Väliraportti vuodelta 203 Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja virrat osana Pohjois- Karjalan energiaomavaraisuutta -hanke Heidi Tanskanen Projektipäällikkö PIKES Oy Niina Huikuri Projektipäällikkö PIKES Oy Lasse Okkonen Biotalouskoordinaattori Karelia AMK 26.2.204
Sisällysluettelo. Hankkeen taustatiedot ja tavoitteet 3 2. Hankkeen toiminta 203 4 2. Hankkeen ohjausryhmä 4 2.2 Hankkeen kilpailuttaminen 4 2.3 Resurssit ja toteutuksen organisaatio 4 2.4 Toimenpiteet 5 2.5 Tiedotustilaisuudet, seminaarit, opintomatkat 2 3. Hankkeen resurssien käytön raportointi ja seuranta 3 3. Kustannukset ja rahoitus 4 3.2 Toteutusoletukset ja riskit 5 3.3. Tulokset ja vaikutukset 5 3.4 Hankkeen viestintä 8 4. Yhteenveto 8 2
. Hankkeen taustatiedot ja tavoitteet Hankkeen nimi: Toteuttaja: Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja virrat osana Pohjois-Karjalan energiaomavaraisuutta (PKBEV) -hanke Pielisen Karjalan kehittämiskeskus Oy PIKES Toiminta-aika: 2.9.20 3.2.204 Hankkeen numero: 75 Ohjelma: Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-203 Toimintalinja: Toimenpide: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet Hankkeella edistetään Pielisen Karjalan kasvihuonepäästöjen ja biojätemäärien merkittävää vähentämistä sekä alueen energiaomavaraisuuden nostoa. Hankkeen keskeisin tavoite on luoda uusia bioenergia-alaan suuntautuneita maa- ja metsätalousyritysjoukkoja. Erityisenä painopisteenä on hajautettu bioenergiantuotanto. Maaseudun yritysjoukoille luodaan bioenergian tuotantoon, keruuseen, jalostamiseen sekä kuljetuslogistiikkaan liittyviä liiketoimintamalleja, jotka pohjautuvat Pielisen Karjalan biomassaresurssien hyödyntämiseen. Hankkeen tärkein toimintamuoto on jalkauttaa Pohjois-Karjalan "bioenergiatoimijoiden" ja verkostojen osaamista sekä Pohjois-Karjalan ilmasto ja energiaohjelman tavoitteita Pielisen Karjalan maaseutuyritysten käyttöön ja käytäntöön. Osaamisen jalkautus toteutetaan tiiviillä yhteistyöllä Metsäbioenergian tutkimus- ja innovaatiokeskus METTI:n ja maakunnan muiden bioenergiahankkeiden kanssa. 3
2. Hankkeen toiminta 203 2. Hankkeen ohjausryhmä Hankkeen ohjausryhmän jäseniä vuonna 203 olivat: Jukka Nevalainen, yhteyspäällikkö, PIKES Oy Lauri Kähkönen, Lieksan kaupunki Liisa Timonen, koulutus- ja kehittämispäällikkö, KARELIA AMK Lauri Sikanen, professori ja Mekrijärven tutkimusaseman johtaja, Itä Suomen yliopisto Timo Kanniainen, toimitusjohtaja, Karjalan Metsä ja Energia Oy Matti Pikkarainen, toimitusjohtaja, Nurmeksen lämpö Oy (varajäsen Esko Saatsi, maaseutusihteeri, Nurmeksen kaupunki) Terho Sirviö, rahoittajan edustaja P-K:n ELY keskus Tuomo Hämäläinen, P-K:n ELY-keskus Asiantuntijajäsen Sari Pitkänen, Itä Suomen yliopisto Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Lauri Kähkönen Varapuheenjohtaja Timo Kanniainen Sihteerinä tammi-syyskuussa 203 projektipäällikkö Niina Huikuri ja loka-joulukuussa 203 projektipäällikkö Heidi Tanskanen 2.2 Hankkeen kilpailuttaminen Hankintalainsäädäntöä sovelletaan kaikissa hankkeen hankintojen kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa (Laki julkisista hankinnoista 348/2007). Kilpailutetut hankinnat: Alkuvuodesta 203 saatettiin päätökseen v. 202 puolella aloitettu kilpailutus hankinnalle Biokaasukoulutus maanviljelijöille 9.2.-9.3.203. Tarjouspyyntö lähetettiin 2.2.202 viidelle asiantuntijayritykselle Envitecpolis Oy, Metener Oy, Pöyry, Finnish Consulting Group FCG ja Doranova. Tarjouksen antoivat määräaikaan 4.. mennessä Envitecpolis Oy ja Metener Oy. Näistä Metenerin tarjous hyväksyttiin kokonaistaloudellisesti edullisimpana. 2.3 Resurssit ja toteutuksen organisaatio Teemu Kolehmainen (ympäristöteknologia, Karelia AMK) toimi toukokuusta elokuun alkuun kokopäiväisessä työharjoittelussa PKBEV -hankkeessa. Heidi Tanskanen aloitti Niina Huikurin sijaisena 30.9.203. 4
2.4 Toimenpiteet Sähkön ja lämmöntuotanto metsähakkeella Kuittilan maatilalla Kuittilan pienchp-laitos saatiin toimintaan huhtikuussa; laitos oli huhtikuuhun asti seisokissa, sillä hake ei ehtinyt kuivua edeltävänä syksynä alle 8%. Ilmojen lämmettyä hake saatiin huhtikuussa kuivattua kylmäilmapuhalluksella riittävän kuivaksi ja näin laitos saatiin käynnistettyä. Huhtikuusta alkaen CHP-laitos on tuottanut sähköä ja lämpöä tilan tarpeisiin. CHP-laitoksen toimintaa esiteltiin kanadalaisille vierailijoille helmikuussa WES-seminaarin yhteydessä toteutetulla vierailulla. Vierailun ajan laitoksessa käytettiin Kempeleestä tuotua kuivaa haketta, jotta laitos saatiin käynnistettyä. Keväästä 203 lähtien Kuittilassa on kehitetty omaa hakkeen kuivausta pohjautuen CHP:llä tuotettuun energiaan. On huomionarvoista, että Pohjois-Karjalassa tai lähimaakunnissa ei vielä tuoteta riittävän hyvälaatuista haketta CHP-laitosten tarpeisiin. Kuittilan CHP-laitos toimii siis pilottina paitsi puunkaasutukseen perustuvalle sähkön- ja lämmön maatilatuotannolle myös korkealaatuisen hakkeen tuotanto- ja varastointimenetelmille. Kohde on ollut valtakunnallisesti suuren kiinnostuksen kohteena: tilasta on tehty artikkeleita useisiin lehtiin ja tilalla käy runsaasti vierailijoita. Tilan isäntä saa melkein päivittäin puheluita laitokseen liittyen. Kuva Kuittilan CHP-laitos toiminnassa. Oikealla hakekuivuria esittelee tilan isäntä Jouni Korhonen. Nurmeksen Biohiiltämö case Biohiiltämön suunnitteluun keskittyvä Grow Green Nurmes -hanke jatkaa Känkkäälän alueen kehittämistä. Yhteistyötapaamisia Nurmeksen kaupungin ja Grow Green -hankkeen kanssa pidettiin 4. tammikuuta ja 8. huhtikuuta. Karelia amk:n Lasse Okkonen ja PKBEV.n harjoittelijana Karelia-amk:lla ja PIKES Oy:llä touko-elokuussa työskennellyt Teemu Kolehmainen laativat huhti-kesäkuussa lyhyen selvityksen alueellisesta ympäristöhallinnasta (REMS) Känkkäälän alueella. FSO Oy tekee lopullisen päätöksen keskikokoisen laitoksen toteuttamisesta, kun pilottilaitos Kouvolaan on valmistunut ja toiminut pari kuukautta. Pilottilaitoksen avulla saadaan tarkemmat tiedot laitoksen todellisesta energiatehokkuudesta, mikä vaikuttaa oleellisesti kannattavuuteen. Päätös keskikokoisen laitoksen toteutuksesta ja mittaluokasta on siirtynyt vuodelle 204 johtuen pääasiassa pilottilaitoksen viivästymisestä. Mikäli keskikokoista laitosta ei nähdä kannattavaksi välivaiheeksi, toteutetaan biohiiltämö suoraan suuressa mittakaavassa aikavälillä 204-206. 5
Kuva 2. Biosammon laboratoriomittakaavan hidaspyrolyysi (biohiiltämö) -laitteisto. Kynsiniemen energiaomavarainen talo -case Kynsiniemen matkailualueelle rakennettiin 203 aikana päätalo sekä kaksi mökkiä; rakennuksissa on hyödynnetty hankkeen selvittämiä energiantuotantojärjestelmiä. Vesikiertoinen puukiuas ja lämmöntalteenottopiippu valmistuivat syksyllä 203 ja toimivat hyvin. Teknisestä toteutuksesta on katsottavissa video osoitteessa http://www.youtube.com/watch?v=jvc7qaxhfba&feature=youtu.be ja kirjallista kuvausta osoitteissa http://www.kainiemenhuvilat.fi/fi/ajankohtaista/vesikiertokiuas_ja_lammontalteenottopiip/ http://www.kainiemenhuvilat.fi/fi/etusivu/ Taloihin on suunniteltu myös aurinkopaneeleita. Matkailuyrityksen omistaja kartoittaa itse hinta-laatusuhteeltaan parasta paneeliratkaisua. Biokaasukoulutus Hanke järjesti maanviljelijöille suunnatun biokaasukoulutuksen Lieksan Vuonisjärvellä. Lyhyen, 5-päiväisen, koulutuksen tarkoituksena oli antaa osallistujille riittävä tietopohja biokaasulaitoksen perustamiseksi. Biokaasukoulutusta annettiin kerran viikossa tiistaisin. Koulutuksen ensimmäinen kurssipäivä oli 9.2 ja viimeinen 9.3. Koulutuksen jälkeen ryhmä teki 2.4. opintomatkan MTT Maaningan biokaasulaitokselle sekä Kuopioon Savonia Ammattikorkeakoululle tutustumaan mobiilibiokaasulaitokseen. 2.3. muutama oppilas kävi hankevetäjien kanssa Energiamaatilat-hankkeen järjestämällä opintomatkalla Suomussalmella tutustumassa Markus Haatajan biokaasulaitokseen. Biokaasukoulutuksen tiimoilta löytyi neljä potentiaalista biokaasuyrittäjää. Valtimolaiselle Rauli Albertille tehtiin vuoden aikana maatilamittakaavan biokaasulaitosselvitys ja kannattavuuslaskelmia. Yrityshankkeelle järjestettiin vuoden kuluessa lukuisia suunnittelu- ja neuvottelupalavereja, joissa oli mukana potentiaalisia rahoittajia ja yhteistyökumppaneita kesken. Lieksassa Vuonislahden/Vuonisjärven alueella isännät Markus Turunen ja Ville Kuivalainen ovat hyvin kiinnostuneita biokaasuyrittäjyydestä mallilla, jossa biokaasulaitos käsittelisi useamman maatilan sivuvirrat. Jätehuolto T. Lehikoisen omistaja Teuvo Lehikoinen Lieksasta osoitti myös kiinnostusta biokaasun tuotantoon. Koulutuksessa mukana olleet Tiina Merikoski ja Albert Kaikkonen ovat rakentamassa omakotitaloa Kolille ja olivat kiinnostuneita kotitalousmittakaavan biokaasutuksesta, jossa kotitaloudessa syntyvä biojäte, saniteettivedet ja viherjäte hyödynnettäisiin kaasuntuotantoon eli energiaksi. Kaasu voitaisiin hyödyntää mm. keittiökaasuna ruoanteossa. 6
Kuva 3. Lieksan Isäntärengissä biokaasukoulutukseen osallistujia. Kuva 4. Biokaasukoulutuksen opintomatkalla. Kuvassa Maaningan biokaasulaitos. Kolin energiaomavarainen talo -selvitys Biokaasukoulutukseen osallistuneet Tiina Merikoski ja Albert Kaikkonen ilmaisivat kiinnostuksensa rakentaa energiaomavarainen talo, joten PKBEV teki kohteeseen energiaratkaisuselvityksen. Selvityksen tilaajilla oli suunnitelmana rakentaa Paltamosta siirrettäviin hirsirakenteisiin asuin-/majoitusrakennus Kolin kylälle. Aloituspalaveri pidettiin Kolilla 6.4. ja 8.5. järjestettiin vierailu Haapalahden Kivipoijulle tutustumaan siellä käytettyyn energiajärjestelmään (SHT:n kaasuttava klapikattila, pienverkko ja maalämpö). Varsinainen selvitystyö tilattiin kohteeseen energiakonsultointia harjoittavilta yrityksiltä Villeco ja Metener. Metenerin tuottamassa osiossa tarkasteltiin kotitalousmittakaavan biokaasuntuotantoa ja Villecon osiossa tarkasteltiin kotitalouteen soveltuvia mikro-chp ja aurinkoenergiaratkaisuja sekä lämmitykseen soveltuvia järjestelmiä. Selvitykseen päätettiin lisätä asiakkaiden toiveesta tarkastelu uudesta suomalaisesta mikro-chp-innovaatiosta. Selvitykset valmistuivat kesäkuussa ja mikro-chp-laitteiston testitulokset syys-lokakuussa, minkä jälkeen selvitys voitiin julkaista. Taloa ryhdytään tämänhetkisten suunnitelmien mukaan rakentamaan kesällä 204. Selvitys on ladattavissa osoitteessa: http://bioenergia.pikes.fi/c/document_library/get_file?uuid=bfade94-59b9-4602-8627-46e33d065a4&groupid=03204 Metsäbiotalouskeskuksen esiselvityshankkeen haastattelut 7
Niina Huikuri osallistui metsäbiotalouskeskuksen suunnitteluryhmän tilaisuuksiin toukokuussa ja elokuussa. Hanke avusti löytämään ja järjestämään sopivat haastateltavat Pielisen Karjalassa esiselvityshankkeen haastateltavaksi. Haastatteluilla kartoitettiin metsäbiotalouden alan yritysten tarpeita ja toiveita tulevan keskuksen suhteen. Haastattelut kestivät kaksi päivää. Bioenergiateknologian valmistuksen edistäminen Pielisen Karjalan kone- ja metallialan yrityksissä Nurmekseen suunnitteilla olevan biohiiltämön rakentamisessa pyritään käyttämään paikallisia metallialan yrityksiä. Lisäksi FSO kartoittaa mahdollisia yhteistyökumppaneita, jotka voisivat tehdä lisenssivalmistusta pienemmistä biohiiltämöistä, mikäli konsepti katsotaan kannattavaksi monistaa. PIKES:llä järjestettiin 7. tammikuuta yhteispalaveri, jossa Metallinyrkin yritykset ja FSO Oy esittäytyivät toisilleen. PKBEV-hanke järjesti opintomatkan yhdessä Uusiutumisohjelman kanssa Kouvolan ammattiopiston Biosampo koulutus- ja kehityskeskukseen. Biosampo on rakentanut useita erilaisia bioenergialaitteistoja kuten hidaspyrolyysilaitteiston (tätä teknologiaa tultaisiin käyttämään myös Nurmeksen biohiiltämössä), RME-rypsiöljyn esteröintilaitteiston, briketöintilaitteiston, synteesikaasuttimen, biokaasulaitoksen sekä lämmön ja sähköntuotantojärjestelmiä biokaasun ja synteesikaasun hyödyntämiseksi. Matkan päätavoitteena oli tutustua Biosammon koulutukselliseen toimintaan ja sen monistamismahdollisuuteen Nurmeksen ammattiopistolla sekä biohiiltämön laboratoriomittakaavan laitteistoon, jota Metallinyrkin yritykset voisivat olla mukana rakentamassa/valmistamassa. Opintomatkalla olivat mukana Metallinyrkin edustaja Jouko Siira, Nurmeksen ammattiopiston rehtori Seppo Laaninen, kehitysjohtaja Veli Mäkinen PKKY:ltä, Hannu Räsänen Uusiutumisohjelmasta sekä Niina Huikuri PKBEV-hankkeesta. Hankkeessa harjoittelijana ja opinnäytetyön tekijänä mukana ollut Mika Kemppainen (Karelia-amk, YTEK) laati opinnäytetyön metallinyrkin mahdollisuuksista bioenergia-alan toiminnoissa. Nurmeksen metallinyrkin markkinointistrategiat ja alihankinnat bioenergiaalalla -opinnäytetyö julkaistiin toukokuussa 203. Kouvolan matkaraportti on ladattavissa osoitteessa: http://bioenergia.pikes.fi/c/document_library/get_file?uuid=0a23343d-efab-4a4-8388- 696b454ad5e&groupId=03204 ja Mika Kemppaisen opinnäytetyö http://bioenergia.pikes.fi/c/document_library/get_file?uuid=f575a736-7d5d-4ab7-aa7bedbff9f24f&groupid=03204 Lokakuussa 203 PKBEV-hanke järjesti 5-päiväisen "Bioenergiateknologiaa ja -tuotantoa" - opintomatkan Itävaltaan, jolle osallistui useita metallialan yrittäjiä, maatalousyrittäjiä sekä Nurmeksen ammattiopiston rehtori. Matkalla tutustuttiin mm. useaan eri lämmityslaitevalmistajaan (Herz ja KWB). Bioenergialaitteiden valmistus on Itävallan kaakkoisosassa tärkeä elinkeinosektori, myös Pielisen Karjalalla olisi alueena potentiaalia tämän alan liiketoimintaan. Laadukkaasti toimivien laitteistojen valmistus vaatii kuitenkin suurta erikoisosaamista ja perehtyneisyyttä bioenergiateknologiaan. Itävallan matkaraportti on ladattavissa osoitteessa: http://bioenergia.pikes.fi/c/document_library/get_file?uuid=3544057c-65be-4a8a-aaee- 00bbad529cd&groupId=03204 8
Kuva 5. Tuulienergialla toimiva sähköautolataamo Itävallassa. Nurmeksen liikennebiokaasulaitosselvitys Nurmeksen kaupunki pyysi PKBEV-hankkeelta esiselvitystä Nurmeksen liikennebiokaasulaitoksesta. Selvitystyöhön päätettiin ryhtyä, sillä arvioitiin, että Kuopiosta ja Kajaanista olisi mahdollista saada riittävät raaka-ainevirrat kannattavaan laitokseen. Pielisen Karjalan alueen elintarvikeyritysten biojätevirrat kartoitettiin kesä-heinäkuussa. Biokaasualan yritystä Bio0 kontaktoitiin kesäkuussa mahdollisesta kiinnostuksesta laajentaa toimintaansa Nurmekseen. Yritys onkin ollut kiinnostunut mahdollisuudesta laajentaa toimintaansa Nurmekseen, mikäli laitos saadaan kannattavaksi. Kesän kuluessa selvisi, että osa suunnitelluista raaka-ainevirroista oli kääntynyt toisaalle: Kuopioon oli ryhdytty suunnittelemaan omaa biokaasulaitosta. Korvaavaksi raaka-aineeksi määriteltiin Kainuun vedenpuhdistamolietteet ja biojätteet sekä Pielisen Karjalan vedenpuhdistamolietteet. Varsinainen kannattavuusselvitys tilattiin em. raaka-ainepohjalla konsulttiyhtiö Doranovalta. Kannattavuuslaskelman ensimmäinen versio valmistui joulukuun alkupuolella, kannattavuus näytti laskelmassa hyvältä mutta laskelmissa havaittiin joitakin tarkennustarpeita. Tammikuussa 204 tuli ilmi, että myös Kainuu on päättänyt hyödyntää biojätteensä omalla alueella ja suunnitelma Nurmeksen biokaasulaitoksesta kaatui tällä erää raaka-aineiden vähyyteen. Keskitetty maatilamittakaavan biokaasulaitosselvitys Lieksan Vuonisjärvelle Lieksan Vuonisjärven biokaasulaitosselvitys aloitettiin elokuussa. Vuonisjärvellä sijaitsee useita tiloja (7 lypsykarjatilaa, 2 lihakarjatilaa, lammastila, sikatila) melko lähekkäin ja kylän maatilayrittäjät ovat olleet kiinnostuneita biokaasusta, mistä osoituksena mm. koulutuksiin osallistuminen. Tilat ovat myös uudistushaluisia ja hyvin yhteistyössä keskenään. Selvitystyö aloitettiin tietojen kartoituksella, jossa koottiin tilojen raaka-aine- ja energiatiedot. Maatilojen raaka-aineiden ohella selvitetään puhtaat elintarviketuotannon sivutuotteet ja jätteet (juureskuorimon jätteet, leipomojätteet ja jäterasvat), joilla voidaan täydentää raakaainepohjaa. Näiden tietojen avulla mallinnettiin biokaasutuotannon maksimi-investointitaso käyttäen Karelia-amk:n biokaasulaskuria (Ville Kuittinen). Tilalliset toivoivat, että laitos suunniteltaisiin ensisijaisesti heidän omilta tiloiltaan tuleviin raaka-aineisiin pohjautuvaksi. Ensimmäisten laskelmien valmistuttua loppuvuodesta 203 havaittiin, että em. skenaariolla kaasuntuotanto on selvästi kannattamatonta (liian alhainen kaasuntuotanto suhteessa tarvittaviin investointeihin). Kannattavuuden parantamismahdollisuuksia tutkitaan laajentamalla laitoksen potentiaalista raaka-ainepohjaa ja yhteistyöverkostoa. Työ etenee yhteissuunnitteluna ja -tapaamisin alueen yrittäjien kanssa. 9
Bioenergian aluetalousvaikutusten mallinnus Työ aloitettiin alkuvuodesta tekemällä aluetaloudellisen mallinnuksen menetelmätyötä ja kokoamalla tutkimusaineistoa. Aineistona käytettiin PIKESin, Nurmeksen kaupungin ja Karelia-amk:n kokoamia seutukunnan bioenergiahankkeiden investointitietoja sekä hankkeiden oletettua raaka-aineiden hankintaa. Ensimmäinen mallinnus kuvasi pääasiassa Känkkäälän bioenergiahankkeiden suoria ja epäsuoria tulo- ja työllisyysvaikutuksia eri toimialoilla. Tutkimuksen laativat Karelia amk:n Lasse Okkonen ja Itä-Suomen yliopiston Olli Lehtonen ja sen päätulokset julkistettiin alkuvuodesta 204 hankkeen järjestämässä Pielisen Karjalan Päättäjien Biotalousakatemiassa. Laajempi tulosraportti julkaistaan suomeksi hankkeen vuosijulkaisussa sekä englanniksi erillisessä tutkimusjulkaisussa. Tavoitteena on täydentää analyysiä Lieksan bioenergiahankkeiden aluetalousvaikutusten mallinnuksella 204 (esim. Green Fuel Nordic ja Vuonisjärven biokaasu). Okkosen ja Lehtosen biotalousakatemiaesitys löytyy osoitteesta: http://bioenergia.pikes.fi/documents/03204/498643/bioenergian+aluetaloudelliset+vaikutuks et+okkonen+%26+lehtonen.pdf Pielisen Karjalan peltobioenergiapotentiaalin laskenta Karelia-amk aloitti Pielisen Karjalan peltoenergiamallinnuksen, jossa käytetään Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (TIKE) ylläpitämää peltolohkorekisteriä sekä peltolohkoihin liittyvää kasviviljelyaineistoa. Hankkeelle tilattiin peltolohko -cd, jossa on peltokuviot lohkotunnuksittain sekä kasviviljelytiedot erillisenä peltolohkoihin liitettävänä aineistona. Aineistoa käytetään ArcGIS -paikkatieto-ohjelmissa ja sen avulla arvioidaan seutukunnan peltoenergian biokaasupotentiaalia. Tarkempaa laskentaa tehdään erityisesti Lieksan Vuonisjärven / Vuonislahden alueelle. Potentiaalin laskennassa huomioidaan peltoenergiakasvien viljelyyn käytettävissä olevat alueet sekä nurmirehun ylijäämä (n. 5 %). Lieksan teollisuuskylän yritysten haastattelut Teemu Kolehmainen toimi hankkeessa harjoittelijana touko-elokuussa 203. Karelia-amk:n osatoteutuksessa hän laati selvityksen alueellisesta yhteistyöstä (bioenergia ja ympäristöhallinta), keskittyen erityisesti Lieksan teollisuuskylän alueelle. Haastatteluja tehtiin 0 kohteessa (Pankaboard, Vapo Oyj Nurmes ja Lieksa, LST-säiliöt, Suomipuu Höyläämö Oy, Anaika Wood LTD Oy, Joptek Composites Oy, REO-Tuote, Porokylän leipomo, Suomen rengastehdas Oy). Selvitystyö opinnäytetyönä 203/204 aikana. Haastatteluista saatiin tietoa yhteistyöhalukkuudesta ja -muodoista, energiaratkaisuista, energiatehokkuuden parantamiskohteista ja ympäristöjärjestelmistä. Haastattelujen tietoja hyödynnettiin myös Pikesin toteuttamassa Pielisen Karjalan energiaselvitys -hankkeessa. Osalla yrityksistä energia-asiat eivät ole keskeisiä päätöksenteossa, vaikka niiden avulla saataisiin selviä kustannussäästöjä. Näihin kohteisiin voisi soveltua konsultoiva energia(tehokkuus)palvelun tarjoaminen. Alueellisen ympäristöhallintajärjestelmän (REMS) askeleet Pielisen Karjalan alueelle - selvitys Seutukunnan alueella selvitettiin Grow Green Nurmes -hankkeen kanssa yhteistyössä alueellisen ympäristöhallintajärjestelmän mahdollisuuksia. REMS voi olla yhteinen ympäristöhallintajärjestelmä tai yhteistyöjärjestelmä, jossa energia-alan yhteistyö on keskeinen osa. Idea on saanut tukea lähinnä ympäristövastaavien kanssa käydyissä keskusteluissa. Osa yritysten tuotantopuolen toimijoista kuitenkin näkee laatu- ja ympäristöjärjestelmissä lisäkustannuksia ja vain vähän konkreettisia taloushyötyjä. 0
Tulevaisuudessa asia voi edetä Karelia-amk:n ympäristöjohtamisen koulutustarjontana, jota suunnataan pääasiassa ympäristöasioista vastaaville. Selvitys on ladattavissa osoitteessa: http://bioenergia.pikes.fi/c/document_library/get_file?uuid=4a7bb2e-f6e6-4ac9-8bb- 0f34226e8f85&groupId=03204 Valtimon maatilamittakaavan biokaasulaitoksen esiselvitys Aloitettiin selvitystyöt Valtimolla sijaitsevan maatilan (omistaja Rauli Albert) biokaasulaitoksen osalta. Karelia-amk osallistui toiminnan kannattavuuden arviointiin (Ville K.) sekä keskitetyn laitoksen sijoituspaikkojen selvittämiseen (Lasse O.). Kannattavuuslaskelmat tekee Niina H. ja teknologiaselvityksen Juha Luostarinen Metener Oy:stä. Aloituspalaveri pidettiin maatilalla 3. huhtikuuta. Esiselvityksessä päätettiin tarkastella pelkästään maatilamittakaavan biokaasulaitosta, sillä keskitetylle laitokselle suunniteltua raaka-ainetta teurasjätettä ei ollut saatavilla; suunniteltu teurastamo sijoittui Sotkamoon Valtimon sijasta. PKBEV teki alkukesästä raakaainekartoituksen 00 km säteellä Valtimosta, jonka jälkeen Juha Luostarinen Meteneriltä toteutti laitosselvitysosuuden. Metenerin kiireiden takia Valtimo-selvitysten valmistuminen ajoittui syksylle. Ensimmäiset kannattavuuslaskelmat teki Niina Huikuri perustuen Meteneriltä saataviin laitostietoihin. Ville Kuittinen, Juha Kilpeläinen ja Lasse Okkonen Karelia AMK:lta ovat antaneet konsultointia selvitykseen liittyen. Lokakuussa, Itävallan opintomatkalla, biokaasuntuottajakandidaatti löysi yritysyhteistyökumppanin mahdolliseksi kaasunkäyttäjätahoksi. Loppuvuoden aikana järjestettiin lukuisia neuvottelu-, info- ja selvityspalavereja yhteistyökumppanin, yritysneuvojien ja rahoittajan edustajien kanssa. Biokaasulaitokselle tullaan todennäköisesti hakemaan investointitukea vuoden 204 aikana, rahoituskanavien ja yhteistyökuvioiden selvittyä. Klapin markkinaselvitys ja liiketoiminnan kannattavuus Tehtävänä oli markkinaselvityksen laadinta seutukunnalliselle klapiyrittäjyydelle. Aloituspalaveri pidettiin Valtimolla. tammikuuta. Selvityksen oli määrä tarkastella yhteistyömahdollisuuksia välittäjien kanssa sekä toiminnan yleisiä vaatimuksia ja kannattavuutta. Klapiselvityksen teki opinnäytetyönä Tommi Karukangas (YTEK, Karelia AMK). Selvityksen ensimmäinen versio valmistui toukokuussa ja lopullinen opinnäytetyönä julkaistu versio syyskuussa. Markkinaselvityksen tuloksena oli että hyvälaatuisille klapeille on kysyntää erityisesti Etelä-Suomessa, mutta myös Pohjois-Karjalassa. Isommat klapimyyjät olivat kiinnostuneita hyvistä ja luotettavista klapin toimittajista. Selvitystä tehtiin ensivaiheessa valtimolaisen Harju Timberin tarpeisiin. Yritys harkitsee mahdollisuutta lähteä klapitoimijaksi vuoden 204 aikana. Selvitys on ladattavissa osoitteesta: http://bioenergia.pikes.fi/documents/03204/0/opn+tommi+karukannas.pdf Koli Span lämpöratkaisuselvitys Kolille rakenteilla olevalle kylpylä-hotellikompleksille tehtiin lämpöratkaisuselvitys, jossa vertailtavina vaihtoehtoina olivat pelletti- ja hakelämmitys. Selvitys tilattiin ostopalveluna Avainenergian Anssi Kokkoselta. Työ valmistui joulukuussa ja toimitettiin kylpylän rakennuttajalle edelleen harkittavaksi. Kylpylän rakennuttaja on alkuvuodesta 204 ilmaissut kiinnostuksensa viedä lämpöratkaisu käytäntöön. Prosessia tullaan seuraamaan ja tukemaan tarpeen mukaan asiantuntijatyöllä. Lausuntopyyntöön vastaaminen Maa- ja Metsätalousministeriölle
Niina Huikuri laati lausunnon 20.6. Maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta, joka lähetettiin ministeriöön Pikesin toimesta. Ohjelmaluonnoksessa oli useita epäkohtia joista pahin rajaisi maatilamittakaavan biokaasulaitostuotannon syöttötariffista ulos. Alle päivän kestävät bioenergia-alan neuvontatyöt Yhteensä 5 kpl 2.5 Tiedotustilaisuudet, seminaarit, opintomatkat, muut - 6.. Biohiiltämö hankkeen esittely ja hankkeesta keskustelua Ylä-Karjalan luonnonystävien kokouksessa. - 8.. Biohiiltämön mediainfoon osallistuminen. -.-4.2.Osallistuminen ja avustaminen kansainvälisessä WES -seminaarissa Kolilla Pielisen Karjalan esittelykohteiden käytännön järjestelyistä sopiminen sekä vierailulla mukanaolo/avustaminen. Kohteita olivat KME Oy:n harvennusmetsäkohde, Kuittila Power Jouni Korhosen energiaomavarainen maatila sekä Nurmeksen lämpö. Vierailijat olivat Kanadalaisia. Vierailukohteista laadittiin kaksi englanninkielistä infokorttia. - 9.2.-9.3. Biokaasukoulutus Lieksassa (5 pv, krt/vk) - 25.2 Haastattelu Tekesin Bioenergia-alan tutkimukseen. - 26.2. Suunnittelutyöt ja osallistuminen Pohjois-Karjalan biotalousfoorumissa Joensuussa. Tapahtuma oli osa valtakunnallista biotalousstrategian laadintaa. Lasse O./Karelia-amk järjesti World Cafe -työskentelyssä liiketoiminta-työryhmän. - 27.2. Uratori tapahtumassa hankkeen järjestämä tiedotustilaisuus Uusiutuvan energian toimialan kartoitus ja kehittäminen Pielisen Karjalassa. Esiintyjinä Jukka Nevalainen, Pikes Oy, Jani Karjalainen, JK Kehitystoimisto Oy, Anssi Kokkonen, Avainenergia Oy. - 4.-5.3. Tutustumis/neuvottelumatka Kouvolan Biosampo koulutus- ja tutkimuskeskukseen Metallinyrkin edustajan ja P-K Ammattikoulun edustajien kanssa. Tutustuminen mm. biohiiltämön koelaitteistoon sekä yleensäkin Biosammon toimintaan. Mahdollisuus kopioida heidän opetusmallia meidän ammattiopistolle. (tehty matkaraportti) -.3. Työpaikkoja bioenergiasta tilaisuus, järjestäjänä Bioenergia ry., Joensuussa (kuuntelijana) - 2.3. Liikennebiokaasua energiatiloilta hankkeen järjestämällä opintomatkalla Suomussalmella. (tehty matkaraportti) - 26.3. Nurmesta biokaasua seminaarissa, Jyväskylässä. - 2.4. Biokaasukoulutuksen opintomatka MTT Maaningan tutkimuskeskukseen ja Kuopion Savonia ammattikorkeakoulun mobiilibiokaasulaitosta katsomaan. (tehty matkaraportti) - 8.4. Karelia Amk:n Ympäristöteknologian 2 vuoden opiskelijoiden vierailu Pikesillä sekä PKBEV hankkeen esittely. - 2.4. Puunkosteuden määritys ja hakkeen kuivaus seminaari/työpaja, Karelia Amk, Biotaloudenkeskus (kuuntelijana) - 24.4. Esiintyminen Järkivihreä energiapäivä seminaarissa, Forssassa - 26.4. Esiintyminen Maaseudun sivistysliiton järjestämässä Kyläinfra seminaarissa, Joensuussa - 2. 22.5. Oslossa Nordic Baltic Bioenergy 203 konferenssiin osallistuminen. - 27.5. Liikennebiokaasu ja Suomi 203 konferenssissa esiintyminen. - 2.6. hanke osallistui Vesikiertuetapahtumaan Nurmeksessa. Paikanpäällä PKBEV hankkeella ja Grow Green hankkeella oli sama standi. Vieressä esiteltiin hankkeen kutsusta Nurmeslaisvalmisteista Porin mattia. Tilaisuus oli iltatapahtuma. - 8.-9.6. hanke oli mukana omalla standilla Pielisen Messuilla Lieksassa. - 3.6. Grow Green Nurmes hankkeen ideariihi (osallistuminen) - 3 sivun lehtikirjoitus TEHO lehteen Puukaasulla sähköä ja lämpöä. Työtehoseuran jäsenlehti. Julkaistu elokuun lopulla. 2
- 4.8. Palaveri Parikkalan bioenergiahankkeen ja Grow Green Nurmes hankkeen kanssa Joensuun tiedepuistolla. Tiedonvaihtoa ja yhteistyön kartoittamista. - 26.8. Grow Green Nurmes ideariihi 2 (työpisteen puheenjohtajana toimiminen) - Syksyn tiedotustilaisuuksien suunnittelua: Energiailtapäivät 24. 25.9. yhdessä PKES, Biomas ja Pohjois-Karjalan bioenergiahankkeiden kanssa. Tiedotustilaisuuden suunnittelua lokakuun 22. päivä Grow Green Nurmes -hankkeen kanssa. Työpajan suunnittelua MTT:n Ilmase -hankkeen kanssa. - PKBEV hankkeen projektipäällikön äitiysvapaan sijaisen haastattelut ja valitseminen. - Pielisen Karjalan Energiailtapäivä -tilaisuudet Lieksassa 24.9. ja Nurmeksessa 25.9. - Bioenergiateknologiaa ja -tuotantoa -opintomatka Itävaltaan 30.9.-4.0. (Tehty matkaraportti) - Osallistuminen kuulijana ForestEnergy2020-seminaariin Joensuussa 9.0. - Osallistuminen Pielisen Karjalan Energiaselvitys -hankkeen tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen Valtimolla 24.0. - Osallistuminen Bioenergia-hanketreffeille ja retkeilylle Joensuussa 7.-8.. - Osallistuminen Liikennebiokaasua energiatiloilta -hankkeen järjestämälle opintomatkalle Kainuussa ja Pohjois-Ruotsissa 2.-4.. (Matkaraportti ProAgria) - MTT:n Kohti energiaomavaraista maatilaa -seminaari Nurmeksen Hyvärilässä 28.. Osallistuminen seminaarin suunnitteluun ja markkinointiin. Seminaarissa PKBEV-hankeesittely, pellettilämmitteisen maatilan käyttäjäkokemusten esittely ja osallistuminen ryhmätöihin. 3. Hankkeen resurssien käytön raportointi ja seuranta Hankkeesta laaditaan kaksi kertaa vuodessa toimintaraportti tammi-huhtikuun sekä toukoelokuun ajalta. Vuosiraportissa kerrotaan syys-joulukuun jakso sekä aiemmat vuoden tapahtumat tiivistetysti. Projektipäällikkö koostaa hanketta koskevat toimenpide- ja vuosiraportit sekä seuraa budjetin toteutumista. Hankkeen järjestämistä opintomatkoista laaditaan matkaraportit sekä merkittävimmistä seminaareista, tiedotustilaisuuksista muistiot. Hankkeen toiminnan kannalta tärkeistä kokouksista tehdään kokouspöytäkirjat. Kaikista palavereista ja kokouksista on vähintään käsinkirjoitetut muistiinpanot muistivihkoon. Hankkeen hallinnoija PIKES Oy seuraa hankkeen etenemistä säännöllisillä kehitys- ja ajantasakeskusteluilla projektipäällikön kanssa. Biotalouskoordinaattori vastaavasti raportoi projektipäällikölle säännöllisesti Karelia AMK:n toimenpiteistä ja budjetin käytöstä. Karelia AMK seuraa osaltaan hankkeen osatoteutusta. 3. Kustannukset ja rahoitus Vuoden 203 loppuun mennessä, 25 kuukauden aikana, rahaa on käytetty yhteensä 274 089. Budjetista on jäljellä 25 866. Vuoden 203 loppupuolella haettiin ja saatiin projektin toteutukselle neljän kuukauden jatkoaika ja muutettiin samalla budjetin osakustannusjakaumia vastaamaan paremmin hankkeen toteutustarpeita: merkittävin muutos alkuperäiseen budjettiin verrattuna oli 700 lisäys ostopalvelubudjettiin ja 300 vähennys vuokriin. Vuoden 203 lopussa budjettia on käyttämättä palkoissa 97 52, ostopalveluissa 8942, vuokrissa 2299, kotimaan matkakuluissa 054 ja muissa kustannuksissa 9454. Ulkomaan matkakulujen budjetti on ylitetty 725 eurolla. Projektin toteutuneet kokonaiskustannukset kahden toimintavuoden jälkeen vastaavat melko tarkalleen kahta kolmasosaa kokonaisbudjetista. 3
Taulukko. Hankkeen kokonaiskustannukset..-3.2.203. Kustannukset Budjetti Kust. PIKES Kust. KARELIA Kustannukset YHTEENSÄ (% Budjetista) Jäljellä..204 Palkat 290000 449 48729 92848 (66%) 9752 Ostopalvelut 35 700 706 9652 26758 (75%) 8942 Vuokrat 8 000 3304 2397 570 (7%) 2299 Kotimaan matkakulut 25 000 2099 2360 6254 (58%) 054 Ulkomaan matkakulut 400 80 35 226 (06%) -725 Muut kustannukset 29 855 7688 273 2040 (68%) 9454 Kok.kustannukset yhteensä 399 955 20626 6666 272292 (68%) 27663 Hankkeen rahoitus Hankkeen omarahoitus 5% 59993 3099 9925 40844 949 Elyn osuus 85 % 339962 75207 5624 23448 0854 Rahoitus yhteensä 399 955 20626 6666 272292 27663 Vuoden 203 viimeisellä 4 kuukauden jaksolla toteutettiin hankkeen ulkomaanopintomatka ja saatiin siltä osin ulkomaan matkakulujen budjetti käytettyä suunnitellusti. Vuoden lopussa hanke käytti ostopalveluita Nurmeksen biokaasulaitoshankkeen kannattavuusanalyysiin ja Koli Span lämpöratkaisuselvityksen päivittämiseen. Taulukko 2. Hankkeen kustannukset syys-joulukuu 203. Kustannukset PIKES KARELIA YHTEENSÄ.9.-3.2.203 Palkat 2286,78 7082,7 29898,95 Ostopalvelut 4562,66 275,35 7278,0 Vuokrat 536,7 888,7 425,42 Kotimaan matkakulut 406,77 628,35 035,2 Ulkomaan matkakulut 437,55 35,39 752,94 Muut kustannukset 230,59 587,68 2889,27 Kok.kustannukset yhteensä 42062,06 227,65 54279,7 Hankkeen rahoitus Hankkeen omarahoitus 5% 6309,3 832,65 84,96 Elyn osuus 85 % 35752,75 0385 4637,75 Rahoitus 42062,06 227,65 54279,7 Taulukko 3. Hankkeen toteutuneet budjetit 20, 202 ja 203 ja suunniteltu budjetti 204. 20 202 203 204 YHTEENSÄ budjetti Palkat 9977 0052 8279 9752 290000 Ostopalvelut 345 483 3930 8942 35 700 Vuokrat 44 2808 2749 2299 8 000 4
Kotimaan matkakulut 689 6425 7345 054 25 000 Ulkomaan matkakulut 0 0 226-725 400 Muut kustannukset 682 8357 362 9454 29 855 Kok.kustannukset yhteensä 2837 29225 3023 27663 399 955 Hankkeen omarahoitus 5% 925 9384 9535 949 59993 Elyn osuus 85 % 092 09842 0696 0854 339962 Rahoitus 2837 29227 3023 27663 399 955 3.2 Toteutusoletukset ja riskit Suurin osa hankesuunnitelmaan määritetyistä tulostavoitteista on jo täyttynyt, joten hanke ja toimintaympäristö ovat vastanneet hyvin toteutusoletuksia. Pielisen Karjalan yrittäjät ovat olleet kiinnostuneita bioenergiasta sekä lähteneet innokkaasti mukaan bioenergia-alan kehittämiseen. Hanke on otettu hyvin vastaan ja koettu tarpeelliseksi yrittäjien ja muiden sidosryhmien keskuudessa. Riskinä on bioenergia-alan hyvään alkuun päässeen kehityksen ja positiivisen asenneilmapiirin hyytyminen hankkeen päättyessä; ala kaipaa edelleen taustatuekseen aktiivista tiedottamista, kouluttamista ja muita kehittämistoimia. 3.3 Tulokset ja vaikutukset Seuraavassa taulukossa on hankkeelle asetetut tulostavoitteet ja niiden saavuttamisen tilanne 203 loppuun mennessä. Taulukko 4. Hankkeen tulostaulukko Hankkeen tulos Tulokset ja niiden seuranta Tulos. BIOENERGIAAN JA SEN Hankkeen www-sivut ( kpl) kpl HYÖDYNTÄMISEEN LIITTYVÄ TIETOUS LISÄÄNTYY Hankkeen esitteet (vähintään 3 kpl) 2 kpl HANKKEEN KOHDERYHMISSÄ Esitteiden jakelun kuvaus (kpl) -jaettu messuilla, seminaareissa, edustustilaisuuksissa. Annettu jaettavaksi TE 600 kpl toimisto, kaupungintalo, maaseutusihteerit. Järjestetyt seminaarit (vähintään 3 kpl) - Energiaomavarainen maatila seminaari ja CHP laitoksen avajaiset 2/202 Seminaarin osallistujamäärä (hlöä) Järjestetyt tiedotustilaisuudet (vähintään 0 kpl) -Maaseudun energiaratkaisut Lieksa + Valtimo -2 -Lämpöyrittäjyys teemaillat -2 -Energiaomavarainen puutalo työpaja Kolilla (järjestettiin, mutta ketään ei tullut seminaarin pitkittymisen vuoksi) -2 - Uratorilla 27.2. uusiutuvan energian kpl 20 hlöä 4 kpl 4 kpl 5
2. BIOENERGIAAN LIITTYVÄT KARTOITUKSET JA LIIKETOIMINTAMALLIT osaamisen kartoitus ja kehittäminen Pielisen Karjalassa -3 Julkaistut tiedotteet (kpl) ja kuvaus niiden jakelusta/peitosta (hlöä) -hankkeen tiedote -2(viljelijöille) -maaseudun energiaratkaisut -2 -hankkeen tiedote -3 -biokaasukoulutus esite -3 Tiedotustilaisuuksiin osallistuneiden henkilöiden määrä (hlöä) -Maaseudun energiaratkaisut Lieksa + Valtimo -2 -Lämpöyrittäjyys teemaillat -2 -Energiaomavarainen puutalo työpaja Kolilla (järjestettiin, mutta ketään ei tullut seminaarin pitkittymisen vuoksi) -2 - Uratorilla 27.2. uusiutuvan energian osaamisen kartoitus ja kehittäminen Pielisen Karjalassa -3 Järjestetyt neuvonta- ja koulutustilaisuudet sekä tapaamiset Kartoitus Pielisen Karjalan biomassapotentiaalista sekä katsaus siihen liittyvään tutkimustietoon, lainsäädäntöön ja yhteistyöverkostoihin ( kpl) Liiketoimintamalli Pielisen Karjalan biomassan hyödyntämisestä ( kpl) Kartoitus Pielisen Karjalan biomassan korjuusta, keräyksestä, varastoinnista ja kuljetuksesta sekä katsaus siihen liittyvään tutkimustietoon, lainsäädäntöön ja yhteistyöverkostoihin ( kpl) Liiketoimintamalli Pielisen Karjalan biomassan korjuusta, keräyksestä, varastoinnista ja kuljetuksesta ( kpl) Kartoitus Pielisen Karjalan biomassan jalostusmahdollisuuksista sekä katsaus siihen liittyvään tutkimustietoon, lainsäädäntöön ja yhteistyöverkostoihin ( kpl) Liiketoimintamalli(t) biomassan jalostuksesta Pielisen Karjalassa ( kpl) Kartoitus bioenergian keräykseen, kuljetukseen, varastointiin, myyntiin ja jakeluun liittyvistä mahdollisuuksista sekä katsaus siihen liittyvään tutkimustietoon, lainsäädäntöön ja yhteistyöverkostoihin ( kpl) Bioenergian logistiikkaan ja myyntiin liittyvät 330 hlö 330 hlö 480 hlö 480 hlö 22+8hlö 22 hlö 0 hlö 7 hlö 42+6krt 4 2 6
3. MALLI ENERGIAOMAVARAISESTA MAATILASTA /TALOSTA 4. BIOENERGIAAN SUUNTAUTUNUT YRITYSTOIMINTA 5.BIOTALOUDEN ALUETALOUSVAIKUTUS 6. HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN HYÖDYNTÄMINEN 7. PIELISEN KARJALAN BIOENERGIA-ALAN KEHITTÄMISEN OHJAUS 8. VAIKUTUKSET PIELISEN KARJALAN KASVIHUONEPÄÄSTÖIHIN 9. VAIKUTUKSET PIELISEN KARJALAN ENERGIAOMAVARAISUUTEEN liiketoimintamalli(t) ( kpl) Kuvaus energiaomavaraisesta maatilasta/talosta ( kpl) Energiaomavaraisuuttaan merkittävästi parantaneet maatilat (-3 kpl) Bioenergiaan suuntautuneiden maa- ja metsätalousyritystenmäärä kasvaa 30 % Syntyy 3 5 uutta yritysjoukkoa, jotka suuntaavat toimintansa biotalouteen liittyvään ansaintaan (suluissa aloittavat yritykset) Tutkimusraportti biotalouden aluevaikutusmekanismeista Pielisen Karjalassa ( kpl) Biotalouden aluevaikutus kasvaa hankkeen aikana 30 % (Pielisen Karjalassa) Hankkeen järj. kotimaan tutustumis- ja opintomatkat (2 kpl) ja niihin osallistuneet tahot (hlöä) Hankehenkilöstön osallistuminen kotimaan seminaareihin, foorumeihin, tilaisuuksiin (5 kpl) Laaditut raportit saadun tiedon hyödyntämisestä Pielisen Karjalan kannalta Hankkeen järj. ulkomaan tutustumis- ja opintomatkat ( kpl) ja siihen osallistuneet tahot (hlöä) (tot. v.203) Hankehenkilöstön osallistuminen ulkomaan seminaareihin ja opintomatkoille ( kpl) Laaditut raportit saadun tiedon hyödyntämisestä Pielisen Karjalan kannalta (2 kpl) Bioenergia-alaan liittyvät uudet yhteistyöverkostot ja -sopimukset (5 kpl) Pielisen Karjalan maaseudun bioenergia-alan kehittämiseen käynnistyvät uudet kehittämis- ja investointihankkeet (0 kpl) Arvio mekanismeista joiden kautta hankkeessa esille tulleet keinot voivat vaikuttaa Pielisen Karjalan kasvihuonepäästöjen vähentymiseen tulevaisuudessa v.203 ( kpl) Arvio hankkeen aikana toteutettujen sekä hankkeen toimesta käynnistettyjen toimenpiteiden vaikutuksista Pielisen Karjalan energiaomavaraisuuteen ( kpl) 2 (4) 2 (20 henk.) 2 3 (3) 4 2 5 arvio hankkeen lopussa arvio hankkeen lopussa 7
3.4 Hankkeen viestintä Hanketta esiteltiin edellä mainituissa konferensseissa ja MTT:n Kohti energiaomavaraista maatilaa seminaarissa 28..203. Pielisen Messuilla sekä Suuri vesikiertue tapahtumassa olivat esillä hankkeen roll upit, esitteet sekä julkaisut. Hanke järjesti Uratorilla Uusiutuvan energian toimialan kartoitus ja kehittäminen Pielisen Karjalassa -tiedotustilaisuuden. Pielisen Karjalan Energiailtapäivä -tilaisuudet järjestettiin Lieksassa tiistaina 24.9. ja Nurmeksessa keskiviikkona 25.9. klo 2 6. Energiailtapäivien järjestämisestä vastasivat yhteistyössä alueen kunnat, Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES Oy sekä neljä hanketta: Bioenergiaa maaseudulle (BIOMAS), Pielisen Karjalan energiaselvitys (PKES), Pielisen Karjalan Bioenergiaverkostot ja -virrat (PKBEV) ja Pohjois-Karjalan energianeuvontahanke. Näkyvyys medioissa: - Artikkelin julkaisu: Niina Huikuri, Puukaasulla sähköä ja lämpöä Työtehoseuran TEHO lehteen kesällä. Artikkeli julkaistu elokuun 203 lopulla TEHO 4 metsätalousnumerossa. - Hankkeen aktiviteeteista on ilmestynyt lukuisia artikkeleita paikallislehdissä: 8.4. Ylä-Karjala lehtiartikkeli "Paikallista kaasua autoille - PIKES selvittää, voitaisiinko Nurmekseen rakentaa liikennebiokaasulaitos" 9.5. Karjalainen ilmoitus "Liikennebiokaasu ja Suomi 202"-konferenssista, jossa puhujien joukossa projektipäällikkö Niina Huikuri. 7.8. Ylä-Karjala ja Lieksan Lehti työpaikkailmoitus PKBEV-hankkeen projektipäällikön sijaisuudesta 7.9. Ylä-Karjala Lukijoilta-kirjoitus "Bioenergiaa ja energiaomavaraisuutta", kirjoittajana PIKESin kehittämispäällikkö Jukka Nevalainen 24.9. Ylä-Karjala lehtiartikkeli "Lähienergia esillä energiailtapäivässä".0. Lieksan Lehti artikkeli "Energiaa omalta alueelta - Pielisen Karjala energiaomavaraiseksi pelleteillä, hakkeella ja bioöljyllä" 7.. Vaarojen Sanomat ja 9.. Ylä-Karjala ja Lieksan Lehti ilmoitus "Kohti energiaomavaraista maatilaa - edullisia ratkaisuja uusiutuvista energianlähteistä" -työpajasta 4. Yhteenveto vuodesta 203 ja esitys jatkotoimenpiteistä 204 Hanke on saavuttanut hyvin vuodelle 203 asetettuja tavoitteita. Vuoden aikana on tehty runsaasti selvityksiä ja toimenpiteitä, kuten alueellisen ympäristöhallintajärjestelmän (REMS) askeleet Pielisen Karjalan alueelle selvitys, Lieksan teollisuuskylän yritysten haastattelut sekä biokaasulaitosselvitykset Lieksan Vuonisjärvelle, Valtimolle ja Nurmekseen. Vuoden aikana valmistui klapin markkinaselvitys, energiaomavarainen talo selvityksiä ja Koli Span lämpöratkaisuselvitys. Hanketta on edustettu kymmenissä eri tilaisuuksissa kotimaassa ja ulkomailla. Verkostoituminen on ollut vireää. Vuonna 204 pyritään tukemaan selvitettyjä yrityshankkeita etenemään toteutusvaiheeseen ja seurataan jo toteutettuja hankkeita. Hanke vahvistaa yhteistyötä ProAgrian Liikennebiokaasua maatiloilta hankkeen kanssa järjestämällä mm. yhteisiä tilaisuuksia ja opintomatkan. 8
Vuodelta 203 jatkettavat työt: *Valtimon biokaasulaitoshanke rahoitushakemuksen valmistelu ja työsuunnitelma *Lieksan Vuonisjärven biokaasulaitoksen jatkokehittely: raaka-ainepohjan ja yhteistyöverkoston laajennus *Kolin bioenergiayrittäjyyden asiantuntijatuki *Koli Span lämpöratkaisun käytännön toteutuksen asiantuntijatuki *Teemu Kolehmaisen opinnäytetyö valmistuu keväällä 204 Uudet: *Kuittilan tilan jatkotutkimus, tietojen päivittäminen ja kannattavuustutkimus nykytilanteesta *Aluetalousvaikutusten selvittäminen Green Fuel Nordicin Lieksan bioöljyhankkeelle *Tiedotuslehti hankkeen toiminnasta ja tuloksista *Kotimaan opintoretken järjestäminen yhteistyössä ProAgrian biokaasuhankkeen kanssa *Itä-Suomen Biokaasuverkosto -hankkeen rahoitushakemuksiin ja käynnistykseen osallistuminen & ProAgrian biokaasuseminaariin osallistuminen syksyllä *Kierrätyspolttojätteen terminaaliverkostoselvitys opinnäytetyönä *Loppuseminaari syksyllä *Hankkeen hyötyvaikutusten vakiinnuttaminen kehittämällä ohjeistusta ja yhteistyöverkostoja bioenergiayritystoiminnan tueksi Nurmeksessa 20.3.204 Heidi Tanskanen Minna Heikkinen Projektipäälikkö Toimitusjohtaja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja virrat -hanke 9