YLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄN VAMMAISPALVELULAIN (3.4.1987/380) MU- KAISTA KULJETUSPALVELUA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET 1.12.2013 ALKA- EN 1 YLEISTÄ Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (3.4.1987/380, 8 2 mom.) mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tämän lain 2 :ssä henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Lain asettama edellytys tilan pitkäaikaisuudesta on määritelty siten, että vammasta tai sairaudesta tulee ennusteen mukaan aiheutua haittaa yli vuoden. Vammaispalvelulain (380/1987, 1 ) tavoitteena on edistää vammaisten henkilöiden edellytyksiä elää muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä ja ehkäistä sekä poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Tästä syystä kuljetuspalvelut on järjestettävä siten, että vammaisilla henkilöillä on samankaltaiset ja yhdenvertaiset oikeudet liikkua kuin muillakin yhteiskunnanjäsenillä. Kuljetuspalveluilla turvataan vaikeimmin vammaisille henkilöille kohtuulliset liikkumismahdollisuudet samoin kustannuksin kuin muille kansalaisille. Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun asetuksen (18.9.1987/759, 4 :n 2 mom.) mukaan jokapäiväiseen elämään kuuluvia kuljetuksia ovat vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvat tai lähikuntiin ulottuvat kuljetukset. Lähikunnalla tarkoitetaan asuinkunnan maantieteellisiä rajakuntia. Vammaispalvelulain kuljetuspalveluihin ja niihin liittyvine saattajapalveluineen kuuluu vaikeavammaisen henkilön työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset (VpA 4 1 mom.). Kunnalla on oikeus valita kuljetuspalvelun järjestämistapa. Kunta voi järjestää kuljetuspalvelut omana toimintana, taksikuljetuksena, kutsutaksikuljetuksena, yhteiskuljetuksena, palveluliikennettä hyväksikäyttäen tai matkojen yhdistelykeskuksien avulla tai näiden kaikkien yhdistelmänä. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 733/1992 4, VpL 380/1987 5., VpA 759/1987 4. 3 mom.) Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä järjestää vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut taksikuljetuksena, yhteiskuljetuksena ja PALI palveluliikenne kuljetuksena. Kuljetuspalveluja ja niihin liittyviä saattajapalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalveluja ei järjestetä henkilölle, joka saa näitä palveluja muun lain nojalla. (VpA 5. 1-2 mom.)
Kuljetuspalveluja on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle siten, että hänellä on mahdollisuus suorittaa välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään kahdeksantoista yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa matkaa kuukaudessa (VpA 6 ). Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään silloin kun vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai etuisuuksia muun lain nojalla (Vpl 4 ). Sairaala-, terveyskeskus-, poliklinikka- tai kuntoutusmatkat korvataan muun lainsäädännön mukaisesti (esim. Kela, vakuutusyhtiö). 2 KULJETUSPALVELUN LAAJUUS Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen (VpL 8 ). Asiakkaalle myönnetään vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa jokapäiväiseen elämään liittyviin matkoihin. Käyttämättä jääneitä matkoja ei voi siirtää seuraavalle kuukaudelle. Tämän lisäksi työ- ja opiskelumatkat myönnetään vaikeavammaiselle henkilölle yksilöllisen tarpeen mukaisesti. (VpA 4, 6.) Velvollisuus järjestää kuljetuspalvelumatkoja voi yksittäistapauksissa vammaisen henkilön olosuhteista ja kuljetuspalvelun tarpeesta esitetyn selvityksen perusteella olla laajempikin kuin 18 yhdensuuntaista matkaa. Myöntämiseen tulee tällöin olla erityiset perusteet. (Räty 2010, 160.) Mikäli asiakas itse hakee vähemmän matkoja kuin 18 matkaa kuukaudessa, niin tällöin myönnetään matkat asiakkaan oman tarpeen mukaan. 3 KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET Asiakkaalla tulee olla kotikuntalain mukainen kotipaikka SOTE kuntayhtymän alueella. Kuljetuspalveluja myönnetään hakemuksesta sellaiselle vaikeavammaiselle henkilölle; - Jonka kuljetuspalvelun tarve johtuu vammasta tai sairaudesta, joista aiheutuva haitta on pysyvä ja pitkäaikainen (VpL 2 ). Pääasiassa ikääntymisestä johtuva liikuntakyvyn aleneminen ei ole peruste vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun myöntämiselle. - Jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia (VpA 5 ) - Joka ei saa kulkemiseen tukea muiden säännösten nojalla (VpA 5 2 mom.) - Palvelun myöntäminen perustuu hakijan kanssa tehtyyn palvelusuunnitelmaan. Jos asiakas ja ei tarvitse muita vammaispalvelulain mukaisia tukitoimia, niin kuljetuspalvelu voidaan myöntää ilman, että palvelusuunnitelma on tehty. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä kuljetuspalvelu myönnetään asuinkunnassa tai lähikunnassa tapahtuviin matkoihin. Lähikuntia ovat asuinkunnan maantieteelliset rajakunnat. (VpA 4 2 mom.) Kuljetuspalveluissa tulee kuitenkin huomioida yksilöllinen tarve toiminnallisena lähikuntana sellaisiin yleensä saatavilla oleviin palveluihin, joita ei asuinkunnan tai lähikunnan alueella ole. Yksilöllisellä tarveharkinnalla voidaan edellä mainituista matkaoikeuksista poiketa perustelluista syistä ja tällöin tehdään erillinen asiakasta koskeva yksilöl-
linen viranhaltijapäätös kuljetuspalvelusta. Kunnalla on velvollisuus korvata ainoastaan kohtuulliset kuljetuspalvelut. Kohtuuttomia kustannuksia ei korvata. Lähikunniksi asuinkuntiin nähden katsotaan: Iisalmi: Kiuruvesi, Vieremä, Sonkajärvi, Lapinlahti, Pielavesi Kiuruvesi: Iisalmi, Vieremä, Pyhäntä, Pyhäjärvi, Pielavesi Sonkajärvi: Iisalmi, Vieremä, Kajaani, Sotkamo, Rautavaara, Lapinlahti Vieremä: Iisalmi, Sonkajärvi, Kajaani, Pyhäntä, Kiuruvesi 3.1 Saattajapalvelu Saattajapalveluilla tarkoitetaan välittömästi ennen matkaa, matkan aikana ja välittömästi matkan jälkeen tapahtuvaa avustamista. Saattajapalvelun tarkoituksena on mahdollistaa kuljetuspalvelun käyttö. Saattajapalvelua ei voida ulottaa muihin tarkoituksiin. Asiakkaan mukana voi kulkea yksi henkilö saattajana/avustajana, joka itse ei ole kuljetuspalvelun saaja. (VpL 8 2 mom.) Saattajapalvelua myönnetään, mikäli henkilö tarvitsee toisen henkilön apua niin paljon, että taksin kuljettajan antama apu ei ole riittävä. Asiakkaan saattajatarve selvitetään kuljetuspalvelua myönnettäessä. Mikäli asiakkaalle myönnetään saattajapalvelu, siitä tehdään päätös. Taksikortista ilmenee, onko asiakas oikeutettu ottamaan taksikyytiin mukaan saattajan. Saattajana voi toimia kuka tahansa henkilö asiakkaan omasta lähipiiristä ja asiakas hankkii itse saattajan. Saattajan matkat ovat maksuttomia. 3.2 Oman auton vaikutus kuljetuspalveluun Auto ei ole este kuljetuspalvelujen saamiselle taksipalveluna, eivätkä kuljetuspalvelut ole este autoavustuksen saamiselle. Kuljetuspalvelu matkojen määrää ei voida alentaa sillä perusteella, että asiakkaan / perheen käytössä on auto, vaan mikäli henkilö on saanut Vammaispalvelun mukaista avustusta tai autoverolain tarkoittamaa autoveron palautusta, voidaan harkinnan mukaan rajoittaa kuljetuspalvelumatkojen määrä tilanteisiin, joissa oman auton käyttö on estynyt. Asiakkaan tulee antaa selvitys, jos auton käyttö on estynyt, joko kokonaan tai tilapäisesti. Auton käyttö voi estyä esimerkiksi sairauden tai vamman muutoksesta, perhesuhteista, kuljetettavista lisä- ja apuvälineistä tai sään vaikutuksesta ym. (Räty 2010, 186.) Oman auton käyttömahdollisuus voi tässä tapauksessa vähentää asiakkaan omaa tarvetta kohtuullisiin kuljetuspalveluihin taksimatkoina ja tällöin voidaan kuljetuspalvelua myöntää vähemmän kuin 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. Edellytyksenä on lisäksi, että autoa voidaan tosiasiallisesti käyttää vaikeavammaisen kuljetukseen. (Räty 2010, 186.)
3.3 Selvitys matkojen tarpeesta Asiakas ei ole velvollinen esittämään yksilöllisiä syitä matkojensa tarpeesta. Asiakkaalta voidaan kaikissa tapauksissa pyytää yleisluonteinen selvitys matkojen tarpeesta, joka tarkoittaa sitä, että häneltä kysytään hakemuksessa ovatko matkat asioimis- ja virkistysmatkoja. Asiakkaalla on kuitenkin erityinen selvitysvelvollisuus seuraavissa tapauksissa: Työ- ja opiskelumatkat Matkojen määrälle ei ole rajoitusta. Myönnetään pääsääntöisesti asuin- ja lähikuntiin. Työmatkoina korvataan asunnon ja työpaikan väliset matkat. Matkoja ei myönnetä työnantajan määräyksestä tapahtuviin työn tekemiseen eikä yritystoimintaan liittyviin matkoihin. Hyväksyttävänä opiskeluna pidetään sellaista opiskelua, joka tähtää johonkin tutkintoon tai voi parantaa asiakkaan työllistymismahdollisuuksia. Tällaista opiskelua on myös vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Harrastusluonteiseen opiskeluun kuljetuspalvelua ei myönnetä. Hakijan tulee toimittaa todistus opiskelu- ja työpaikasta. (Räty 2010, 167.) Laitoshuolto Pitkäaikaisessa laitoshoidossa hoitomaksu kattaa pääsääntöisesti myös kuljetukset. Jos laitos ei pysty järjestämään kuljetuksia lainkaan tai riittävässä määrin, niin asiakkaan kuljetuspalvelun tarve tulee harkita tällöin normaalisti. Esimerkiksi, jos laitoksessa kuljetuksia järjestetään ainoastaan virka-aikana, niin asiakkaalla voi olla oikeus kuljetuspalveluun muina aikoina. Terveydenhuollon matkat KELA:n korvauksen piiriin kuuluvia terveydenhuollon matkoja ei korvata (VpL 4 ). 4 HAKUMENETTELY JA PALVELUNTARPEEN ARVIOINTI Kuljetuspalvelua haetaan kirjallisesti kuljetuspalvelujen hakulomakkeella vammaispalvelujen toimistolta. Hakemuksen tekee asiakas itse tai hänen valtuuttamansa henkilö. Hakemuslomakkeeseen tulee kirjata hakemuksen täytössä asiakasta avustaneen henkilön nimi ja yhteystiedot. Tarvittavat liitteet: - Lääkärin kirjoittama lausunto asiakkaan vamman tai sairauden vaikutuksesta liikkumistai muuhun toimintakykyyn. - työ- ja opiskelutodistus (mikäli hakee matkoja ko. tarkoitukseen) Kuljetuspalvelutarpeen arviointi perustuu asiakkaan elämäntilanteen, elinympäristön ja hänen vammastaan ja sairaudestaan aiheutuvan toimintarajoitteen kartoittamiseen. Palvelun tarpeen arvioinnissa pelkkä lääkärin lausunto ei ole riittävä, vaan lisäksi selvitetään asiakkaan liikkumismahdollisuudet hänen omassa asuin/toimintaympäristössään. Tarpeen mukaan pyydetään lausunnot myös muilta tahoilta, esimerkiksi fysio- ja toimintaterapeuteilta. Lausuntoja käytetään apuna kuljetuspalvelupäätöksen tekemisessä.
Tilanteen arvioimiseksi tehdään kotikäynti, ellei kotikäynnin tekemistä katsota ilmeisen tarpeettomaksi sen johdosta, että tarpeellinen selvitys asumisolosuhteista ja asiakkaan kuljetuspalvelun tarpeesta on jo sosiaalityöntekijän /palveluohjaajan käytettävissä. Arvioitaessa kuljetuspalvelun tarvetta selvitetään mm. asiakkaan liikkumisessa käytettävien apuvälineiden tarve, joukkoliikenneyhteydet, matkat pysäkille, asiakkaalle tärkeiden palvelujen sijainti ym. Arviointia tehtäessä selvitetään myös esteettömän joukkoliikenteen kuten palveluliikenteen käyttömahdollisuus. 5 PÄÄTÖKSENTEKO JA PALVELUN SISÄLLÖN MÄÄRITTELY Päätöksen kuljetuspalvelusta tekee vammaispalvelun sosiaalityöntekijä / palveluohjaaja. Asiakas saa kirjallisen päätöksen muutoksenhakuohjeineen. Kuljetuspalvelu myönnetään joko määräajaksi tai toistaiseksi. Päätös tarkistetaan aina kun asiakkaan olosuhteet muuttuvat. Jos päätös on voimassa toistaiseksi, päätös tarkistetaan asiakkaan olosuhteiden muuttuessa, mutta vähintään kolmen vuoden välein. Kuljetuspalveluhakemus käsitellään ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen ja liitteiden saapumisesta, jollei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pidempää käsittelyaikaa (Vpl 3a 1-3 mom). Kuljetuspalvelu voidaan myöntää viranhaltijan päätöspäivästä lukien, mutta kuljetuspalvelua asiakas voi käyttää kuljetuskortin saatuaan. Kuljetuspalvelukortti tilataan välittömästi päätöksen teon yhteydessä ja ko. kortin toimituksesta johtuen se on asiakkaan käytettävissä noin kahden viikon kuluttua päätöksen teosta. 5.1 Yhdensuuntainen matka Asiakkaalle myönnettävät matkaoikeudet ovat yhdensuuntaisia matkoja. Yhdensuuntainen matka on matka, joka päättyy eriosoitteeseen, kuin mistä se on alkanut. Paluu kotiin tai matkan jatkuminen yhdestä asiointiosoitteesta toiseen on toinen yhdensuuntainen matka. 5.2 Odotusaika Yhdensuuntaiseen matkaan voi sisältyä yksi matkan aikana tapahtuva pikainen pysähdys reitin varrella, joka voi kestää enintään 15 min. Ylimenevän odotusajan osan maksaa asiakas itse. Matkan alussa tai sen pääteosoitteessa tapahtuva odotus ei sisälly matkan hintaan. Asiakas maksaa odotuksen itse. 5.3 Saattajan matkat Asiakkaan mukana maksutta voi kulkea yksi henkilö, mikäli asiakas on oikeutettu saattajapalvelun käyttöön. 5.4 Matkojen määrä ja korvaustapa Omavastuu määräytyy joukkoliikenteen taksojen mukaan. Yksittäisen matkan omavastuu on joukkoliikenteen matkan pituuden mukainen maksu. Maksu tarkistetaan vuosittain matkahuollon taksojen mukaisesti. Asiakas maksaa omavastuuosuuden autoilijalle matkan päätyttyä. Pali-palveluautoissa omavastuuta ei peritä vammaispalvelulain mukaisilta kulje-
tuspalveluasiakkailta. Asiakas todentaa kuljetuspalveluoikeutensa näyttämällä kuljetuspalvelukortin autoilijalle. (Yhall. 15.2.2011/ 30, Yhall. 17.5.2011/ 91.) 5.5. Lomapaikkakunnalla suoritettavat matkat Kuljetuspalvelua on oikeus käyttää lomapaikkakunnalla ja opiskelu/kurssipaikkakunnalla, mikäli asiakkaalle kyseinen oikeus on myönnetty. Asiakkaan on haettava tätä oikeutta vammaispalvelujen toimistosta ja saatava siitä päätös. Kuukausittaiseen matkojen määrään tällä ei ole vaikutusta. Lomapaikkakunnalla käytetyt matkat sisältyvät asiakkaalle myönnettyjen matkojen määrään. Lomapaikkakunnalla tapahtuvista matkoista korvataan kohtuulliset kustannukset. 6 KULJETUSPALVELUN KÄYTTÄMINEN JA KULJETUSPALVELUN TAKSIKORTTI Matka tilataan päätöksessä ilmoitetusta kuntien taksiryhmittymien puhelinnumerosta ja/ tai pali-palveluauton numerosta. Matkat on tilattava ennakoiden etukäteen (mm. ilta-ajan ja viikonlopun matkat). Perustellusta erityissyystä voidaan myöntää lupa poiketa keskitetystä matkojen tilauksesta. Päätöksen poikkeusluvasta tekee sosiaalityöntekijä / palveluohjaaja. Kuljetuspalvelujen maksamisessa käytetään kuljetuspalvelukorttia. Kuljetuspalvelukortti on henkilökohtainen maksuväline ja siitä tulee huolehtia sen mukaisesti. Korttia ei saa luovuttaa toisen henkilön käyttöön tai hallintaan. Kortilla voi maksaa vain sellaisen kyydin, jossa kortin haltija on ollut mukana. Kortin avulla asiakas tunnistetaan autossa. Kortilla on tiedot asiakkaan käytössä olevista matkaoikeuksista, omavastuun suuruudesta, saattajaoikeudesta sekä käytössä olevista apuvälineistä. Kuljettaja lukee kortin auton maksupäätteessä ennen matkan alkua, jolloin tarkistetaan jäljellä olevien matkaoikeuksien määrä. Matka maksetaan lukemalla kortti uudelleen auton maksupäätteessä matkan päätyttyä. Mikäli kuljetuspalvelukortti katoaa, on siitä ilmoitettava välittömästi vammaispalvelutoimistoon. Uudesta kortista veloitetaan kortin hankinnasta ja käsittelystä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymälle aiheutuneet kustannukset. Jos asiakas käyttää kuljetuspalveluja väärin, niin häntä huomautetaan asiasta kirjallisella huomautuksella. Mikäli kuljetusoikeus ylittyy, niin asiakasta veloitetaan kuljetusoikeuden ylittävältä osalta. Jos kuljetuspalveluja käytetään ohjeiden vastaisesti, on seurauksena kuljetuspalvelukortin käytön keskeyttäminen tai lakkauttaminen ja mahdolliset rikosoikeudelliset toimenpiteet. Ohjeiden vastaisen tai vilpillisen toiminnan seurauksena korvatut matkakustannukset peritään asiakkaalta takaisin.
7 OLOSUHTEIDEN MUUTOKSET Kuljetuspalveluja saavan henkilön on ilmoitettava vammaispalvelutoimistoon kaikista muutoksista (esim. toimintakyvyn muutokset, yhteystietojen muutokset, osoitteen muutokset, pitkäaikaishoitoon siirtyminen). Kuljetuspalvelupäätös tarkistetaan, mikäli muutokset sitä edellyttävät. Kuljetuspalvelupäätös lakkautetaan, mikäli asiakkaan kuljetuspalvelujen tarve päättyy. Kuljetuskortti palautetaan vammaispalvelutoimistoon. Asiaa koskevat säädökset: Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380 Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 18.9.1987/759 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion osuudesta 3.8.1992/733. Räty, Tapio 2010. Vammaispalvelut. Vammaispalvelujen soveltamiskäytäntö.