Yhdessä enemmän Julkinen tiedote Sastamalan kaupungin tiedotuslehti 2009 Kaupunginjohtajan teesit: Etsitään vahvuudet ja torjutaan uhat, järjestetään työt fiksusti maan verotukseen. Harkinnassa ovat sekä tulo- että kiinteistöverojen nostaminen. Toimintojen perheitä pitää kehittää Kaupunginjohtajalla on talousongelmiin hyvinkin perustavaa laatua olevia lääkkeitä, kunhan ne vain saataisiin täydellä tehollaan käyttöön. - Jos työt pystytään järjestämään fiksusti, niin laatu ei kärsi, mutta säästöjä syntyy. Salli viittaa prosessien, toimintojen perheiden, kehittämiseen ja kertoo valaisevan esimerkin: - Kun kuntalainen on kipeä, toimintojen perhe johtaa siihen, että hän tulee terveeksi. Perheessä on tässä tapauksessa terveydenhuollon yksiköitä ja niissä tehtäviä hoitotoimenpiteitä. Vahvuuksia sijainti ja yrityskanta Kaupungin strategia on nyt kovasti tapetilla. Sillä tähdätään pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteena on etsiä Sastamalan vahvuudet ja käyttää niitä hyväksi. Toisaalta pitää löytää uhat ja torjua ne. Taloudessa suurin uhka on lama. Sallilla on käsitys myös vahvuuksista, joista hän nostaa esille kaksi mielestään tärkeintä. - Sijainti suhteessa Tampereen kaupunkiseutuun ja monipuolinen yrityskanta. Niitä pitäisi hyödyntää ja vahvistaa edelleen. Kaupunginvaltuusto päättää strategiasta syyskuussa. Kuntalaisilta on tiedusteltu mielipiteitä ja parannusehdotuksia sekä asukasilloissa että erilaisilla kyselyillä. Palautetta toivotaan edelleen lisää. Kaupunginjohtaja Paavo Sallin mukaan kuntatalous näyttää tiukalta useita vuosia eteenpäin. Usko tulevaisuuteen on silti vahva. Asuinkaupunkina tulemme olemaan sellainen, että Kasvun Sastamala on käyttökelpoinen visio. S astamala on pian puolivuotias. Kaupunginjohtaja Paavo Sallin mukaan kuntaliitokselle ei ollut hyviä vaihtoehtoja. - Se oli välttämätön, koska valtion asettamat asukaspohjavaatimukset suurenevat koko ajan. Sallin mielestä liitos oli erinomaisen tärkeä varsinkin ammatillisen toisen asteen koulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kannalta. Niiden järjestäminen yhteistyömallilla ei olisi yhtä tehokasta. Kaiken lisäksi byrokratian vähentyminen on säästänyt silkkaa rahaa. - Heti tuli tämän vuoden budjetissa 500.000 euron säästö, kun kolmen hallinnon sijasta on yksi. Eikä ketään irtisanottu, Salli muistuttaa. Velanotto ei ole helppo ratkaisu Paljon pitää silti vielä säästää, jotta kaupungin talouden tasapainotusohjelmaan tälle vuodelle kirjattu 2,4 miljoonan säästötavoite täyttyisi. Taustalla on yhteisöverotulojen putoaminen, mikä juontuu kansainvälisestä talouskriisistä. Kaupunginvaltuusto päättää säästötoimista kesäkuun lopussa. Tätä ennen keinoja etsitään kiivaasti. Ellei niitä löydetä riittävästi, edessä on pohdinnan paikka. - Mutta velanotto ei ole se helppo ratkaisu, Salli tähdentää. Sastamalan talous näyttää hänen mielestään tiukalta myös monta vuotta eteenpäin. Siksi jatkossa voidaan joutua puuttu- Kaupungin strategiaa esiteltiin toukokuussa asukasilloissa. Helvi Väisänen (vas.) sekä Urho ja Inga Suuniittu osallistuivat tilaisuuteen Kiikassa. (Kuva: Sirpa Mähkä)
Vaikuttamista tämäkin. Sylvään koulun ysiluokkalaiset Henna Vulli (vas.) ja Laura Kömi pääsivät piristämään taideteoksillaan Sastamalan kasvatus- ja opetuskeskuksen rappukäytävää. Onkiva kettu on Hennan käsialaa, Laura maalasi omenapuun. Sastamalassa vaikutusmahdollisuudet alkavat jo alakoulussa Lasten ja nuorten ääni kuuluu oikeasti Sastamalan kaupunginvaltuusto on linjannut Kasvun Sastamala -vision. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on se, että lasten ja nuorten asiat huomioidaan kaikessa päätöksenteossa. Mutta toteutuuko kaunis ajatus? Suostuvatko päättäjät kuuntelemaan nuorta polvea tosissaan? - Kyllä suostuvat, 18-vuotias Ilmari Nurminen vakuuttaa. Hän on Sastamalan nuorisovaltuuston puheenjohtaja. Lisäksi hän osallistuu nuorisovaltuuston edustajana kaupunginhallituksen kokouksiin. - Parasta on, että siellä kokee pystyvänsä oikeasti vaikuttamaan. Päättäjät ottavat minut kunnolla huomioon ja kysyvät mielipiteitäni, Vammalan lukiossa opiskeleva Nurminen kertoo. Kasvatusta vastuuseen Sastamala on koko Suomessa uranuurtaja lasten ja nuorten osallistumisessa. Vuosina 2003-2007 Vammala oli mukana ns. Nuorten osallisuushankkeessa. Silloin kehitetyt toimintamallit ovat nyt arkipäivää. - Perusajatuksena on, että kun otetaan nuorten ääni huomioon ja annetaan heille vastuuta, heitä kasvatetaan samalla yhteiskunnalliseen vastuuseen. Tämän päivän nuoret ovat huomisen päättäjiä, kasvatusjohtaja Pekka Kares ja vastaava nuorisotyöntekijä Pertti Parkkinen tähdentävät. Päätöksenteon tunnetta vahvistaa myös se, että nuorisovaltuustolle annetaan 20.000 euron määräraha, jonka käyttökohteet nuoret saavat itse ratkaista. - Syksyyn suunnitellaan isoa bänditapahtumaa, Ilmari Nurminen mainitsee yhden esimerkin. Ilmari Nurmiselle (kesk.) kasvatusjohtaja Pekka Kares (oik.) ja vastaava nuorisotyöntekijä Pertti Parkkinen ovat tuttuja yhteistyökumppaneita. Aiemmin on järjestetty muun muassa Idols-voittaja Ari Koivusen konsertti ja leffailtoja. Lisäksi on hankittu tavaraa nuorisotiloihin ja avustettu urheiluseuroja. Mistä säästöt otetaan? Sastamalassa jokaisella alakoulullakin on oma oppilaskuntansa. Yhteisiin asioihin päästään vaikuttamaan siis jo lapsuusvuosina, mikä on melkeinpä ainutlaatuista. Alakoululaisten edustajat laittoivat taannoin kaupungin korkeimman johdon koville huippukokouksessa Sylvään koululla. - Tiukimpia paikkoja virkaurallani, Kares muistelee. Koululaiset penäsivät kaupunginisiltä vastauksia jopa määrärahoihin liittyviin kysymyksiin. Mistä muuten aiotaan ottaa se 672.000 euron säästö, joka on kasvatuspuolen osuus kaupungin talouden tasapainotusohjelmassa? - Kouluverkko ja kouluruoka säilyvät ennallaan, mutta opetusryhmät varmasti suurenevat. Lisäksi säästöt vaikuttavat valinnaisten kurssien, koulunkäyntiavustajien ja tukiopetuksen määrään, Kares arvioi. Toiveista selvitys Kiinnostus nuorten luottamustehtäviin on kasvanut selvästi. - Ennen niihin saattoi päästä aika helposti, mutta nykyään esimerkiksi Sylväällä on kovaa kampanjointia, Ilmari Nurminen tietää tunnelmat vaalien edellä. Ja mikä ettei valta houkuttelisi: pääsiväthän nuoret taannoin osallistumaan verkostolukion rehtorinkin valintaan. Sastamalassa ylin nuorten päätäntävaltaa käyttävä elin on nuorisovaltuusto. Sen 13 jäsentä valitaan vaaleilla kolmesta alueellisesta nuorisoneuvostosta. Nuorisovaltuusto puolestaan valitsee keskuudestaan edustajat kaupunginvaltuustoon, -hallitukseen ja kaikkiin lautakuntiin. Ensi syksynä nuorisovaltuusto tekee Sastamalan alueen kouluissa selvityksen, missä kysellään nuorten toiveista ja harrastuksista. Tarkoituksena on selvittää, mitä nuoret haluavat tehdä kaupungissaan. Nuorta väkeä riittää * Sastamalassa on 11 päiväkotia, avoin päiväkoti sekä 80 perhepäivähoitajaa. Hoidettavana on noin 800 lasta. * Alakouluja on 17 ja yläkouluja 3. Yhteensä perusopetuksessa on suunnilleen 2500 oppilasta. * Lukioita on 3: Vammalan lukio, Äetsän Sarkia-lukio ja Mouhijärven lukio. Ne muodostavat yhdessä Sastamalan verkostolukion, jonka opiskelijamäärä on noin 450.
Sastamalan vetovoiman uskotaan kasvavan Jukka Kaartoluoma vastaa kaupungin markkinoinnista. Hän on mukana myös Yrityssastamalassa, joka tarjoaa yritysten perustamiseen ja kehittämiseen liittyvää neuvontaa. Sastamalan kaupunki on turvallinen ja rauhaisa asuinpaikka, mutta nimeltään vielä melko tuntematon. Markkinointiin ja tiedottamiseen pitää panostaa. Imagon rakentamiselle on joka tapauksessa hyvä pohja, sillä suurin osa kaupunkilaisista uskoo Sastamalan vetovoiman lisääntyvän. Näin kertoo äskettäin tehty tutkimus. Lähtökohta parannuksille Imago- ja mainetutkimuksessa haastateltiin helmi-maaliskuussa tulomuuttajia, yritysten ja sidosryhmien edustajia sekä kaupungin työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Kysymyksiin vastanneita oli yli 500. Heistä 70 oli muuttanut nykyiseen Sastamalaan kahden viime vuoden aikana. Elinkeinojohtaja Jukka Kaartoluoman mukaan tutkimus tilattiin, koska aika oli otollinen uuden kaupungin juuri startattua. - Saatiin lähtökohta sille, miten alue ja sen palvelut nähdään, millaisia vetovoimatekijöitä sillä on ja mitä pitäisi parantaa. Tutkimuksen teki Innolink Research Oy. Luonnolle ruusuja, kaupalle risuja Sastamalan vahvuuksiksi vastaajat nimesivät erityisesti hyvät yhteydet ja lyhyet matkat isompiin lähikaupunkeihin. Useimmat olivat muuttaneet paikkakunnalle oman tai puolisonsa työ- tai opiskelupaikan perässä. Luonto ja ympäristö arvostettiin korkeimmalle kaikissa vastaajaryhmissä. Asumisen mukavuutta lisäävät kaupungin sopiva koko ja lapsiperheystävällisyys. - Koulutuspalvelut ja lasten päivähoitopalvelut ovat tulomuuttajien näkökulmasta hyvät, Kaartoluoma muistuttaa. Selvästi eniten parantamisen varaa löydettiin kaupallisista palveluista. Valtaosa vastaajista kertoi uskovansa Sastamalan vetovoiman kasvuun, ja voivansa suositella sitä yritys- tai asuinpaikaksi. Messuilla, netissä, televisioruuduissa Ellivuori, golfkentät, maatilamatkailu. Vanhan kirjallisuuden päivät, Sastamala Gregoriana, kirkot. Akseli Gallen-Kallela, Kaarlo Sarkia, Mauri Kunnas. Luonto ja monipuolinen yritysmaailma. Sastamalalla on paljon mitä näyttää. Ja aiotaan näyttää myös yhteisvoimin. - Uutta on se, että olemme yhdistäneet eri toimijoiden voimia markkinoimaan aluetta entistä paremmin. Jos joku vaikka kirjamessuilla kysyy, olisiko Sastamalassa tontteja, tonttikartat vedetään näkyviin pöydän alta, elinkeinojohtaja Jukka Kaartoluoma naurahtaa. Tänä vuonna kaupunkia käydään markkinoimassa yli kymmenessä tapahtumassa, messuilla Helsinkiä ja Jyväskylää myöten. Jaossa on uutta seutuesitettä. Tampereen seudulla kokeillaan mielenkiintoista keinoa paikoissa, missä on paljon ihmisvirtaa. Sastamalasta kertovat mainokset pyörivät suurissa yleisö-tv-ruuduissa esimerkiksi Edenin kylpylässä Nokialla ja Tampereen rautatieasemalla. 15 sekunnin mittaisia spotteja nähdään monta kertaa tunnissa. Paikkoja on yhteensä kaksitoista, lähetykset alkavat kesäkuussa. Markkinoinnissa panostetaan tietysti myös internetiin. Sivujen sastamala.fi kävijämäärä on luokkaa 1500 per päivä ja tahti kiihtyy. - Rakennamme sivustoa niin, että se tarjoaisi mahdollisimman vetovoimaisen tiedon kaikille kohderyhmille, Kaartoluoma lupaa. Uutuuksia ovat tapahtumakalenteri, johon mattimeikäläinenkin voi laittaa tiedon. Kesäkuussa avautuu palveluhakemisto, mistä esimerkiksi turisti löytää kaikki alueen kaupalliset palvelut. Vastaava systeemi on jo käytössä Huittisissa. Matkailusihteeri Outi Metso markkinoi Sastamalan omakotitontteja Tampereen Asta-Rakentaja -messuilla yhdessä Elsan kanssa. Mauri Kunnaksen piirroshahmot ovat hyviä houkuttimia messuosastoilla. (Kuva: Anne Värilä)
Hyvinvoinnissa riittää haasteita Sastamalan kaupunki pyrkii kuluvana vuonna 2,4 miljoonan euron säästöihin. Hyvinvointi-prosessin, kuten entistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa nykyään kutsutaan, osuus on ylivoimaisesti suurin, runsaat 1,4 miljoonaa euroa. - Ei ole realistista ajatella, että tälle vuodelle pystyttäisiin sellaista summaa keräämään. Silloin pitäisi lakkauttaa jo lakisääteisiäkin palveluja, hyvinvointijohtaja Katja Tommiska varoittaa. Henkilöstöön ei kosketa Lakkautuslinjalle ei kuitenkaan aiota lähteä. - Säästöjä yritetään hakea niin, ettei palvelun laatu kauheasti heikkenisi. Mitään merkittäviä heikennyksiä ei ole tulossa. Henkilöstövähennyksiäkään ei ole kaavailtu. Tommiskan mukaan säästöjä etsitään toimintoja tehostamalla. Paraikaa käydään läpi terveyden- ja vanhustenhuollon yksiköitä. Niissä selvitetään investointitarpeita sekä sitä, onko laitospaikkoja liikaa valtakunnallisiin suosituksiin nähden. Vanhustenhuollossa näin näyttäisi olevan. - Enemmän palveluja tarvittaisiin kotiin päin, Tommiska muistuttaa viitaten nykyajatteluun, jossa ikäihmiset halutaan pitää mahdollisimman kauan kotona. kipäivää. - Osalle henkilöstöä käytössä oleva atk-ohjelma on ollut uusi. Lisäksi hakemuksia käsittelevistä palvelusihteereistä kaksi on hoitanut alkuvuoden ajan entisten kuntien tilinpäätösasioita. Myös sijaisten puuttuminen on vaikuttanut käsittelytyön hidastumiseen, Tommiska toteaa. Rahansaanti voi kestää Kimppakyyti kannattaa Maailmanlaajuisen talouskriisin seurauksilta ei vältytä Sastamalassakaan, vaikka toimeentulotuen menot eivät ole ainakaan vielä lähteneet kasvuun. - Lomautetut ja irtisanotut ovat kuitenkin alkaneet näkyä, palvelusihteeri Maija Kankaanniemi kertoo. Nykyään pyritään siihen, että toimeentulotukea haettaisiin kirjallisesti. Ajanvarauksella sitä hakevat enää lähinnä uudet asiakkaat. Osa asiakkaista on harmitellut, että rahan ilmestyminen kouraan kestää aiempaa kauemmin. Ennen sen saattoi saada samana päivänä, tänä keväänä hakemusten käsittelyaika on ollut useimmiten seitsemän ar- Sastamalan kaupungilla on noin 400 kuljetuspalveluasiakasta: vammaisia ja ikäihmisiä. Kaupunki oli lähdössä mukaan Tampereen kaupungin kuljetusten ohjauskeskukseen, mutta päättäjät tyrmäsivät ajatuksen taloudellisista syistä. Lisäksi pidettiin parempana, että asiakas saa itse soittaa autoilijalle. Nyt jokaisella asiakkaalla on oma matkojenseurantakortti. Vammaispalveluohjaaja Susanna Jukaraisen mukaan merkittävin muutos on se, että jos useampi asiakas lähtee samalla kyydillä, omavastuuta ei veloiteta. Vaikka säästökuuri, töiden lisääntyminen ja talouskr Maija Kankaanniemeltä ja Susanna Jukaraiselta löyty Sähköinen tukihaku lisääntyy, lomitustoiminta laajenee, osaajia etsitään Maaseudulla on mahdollisuuksia Se on kolmannes alueen viljelijöistä, hän muistuttaa. Ensi vuonna puolet? Katariina Pylsyn ja Eero Mäki-Tanilan mukaan sähköisen tukihaun koulutuksista saatu palaute oli mahtavaa. Tulevaisuudessa tavoitteena on, että kaikki viljelijät täyttäisivät ja lähettäisivät hakemuksensa tietokoneella. Kehittämispäällikkö Katariina Pylsyllä on ollut vauhdikas kevät. Sastamalassa maaseudun kehittämisasioiden parissa työskentelevä Pylsy piti kahden kuukauden aikana peräti neljäkymmentä koulutustilaisuutta. Eikä pelkästään kotikaupungissa, vaan myös Kiikoisissa, Punkalaitumella, Hämeenkyrössä, Kihniössä ja Parkanossa. - Väkeä kävi yhteensä yli viisisataa. Koulutukset koskivat sähköistä tukihakua, joka oli tänä keväänä ensimmäisen kerran käytössä koko Suomessa. Työ tuotti hyvää tulosta: Sastamalan 780 maatilasta melkein 200 jätti tukihakemuksensa tietokoneen välityksellä. - Prosentti oli 22,6. Ensi vuonna vedän koulutukset uudelleen, ja sen jälkeen tavoite on 50 prosenttia, Pylsy hymyilee. Elämänlaatu- ja maaseutujohtaja Eero Mäki-Tanilan mukaan sähköisestä tukihausta on paljon hyötyä. - Hakemusten käsittely nopeutuu. Tänä vuonna säästyy jo yhden ihmisen työpanos. Myös virheiden määrä vähenee. Maataloustuissa puhutaan suurista rahoista; viljelijä saa niiden kautta suunnilleen puolet tuloistaan. Sastamalassa tukia maksetaan noin 20 miljoonaa euroa. Lomittaja varmemmin Sastamalasta pyöritetään laajaa maa- talouslomitustoimintaa. Alue ulottuu Hämeenkyröön, Ikaalisiin, Nokialle ja Ylöjärvelle. Ja pian vieläkin pidemmälle, sillä ensi vuonna mukaan ovat tulossa myös Virrat ja Ruovesi. Nykyinen 120 lomittajan määrä kasvaa parillakymmenellä ja tilojen määrä neljästäsadasta viiteensataan. Sastamalassa lomittajia käytetään noin 200 tilalla, missä on karjaa. Mäki-Tanilan mielestä alueen laajentuminen on sekä kaupungin että asiakkaiden etu: lomittajan saa varmemmin. Uusia liitännäisiä Pylsy aloittaa syksyllä uuden koulutusrumban : hän ryhtyy innostamaan ja kannustamaan viljelijöitä yrittäjyyteen. Päätavoitteena on löytää eri alojen taitajia ja saada heidät aktivoitua. Kehittämispäällikkö nimittäin uskoo, että maaseudulla on paljon sellaista osaamista, mitä ihmiset eivät ehkä itsekään osaa arvostaa. - Yritän innostaa heitä liitännäiselinkeinoihin. Näen, että tämä Sastamalan maaseutu on voimavara ja mahdollisuus.
SyKEMittariEn voittajat tukea PErHEidEn arkeen Sastamalan kaupungin Sopivasti sykettä -arvontakupongin palautti yhteensä 1694 asukasta. Komisario pauli pitkäkosken valvomassa arvonnassa Suunnon sykemittarin voittivat uskriisin Vaikutukset pukkaavat päälle, katja tommiskalta (Vas.), öytyy positiivista asennetta. nalle-korteilla ilmaistaan tunteita. uuden kaupungin syntymä vaikutti Sastamalassa perhetyöhön niin, että palvelua tarjotaan nyt myös entisessä äetsässä ja Mouhijärvellä. perhetyöntekijöitä on kolme. tuettavissa perheissä on yhteensä noin 50 lasta vauvoista lähes täysi-ikäisiin. perheet ovat lastensuojelun asiakasperheitä, joissa lasten kasvun ja kehityksen turvaamiseksi kaivataan ulkopuolisen henkilön apua. palvelu on perheille ilmaista ja ehdottoman luottamuksellista. Vanhemmat voivat itse hakeutua sen piiriin, heille voidaan suositella sitä ja poikkeustapauksissa määrätä. - palveluilla on enemmän kysyntää, mitä meillä on mahdollisuus tarjota, perhetyöntekijä tanja Kotilainen kertoo. työ on tukemista arjessa. Vanhempia ohjataan lasten hoidossa ja kasvatuksessa tai vaikkapa arkirutiinien hallinnassa. - Voidaan laatia perheen päivärytmi: koska syödään, koska leikitään, koska mennään nukkumaan. Ne asiat eivät ole kaikissa perheissä selvillä, Kotilainen muistuttaa. tärkeää on lasten itsetunnon vahvistaminen. Siihenkin on keksitty erilaisia pelejä ja leikkejä. perheen luona käydään yleensä 1-3 kertaa viikossa. prosessi kestää puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Hevonkorpi Mervi Hietaniemi Eino Hirvikorpi ulla Huovila Helena Karvinen petri Ketola Eila Koskelo Veikko Kuisma ritva lappalainen unto laurila Martti Musakka tarja Mäkinen tuula Nieminen pekka Nurminen Seppo pohjolainen Sirkka-liisa poussa pauli raijala Hanna Saikkonen Viljo Satimus Kaarlo Vuorenniemi arto onnittelut voittaneille ja kiitokset kaikille osallistuneille! a PySyvä valtionosuus olisi Suuri apu MuSiiKKioPiStollE ruisleipää perinteisestä taikinajuuresta, olkaa HyVä! ulla alajoki pitää mouhijärvellä jokimyllyn kotileipomoa, ja on Viljatilan liitännäiselinkeinoon erittäin tyytyväinen. leipomo on ollut tilan talouden pyörittämisessä tosi tärkeä. Musiikkiopinnot lisäävät suosiotaan. Sastamalan musiikkiopistoon pyrki kevään pääsykokeissa 59 hakijaa, mikä on selvästi aiempaa enemmän. tällä hetkellä opistossa on noin 150 opiskelijaa, mutta tulevaisuudessa määrä pyritään nostamaan kahteen sataan. tavoitteeseen tähdätään valtionavun turvin. - olemme anoneet pysyvää valtionosuutta. Se olisi 300.000 euron luokkaa vuodessa, elämänlaatu- ja maaseutujohtaja Eero Mäki-tanila toteaa. Nykyään valtiolta heruu musiikkiopistolle lukuvuotta kohti muutamia kymmeniä tuhansia euroja. Hakemus on paraikaa opetusministeriön käsittelyssä. Mäki-tanila uskoo, että läpimenomahdollisuuksia on, koska muutkin yhtä suuren alueen musiikkiopistot saavat pysyvää valtionosuutta. joka tapauksessa lisärahasta olisi paljon hyötyä. - Kilpailukyky muihin nähden paranisi ja voisi tulla laajempaa opetustarjontaa. Musiikkiopinnoissa käydään myös kotikaupungin ulkopuolella. Esimerkiksi Huittisten musiikkiopistossa opiskelee yli 40 sastamalalaista. tällainen menettely tulee pian kalliimmaksi, sillä lukuvuodesta 2009-2010 alkaen Sastamala ei enää maksa niiden oppilaiden oppilaskohtaisia nettomenoja, jotka lähtevät muualle opiskelemaan. Kyse on oppilasta kohden noin 900-1000 eurosta. - linjaus on tehty, koska omassakin on mahdollisuus opiskella, Mäki-tanila täsmentää. Muutos koskee vain uusia oppilaita; ei niitä, jotka jo nyt opiskelevat muualla ja joilla on opinto-oikeus solistisiin aineisiin.
He käyttävät kaup Jokinen Antti (kesk), maanviljelyyrittäjä, 050-555 9350, antti.jokinen@ Lahtinen Pirkko (sdp), terveydenhoidon lehtori, 050-565 1517, pirkko.lahtinen@ Jokinen Jenni (sdp), opiskelija, 050309 7064, jenni.jokinen@uta.fi Lehdistö Paula (vihr), toimittaja-evp, eläkeläinen, 040-543 9239, paula@ kennel-buffing.com Kaaja Taru (kok), kätilö, 050-365 0164, taru.kaaja@ Kimpanpää Elina (kesk), fysioterapeutti, yrittäjä, 050-330 1358, elina. kimpanpaa@ Koivisto Arto (sdp), opiskelija, 050462 2829, artkoivi@utu.fi Ahola Marja (sdp), erikoissairaanhoitaja, 050-377 1820, marja.ahola@ Hakanen Pertti (kesk), maatalousyrittäjä, 0500-505 997, pertti.hakanen@ Andersson Jari (kok), rehtori, 050338 1609, jari.andersson@sastamala.fi Hakasuo Juhani (vas), yrittäjä, 0500332 072, juhani.hakasuo@ Anttoora Marjo (kd), varatuomari, 050-523 1969, marjo@anttoora.fi Jaakkola Timo (kok), maatalousyrittäjä, agronomi, 0400-732 145, timo. jaakkola@haijaa.com Arve-Salonen Katja (kok), asianajaja, 050-345 8644, kaskas@luukku.com Asikainen Eveliina (vihr), tutkija, biologi, 040-588 3194, eveliina.asikainen@ Jarkko Pentti (kesk), teknologianjohtaja, 050-304 9768, pentti.jarkko@ Korpela Kristo (sdp), metallimies, pääluottamusmies, 040-965 4317, kristo. korpela@kponetti.net Kulonpää Jarkko (sdp), toiminnanjohtaja, 050-557 0390, jarkko.kulonpaa@ Kuusela Arto (kok), osastonjohtaja, ammattiaineiden opettaja, 050-911 8997, arto.kuusela@vak.fi Laaja Hannu (sit), palomies, 040-359 0778, hannu.laaja@saunalahti.fi Lindroos Sirpa (kesk), yrittäjä, 040508 4961, sirlog@sirlog.net Liukko-Sipi Aatto (ps), laadunohjaaja, eläkeläinen, 041-462 5343, aatto. liukko-sipi@ Lähteenmäki Tapani (sdp), lääkäri, 040-751 8755, tapani.lahteenmaki@ fimnet.fi Myllyniemi Liisa (vas), paperityöläinen, eläkeläinen, 044-513 1040 Myrskyranta Simo (vas), työnjohtaja, 0400-734 830 Mäkelä Pauli (kesk), maanviljelijä, 050518 6160, pauli.makela@ Mäkinen Aimo (kd), palomies, 050599 3298, ami.makinen@netti.fi Kunnantalojen uusi elämä Suodenniemen kaunis kunnantalo toimii kirjastona. Kuntaliitosten vuoksi moni kunnanvirasto on autioitunut. Sastamalassa ollaan kuitenkin selvitty helpolla. - Meillä ei ole tyhjien kunnantalojen ongelmaa, kuten esimerkiksi Salossa. Kaikki on mennyt yllättävänkin hyvin, kaupungin rakennuttajapäällikkö Jukka Ojanen ja kiinteistöpäällikkö Heikki Aho kertovat. Mouhijärven entisellä kunnanvirastolla jatkaa Sastamalan Seudun Lomituspalvelut, mutta toinen puoli rakennuksesta remontoidaan uuteen käyttöön. - Noin 500 neliön tilaa ruvetaan kunnostamaan päiväkodiksi. Työt alkavat elo-syyskuulla ja valmista on helmikuun loppuun mennessä, Ojanen tarkentaa. Hänen mukaansa paikka sopii mainiosti päiväkodille, koska se on yksikerroksinen ja turvallisuusnäkökulmat on helppo toteuttaa. Myös keittiö on valmiina. - Muutostyöt ovat aika pieniä. Vain märkätilat joudutaan uusimaan perusteellisesti. Päiväkotiin sopii 35 lasta. Asiakkaita uskotaan löytyvän. - Paikkakunnalla on ollut lisätarvetta. Mouhijärvi on muuttovoittoinen, ja nuoria perheitä on muuttanut varsinkin Häijään alueelle, Heikki Aho tietää. Äetsän kunnantalo, nykyiseltä nimeltään Äetsä-talo, täyttyi hallintovirkamiesten poistuttua miltei heti, koska tiloihin siirtyi Sastamalan Tukipalvelu Oy. Satu tarjoaa talous-, henkilöstöja tietohallinnan palveluita. Rakennuskompleksissa toimii vanhastaan mm. kirjasto ja apteekki. Työpajan lakkauttaminen jätti tyhjilleen noin 300 neliön tilan, johon nyt etsitään vuokralaista. Suodenniemen kaunis kunnantalo pääsi aikoinaan TV 2:n Peräkamarinpojat -maalaiskomedian kuvauspaikaksi. Nykyään rakennuksessa sijaitsee kirjasto. Yläkertaa käyttävät muiden muassa maaseututoimi ja rakennusvalvonta. Lisäksi siellä on kokoustila AV-välinein vaikkapa järjestöjen käytettävissä. Entisten kuntien kirjastoja on tarkoitus kehittää palvelupisteinä. Ajatuksen toteuttamisessa ollaan pisimmällä Suodenniemellä. - Palvelupisteissä on tarjolla informaatiota, erilaisia lomakkeita ja tiedotusmateriaalia sekä yleisöpäätteet. Myös kaupungin kuulutukset tulevat sinne esille, kaupunginsihteeri Hannu Nikkilä kertoo. Mouhijärven ex-kunnanvirastoon tulee päiväkoti. Äetsässä tilat täytti Satu Oy.
upungin ylintä päätösvaltaa Mörtti tapio (kesk), maanviljelijä, 040513 5486, tapio.mortti@ naatula ilkka (kok), lehtori, 050-302 1666, ilkka.naatula@gmail.com niemelä Pekka (kok), liiketalouskonsultti, 0500-634 681, pekka.niemela@ niemi reino (vas), asemoija, 050-527 5727, reino.niemi@ nummi reino (sdp), fil.maisteri, 040810 1001 oksanen Kari (vas), kirvesmies, 040509 0608, kari.oksanen@ Pelttari Päivi (kok), viestintäpäällikkö, 040-575 1170, p.pelttari@luukku.com Pietilä Pauli (kesk), maanviljelijä, eläkeläinen, 0400-594 544, pauli.pietila@ Pietilä tarja (sdp), palvelusihteeri, pääluottamusmies, 050-348 7980, tarja.pietila@sastamala.fi ENEMMäN KuiN laki Sallii Sastamalan kaupunginvaltuustossa istuu 59 kansan sinne äänestämää valtuutettua. porukassa on kuntalain mukaan 16 liikaa. Kaupunginsihteeri Hannu nikkilä muistuttaa, että pahuuden teillä ei silti olla eikä lakia rikota. - jo kuntaliitosneuvottelujen alkumetreillä sovittiin, että valtuutettujen määrä on laista poikkeavan suuri. jotta reunakuntien ääni tulisi paremmin esille, ne saivat suuremman edustuksen mitä niille kuuluisi. poikkeusjärjestely kestää kaksi valtuustokautta. Sillä on valtiovarainministeriön hyväksyntä. joka tapauksessa valtuutetuilla on valtaa. He tekevät kaikki kaupungin tärkeimmät päätökset. Valtuusto valitsee kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien jäsenet. Se valitsee myös johtavat viranhaltijat. Valtuusto päättää veroprosentit ja hyväksyy talousarvion sekä taloussuunnitelman. Samoin se hyväksyy kaupungin strategian, johtosäännöt, asemakaavat ja maankäyttösuunnitelmat. lisäksi se tekee päätökset kouluverkosta ja yli 200.000 euron rakennushankkeista. Pohjanen Hannu (kesk), maanviljelijä, 050-556 3381, hannu.pohjanen@ Sillanpää Mika (vihr), sairaanhoitaja, 03-511 4466, mika.sillanpaa@ virtanen tero (kesk), maatalousyrittäjä, 050-323 6362, tero.virtanen@ vehmaantila.fi Pusa jukka (kok), toimitusjohtaja, 0400-636 113, jukka.pusa@metsatilat.fi Sivonen reino (sdp), eläkeläinen, 050384 9955, reino.sivonen@ vuorio atte (sdp), suunnittelija, 0400973 614, atte.vuorio@finnprofiles.com Suhonen Kari (ps), liikennöitsijä, 050555 1799, kuljetus.pojat@ väissi jouko (kok), toimitusjohtaja, 0400-411 537, jouko.vaissi@lahivakuutus.fi rauva Mikko (kok), atk-yrittäjä, 050514 4303, mikko.rauva@losmikros.fi Salminen Mauri (sdp), laitosmies, 040509 2979, mauri.salminen@kponetti.net Satonen arto (kok), kansanedustaja, 050-511 3110, arto.satonen@eduskunta.fi Selin jukka-pekka (kd), yleinen edunvalvoja, 050-537 5654, jukka-pekka. selin@ tammisalo anna (kok), psykologi, opettaja, 040-517 8908, anna.tammisalo@ toivo jari (sdp), koneasentaja / plm, 050-310 1180, jari.toivo@ toivonen Hannu (kok), teknikko, 0400-633 734, hannu.toivonen@ villo Maire (sit), yrittäjä, farmaseutti, 044-271 5290, villo@ Seppä tarmo (kesk), maanviljelijä, 040-588 8061, tarmo.seppa@ vinha olavi (kesk), agrologi, 0500333 772, olavi.vinha@luukku.com Seppälä Maija (kok), erikoissairaanhoitaja, eläkkeellä, 0500-830 831, maija.seppala@ virtanen tauno (kok), sikafarmari, 0500-339 508, tauno.virtanen@ MoNta tapaa VaiKuttaa Käyttämällä äänioikeuttaan kuntalainen kantaa kortensa yhteisten asioiden kekoon. toki hän voi asettua myös itse ehdolle vaaleissa. Muitakin vaikutusmahdollisuuksia löytyy. Kuntalainen voi pitää yhteyttä omaan valtuutettuunsa, ja pyrkiä hänen kauttaan tuomaan näkemyksiään esille. tai mikä milloin murheena onkin, asianomaiselle virkamiehelle sopii pirauttaa tai lähettää sähköpostia. aina on myös mahdollista tehdä aloite. Sen ei tarvitse olla määrämuotoinen, mutta asia kannattaa tuoda selkeästi esille ja perustella kunnolla. aloitteet jätetään nimellä varustettuna osoitteeseen Sastamalan kaupunki, aarnontie 2 a, pl 23, 38201 Sastamala. toinen vaihtoehto on sähköpostiosoite sastamala@sastamala.fi Nettiosoitteesta www.sastamala. fi pääsee kaupungin sivuille. Sieltä löytyvät sekä keskustelupalsta että paikka palautteelle. Kaupungille tulee vuodessa satamäärin palautetta. Kaikki käydään tarkasti läpi ja asianomaisille vastataan, kunhan yhteystiedot ovat selvillä. tärkeitä yhteystietoja SoSiaaliKESKuS aarnontie 2 a, kaupungintalo 1. kerros pl 23 38201 SaStaMala avoinna ma-pe klo 9-14 Neuvonta ja ajanvaraus (03) 5213 4114 ************************* KaSvatuS- ja opetuskeskus asemakatu 9 38210 SaStaMala Muut yhteystiedot löytyvät kotisivuilta www.sastamala.fi ja puhelinluetteloista. ************************* SaStaMalan KauPunKi puhelin (03) 52 131 Faksi (03) 5213 4099 Sähköposti: sastamala(at)sastamala.fi Henkilökohtaiset sähköpostit: etunimi.sukunimi(at)sastamala.fi välimäki Erkki (kesk), maaseutuyrittäjä, 0400-224 225, erkki.valimaki@ yli-hongisto ulla (kesk), opinto-ohjaaja, 050-366 6795, ullayh@ ylinen Kalle (kok), paikallisjohtaja, kiinteistöpäällikkö, 040-869 4170, kalle.ylinen@ Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja on Pauli Pietilä ja toinen varapuheenjohtaja Pekka niemelä. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana toiminut veikko E. Hakanen kuoli äskettäin, eikä uutta 1. varapuheenjohtajaa ole vielä valittu. Yhdessä enemmän Sastamalan kaupungin tiedotuslehti 2009 Sastamalan kaupunki Hannu Nikkilä pl 23, 38201 Sastamala puhelin (03) 52 131 Faksi (03) 5213 4099 Sähköposti: sastamala@sastamala.fi Henkilökohtaiset sähköpostit: etunimi.sukunimi@sastamala.fi Kaupungin internetsivut: www.sastamala.fi lehden tekstit ja kuvat Marko dahlman taitto Mainostoimisto Huima piirrokset Mauri Kunnas painopaikka: Hämeen Kirjapaino oy 2009
Sastamalan Vuokratalot Oy:n huoneistoja oli toukokuun puolivälissä vapaana vain toistakymmentä. Kiinteistöpäällikkö Heikki Aho (vas.) ja rakennuttajapäällikkö Jukka Ojanen katselivat näkymiä Marttilassa sijaitsevan kaksion parvekkeelta. Vammalan kaupungin vuokratalot yhtiöitettiin Tavoitteena laadukkaampi asuminen - Uuden yhtiön ideana on, että vuokralaisilta kerättävät vuokrat käytetään asuntojen kehittämiseen ja kunnostamiseen. Tulevaisuudessa asuntoja pidetään paremmassa kunnossa. Näin vakuuttavat apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Erjo sekä rakennuttajapäällikkö Jukka Ojanen. Heidän mielestään Vammalan kaupungin omistuksessa olleiden vuokratalojen yhtiöittäminen oli viisas ratkaisu. Jatkossa myös vuokralaiset saavat mielipiteensä julki entistä paremmin, sillä yhtiön hallitukseen valitaan asukkaiden oma edustaja. Monelle kukkarolle Vuodenvaihteessa perustettuun Sastamalan Vuokratalot Oy:öön siirtyi 445 asuntoa. Määrä voi kasvaa vielä parilla sadalla, mikäli Äetsän ja Mouhijärven asuntoja kiinteistöosakeyhtiöt fuusioidaan yhtiöön. Asia selviää tämän vuoden kuluessa. Vuokra-asuntoja löytyy sekä kerros- että rivitaloista. Sijainti on useimmissa hyvä; Vammalan alueella taloja sijaitsee esimerkiksi Varilassa ja Marttilassa. Osa taloista on melko äskettäin peruskorjattuja, osa ollut käytössä pidempään. Siksi vuokrataso vaihtelee: kerrostaloissa liikutaan haarukassa 5,5-8,5 euroa neliöltä, rivitaloissa keskivertovuokra on 9 euroa neliöltä. Käyttöaste korkealla Toukokuun puolivälissä vapaita huoneistoja oli vain hieman toistakymmentä. Käyttöaste onkin ollut korkea, lähes 95 prosenttia. - Yhtiöittäminen ei johtunut siitä, että käyttö olisi huonoa, vaan syynä oli se, että nyt voidaan kehittää vuokrataloasumista hiukan vapaammin. Osakeyhtiö pystyy tekemään omat lainapäätökset korjauk- Enää ei juoda jokivettä Äetsässä, Mouhijärvellä ja Suodenniemellä on käytetty pelkkää pohjavettä, mutta Vammalassa suurin osa talousvedestä tehtiin vielä viime vuonna Kokemäenjoen pintavedestä. Enää näin ei ole: nykyään koko Sastamala juo pohjavettä. - Tämä oli aivan oleellinen parannus. Kyllähän se on selvästi parempaa, kun ajattelee, mikä on joen pintaveden laatu talousveden valmistuksessa, apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Erjo toteaa. Pohjavettä ostetaan Vammalaan Hämeenkyröstä ja Ikaalisista saakka. Sitä varten rakennettiin yli 60 kilometriä vesijohtolinjaa. Muutoksesta on kiittäminen vuosia käynnissä ollutta Lounais- ja Luoteis-Pirkanmaan vesihuoltohanketta. synä. Myöhemmin Sastamalassa suljetaan muutkin puhdistamot, paitsi Vammala, minne kaikki Sastamalan jätevedet johdetaan vuodesta 2012 alkaen. Se edellyttää isoa puhdistamoremonttia. Esille onkin noussut myös toinen vaihtoehto. - Perustettaisiin osakeyhtiö Huittisten puhdistamon ympärille. Osakkaina olisivat Huittinen, Punkalaidun ja Sastamala, jotka hankkisivat puhdistamon omistukseensa, Erjo kertoo. Hanke vaatisi Huittisten puhdistamon saneerausta ja pitkien siirtoviemärien rakentamista. Toisaalta Vammalan puhdistamo suljettaisiin, eikä sitä tarvitsisi remontoida. - Tähän ratkaisuun on paljon perusteita. Neuvottelut Huittisten kanssa jatkuvat, ja asia aiotaan päättää syksyllä. Jätevedet Huittisiin? Hankkeeseen sisältyy myös jätevesiviemärien rakentamista. Silläkin rintamalla on tapahtumassa paljon. Suodenniemen jätevedenpuhdistamo suljetaan tänä syk- Jaakko Erjon papereista ilmenee, että vettä saapuu Vammalaan Hämeenkyröstä ja Ikaalisista saakka. siin. Vammalan kaupungin budjetissa oli aina niin ja näin, saatiinko rahaa vai ei. - Haluamme pitää laadukkaat vuokraasunnot ja korkean käyttöasteen, Erjo ja uuden yhtiön toimitusjohtajaksi nimetty Ojanen kiteyttävät. Yhtiö ostaa palvelut Sastamalan Tilakeskus liikelaitokselta ja Satu Oy:ltä. Omaisuutta sille siirtyi noin 8,6 miljoonan euron arvosta, lainoja 7,5 miljoonaa euroa.