuttaa osaltaan ilmastonmuutoksen hillintään. Lakimuutokset tulivat voimaan 1.1.2009. Pääkaupunkiseudun kannalta merkittävä on muutos, joka velvoittaa pääkaupunkiseudun kunnat (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) laatimaan yhteisen yleiskaavan. yhteiselle yleiskaavalle ei kuitenkaan asetettu määräaikaa. Elokuussa 2008 allekirjoitettiin myös Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman PLJ:n aiesopimus, joka tukee edellä mainittuja periaatteita. Aiesopimuksessa kaupungit sitoutuvat ottamaan maankäytön suunnittelussa huomioon joukkoliikennetarjonnan siten, että uudet asuin- ja työpaikka-alueet pyritään rakentamaan hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja erityisesti raideliikenteen varteen. 17

Vantaa mukaan kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeiluun Vantaa on yksi kahdeksasta kaupungista, jotka ovat ilmoittautuneet ympäristöministeriön kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten käyttöä koskevaan kokeiluun. Vantaan lisäksi kokeilussa ovat mukana Helsinki, Espoo, Turku, Raisio, Jyväskylä, Lahti ja Oulu. Ympäristöministeriö on käynnistänyt syksyn aikana neuvottelut kaupunkien kanssa ja ministeriö aloittaa omat toimenpiteensä kokeilun johdosta vuodenvaihteen jälkeen. Harkinnassa on muun muassa kokeilulain tekeminen eräiden kokeiluehdotusten mahdollistamiseksi. Osa ehdotuksista on sellaisia, että kunnat voivat edetä poikkeamismenettelyn kautta tai hiomalla omaa tulkintaansa määräyksistä. Vantaan esitys koskee muun muassa vanhojen kerrostaloalueiden yhteistilojen ja päiväkoti- tai vastaavassa käytössä olevien tilojen muuttamista asunnoiksi sekä katoille rakentamismahdollisuutta. Lisäksi Vantaa esittää nykyisin alueellisen ympäristökeskuksen myöntämien, lähinnä kerrosala-, kerroskorkeus- ja käyttötarkoituspoikkeuksia koskevien poikkeuslupien siirtämistä kaupungin päätettäviksi. Vantaan esitykseen sisältyy kotitalousvähennyksen käyttömahdollisuus perusparannuksissa myös kerrostaloasukkaille, väestösuojavaatimuksen poistaminen asuntorakentamiselta kaikilla uusilla asemakaavaalueilla, paloetäisyyksien uudet määrittelyt sekä autokatosten palomääräysten tarkistus. Marja-Vantaasta Vantaa haluaa rakentaa energiatehokkaan ekokaupungin, jossa sprinklauksen, kaukolämmön ja keskitetyn putkijätejärjestelmän käyttöönotto halutaan varmistaa asemakaavamerkinnöillä. Kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten käyttöä koskeva kokeilu on osa valtioneuvoston kuluvan vuoden alussa hyväksymää asuntopoliittista toimenpideohjelmaa. Toimenpideohjelman keskeisimmät toimenpiteet kasvukeskuksissa liittyvät rahoitukseen, tonttitarjonnan ja vuokra-asuntotuotannon lisäämiseen, asuntotuotannon kustannustehokkuuden parantamiseen ja erityisryhmien asuntotilanteen parantamiseen. Tikkurilan Silkki (Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy) 18

4.2. Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyyttä on tarkasteltu neljästä eri näkökulmasta, joilla pyritään kuvaamaan yhdyskunnan eheyttä, palveluiden ja viheralueiden saavutettavuutta sekä virkistys- ja suojelualueiden osuutta. 4.2.1 Asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten ja asuntojen osuudet Tällä mitalla kuvataan kuvaa taajama-alueen rakenteellista muutosta pyrittäessä kestävän kehityksen mukaiseen tiiviiseen ja eheään kaupunkirakenteeseen. Lisäksi se kuvaa väestön keskittymistä taajamiin. Tiivis ja toiminnoiltaan sekoittunut rakenne vähentää liikkumistarvetta, säästää energiaa mm. vähentämällä lämmönhukkaa sekä mahdollistaa laajempien luonnonalueiden säilymisen taajamien ulkopuolella. Mutta myös liiallisella tiiviydellä on haittansa, sillä elinympäristön laatu voi kärsiä Mittariilmaisee kuinka monta prosenttia yhden vuoden aikana rakennetuista kaikista rakennuksista ja asuinrakennuksista on rakennettu asemakaava-alueelle. Vuonna 2008 Vantaalle rakennetuista rakennuksista 88,2 prosenttia oli rakennettu asemakaava-alueelle. Vuonna 2008 rakennetuista rakennuksista 93,3 (97) prosenttia ja asuinrakennuksista 94,2 (96,5) prosenttia valmistui asemakaava-alueelle eli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kartta 1. Asemankaava-alueelle rakennettujen rakennusten ja asuntojen osuudet. Lähde: Vantaan kaupunki, yleiskaavoitus 19

4.2.2 Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella kuvaa maankäytön tehokkuutta ja kehityssuuntaa sekä alueen viihtyisyyttä ja monimuotoisuutta. Laskentaan on otettu mukaan V -alkuisella merkinnällä sekä SL -merkinnällä osoitettujen alueiden pinta-ala. Vuonna 2008 runsas neljännes eli 26,2 prosenttia asemakaava-alueista oli virkistysaluetta. Kuva: Vantaan kaupungin kuvapankki Kartta 2. Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella. Lähde: Vantaan kaupunki, yleiskaavoitus 20