Toimiala Online tietosisällön kuvaus 8.12.2009 1. Yritystoiminnan rakenteet 1.1 Yritys- ja toimipaikkatilastot Päivitykset: Kerran vuodessa, vuoden 2008 tiedot tammikuussa 2010 Yritys- ja toimipaikkatilastojen tiedot kerätään pääasiassa kahdesta lähteestä: verohallinnon rekistereistä ja omista tiedusteluista. Tieto yrityksen perustamisesta saadaan verohallitukselta ja lopettamisesta omasta tiedustelusta ja/tai verohallitukselta. Aloittaminen ja lopettaminen määräytyvät työnantajana ja/tai arvonlisäverovelvollisena tai ennakkoperintärekisteriin rekisteröitymisestä ja sellaisena lopettamisesta. Verohallituksen eri rekistereistä saadaan aloitus- ja lopetustietojen lisäksi yrityksen kotikunta, alustava toimialatieto uusille yrityksille, liikevaihto ja palkat. Omilla tiedusteluilla kerätään vuosittain tiedot kaikilta monitoimipaikkaisilta yrityksiltä ja osalta yksitoimipaikkaisia yrityksiä. Perustetut yritykset sisällytetään yleensä kerran uusien yritysten tiedusteluun melko pian toiminnan aloittamisen jälkeen. Omista tiedusteluista saadaan muun muassa henkilöstön määrä, liikevaihto, toimiala ja toiminnan sijaintikunta. Vuoden 2007 yritysrekisterin vuositilastoon on lisätty perheviljelmät, jotka aiemmin puuttuivat tilastosta. Uudet yksiköt ovat 01-alkuisilla toimialoilla (Maatalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut). Näiden toimialojen yritysten määrä on noussut tämän seurauksena lähes 46 000:lla ja henkilöstön määrä yli 45 000:lla. Tilastossa 01-alkuisille toimialoille ei vuonna 2007 ole aiemmista vuosista poiketen tilastoitu liikevaihtoa, koska perheviljelmillä ei ole liikeyritysten liikevaihtoa vastaavaa käsitettä. Näin ollen myös muiden näillä toimialoilla toimivien yritysten kuin perheviljelmien liikevaihto puuttuu tilastosta (oli vuonna 2006 lähes 855 milj. euroa). Tilastoon on valittu liiketoiminnan yritykset/toimipaikat, joiden toiminta-aika ylitti tarkasteluvuonna puoli vuotta. Lisäksi yrityksen tuli työllistää yli puoli henkilöä tai liikevaihdon olla vähintään 8241 euroa vuosina 1995 ja 1996 8409 euroa vuonna 1997 8578 euroa vuonna 1998 8746 euroa vuonna 1999 8914 euroa vuonna 2000 8987 euroa vuonna 2001 9134 euroa vuonna 2002 9134 euroa vuonna 2003 9187 euroa vuonna 2004 9258 euroa vuonna 2005 9337 euroa vuonna 2006 9636 euroa vuonna 2007 Lisätietoa: www.tilastokeskus.fi/til/syr/index.html 1.2 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Päivitykset: neljä kertaa vuodessa Tilasto perustuu Tilastokeskuksen yritysrekisteriin sekä rekisterin lähdeaineistoina käytettävien Verohallinnon rekisteröintitietoihin. Tilasto kattaa yritykset, jotka ovat liiketoiminnasta tai kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta arvonlisäverovelvollisia tai toimivat työnantajina. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät säätiöt, aatteelliset yhdistykset, julkiset viranomaiset ja uskonnolliset yhteisöt. Tilastoon sisältyvät valtion liikelaitokset mutta eivät kuntien liikelaitokset.
Tilasto sisältää tietoja yrityskannasta sekä aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrästä toimialoittain, alueittain ja oikeudellisen muodon mukaan. Tilaston ajanjakso on vuosineljännes. Yrityksen aluetieto on määritelty noudattaen uusinta aluejakoa. (Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot, Tilastokeskus, Käsikirjoja 28, Helsinki). Alue määräytyy yrityksen kotikunnan perusteella. Yrityksen toimiala on määritelty Tilastokeskuksen vuonna 2002 vahvistaman luokituksen mukaisesti (Toimialaluokitus 2002, Tilastokeskus, Käsikirjoja 4, Helsinki 2002). Tilaston perustiedot saadaan Verohallinnolta. Lopettamistieto saadaan Tilastokeskuksen omasta tiedustelusta tai Verohallinnolta. Lisätietoa: http://www.tilastokeskus.fi/til/aly/index.html 1.3 Konkurssit vuosittain Päivitykset: kerran vuodessa Toimiala Onlinessa konkurssien vuositilastossa tiedot esitetään TOL 2008 luokituksen 5- numerotarkkuudella. Aineisto perustuu Tilastokeskuksen julkaisemaan tilastoon käräjäoikeuksissa vireille tulleista ja loppuun käsitellyistä konkurssihakemuksista. Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan konkurssitilastoissa kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä. Kalenterivuoden ensimmäinen konkurssihakemus tilastoidaan vireille pantuna konkurssina. Kalenterivuonna saapuneet samaa yritystä, yhteisöä tai luonnollista henkilöä koskevat muut hakemukset näkyvät tilastoissa ainoastaan loppuun käsitellyissä asioissa. Samaa yritystä voidaan vuoden aikana hakea konkurssiin useiden eri velkojien toimesta. Hakemusten määrä on aina suurempi kuin tilastoissa esitetty vireille pantujen konkurssien määrä. Alueelliset tiedot konkurssitilastoissa perustuvat yksitoimipaikkaisilla yrityksillä toimipaikan sijaintikuntaan. Niillä monitoimipaikkaisilla yrityksillä, joiden kaikki toiminta sijaitsee samassa kunnassa, käytetään myöskin yrityksen toimipaikkojen sijaintikuntaa. Useissa kunnissa toimivat yritykset luokitellaan kotikunnan perusteella. Muissa tapauksissa käytetään alueellisen tiedon perusteena velallisen kotikuntatietoa. Yrityksen toimipaikka- ja kotikuntatiedot saadaan Tilastokeskuksen yritysrekisteristä. Uhanalaisilla työpaikoilla tarkoitetaan työpaikkojen määrää niissä yrityksissä, joita on haettu konkurssiin. Lisätietoa: http://www.tilastokeskus.fi/til/konk/index.html 1.4 Tilinpäätöstilastot (Tilastokeskus) Päivitykset: kerran vuodessa, lisäksi ennakkotiedot Tuloslaskelma ja tase per yritys keskimäärin Rahamäärät ovat 1000 euroa. Tuloslaskelman ja taseen euromääräisistä eristä esitetään myös mediaanit ja kvartiilit. Tuloslaskelma ja tase prosentteina Tuloslaskelman tuotto- ja kuluerät on suhteutettu liiketoiminnan tuotot yhteensä erään ja taseen erät on suhteutettu taseen loppusummaan. Tuloslaskelman ja taseen prosenttieristä esitetään myös mediaanit ja kvartiilit. Tunnusluvuista esitetään keskiarvot, mediaanit ja kvartiilit. Toimialaluokka on TOL2002. Tunnusluvut esitetään tarkimmalla mahdollisella toimialatasolla. Tarkin taso voi olla 3-, 4- tai 5-numeroinen toimialataso riippuen kyseisen toimialan esitystasoista ja/tai yritysten määrästä kyseisellä tasolla. Tunnusluvut lasketaan myös päätoimialoille. Tietosuojasta johtuen on tietyt toimialat ja suuruusluokat jouduttu salaamaan. Yksinkertainen salaus tehdään yritysten lukumäärän mukaan. Toissijainen salaus tehdään, jotta ensisijaisesti salattua riviä ei pysty laskemaan ylemmältä tasolta.
Kokoluokka on määritelty yrityksen henkilöstön lukumäärään perusteella: alle 10 henkilöä = mikrot, 10 ja enemmän = muut sekä yhteensä. Tunnuslukuaineiston yritysmäärä: vuonna 2005 214 161 vuonna 2006 221 831 vuonna 2007 231 749 vuonna 2008 241 786 Tunnusluvut on laskettu Tilastokeskuksen yritysten tilinpäätöstietokannasta, joka sisältää kaikkien Suomessa toimivien yritysten tuloslaskelmat, taseet ja investointiin liittyvät tiedot. Tietokannan tietolähteitä ovat: Tilastokeskuksen suora tiedonkeruu Verohallinnon elinkeinoverotusrekisteriaineisto Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri, josta saadaan yrityksille erilaisia luokitusmuuttujia kuten toimiala, yritysmuoto ja sijaintikunta. Tilastokeskuksen suoran tiedustelun tilinpäätöstietojen oikeellisuus tarkistetaan tietoja tallennettaessa. Elinkeinoverotusrekisterin tietojen laatu tarkistetaan ohjelmallisesti tutkimalla. Ylipitkät tilikaudet muunnetaan vastaamaan normaalia (12 kk) tilikautta. Tilinpäätöstietokannan tilastoyksikkönä on itsenäinen yritys. Tietokanta ei sisällä konsernitason tilinpäätöstietoja. Yrityksellä tarkoitetaan yhden tai useamman henkilön yhdessä harjoittamaa taloudellista toimintaa, joka tähtää kannattavaan tulokseen. Yrityksiä ovat ammatin- ja liikkeenharjoittajat, jotka toimivat omalla nimellään tai rekisteröidyllä toiminimellä ja oikeushenkilöt (esim. osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, taloudellinen yhdistys ja avoin yhtiö). Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri on määritellyt kaikille yrityksille Toimialaluokituksen 2002:n viisinumeroisen toimialaluokan. Monitoimipaikkaisen yrityksen päätoimiala määräytyy yrityksen eri toimialoilla toimivissa toimipaikoissa syntyvän arvonlisäyksen perusteella. Yritys- ja toimipaikkarekisterissä hallintayhtiöt luokitellaan toimialalle 7415. Tilinpäätöstilastossa hallintayhtiö, jolla on tuotantokoneita ja laitteita, siirretään suurimman tytäryrityksen toimialaluokkaan. Tästä syystä tilinpäätöstilaston liikevaihto ja henkilöstön määrä saattavat joillakin toimialoilla olla suurempia kuin yritys- ja toimipaikkarekisterin vuositilastossa. Yritysten tuloslaskelmiin suoritetut oikaisut Liiketoiminnan muista tuotoista on käyttöomaisuuden myyntivoitot ja fuusiovoitot siirretty satunnaisten erien ryhmään Mikroyritysten (alle 10 hengen yritykset) tuloslaskelmiin on lisätty yrittäjän työpanosta vastaava palkkakorjaus Liiketoiminnan muista kuluista on fuusiotappiot ja myyntitappiot siirretty satunnaisten erien ryhmään. Yrittäjän tekemä työ ei aina sisälly tuloslaskelman palkkakuluihin. Tähän on useita syitä. Luonnolliset henkilöt eivät voi maksaa palkkaa itselleen, henkilöyhtiöissä yhtiömiesten on yksinkertaisempaa nostaa korvaus työpanoksestaan voitto-osuutena, osakeyhtiössä osakkaat saavat osinkoja ja muita luontaisetuja. Palkkakorjauksen avulla on pyritty antamaan aikaisempaa oikeampi kuva kannattavuudesta sellaisilla toimialoilla, joilla yrittäjien itsensä tekemän palkattoman työpanoksen merkitys on huomattava. Palkkakorjaus on toteutettu siten, että ensiksi on määritelty yrityskohtaisesti yrittäjän palkattomasti tekemä vuosityöpanos. Tämä on toteutettu yrittäjäeläkevakuutusmaksuaineiston sekä verottajan palkansaajien vuosiilmoitusaineiston perusteella. Menetelmä on kehitetty Tilastokeskuksen yritys- toimipaikkarekisterissä (YTR). Seuraavaksi on määritelty tilinpäätöstietojen avulla yrityksen palkansaajilleen maksama keskipalkka. Ellei yrityksellä ole ollut palkattua työvoimaa on käytetty toimialakohtaista keskipalkkaa. Näiden tietojen avulla on voitu määritellä yrityskohtainen palkkakorjaus, jonka mukaisesti yrityksen tuloslaskelmaa ja siitä laskettuja tunnuslukuja on oikaistu. On huomattava, että palkkakorjaus on pelkästään laskennallinen kannattavuutta
rasittava erä. Se eroaa muista tuloslaskelman eristä siinä suhteessa, että se ei ole todellisuudessa syntynyt kuluerä tai maksu. Lähtökohtana on ollut ajatus siitä, että yritystoiminnan on tuotettava yrittäjälle vähintäänkin kohtuullinen vuosityöpanosta vastaava ansio ennen kuin voidaan puhua kannattavasta toiminnasta. 1.5 Tilinpäätöstilastot (Asiakastieto) Tiedon tuottaja: Suomen Asiakastieto Oy Päivitykset: kolme kertaa vuodessa 1.6 Teollisuuden rakennetilastot Päivitykset: kerran vuodessa (lopulliset tiedot ja ennakkotiedot) Tilasto kuvaa teollisuuden rakenteita ja rakenteiden muutoksia toimialoittain ja alueellisesti. Tilaston perusmuuttujia ovat henkilöstötiedot, tuotannon brutto- ja jalostusarvo, tuottojen ja kulujen erittelyt, aineellisen käyttöomaisuuden investoinnit ja vienti. Teollisuuteen luetaan kaivos- ja kaivannaistoiminta, tehdasteollisuus eli valmistustoiminta ja energia- ja vesihuolto. Aineisto sisältää tietoja toimipaikan henkilöstömääristä, tehdyistä työtunneista, palkoista, sosiaalivakuutusmaksuista, tuottojen ja kulujen erittelyistä, vaihto-omaisuudesta, aineellisen käyttöomaisuuden lisäyksistä ja vähennyksistä, viennistä sekä tuotannon brutto- ja jalostusarvosta. Lisäksi aineisto sisältää toimipaikan sijaintiin ja toimintaan liittyviä luokitustietoja. Yksilöivänä tunnuksena on toimipaikkatunnus. Tiedot kerätään lomaketiedusteluna. Tiedustelu kattaa kaikki vähintään 20 henkilön yksitoimipaikkaiset teolliset yritykset. Lisäksi otokseen kuuluvat kaikkien vähintään 20 henkilön monitoimipaikkaisten yritysten teolliset toimipaikat. Mukana on myös joukko yrityksiä, joiden toiminnan laajuus vastaa vähintään 20 henkilön yritysten toimintaa. Kaikki alle 20 henkilön yritykset käsitellään yksitoimipaikkaisina yrityksinä. Niiden toimipaikkojen, jotka eivät ole suorassa tiedonkeruussa tai joiden tietoja ei saada, tiedot imputoidaan verottajan elinkeinoverotusaineiston ja yritysrekisterin tietojen avulla. Lisätietoa: www.tilastokeskus.fi/til/atoi 1.7 Matkailun vuositilastot 15-74-vuotiaiden suomalaisten yöpymisen sisältäneet matkat Päivitykset: kerran vuodessa Tilasto suomalaisten matkailusta kuvaa 15-74-vuotiaiden suomalaisten yöpymisen sisältänyttä matkailua. Se sisältää vuositason tietoja suomalaisten kotimaassa ja ulkomaille tekemien matkojen kokonaismääristä. Aikasarjat alkavat vuodesta 1991. Matkat on eritelty sekä vapaa-ajanmatkoihin että työ- ja kokousmatkoihin kotimaassa ja ulkomaille. Kotimaan vapaa-ajanmatkat on luokiteltu matkoihin, joiden aikana on yövytty vähintään kerran jossain maksullisessa majoituksessa (esim. hotelli, vuokrattu mökki, leirintäalue ja lomakylä), ja ilmaismajoitusmatkoihin. Nämä ovat lähinnä matkoja omalle mökille sekä vierailumatkoja sukulaisten ja tuttavien luokse. Ulkomaanmatkat sisältävät myös risteilymatkat. Risteilyillä tarkoitetaan sellaisia Suomen aluevesien ulkopuolelle tehtyjä laivamatkoja, joiden aikana yövytään vain laivalla. Myös risteilyt luokitellaan työ- tai vapaa-ajanmatkoiksi. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tekemiin otospohjaisiin puhelinhaastattelututkimuksiin. Vuodesta 2000 lähtien tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia tätä aikaisempien vuosien kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen vuoksi. Nykyisin haastattelut tehdään kuukausittain ja tutkimuksen otoskoko vuositasolla on 28 600 henkilöä. Haastattelut saadaan noin 20 000 henkilöltä. Lisätietoa: www.stat.fi/til/smat 1.8 Rakentamisen vuositilastot
Päivitykset: kerran vuodessa Toimiala Onlinessa julkaistaan rakennuslupatilastoja ja tietoja uudisrakentamisesta vuosittain maakunnittain ja TE-keskuksittain. Kuukausittain päivittyvät koko maan tiedot ovat Toimiala Onlinen suhdanneindikaattorittietoryhmässä. Myönnettyjen rakennuslupien tilasto perustuu kuntien rakennusvalvontaviranomaisten kuukausittain myöntämiin rakennuslupiin. Tilaston kohdejoukkona ovat uudet talonrakennukset ja rakennusten laajennukset. Tilasto ei sisällä rakennusten korjauksia. Rakennuslupien tilasto laaditaan ennakollisena noin kahden kuukauden viiveellä, jotta sen perusteella mahdollisimman varhaisessa vaiheessa voitaisiin ennakoida talonrakentamisen määrän kehittymistä. Määrää tilastossa mitataan hankkeen tilavuudella ja asuntojen lukumäärällä. Rakennukset luokitellaan Tilastokeskuksen Rakennusluokituksen 1994 mukaisesti. Vanhat sarjat on muunnettu nykyisen luokituksen mukaisiksi vuodesta 1985 lähtien. Tilasto perustuu kokonaisaineistoon, joka täydentyy vähitellen. Ennakkotilaston laadintavaiheessa osa aineistoon kuuluvista rakennushankkeista puuttuu. Viimeisimmän kuukauden alipeitto on viime vuosina ollut keskimäärin noin 15 prosenttia rakennushankkeiden tilavuudesta mitattuna. Alipeittoa ei korjata. Kunkin kuukauden tiedot julkaistaan sellaisenaan. Julkaistut luvut voivat korjaantua aina lopullisten tilastojen laadintahetkeen, seuraavan vuoden puoliväliin asti. Lukujen korjaantuminen koskee tavallisesti kaikkia ennakollisena julkaistavan vuoden kuukausia. Julkaisun muutosprosentit on kuitenkin laskettu edellisen vuoden vastaavan ajankohdan ennakkotietoihin vertaamalla. Lisätietoa: www.stat.fi/til/rl 1.9 Maaseudun pienyritykset Tiedon tuottaja: MTT Päivitykset: Tilasto on tuotettu kertaluonteisesti ja tulevat päivitykset selviävät myöhemmin Maaseudun yritystiedot tiedot perustuvat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteriin, MTT taloustutkimuksen ja MMM:n tietopalvelukeskuksen yhteistyönä kehittämään Maaseudun pienyritysrekisteriin. Maaseudun pienyritysrekisteri kattaa maaseudulla sijaitsevat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteriin tilastoidut pienyritykset. Aineiston kokoamisessa käytetään seuraavia määritelmiä: Pienyritys: yksitoimipaikkainen yritys, joka työllistää alle 20 henkilötyövuotta. Maaseutu: postinumeroalue, jonka väestön tiheys on alle 50 henkilöä/km2. Aineistoon liittyvät tarkemmat lisätiedot löytyvät aineiston yhteydessä olevaa "kuvaus" -linkkiä klikkaamalla. Lisätietoa: www.mtt.fi > Maaseutuyritys > Palvelut ja tuotteet > Maaseudun pienyritysrekisteri 2. Työllisyyden rakenteet 2.1 Työnvälitystilastot Tiedon tuottaja: Työ- ja elinkeinoministeriö Päivitykset: Kerran kuukaudessa Työnvälitystilastot sisältävät tilastotietoja työvoimatoimistojen asiakkaista: työvoimatoimistoihin ilmoittautuneista työnhakijoista ja työnantajien työvoimatoimistoihin ilmoittamista avoimista työpaikoista sekä lisäksi toimenpiteistä, joilla työnhakijoiden työllistymistä pyritään edistämään. Toimenpiteitä ovat mm. työvoimakoulutus, tukityöllistäminen, työharjoittelu ja työvuorottelu. Tiivivistelmä työnvälityksen kuukausitiedoista on julkaisussa Työllisyyskatsaus.
Työnvälitystilaston lisäksi Suomessa kuukausittain ilmestyy myös Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen työttömyysluvut. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan ja työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto työvoimatoimistojen asiakasrekisterien tietoihin. Siten työnvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen työttömyysluvut poikkeavat toisistaan, joka johtuu tilastointiperusteiden eroista työnhaun aktiivisuuden ja työmarkkinoiden käytettävissä olon osalta. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto perustuu lainsäädäntöön ja hallinnollisiin määräyksiin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus noudattaa sen sijaan Kansainvälisen työjärjestön ILO:n tilastointisuosituksia ja EU:n tilastoviraston Eurostat'in käytäntöjä. Lisätietoa: www.tem.fi > työ > työnvälitystilastot 2.2 Työvoimatutkimus Päivitykset: neljä kertaa vuodessa. Työvoimatutkimus (Labour Force Survey) kerää tilastotietoja 15 74-vuotiaan väestön työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman ulkopuolisten toiminnasta. Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Kuukausittainen otos on noin 12 000 henkeä ja tiedot kerätään tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Vastaajien antamien tietojen pohjalta luodaan kuva koko 15 74- vuotiaan väestön toiminnasta. Työvoimatutkimuksessa tiedot kootaan kysymällä kaikilta haastateltavilta heidän toimintaansa tutkimusviikolla. Vastausten perusteella arvioidaan kuukausitiedot. Työmarkkina-aseman perusluokittelu on jako työllisiin, työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin. Näistä työlliset ja työttömät yhdessä muodostavat työvoiman. Näiden ulkopuolelle lukeutuva väestö taas on työvoimaan kuulumatonta. Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Otoksen koko on n. 12 000 henkeä kuukaudessa. Tiedot kerätään tietokoneavusteisen puhelinhaastattelun avulla. Samaa vastaajaa haastatellaan kaikkiaan viisi kertaa Lisätietoa: www.tilastokeskus.fi/til/tyti 2.3 Työssäkäyntitilasto Päivitykset: Kerran vuodessa Tilastokeskuksen vuosittain tuottama työssäkäyntitilasto sisältää alueittaista tietoa väestön taloudellisesta toiminnasta ja työssäkäynnistä. Tilaston henkilöperusjoukon muodostaa maassa vuoden viimeisenä päivänä vakinaisesti asuva väestö. Tiedot perustuvat pääasiassa hallinnollisiin rekistereihin ja tilastollisiin aineistoihin. Työssäkäyntitilaston yksikkökohtaiset tiedot ovat tilastolain mukaan salassa pidettäviä. Tässä aineistossa tilastot alkavat vuodesta 1995 ja ne kattavat aluetasot aina seutukunnista koko maahan saakka. Tilasto perustuu noin 40 hallinnolliseen ja tilastolliseen aineistoon. Tärkeimmät tietolähteet ovat: Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmä Verohallinnon rekisterit Eläketurvakeskuksen, Valtiokonttorin ja Kuntien eläkevakuutuksen työsuhdeaineistot Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri Kansaneläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen rekisterit eläkkeensaajista työministeriön työnhakijarekisteri Tilastokeskuksen tutkintorekisteri Tilastokeskuksen opiskelijarekisteri Pääesikunnan varusmiesrekisteri Lisäksi tehdään lomaketiedusteluja monitoimipaikkaisille yrityksille ja kuntien jäsenyhteisöille.
Lisätietoa: www.stat.fi/til/tyokay/index.html 2.4 Työvoiman ikärakennetilastot Päivitys: kerran vuodessa Työvoiman ikärakennetilastot perustuvat tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon ja tietoryhmä sisältää kaksi erillistä tilastoa. Alueella työssäkäyvien ikärakenteet toimialoittain ja maakunnittain Alueella työssäkäyvillä tarkoitetaan kaikkia tällä alueella työssäkäyviä henkilöitä heidän asuinpaikastaan riippumatta. Alueella työssäkäyvät muodostavat ns. työllisen päiväväestön, jonka määrää voidaan pitää mittarina alueen työpaikkojen määrälle. Henkilön toimiala määräytyy hänen työpaikkansa toimialan mukaan. Kaikki samassa toimipaikassa työskentelevät saavat saman toimialan ammatistaan riippumatta. Työpaikan toimiala määritetään kullekin toimipaikalle ja itsenäiselle ammatinharjoittajalle Tilastokeskuksen toimialaluokituksen mukaisesti. Toimialaluokitus on julkaisun Toimialaluokitus (TOL) 2002 mukainen. Huom. Vuodesta 2005 työeläkevakuutuksen piiriin kuuluvat 18-68-vuotiaat, kun aiemmin työeläkevakuuttamisvelvollisuus on alkanut jo 14 vuoden iästä lähtien. Tämä näkyy työssäkäyntitilastossa vuodesta 2005 nuorten 15-17-vuotiaiden työllisyyden vähenemisenä ja opiskelijoiden määrän kasvuna. Alaikäisten työssäkäyntiä ei pystytä rekisteritietojen perusteella luotettavasti tilastoimaan. Taulukossa käytetään laskentavuoden mukaista, voimassaolevaa, aluejakoa. Ammattiaseman (yrittäjät-palkansaajat) mukaiset ikärakenteet Tilastot sisältävät tietoa yrittäjistä ja palkansaajista toimialoittain vuodelta 2006. Ammattiasema- muuttujassa vaihtoehtoja ovat yrittäjät, palkansaajat, työlliset ja maatalousyrittäjät. Tiedot saadaan sukupuolen mukaan eriteltynä. Toimialat ovat kahden numeron tarkkuudella. Ikäluokka on 5- vuotisryhmittäin. Tilastot ovat koko maasta, TE-keskuksittain, maakunnittain ja seutukunnittain Lisätietoa: www.stat.fi/til/tyokay/index.html 3. Suhdannekäänteet 3.1 Konkurssien kuukausitilasto Päivitykset: kerran kuukaudessa Tämä tilastoryhmä sisältää kuukausittain päivittyvät tilastot konkursseista vuodesta 2003 alkaen (TOL 2008). Aineisto perustuu Tilastokeskuksen julkaisemaan tilastoon käräjäoikeuksissa vireille tulleista ja loppuun käsitellyistä konkurssihakemuksista. Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan konkurssitilastoissa kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä. Kalenterivuoden ensimmäinen konkurssihakemus tilastoidaan vireille pantuna konkurssina. Kalenterivuonna saapuneet samaa yritystä, yhteisöä tai luonnollista henkilöä koskevat muut hakemukset näkyvät tilastoissa ainoastaan loppuun käsitellyissä asioissa. Samaa yritystä voidaan vuoden aikana hakea konkurssiin useiden eri velkojien toimesta. Hakemusten määrä on aina suurempi kuin tilastoissa esitetty vireille pantujen konkurssien määrä. Alueelliset tiedot konkurssitilastoissa perustuvat yksitoimipaikkaisilla yrityksillä toimipaikan sijaintikuntaan. Niillä monitoimipaikkaisilla yrityksillä, joiden kaikki toiminta sijaitsee samassa kunnassa, käytetään myöskin yrityksen toimipaikkojen sijaintikuntaa. Useissa kunnissa toimivat yritykset luokitellaan kotikunnan
perusteella. Muissa tapauksissa käytetään alueellisen tiedon perusteena velallisen kotikuntatietoa. Yrityksen toimipaikka- ja kotikuntatiedot saadaan Tilastokeskuksen yritysrekisteristä. Uhanalaisilla työpaikoilla tarkoitetaan työpaikkojen määrää niissä yrityksissä, joita on haettu konkurssiin. Lisätietoa: www.stat.fi/til/konk 3.2 Maksuhäiriö- ja konkurssiriski Tiedon tuottaja: Suomen Asiakastieto Oy Päivitykset: neljä kertaa vuodessa Suomen Asiakastieto Oy:n tiedoista on laskettu yritysten toimialoittaiset maksuhäiriö- ja konkurssiriskiluvut. Toimialat ovat Tilastokeskuksen vuoden 2008 koodiluokituksen mukaiset. Kullekin toimialalle on laskettu omat riskilukunsa. Toimialan maksuhäiriöriski Toimialan maksuhäiriöriskiluku tarkoittaa maksuhäiriömerkintöjä saaneiden yritysten %-osuutta kaikista toimialan yhtiömuotoisista yrityksistä. Maksuhäiriöriskilukuun huomioidaan aina vain viimeisen 12 kuukauden aikana yrityksen saamat maksuhäiriömerkinnät. Jos yritykselle on tullut yksikin maksuhäiriömerkintä viimeisen 12 kuukauden kuluessa, yritys katsotaan tässä maksuhäiriölliseksi. Toimialan konkurssiriski Toimialan konkurssiriskiluku tarkoittaa konkurssihakemuksia saaneiden yritysten %-osuutta kaikista toimialan yhtiömuotoisista yrityksistä. Konkurssiriskilukuun huomioidaan aina vain viimeisen 12 kuukauden aikana yritysten saamat konkurssihakemukset. Lisätietoa: www.asiakastieto.fi > Ajankohtaista ja tilastot > tilastot 3.3 Ulkomaankauppa Tiedon tuottaja: Tullihallitus Päivitykset: kerran kuukaudessa Tullihallituksen tilastot sisältävät toimialaluokituksen (NACE3) mukaiset kuukausikohtaiset ja kumulatiiviset vienti- ja tuontisarjat maittain jaoteltuna. Palvelusta on myös saatavilla maaryhmäkohtaiset vienti- ja tuontitiedot kuukausitasolla ja kumulatiivisella tasolla. Uuden TOL 2008 mukaiset tiedot ovat saatavissa 2009 tammikuusta alkaen. Tiedot ovat saatavilla vanhalla TOL 2002 toimialaluokituksella ajalta marraskuu 2005 joulukuu 2008. NACE-luokitus on Euroopan yhteisön toimialaluokitus; Nomenclature générale des activités économiques dans les Communautés européennes (NACE 2002). Yritykselle muodostetaan NACE -luokkatieto yrityksen päätoimialan mukaan. Päätoimialatieto on peräisin Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä. Ulkomaankaupan tilastotiedot julkaistaan noin yhdeksän viikon kuluttua tilastoitavan kuukauden päättymisestä. Lisätietoa: www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/ulkomaankauppatilastot/index.jsp sekä uljas.tulli.fi 3.4 Maakunnittaiset kuukausikuvaajat ja Etla Päivitykset: kaksi-kolme kertaa vuodessa Maakunnittaiset liiketoiminnan kuukausikuvaajat aineistoryhmään on koottu maakuntatasoiset teollisuuden, rakentamisen, kaupan ja palveluiden liikevaihtosarjat sekä teollisuuden vientikuvaajat. Lisäksi aineisto sisältää vastaavilta toimialoilta koko maan tasoiset vertailusarjat. Kuukausikuvaajien aikasarja alkaa vuodesta 1995 ja niiden laskennassa on käytetty perusvuotta 2000 sekä vuoden 2002 toimialaluokitusta. Maakunnittaisten liiketoiminnan kuukausikuvaajien laskennassa käytetään pääasiassa verottajan maksuvalvonta-aineistoa, jota täydennetään Tilastokeskuksen kuukausittaisella tiedustelulla. Alueellistamisessa käytetään Yritys- ja toimipaikkarekisterin aineistoja. Liikevaihto ei sisällä arvonlisäveroa. Laskenta perustuu muutosestimointiin. Toimialoittainen summa lasketaan niiden yritysten tiedoista, joilla on
vertailukelpoinen liikevaihtotieto sekä tarkasteltavalta kuukaudelta että edellisen vuoden vastaavalta kuukaudelta. Näin saaduista summista lasketaan toimialalle vuosimuutos. Saadulla vuosimuutoksella korotetaan edellisen vuoden vastaavan kuukauden liikevaihtoindeksiä. Uusimmat indeksiluvut voivat tarkistua viimeisimmän viiden kuukauden osalta aineiston täydentyessä ja yritysten oikaistessa tietojaan. Aineistosta laaditut tilastot ja indeksit ovat julkisia; kuitenkin sillä rajoituksella, ettei näistä voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja. Lisätietoa Tilastokeskuksen sivuilta: www.stat.fi/tup/suhdannepalvelu Maakuntien teollisuustuotannon volyymi-indikaattoria lasketaan maakunnittain Tilastokeskuksen tuottamien maakunnallisten teollisuuden liikevaihtoindeksien pohjalta. Jotta teollisuuden liikevaihtotietoja voidaan käyttää teollisuustuotannon volyymikehityksen kuvaukseen, liikevaihtoindekseistä täytyy puhdistaa pois myyntihintojen muutosten vaikutukset. ETLAn tuottamien maakuntien teollisuustuotannon volyymiindikaattoreiden laskennassa tähän käytetään maakunnittain laskettuja teollisuuden tuottajahintaindeksejä. Maakuntien teollisuuden tuottajahintaindeksit lasketaan Tilastokeskuksen julkaisemien teollisuustoimialojen tuottajahintaindeksien painotettuina keskiarvoina käyttämällä painoina kunkin maakunnan teollisuuden liikevaihdon toimialajakaumaa. Maakuntien teollisuuden liikevaihtotietojen lähteenä käytetään Tilastokeskuksen tuottamaa teollisuuden alue- ja toimialatilastoa. Öljynjalostusteollisuuden tuottajahintaindeksin korvikkeena käytetään öljynjalosteiden tuontihintaindeksiä, koska Tilastokeskus ei julkaise toimialan tuottajahintaindeksiä. 3.5 Teollisuuden volyymi-indeksi Päivitykset: kerran kuukaudessa Teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuvaa teollisuustuotannon määrän kehitystä. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi perustuu yrityksille tai toimipaikoille lähetettyyn kyselyyn. Yrityksiltä tai toimipaikoilta tiedustellaan kuukausittain lähinnä tuotannon määrätietoja. Indeksi lasketaan toimipaikkakohtaisten tietojen pohjalta. Toimipaikoille lähetetään kuukausittain kysely, jossa tiedustellaan toimipaikan tuottamien tärkeimpien hyödykkeiden tuotantomääriä. Tietyillä toimialoilla käytetään myös arvotietoja. Ne deflatoidaan vastaavan tavaranimikkeen tai toimialan teollisuuden tuottajahintaindeksillä. Kuukausittainen volyymi-indeksi lasketaan tuotannon painotettuna aritmeettisena keskiarvona. Toimipaikoittaisina painoina käytetään joko suorakyselyssä saatuja uusimpia mahdollisia vuositason nimikekohtaisia arvotietoja tai Yritysten rakennetilastosta saatavaa vastaavan toimipaikan vuosituotannon myydyn tuotannon arvotietoa. Teollisuustuotannon volyymi-indeksisissä käytetään ns. muuttavapainoista laskentaa, jolloin toimipaikoittaisia ja toimialoittaisia painoja muutetaan vuosittain. Jokaiselle toimipaikalle lasketaan volyymi-indeksi. Toimipaikan kuukausittaiset määrä- tms. tiedot jaetaan vertailuvuoden vuosikeskimäärällä ja kerrotaan vastaavan nimikkeen vuosituotannon arvolla. Kun kaikki samaan toimialaan kuuluvat toimipaikoittaiset indeksit painotetaan yhteen, saadaan toimialaluokituksen tarkimman tason indeksi. Tämän jälkeen tarkimman toimialatason indeksit painotetaan jalostusarvoilla ylemmille toimialatasoille. Volyymi-indeksistä lasketaan alkuperäinen toimialoittainen sarja. Volyymi-indeksin työpäiväkorjaus ja kausitasoitus toteutetaan mallipohjaisesti. Kausitasoitus on laskennallinen menetelmä, jonka avulla pyritään poistamaan työpäiväkorjatuista sarjoista säännöllisesti toistuva kausivaihtelu. Teollisuustuotannon volyymi-indeksissä käytetään kolmea luokitusta: EU:n tavaranimikkeistön (Prodcom) pohjalta teollisuuden suhdannetilaston tarpeisiin tehty sovellus, toimialaluokitus (TOL 2002) ja käyttötarkoitusluokitus (MIG). Käyttötarkoitusluokituksen tarkoituksena on ryhmitellä tarkimmat toimialatasot niille tyypillisten tuotteiden käyttötarkoituksen mukaan. Luokituksessa käytetään viittä ryhmää: Energiatuotteet, raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet, investointitavarat, kestokulutustavarat sekä muut kulutustavarat. Toimialaluokituksen pohjalta muodostetaan lisäksi muutamia tärkeiksi koettuja summatasoja. Näitä ovat esimerkiksi puu- ja paperiteollisuus, kemianteollisuus, metalliteollisuus sekä muu tehdasteollisuus. Lisätietoa: www.tilastokeskus.fi/til/ttvi 3.6 Rakentamisen suhdannetiedot Päivitykset: kerran kuukaudessa
Aineistot sisältävät kuukausittaisia rakentamisen volyymi- ja kustannusindeksisarjoja. Näiden lisäksi aineistoryhmään on koottu tilastoja myönnetyistä rakennusluvista. Myönnettyjen rakennuslupien tilasto kuvaa rakennuslupien määrän kehitystä kuukausittain. Tilaston kohdejoukkona ovat uudet talonrakennukset ja rakennusten laajennukset. Tilasto ei sisällä rakennusten korjauksia. Tilasto laaditaan ennakollisena, jotta sen perusteella voitaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennakoida talonrakentamisen määrän kehittymistä. Määrää tilastossa mitataan rakennushankkeiden tilavuudella ja asuntojen lukumäärällä Uudisrakentamisen volyymi-indeksi kuvaa kotimaan talonrakentamisen uudisrakentamisen kiinteähintaisen arvon muutosta vertailuajankohtaan, indeksin perusvuoteen nähden. Uudisrakentamiseksi katsotaan rakennusluvanvarainen uudisrakentaminen ja rakennusten laajentaminen. Rakennusyritysten myynnin määrä mittaa koko rakentamisen toimialan tuotannon kehitystä. Indeksi kuvaa tuotannon määrän suhteellista muutosta verrattuna perusvuoden tuotannon keskiarvoon. Rakennuskustannusindeksi kuvaa keskeisiltä rakenneominaisuuksiltaan samankaltaisten rakennustöiden ja rakennusten rakennuskustannusten suhteellista muutosta rakentamisessa käytettyjen peruspanosten hintakehityksen avulla. 3.7 Majoitustilasto Päivitykset: kerran kuukaudessa Tämä tilasto kuvaa majoituspalvelujen tarjontaa ja käyttöä sekä tietoja palvelujen käyttäjistä ja yöpymisten määristä. Tarjontaa esitetään majoitusliikkeiden huonekapasiteetin määrällä, käyttö lasketaan myytyjen huoneiden osuudella käytettävissä olevasta huoneiden määrästä (käyttöaste). Majoituspalvelujen kysyntää mitataan myös yöpymisten määrillä. Palvelujen käyttäjät on jaettu koti- ja ulkomaisiin matkailijoihin. Tiedot esitetään aluetasolla maakunnittain ja TE -keskuksittain. Aikasarja alkaa vuodesta 2000. Tilasto sisältää tietoa rekisteröityjen majoitusliikkeiden toiminnasta. Pienet (alle 10 huoneen, mökin, sähköliitäntäpisteellä varustetun matkailuvaunu-paikan) liikkeet eivät kuulu tilastoinnin piiriin. Majoitustilaston tietoja tarvitaan kotimaanmatkailun ja ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun seurantaan ja edistämiseen sekä matkailuinvestointien suunnitteluun valtakunnallisella ja paikallisella tasolla. Kapasiteetti ja matkailijavirtatiedot ovat EU:n matkailutilastodirektiivin (95/57/EY) mukaisia ja kansainvälisesti vertailukelpoisia. Lisätietoa: www.tilastokeskus.fi/til/matk/ 4. Tulevaisuus ja ennakointi 4.1 Alueelliset poistumaennusteet Tiedon tuottaja: Foredata Oy Päivitykset: Tiedot tuotettu kertaluonteisena toimituksena syksyllä 2009 4.2 Alue- ja toimialaennusteet Tiedon tuottaja: Etla Päivitykset: kaksi-kolme kertaa vuodessa Alueelliset tuotannon, työvoiman kysynnän ja tarjonnan, työttömyys- ja työllisyysasteen, muuttoliike- ja väestökehityksen ja kotitalouksien tulokehityksen ennusteet vuosille 2009-2013 on laadittu ETLAssa elokuussa 2009 vastaamaan ajankohtaisia kansantalouden ja toimialojen kehitysarvioita.
Maakuntien toimialakohtaisten tuotantotietojen lähteenä on Tilastokeskuksen aluetilinpito vuosilta 1988-2006. Tuotannon volyymin kehitystä kuvaavat vuoden 2000 hintaiset euromääräiset arvonlisäystiedot on laskettu ETLAssa siten, että aluetilinpidon toimialoittaiset käypähintaiset arvonlisäyssarjat on deflatoitu kansantalouden tilinpidon mukaisilla valtakunnallisilla toimialojen arvonlisäyksen deflaattoreilla. Tuotannon volyymi on arvioitu ja ennustettu vuodesta 2007 alkaen. Maakuntien toimialakohtaisten työllisyystietojen lähteenä on Tilastokeskuksen aluetilinpito vuosilta 1988-2006. Työllisyys on arvioitu ja ennustettu vuodesta 2007 alkaen. Ennusteessa on ollut käytettävissä Tilastokeskuksen heinäkuussa 2009 julkaisemat kansantalouden tilinpidon toimialoittaiset tuotanto- ja työllisyystiedot vuodelle 2008. Teollisuustoimialojen vuosien 2007-2008 maakuntakohtaisen tuotannon arviointiin on käytetty Tilastokeskuksen julkaiseman teollisuuden alue- ja toimialatilaston jalostusarvotietoja ja teollisuustoimialojen vuosien 2007-2008 työllisyyden arviointiin teollisuuden alue- ja toimialatilaston tietoja henkilöstön määrän kehityksestä. Talonrakentamisen vuosien 2007-2008 tuotannon volyymin arviointiin on käytetty Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotilaston maakuntakohtaisia tietoja aloitetuista ja valmistuneista rakennuksista. Työvoima ja väestö- ennusteessa on ollut käytettävissä Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedot, työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tiedot sekä Tilastokeskuksen julkaisemat ennakkotiedot väestökehityksestä ja muuttoliikkeestä vuoteen 2008. Työvoimatutkimuksen maakuntakohtaisia tietoja työvoiman kysynnästä ja tarjonnasta on käytetty maakuntien työvoimataseiden sekä työttömyys- ja työllisyysasteiden laskennassa. Työttömyysaste lasketaan suhteuttamalla työttömien määrä työvoiman määrään. Työllisyysaste lasketaan suhteuttamalla 15-64-vuotiaiden työllisten määrä 15-64-vuotiaan väestön määrän vuosikeskiarvoon. Koko maan nettosiirtolaisuuden, nettosyntyvyyden ja väestökehityksen ennusteet vuosille 2009-2013 on laadittu ETLAssa. Maakuntien muuttoliikkeen, nettosyntyvyyden ja väestön kehitys on arvioitu ennustetun alueellisen talous- ja työllisyyskehityksen perusteella. Alueellista kotitalouksien tulokehitystä kuvataan käytettävissä olevilla tuloilla ja palkkasummalla. Ennusteessa on ollut käytettävissä Tilastokeskuksen aluetilinpidon mukaiset tiedot kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista sekä kotitalouksien saamista palkoista ja palkkioista maakunnittain vuosina 1995-2006. Palkkasummat ja kotitalouksien saamat sosiaalietuudet on ketjutettu vuoteen 2008 Verohallituksen julkaisemilla maakuntakohtaisilla vuosien 2007-2008 tiedoilla. Käytettävissä olevien tulojen aikasarjoja on ketjutettu taaksepäin vuosille 1988-1994 käyttämällä Verohallituksen julkaisemia tietoja luonnollisten henkilöiden kunnallisverotuksessa verotetuista tuloista. Palkkasumma-aikasarjat on ketjutettu taaksepäin vuosille 1988-1994 toimialoittaiseen työllisyys- ja ansiotasokehitykseen pohjautuvan laskennallisen palkkasummakehityksen perusteella. Käytettävissä olevat tulot on arvioitu ja ennustettu vuodesta 2007 alkaen ja palkkasumma on ennustettu vuodesta 2009 alkaen. Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot on laskettu nimellistuloista käyttäen deflaattorina kotitalouksien kulutusmenojen hintaindeksiä, joka perusvuonna 2000 on 1. 4.3 Valtiovarainministeriön keskeiset ennusteluvut Tiedon tuottaja: Valtiovarainministeriö, kansantalousosasto Päivitykset: 3-4 kertaa vuodessa Valtiovarainministeriö seuraa jatkuvasti talouskehitystä. Näkymiä arvioidaan säännöllisin väliajoin, yleensä 3-4 kertaa vuodessa julkistettavissa ennusteissa. Katsauksista löytyy tietoa mm. kansainvälisestä taloudesta, ulkomaankaupasta, tuotannosta, työvoimasta, kustannuksista ja hinnoista, rahoitusmarkkinoista sekä julkisesta taloudesta. Ennusteiden laadinnan keskeisenä tehtävänä on tuottaa aineistoa talouspolitiikan valmistelua, erityisesti talousarvio- ja kehysbudjetointia varten. Ennusteiden laadinnan aikataulu on siten sovitettu em. prosessien aikatauluihin. Suhdannekatsauksessa käsitellään talouden kulloistakin tilaa ja lähiajan näkymiä. Katsaus laaditaan neljä kertaa vuodessa. Helmi-, touko- ja syyskuussa ilmestyvät katsaukset sisältävät kansantalous- osaston tuoreimman ennusteen. Marraskuun katsauksessa esitetään uusi ennuste vain, mikäli talousnäkymissä on tapahtunut olennainen muutos viimeisimmän ennusteen laadinnan jälkeen. Suhdannekatsaus julkaistaan myös ruotsiksi ja englanniksi. Muutoksia edellisiin versioihin: Varastoinvestoinnit poistettu, tehdasteollisuus on muutettu koko teollisuuden ennusteeksi Taulukoissa käytetyt symbolit: * Ennakkotieto ** Ennuste
Käytetyt tietolähteet: Tilastokeskus ellei muuta mainita; kansainvälinen talous: OECD; Eurostat Ennusteet: Valtiovarainministeriön kansantalousosasto. Lisätietoa: http://www.vm.fi/vm/fi/08_talousnakymat_ja-politiikka/01_talousnakymat/index.jsp 4.4 Suhdannebarometri Tiedon tuottaja: Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Päivitykset: neljä kertaa vuodessa EK:n Suhdannebarometri kertoo kattavasti Suomen koko yksityisen sektorin suhdanteista. Barometrissä on esitelty teollisuuden, rakentamisen ja palvelujen suhdannetilannetta ja -näkymiä. Lisäksi julkaisussa on erilliset toimialakatsaukset teollisuuden ja palvelujen päätoimialoilta. EK:n Suhdannebarometri ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Suhdannebarometrin tiedoista julkaistaan lisäksi erillisiä alueellisia tiedotteita. Näissä aluebarometreissä esitellään teollisuuden, rakentamisen ja palvelujen suhdanteita yhdeksällä eri alueella. Suhdannebarometrin otokseen kuuluu noin 1700 yritystä tai toimipaikkaa. Yritykset edustavat eri yksityisen sektorin toimialoja ja eri alueita. Barometrissa otetaan huomioon myös erikokoisten yritysten merkitys kansantaloudessa. Käytettyjä menetelmiä on esitelty tarkemmin barometrijulkaisussa. Lisätietoja: http://www.ek.fi/www/fi/talous/suhdannetiedustelut/suhdannebarometri.php 4.5 PK-suhdannebarometri Tiedon tuottaja: Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Päivitykset: neljä kertaa vuodessa PK-suhdannebarometri esittelee pienten ja keskisuurten yritysten suhdannetilannetta ja PK-yrityksille tärkeitä erityisteemoja. PK-Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa, pienten ja keskisuurten yritysten yritysvaltuuskunnan kokouksen yhteydessä. Barometrista vastaa talouspolitiikkasektorin suhdanneryhmä yhdessä yrittäjyyden edistäminen -yksikön kanssa. Lisätietoja: http://www.ek.fi/www/fi/talous/suhdannetiedustelut/pk_suhdannebarometri.php 4.6 Luottamusindikaattorit EU-maittain Tiedon tuottaja: Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Päivitykset: kerran kuukaudessa EK julkaisee kuukausittain luottamusindikaattoreita, jotka kertovat teollisuuden, rakentamisen, palveluiden ja vähittäiskaupan ajankohtaisesta suhdanne-tilanteesta. Samanlaisia luottamusindikaattoreita julkaistaan kaikista EU-maista. Teollisuuden luottamusindikaattori lasketaan teollisuuden yritysjohtajien vastauksista kolmeen kysymykseen: tuotanto-odotus lähikuukausina, tilauskanta sekä valmistuotevarastot normaaliin verrattuna (käänteisenä). Rakentamisen indikaattorissa kysytään tilauskantaa normaaliin verrattuna ja henkilöstöodotusta lähikuukausina. Palvelujen luottamusindikaattori lasketaan kolmen kysymyksen vastauksista: toteutunut myynnin kehitys, myyntiodotukset sekä suhdannetilanne. Vähittäiskaupan luottamusindikaattori lasketaan kolmen kysymyksen vastauksista: toteutunut myynnin kehitys, myyntiodotukset sekä varastot (käänteisenä). Lisätietoja: http://www.ek.fi/www/fi/talous/suhdannetiedustelut/luottamusindikaattorit.php 4.7 EK:n investointitiedustelu Tiedon tuottaja: Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Päivitykset: kaksi kertaa vuodessa
Investointitiedustelulla kartoitetaan teollisuuden ja energia-alan kiinteiden investointien toteutunutta kehitystä ja tulevan vuoden kehitysarvioita. Kevään investointitiedustelussa tarkastellaan lisäksi tutkimus- ja tuotekehitys-panostuksia ja syksyn tiedustelussa investointien kansainvälistymistä. Lisätietoja: http://www.ek.fi/www/fi/talous/suhdannetiedustelut/investointitiedustelu.php 5. Aluekehitys 5.1 Aluetilinpito Päivitykset: Kerran vuodessa Tuotannon ja työllisyyden aluetilit ovat osa aluetilinpitoa. Aluetilinpito on kansantalouden tilinpidon alueellinen laajennus, jonka tietoja on saatavilla seutukunnittain, maakunnittain ja suuralueittain sekä tarvittaessa muilla kuntapohjaisilla aluejaoilla. Tuotannon ja työllisyyden aluetilit kuvaavat Suomen aluetaloutta kansantalouden tilinpidon käsittein ja määritelmin tuotantoyksikön sijaintipaikan mukaan. Tuotannon ja työllisyyden aluetilien laadinnassa on noudatettu Euroopan tilinpitojärjestelmän (EKT 1995) ohjeistusta. Aluetilinpidossa tuotanto eritellään tuotokseen, välituotekäyttöön, arvonlisäykseen sekä palkansaajakorvauksiin. Työllisyys jakaantuu yrittäjiin ja palkansaajiin. Näiden lisäksi lasketaan myös kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit alueittain. Kansantalouden tilinpidosta saadaan koko maan tasot. Alueellisten tietojen laskennassa käytetään monia perustilastoja ja rekisteriaineistoja. Näitä ovat mm. yritysrekisterin toimipaikka-aineisto, yritysten rakennetilasto, kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto, valtion tilinpäätösaineisto, maatalouden yritys- ja tulotilasto sekä luottolaitosten tilinpäätösaineisto. Lisätietoa: http://www.stat.fi/til/atutyo Kotitalouksien aluetilit ovat osa aluetilinpitoa. Aluetilinpito on kansantalouden tilinpidon alueellinen laajennus, jonka tietoja on saatavilla seutukunnittain, maakunnittain ja suuralueittain sekä tarvittaessa muilla kuntapohjaisilla aluejaoilla. Kotitalouksien aluetilit kuvaavat Suomen kotitalouksien tuloja ja tulojen uudelleenjakoa alueittain kotitalouden sijaintipaikan mukaan. Kotitalouksien aluetilien laadinnassa on noudatettu Euroopan tilinpitojärjestelmän (EKT 1995) ohjeistusta. Käytössä on samat käsitteet ja määritelmät kuin kansantalouden tilinpidon kotitalouksien sektoritilillä. Kansantalouden tilinpidosta kotitalouksien aluetilit poikkeavat siten, että omaisuuden luovutusvoitot ja tulot työsuhdeoptioista on otettu mukaan kotitalouksien aluetileille. Tiedot on saatavissa tarvittaessa myös täsmälleen kansantalouden tilinpidon mukaisina ilman luovutusvoittoja ja tuloja työsuhdeoptioista. Kansantalouden tilinpidosta saadaan koko maan tasot. Alueellisten tietojen laskennassa käytetään monia perustilastoja ja rekisteriaineistoja. Näitä ovat mm. henkilöveroaineisto, asuntokantatiedot, kulutustutkimus, ajoneuvorekisteri sekä kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto. Lisätietoa: www.tilastokeskus.fi/til/akoti