Yhdistyksen opas 2013

Yhdistyksen opas 2013 Opas on tarkoitettu yhdistysten toimihenkilöiden käyttöön ja se löytyy OmaNetistä

Palvelunumerot Ma - pe klo 9.00-15.00 ja kesäaikana 1.6-31.8. Ma - pe klo 9.00-14.00 (tarkista heinäkuun palveluajat netistä www.jytyliitto.fi) 020 789 3700 Työsuhdeneuvonta (kunta ja kirkko) 020 789 3710 Työsuhdeneuvonta (yksityinen sektori) 020 789 3720 Jäsenrekisteri ja jäsenpalvelu 020 789 3730 Jäsenmaksut 020 690 069 Työttömyyskassa Liiton vaihde 020 789 3799 Työttömyyskassan toimisto 020 690 871 Liiton henkilökunnan suorat numerot löytyvät oppaan lopusta 2

www-sivut... 4 Jyty-lehti... 4 Tiedotusaineisto... 5 Tutkimukset ja tilastot... 7 Jytyn kalenteri... 7 Liiton tuotteet... 7 Yhdistyksen tiedot... 8 Jäsenten tiedot... 9 Jässäri... 10 OpenDora... 10 Jäsenyyteen liittyviä ohjeita... 11 Jäsenmaksujärjestelmä... 14 Työttömyyskassa... 17 Edunvalvonta... 18 Koulutus, kurssit... 18 Nuorisotoiminta... 20 Koulutiedotus... 20 Jäsenedut... 21 Ansiomerkit... 23 Yhdistyksen merkkipäivät... 23 Aloitteet liittovaltuuston kevät- ja syyskokouksiin... 24 Liittokokous... 24 Yhdistysten purkautuminen / yhdistyminen... 24 Mallisäännöt... 26 Arkistointi ja Toimihenkilöarkisto... 26 Jytyn yhteystiedot... 27 3

www-sivut www.jytyliitto.fi -Jytyn kaikille avointen kotisivujen kohderyhmänä ovat paitsi liiton jäsenet myös kaikki potentiaaliset uudet jäsenet ja Jytystä kiinnostuneet ihmiset. OmaNetti on liiton aktiiveille tarkoitettu 'tietopankki'. OmaNettiin kirjaudutaan jäsennumerolla ja salasanalla (=ensimmäisellä kerralla jäsennumero ja hetu). Edellytyksenä on, että jäsenrekisteriin on tallennettu joku seuraavista tehtävistä: liittovaltuuston varsinainen tai varajäsen, liittohallituksen varsinainen tai varajäsen, hallituksen alaisen työryhmän tai toimikunnan jäsen, aluehallituksen jäsen, yhdistyksen puheenjohtaja, sihteeri ja hallituksen varsinainen jäsen, yhdistyksen toimihenkilö (tiedotus-. koulutus- ja nuorisovastaava, jäsenasiain- ja rahastonhoitaja), luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, yt-edustaja sekä Jytyn tai Jytyn työttömyyskassan toimihenkilö. Käyttöoikeudet on rajattu em. tehtävän mukaan. Kotisivut yhdistyksille OmaNetin Materiaalipankista voit hakea esimerkiksi: Jytyn graafiset ohjeet, kuvat ja logot (ks. myös Tiedotusaineisto) - esite- ja kirjelomakepohjat - julkaisut (ks. myös Tutkimukset ja tilastot) - luottamusmiesten oppaat (ks. Tiedotusaineisto) - lomakkeet Jytyn yhteistyökumppani Optinet tarjoaa mahdollisuuden tehdä helppokäyttöiset kotisivut. Sivuilla on oletuksena Jytyn yhdistykselle suunnittelema ulkoasu ja sisältöä voi vapaasti lisätä. Käyttäjätunnukset voidaan antaa useammalle päivittäjälle. Lisätietoja ja tilaukset www.yhdistysavain.fi/jyty sekä yrityksen asiakaspalvelusta osoitteesta asiakaspalvelu@yhdistysavain.fi Linkit yhdistysten nettisivuille on koottu sivulle www.jytyliitto.fi (tarkista oman yhdistyksesi linkki). J yty-lehti Usein Jyty -lehti on liiton yksittäisen jäsenen ainoa yhdysside liittoon. Sen vuoksi lehden sisällöllinen peruslähtökohta on olla ensisijaisesti liiton perusjäsenistöä huomioiva. Palvelemme jäsenistöä erityisesti edunvalvonnan kysymyksissä, mutta herättelemme myös edunvalvontamme kannalta tärkeää yhteiskunnallista keskustelua. Keskustelun avaajina yhteiskunnallisten vaikuttajien, tutkijoiden ja poliittisten päättäjien mielipiteillä, arkipäivän päätöksenteolla ja tulevaisuuden visioilla on merkittävä asema lehdessä. Keskustelun virittämiseksi tavoitteena on saada jäsenistön näkemykset lehdessä aiempaa laajemmin esille. Lehden teemoittelussa ovat näkyvästi mukana mm. hyvinvointi ja terveys, koulutus, nuoret ja opiskelijat sekä kunnissa tapahtuvat perus- ja hyvinvointipalvelujen rakenneuudistukset. Lehti julkaisee myös yhdistysten tulevia järjestötapahtumia, merkkipäiviä sekä näistä uutisia ja kuvia. Vinkit yhdistysten toiminta-alueelta löytyvistä juttuaiheista ovat tervetulleita. Lehteen tarkoitettu aineisto tulee lähettää mahdollisimman nopeasti tapahtuman tai aiheen löytymisen jälkeen. Kaikkiin lehdelle lähetettyihin aineistoihin tulee liittää lähettäjän nimi, osoite ja puhelinnumero, vaikka käytettäisiinkin nimimerkkiä. Nimimerkin takana 4

olevia kirjoituksia ei julkaista kuin poikkeustapauksissa. Lehti pidättää kuitenkin itsellään oikeuden tekstien valitsemiseen sekä niiden lyhentämiseen. Aineistot tulee toimittaa sähköpostitse osoitteeseen kari.hietamaki@jytyliitto.fi tai kirjeitse osoitteeseen Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty-lehti, Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki. Ilmaiselle yhdistyspalstalle tarkoitetut tapahtuma- ja merkkipäiväuutiset tulee lähettää joko sähköpostiosoitteeseen jonna.borgstrom@jytyliitto.fi tai www.jytyliitto.fi -sivulla (OmaNetissä) Lehti ilmestyy yleensä pääsääntöisesti 48- tai 52- sivuisena 10 kertaa vuodessa. Kesäkuun ja syyskuun numerot ovat kaksoisnumeroita. Tarkat ilmestymisajankohdat ja aineistopäivät löydät Jytyn nettisivuilta www.jytyliitto.fi T iedotusaineisto Esittely- ja jäsenhankinta Aineistoa löytyy OmaNetin materiaalipankista. Tiedostusaineistoa voi myös tilata liiton toimistosta jyty.neuvonta@jytyliitto.fi tai puh. 020 789 748. Aineisto on maksutonta. Jytyn logo löytyy mustavalkoisena ja värillisenä, myös painokelpoisessa muodossa. Tarjoa logoa paikallislehdelle, kun lähetät uutisen yhdistyksestäsi tai olet muuten lehtiin yhteydessä. Käytä logoa myös yhdistyksen painotuotteissa laadukkaana originaalina ja muista tutustua myös liiton graafisiin ohjeisiin, jotka löytyvät OmaNetin Materiaalipankista. Yhdistyksen jäsenhankintaa suunnitellessa kannattaa käydä tutustumassa Jytyn nettikauppa Jytiikin http://jytiikki.mycashflow.fi valikoimiin, joista löytyy erilaisia tuotteita käytettäväksi myös jäsenhankintatilaisuuksissa tai pysyvämmän näkyvyyden takaamisessa työpaikoilla. Kaikilla Jytyn jäsenyhdistyksillä on mahdollisuus hyödyntää Jytiikin tarjoamat palvelut. Julisteet - kysy Jytyn julisteista liiton järjestöosastolta ellinoora.vesala@jytyliitto.fi Esittelylavasteet (roll-up:it) - tilaa aluetoimistostasi Jytyn kuvavuodat (roll-up) - oma teline ja kantolaukku ja esittelypöytä Jyty-kankaalla Jytyliitto.fi banderollit - korkeus 1 m x leveys n. 6 m Jyty-lippu salkoon - korkeus 3 m x leveys 1,5 m 3 kpl Tarrat - Jytyn nimi ja logo 5 x 7 cm OmaNetin Materiaalipankki Runsaasti materiaalia tiedotuksen tueksi, mm: - graafiset ohjeet - kalvopohjat - kuva- ja logopankki - esite- ja kirjelomakepohjat Tiedotepohjat työpaikan ilmoitustaululle - myös ruotsiksi löytyvät OmaNetin - Materiaalipankki - Lomakkeet - Netissä täytettävät lomakkeet, esim: - kokous - luottamusmiehet - ota yhteys 5

Työttömyyskassa Julkaisut ja esitteet Jyty-postikortit - yhdistys tiedottaa Käyttövihje: Toimihenkilöiden ja luottamusmiesten nimet ja yhteystiedot näkyville ilmoitustauluille ja joka työpisteeseen. Jatkuva esilläolo on tärkeää, helpottaa yhteydenottoa. Kätevä tapa kertoa yhdistyksen hallituksessa tai muussa kokouksessa käsitelty asia ilmoitustaululla jäsenille. Luottamusmiesten oppaat ja esitteet: - luottamusmiehen ABC, KVTES-alat - förtroendemannens ABC, AKTA - luottamusmiehen ABC, yksityiset alat - förtoendemannens ABC, privata sektorn Monisteet - Jyty Pähkinänkuoressa/ Jyty i ett nötskal / Jyty in brief Käyttövihje: sisältää perustiedot liitosta, mm. tilastoja jäsenistä. Käytä etenkin yhteyksissä tiedotusvälineisiin ja muihin ulkoisiin tahoihin. - Jytyn työttömyyskassan jäsenyys -ohjeistus - Jos jään työttömäksi 2013 -opas / Om jag blir arbetslös 2013 -guide - Työttömyyskassan säännöt / Arbetslöshetskassans stadgar - Jytyn jäsenen opas ilmestyy vuosittain helmikuussa Jyty-lehden välissä ja lähetetään uusille jäsenille jäsenkortin mukana - Jytyn yleisesite (myös ruotsiksi) - Jytyn opiskelija- ja nuorisoesite - Jytyn kirkon alan esite - Jytyn säännöt - Jytyn yksityisalojen yleisopas - Jytyn vuosikertomus (PDF) - Liittokokous-kirja Erilaisia kortteja suomeksi ja ruotsiksi esim: Kiitos, Tule mukaan, Tervetuloa Jytyn syyspäiville, Tulkaa Jytyn talvipäiville, Onnea, Iloista Pääsiäistä jne. Standaarit Monilla liiton jäsenyhdistyksillä on käytössään standaari (pöytälippu). Liiton nimenvaihdoksen seurauksena myös standaarin ulkoasu uusittiin vuonna 2005. Liiton ja yhdistysten standaarin mallit ja asetteluohjeistukset ovat liiton OmaNetissä Materiaalipankissa suomeksi ja ruotsiksi. Mikäli yhdistys haluaa käyttää vanhaa perinteistä tornisymbolia standaarissaan, on lupa sen käyttöön anottava liiton työvaliokunnalta. Anomuksen mukana tulee lähettää suunniteltu standaariluonnos hyväksyttäväksi. Suositeltavaa tällöinkin on käyttää esitellyn mukaista standaarin perusmallia. 6

Tutkimukset ja tilastot Liitto tekee erilaisia selvityksiä ja tutkimuksia sekä kyselyjä jäsenkunnalle vuosittain. Näistä löytyy lisätietoja liiton nettisivuilta. Lisäksi analysoimme mm. palkkatilastoaineistoja ja taloustilastoja jäsenkuntaamme palvelevasta näkökulmasta Palkkatilastot: Kunnallisesta henkilörekisteristä poimittu erillisrekisteri, jossa on Jytyn jäsenistön keskipalkkatietoja mm. ammattinimikkeittäin, hinnoittelutunnuksittain, alueittain, koulutuksen mukaan. - eri sektoreiden palkkatilastoja (kunta, valtio, yksityinen, seurakunnat). - Julkinen talous: Kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien talousarviot ja tilinpäätöstiedot. - Työministeriön ja Tilastokeskuksen työvoimatilastot. - Tilastokeskuksen ansiotaso- ja kuluttajahintaindeksit. - Kansantalouden tilaa koskevat tilastot ja katsaukset (Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos, ETLA, Pellervon TT ym.) - Euroopan keskuspankin, OECD:n ja pankkien kuukausi-/neljännesvuosi- /vuosikatsaukset. Aineistoa voi tilata työmarkkinatutkija Mari Huuhtaselta puh. 020 789 3721 tai mari.huuhtanen@jytyliitto.fi J ytyn k alenter i Jytyn julkaisemalla taskukalenterilla on vankka asema jäsenetuna, jonka osa Jytyn yhdistyksistä tilaa jäsenilleen. Kalenteri sisältää tietopaketin poistettu liiton organisaatiosta, sopimusjärjestelmistä ja liiton jäseneduista. Kalenterin tilauskäytännöstä lähetetään vuosittain yksityiskohtaiset ohjeet yhdistyksiin. Viime vuosina kalenteri on postitettu marraskuun Jyty-lehden mukana. L iiton tuotteet Jytiikki Jytyn yhdistysten käytössä on nettikauppa Jytiikki, jonka kautta yhdistykset voivat kätevästi tilata Jyty-tuotteita, jotka soveltuvat jäsenhankintaan, työpaikalla näkymiseen, yhdistysten tapahtumiin, lahjaksi sekä huomioimisiin. Yhdistyksillä on myös mahdollisuus tilata tiettyjä tuotteita tilaustuotteina yhdistyksen omilla logoilla tai nimillä. Jytiikin ylläpidosta, tuotteiden varastoinnista, toimituksesta ja laskutuksesta vastaa yhteistyökumppanimme Profiler Oy. Yhteystiedot ja yhteyshenkilönne löytyvät Jytiikin sivuilta. Jyty-tuotteiden valikoiman suunnittelu ja palvelun kehittäminen hoidetaan tiiviissä yhteistyössä Jytyn kanssa. Jytyn nettikauppa Jytiikki löytyy joko Jytyn kotisivujen www.jytyliitto.fi -etusivun banneria klikkaamalla tai suoraan osoitteesta http://jytiikki.mycashflow.fi. Tilataksesi tuotteita laskulla Jytiikissä sinun tulee kirjautua kauppaan. Kirjautumiseen tarvitset käyttäjätunnuksen sekä salasanan, jotka voit tilata Jytiikin sivuilta. Ohjeet kirjautumisesta ja tunnuksista on myös lähetetty yhdistysten puheenjohtajille ja sihteereille. Jytytuotteita voi tilata kuka tahansa myös verkkopankkitunnuksin. Jytiikistä löydät myös toimitusehdot, joissa kerrotaan tärkeää tietoa toimitusajoista, palautusoikeudesta ym. 7

Kirjekuoret ja -lomakkeet, sekä standaarit Adressit ja kortit Yhdistykset voivat tilata liitosta myös Jyty-logolla painettuja kirjekuoria ja lomakkeita sekä standaareja. Tilaukset jyty.neuvonta@jytyliitto.fi tai 020 789 3748. Vuoden 2013 kuluessa kirjekuorien ja kirjelomakkeiden tilaus siirtyy Jytiikkiin, jolloin tilauskäytäntö noudattaa Jytiikin normaalia tilauskäytäntöä. Tästä muutoksesta tiedotetaan yhdistyksiä kun se on ajankohtainen. Kuvat ovat nähtävillä Jytiikissä. Mikäli yhdistykset itse painattavat kirjekuoria ja kirjelomakkeita, tulee niissä käyttää Jyty-logoa. Katso tarkemmat ohjeet Jyty-logon käytöstä OmaNetti materiaalipankki graafiset ohjeet. Logon käyttöön ei tarvitse anoa lupaa. Keskustoimistosta on saatavana Tukirahaston hyväksi myytäviä onnittelu- ja suruvalitteluadresseja sekä kortteja. Kuvat ja hinnat ovat nähtävinä Jytiikissä. Hintaan sisältyy adressinauha ja kirjekuori, kortteihin kirjekuori. Tilaukset jyty.neuvonta@jytyliitto.fi tai 020 789 3748. Jäsenyhdistys voi toimiessaan välittäjänä lisätä tuotteeseen haluamansa summan, joka jää yhdistykselle. Vuoden 2013 kuluessa on päätetty lopettaa adressien ja korttien myyminen. Tästä muutoksesta tiedotetaan yhdistyksiä kun se on ajankohtainen. Y hdistyk sen tiedot Toimihenkilötiedot Yhdistyksen tulee toimittaa liitolle seuraavat tiedot: Jäsenrekisteri tarkistuttaa vuodenvaihteessa yhdistyksiltä toimihenkilötiedot: Pj, Siht, Jaho (jäsenasiainhoitaja), Raho (talouden/rahastonhoitaja), Jakelu kv (yhdistyksen postin vastaanottaja), Tiedv (tiedotusvastaava), Nuorv (nuorisovastaava), Koulv (koulutusvastaava), Hallj (hallituksen varsinainen jäsen) Tiedot ilmoitetaan jäsenrekisterin ohjeistamalla tavalla. Kesken kauden muuttuneet tiedot ilmoitetaan lomakkeella OmaNetti Materiaalipankki ja tallennetaan OpenDorassa. (päivitysoikeus henkilöllä, jolla on jäsenrekisterissä kirjattu tehtävä Pj, Raho tai Siht). Yhdistyksen toimihenkilöiden sähköpostiosoitteet ja yhdistyksen postiosoite julkaistaan liiton nettisivulla. Luottamusmiestiedot, sekä työsuojelu- sekä yhteistoimielinedustajat ilmoitetaan liiton vaalivuonna antaman ohjeen mukaan tai lomakkeella OmaNetti - Materiaalipankki Jäsenmaksu ja pankkiyhteys Tilinpäätöstiedot Yhdistyksen tulee ilmoittaa vuosittain seuraavan vuoden jäsenmaksuprosentti sekä euromääräinen jäsenmaksu. Samassa yhteydessä tarkistetaan pankkiyhteys. Yhdistyksen tulee lähettää edellisen tilikauden tilinpäätösasiakirjansa ml. tilintarkastuskertomus liittoon välittömästi yhdistyksen vuosikokouksen jälkeen (Jytyn säännöt 15 1 mom 5. kohta). 8

Verottaja-aineisto Jäsenyhdistyksen, jonka verottaja-aineistoa ei tehdä Jytyssä, on toimitettava keskustoimistoon vuosittain maaliskuun loppuun mennessä sähköinen tiedosto tai paperikopio verottajalle toimitetuista jäsenmaksujen vuosi-ilmoituksista. J äsenten tiedot Tietojen oikeellisuus Tietosuoja Jytyliiton ja työttömyyskassan yhteisen jäsenrekisterin tietoihin perustuvat mm. oikeus työttömyyskassan etuuksiin, liitto- ja jäsenvakuutusten voimassaolo, jäsenedut sekä jäsenyhdistysten äänimäärät Jytyn kokouksissa. Rekisteriin kirjataan tiedot liiton järjestämään koulutukseen osallistuneista sekä tieto lomatuen saajista. Niin ikään rekisterissä on tiedot työnantajista ja työpaikan luottamushenkilöistä. Jäsentietojen perusteella Jyty tilittää jäsenmaksut työttömyyskassalle, STTK:lle ja muille jäsenliitoille sekä vakuutusmaksun vakuutusyhtiölle. Kaikki jäsenyyteen liittyvät muutokset on toimitettava viipymättä liiton jäsenrekisteriin: yhteystietojen muutokset, työnantajan vaihto, palkaton aika, eläkkeelle jääminen, eroaminen. Jäsenten osoite-, nimenmuutos- ja kuolinpäivätiedot saadaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä kerran viikossa (lukuun ottamatta osoitepalvelukiellon tehneitä jäseniä). Jäsenrekisteritietoja ei saa luovuttaa ulkopuolisille ja tietojen käsittelyn tulee olla asiallisesti perusteltua toiminnan kannalta. Henkilötietolaissa on mainittu arkaluonteisten tietojen käsittelykielto, jonka mukaan mm. ammattiliittoon kuuluminen on arkaluonteinen tieto. Pääasialliset henkilötietolain (1999/ 523) pykälän ovat 2 luku 6 ja 7 sekä 3 luvun 11 ja 12. Tietojen luovuttaminen luottamusmiehelle Liitto voi toimittaa luottamusmiehelle työnantajakohtaisia jäsenluetteloita, vaikka jäsenet olisivat usean yhdistyksen jäseniä. Jäsenluettelot ja osoitetarrat Jäsenluettelot lähetetään vuoden alussa yhdistysten jäsenasiainhoitajille jäsenyhdistysten ja vaalipiirien jäsen-/äänimäärien vahvistamiseksi per ko. vuoden 1.1. Jäsenluettelosta tulee tarkastaa kaikki tiedot ja ilmoittaa puutteista jäsenrekisteriin. Ennen kaikkea on kiinnitettävä huomiota seuraaviin seikkoihin: - kaikki sääntöjen mukaisesti jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet ovat luettelossa - jäsenluettelossa ei ole liittoa vaihtaneita tai muuten poistettuja jäseniä - euromääräistä jäsenmaksua maksavien jäsenlajitiedot ovat ajan tasalla: EURO tai Kelan päivärahaa saavat = TYÖEU - nimet ja osoitteet ovat oikein - palvelussuhde ja ammattinimike ovat ajan tasalla - työnantajatieto ja sopimusala ovat oikein - eläkkeelle jääminen on tarkistettu ja päivitetty (myös vapaajäsenille!) 9

J ässär i Sähköinen asiointijärjestelmä Jässäri otettiin käyttöön 20.1.2010. Jäsen kirjautuu järjestelmään ensimmäistä kertaa henkilötunnuksellaan ja sukunimellään, jonka jälkeen käyttäjää pyydetään antamaan oma yksilöllinen salasana. Jatkossa Jässäriin kirjaudutaan henkilötunnuksella ja omalla salasanalla sama salasana ja kirjautumistapa toimii työttömyyskassan sähköisessä asiointijärjestelmässä nettikassassa. Jos salasana unohtuu, kirjautumissivun linkin kautta voi pyytää uutta salasanaa sähköpostiinsa tai gsm- numeroon (joiden tulee olla rekisterissä jäsenen tiedoissa). Salasanan voi Jässärissä muuttaa haluamaansa kohdassa Omat tiedot. Jässärissä jäsen voi - päivittää tietoja: yhteystietojen lisäksi postituskielen, ammattinimikkeen, koulutustiedon ja työnantajan noudattaman sopimusalan sekä uuden työsuhteen tai oikaista työsuhteen alkamis/päättymispäivää - tulostaa jäsenrekisteriotteen (jäsenyyshistoria=jäsenyystodistus) ja jäsenmaksutodistuksen (verotuksen tarkistamista varten) - tarkastaa järjestötehtävät, joita hänelle on merkitty, Jytyn yhteyshenkilön yhteystiedot, jäsenmaksulajin oikeellisuuden (prosentti/euro) ja maksetut jäsenmaksut - lähettää viestejä koskien tapahtumia, edunvalvontaa, kursseja sekä jäsenrekisteri- tai maksuasioita. Jäsenen tekemät muutokset ja viestit tulevat jäsenrekisteriin, jossa ne tarkastetaan. Tarvittaessa muuttuneet tiedot ilmoitetaan yhdistyksen jäsenasiainhoitajalle. Jässärissä ei voi tulostaa jäsenmaksuvaltakirjaa O pendor a (OPD, OpenPointDora, Dora) on yhdistyksille tarkoitettu sovellus, joka on integroitu liiton Lyyti-jäsenrekisteriohjelman tietokantaan (tiedot näkyvät reaaliaikaisesti OpenDorassa). Sovellusta käytetään internet-selaimella ja sinne kirjaudutaan Jytyn OmaNetin kautta klikkaamalla OpenDora-linkkiä. Käyttöoikeus ohjelmaan on yhdistyksen jäsenasiain- ja rahastonhoitajalla, sihteerillä sekä puheenjohtajalla. Ohjelman käyttö ei maksa yhdistyksille mitään. OpenDorassa voi tulostaa halutuin poimintaehdoin osoitetarroja, sähköpostiosoitteita sekä erilaisia raportteja, mm. jäsenluettelo, jäsenmaksuraportti, jäsenmaksujen rästit. Yhdistyksen jäsenasiain- ja rahastonhoitajalla on päivitysoikeus jäsentietoihin: - kotiosoite, puhelinnumerot ja sähköpostiosoite - postituskieli suomi/ruotsi, markkinoinnin esto - ammatti- ja koulutusnimike, tes, alaosasto Yhdistysperintäyhdistykset Suurin osa jäsenmaksuista kirjautuu liiton jäsenrekisteriin sähköisesti eikä niitä tarvitse erikseen tallentaa. Jotta jäsenmaksutiedot näkyisivät jäsenelle (Jässärissä) sekä liitossa ja työttömyyskassassa, tulee itsemaksavien ja paperilla tulevien jäsenmaksuselvitysten tiedot tallentaa OpenDoraan. Yhdistysperintäyhdistysten, joiden verottaja-aineiston ajo on sovittu tehtäväksi Jytyssä, tulee ehdottomasti tallentaa em. jäsenmaksut ajallaan OpenDoraan. Palvelusopimuksessa sovitaan liiton ja yhdistyksen velvoitteista. 10

OpenDoran kirjautumissivulta löytyy Käyttäjän opas, jonka avulla ohjelmaa oppii käyttämään. Ohjelman toimittaja Digia järjestää Helsingissä päivän koulutustilaisuuksia, joista tiedotetaan yhdistyksiä. Lisätietoja jäsenmaksujenhoitaja Marja-Liisa Peltola, marja-liisa.peltola@jytyliitto.fi J äsenyyteen liittyviä ohj eita Jäsenyyden edellytykset Jäseneksi liittyminen Jäsenasioita hoidettaessa noudatetaan yhdistyksen ja työttömyyskassan sääntöjä. Vastuu jäsenrekisterin oikeellisuudesta on yhdistyksen hallituksella. Liittyessään Jytyn yhdistykseen jäsen liittyy myös Jytyn työttömyyskassaan ellei hän muuta ilmoita. Jäsenrekisteri lähettää jäsenasiain- ja rahastonhoitajille jäsenrekisteritiedotteita, joissa on yksityiskohtaista ohjeistusta jäsenasioiden hoidosta ja ajankohtaista asiaa. Tiedotteet ovat luettavissa OmaNetissä. Jäsenlomakkeet löytyvät OmaNetin Materiaalipankista ja painettuja lomakkeita voi tilata veloituksetta liitosta. Jäsenyyden edellytykset on kirjattu yhdistyksen, liiton ja työttömyyskassan sääntöihin: jäseneksi voidaan ottaa henkilö, jonka työnantaja on kunta, kuntayhtymä tms. Yksityisen tai muun työnantajan palveluksessa oleva voi liittyä, jos työnantaja noudattaa yksityisellä sektorilla olevia työehtosopimuksia. Työnantajan toimialueena voivat olla esim. kansalaisten perus- ja hyvinvointipalvelut. Kirkon alalla jäsenyhdistykset voivat ottaa jäsenikseen seurakunnan, seurakuntayhtymän tai muun kirkollisen työnantajan palveluksessa työskenteleviä. Työsuhde voi olla määrätai osa-aikainen tai oppisopimus. Opiskelijoiden järjestäytymiskanava on Jytyn opiskelijajäsenet ry. Se on liiton yhteistyöjäsenyhdistys ja ottaa jäsenikseen henkilöitä, joiden opiskeluaika on vähintään kolme kuukautta ja he valmistuvat Jytyn edustamille aloille. Opiskelijat voivat liittyä myös Jytyn työttömyyskassan jäseneksi ollessaan kassan sääntöjen mukaisessa työsuhteessa. Opiskelijajäsenyys on tarkoitettu liittoon tutustumiseen, liiton varsinaiset jäsenet jatkavat oman yhdistyksen jäsenyyttä ja maksavat euromääräistä jäsenmaksua jäädessään opintovapaalle. Jäsenyys alkaa jäsenen toivomana ajankohtana, aikaisintaan hakemuksen vastaanottopäivänä. Kun jäsenrekisteri vie jäsenyystiedot rekisteriin, jäsen saa tekstiviestin HEI MAIJA, jäsenhakemuksesi on käsitelty ja jäsenyys on voimassa 31.12.2012 alkaen. Jyty ry jäsenpalvelu 020-7893720, jasenrekisteri@jytyliitto.fi / HEJ MAIJA, din medlemsansökan är behandlad och medlemskapet är i kraft fr.o.m. 31.12.2012. Jyty rf 020-7893720, jasenrekisteri@jytyliitto.fi Jäsenkortti ja Jäsenen opas postitetaan jäsenelle 1,5 kk sisällä jäsenyyden rekisteröinnistä. Jäsenkorttiin tulostuu jäsennumero, jäsenen nimi, yhdistyksen numero ja nimi. Kortti on voimassa neljä vuotta kerrallaan. 11

Paperinen lomake Sähköinen liittyminen liiton nettisivulla otettiin käyttöön 23.6.2010. Liittymisilmoitus ohjautuu suoraan yhdistyksen jäsenasiainhoitajan sähköpostiin ja liiton sähköiseen arkistoon. Mikäli jäsen on valinnut yhdistyksen väärin tai ei ole jäsenkelpoinen, tulee yhdistyksen ilmoittaa tästä heti jäsenrekisteriin. Jos jäsen ei osaa valita yhdistystä, ohjautuu liittymisilmoitus jäsenrekisterin sähköpostiin. Liittymisilmoitusta täyttäessään hakijan tulee tulostaa jäsenmaksun valtakirja, kun hän haluaa jäsenmaksun perittäväksi palkasta. Jos jäsen ilmoittaa, ettei hänellä ole tulostus mahdollisuutta, jäsenrekisteri toimittaa valtakirjan postitse. Työnantaja merkitsee valtakirjaan perinnän alkamispäivän ja toimittaa valtakirjakopion jäsenrekisteriin. Jäsenlomakkeita saa liitosta veloituksetta. Pdf-jäsenlomakkeen voi hakea OmaNetin Materiaalipankista Yhdistyksen/liiton edustaja merkitsee lomakkeeseen vastaanottopäivän ja työnantaja jäsenmaksun perinnän alkamispäivän, jonka jälkeen liiton kappale toimitetaan viipymättä jäsenrekisteriin. Jäsenlajit Jäsenlajilla määritellään esim., minkälaista jäsenmaksua jäsenen tulee maksaa. Työvoimajäsenen jäsenlaji voi olla - PROS ansiotyössä olevat tai työttömyyskassan etuutta saavat jäsenet - EURO palkattomalla ajalla olevat - TYÖEU Kelan työmarkkinatukea saava - VAPAA jäsen on vapautettu jäsenmaksusta Yhdistyksen kannatus/eläkeläisjäsenen jäsenlajikoodi on - ELÄKE Yhdistyksen vaihto Työnantajan vaihto Yrittäjyys Ansiotyössä olevista jäsenistä (PROS, VAPAA) liitto maksaa työttömyyskassalle jäsenmaksua. Jäsenen vaihtaessa paikkakuntaa, työnantajaa tai ammattialaa, tulee hänelle suositella tarvittaessa Jytyn yhdistyksen vaihtoa. Jos hänellä ei muuttaessaan ole työpaikkaa, hän ei voi vaihtaa yhdistystä vaan hän voi säilyttää jäsenyytensä entisessä yhdistyksessä. Saadessaan työpaikan hän vaihtaa välittömästi uuden paikkakuntansa yhdistykseen. Käytännön syistä on suositeltavaa, että yhdistyksen vaihto Jytyn sisällä rekisteröidään alkamaan aina kuukauden alusta alkaen. Jäsen täyttää jäsenlomakkeen, johon ruksataan kohta Jytyn yhdistyksen vaihto. Jäsenrekisteri ilmoittaa vaihdosta entiseen yhdistykseen, jonka tulee huolehtia jäsenmaksuista vaihtopäivään saakka. Jäsenen vaihtaessa työnantajaa tulee hänen itse huolehtia jäsenmaksujen katkeamattomuudesta. Jäsen täyttää jäsenlomakkeen, johon ruksataan kohta Työnantajan vaihdos ja mahdollisesti Jytyn jäsenyhdistyksen vaihto. Työnantajan vaihdosta voi ilmoittaa myös Jässärissä, jolloin jäsenelle lähetetään valtakirja. Jos jäsen siirtyy päätoimiseksi yrittäjäksi, hänelle suositellaan siirtymistä yrittäjien työttömyyskassan jäseneksi. Jos jäsen ryhtyy sivutoimiseksi yrittäjäksi hän voi säilyttää Jytyn 12

jäsenyyden. Jäsenen on tällöin syytä olla yhteydessä myös Jytyn työttömyyskassaan/tekeskukseen oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa selvittämiseksi. Kts. myös kohta Työttömyyskassa. Palkaton aika voi olla sairausloma, kuntoutustuki, perhevapaa, varusmiespalvelus, työloma, opintovapaa, yrittäjyys, työttömyys Kelan työmarkkinatuella yms. loma, jolloin korvausta saadaan esim. Kelalta, valtiolta, vakuutusyhtiöltä tai eläkelaitokselta. Palkatonta aikaa ei ole työttömyys- tai vuorotteluvapaa-aika, jolloin saadaan työttömyyskassalta korvausta. Jäsenyyden päättyminen Kun jäsen saa etuutta Jytyn työttömyyskassasta ja aika (esim. 500 päivää) tulee täyteen, siirtyy hän Kelan asiakkaaksi. Tämä on palkatonta aikaa, josta jäsenen ei tarvitse erikseen ilmoittaa, vaan tieto saadaan suoraan työttömyyskassasta (neljännesvuosittain). Jäsenmaksut on oltava suoritettuna eropäivään asti! Eroaminen Erosta on ilmoitettava kirjallisesti vapaamuotoisella kirjeellä/sähköpostilla, eroilmoituslomakkeella, Jässärissä, valtuutetulla ilmoituksella tai jäsenyhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Asiakirjasta tulee olla eropäivä sekä tieto, mistä erotaan (liitosta, työttömyyskassasta vai molemmista). Suotavaa on ilmoittaa eron syy. Kun eroilmoitus tulee suoraan liittoon, toimitetaan se edelleen yhdistykselle. Ero kirjataan rekisteriin em. mukaisesti. Jäsenen tulee itse irtisanoa jäsenmaksun valtakirja (erityisen tärkeää tämä on silloin, kun jäsen jää eläkkeelle ja työskentelee eläkeläisenä tilapäisesti saman työnantajan palveluksessa). Erottaminen Aktiivinen ja systemaattinen jäsenmaksuseuranta takaa, ettei jäsenmaksusuorituksiin pääse syntymään pitkiä katkoja - epähuomiossa tai tarkoituksellisesti. Jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta yli neljän kuukauden ajalta, erotetaan hänet jäsenyydestä. Erottamisesta on lähetettävä jäsenelle erottamispäätös. Jäsenrekisteriin toimitetaan poistoilmoitus, jossa on mainittava erottamisen syy. Kaikkiin asiakirjoihin merkitään eropäivämääräksi jäsenmaksujen viimeinen maksettu päivä. Yhdistys ei voi erottaa jäsentä Mikäli yhdistys laiminlyö jäsenmaksujen seurannan eikä erota jäsentä sääntöjen edellyttämällä tavalla, on yhdistys velvollinen korvaamaan tästä liitolle vastikkeettomasti aiheutuneet kustannukset (vakuutusmaksut, lehtimaksut, STTK:n jäsenmaksut) 35e/vuosi/jäsen, kun jäsenmaksut olleet maksamatta yli puoli vuotta. (Liittohallitus 23.10.2007.) Kannatusjäsenyys, eläkeläisjäsenet Jytyn jäsenyhdistykset voivat ottaa kannatusjäsenikseen eläkkeelle jääviä tai mallisääntöjen 2 :ssä mainittuja muitakin työnantajan palveluksessa olleita henkilöitä. Kannatus/ eläkeläisjäsenellä ei ole liittojäsenmaksuvelvollisuutta. Mahdollisesta yhdistykselle suoritettavasta jäsenmaksusta päättää yhdistys kokouksessaan. On yhdistyksen tehtävänä selvittää, ketkä sen jäsenistä ovat jääneet eläkkeelle. Asia hoituu itsestään ajan tasalla olevan rästityksen myötä. Tietyn ikäisille jäsenille voi myös 13

Vapaajäsenyys Kunniajäsenyys lähettää kyselyn eläkeaikeista (rekisteristä saa syntymäajan mukaisia listauksia, osoiteajoja). Vapaajäsenten osalta kyselyn hoitaa jäsenrekisteri. Jäsenrekisterille tehdään ilmoitus eläkkeelle jäämisestä. Samalla tulee ilmoittaa, tilaako yhdistys liiton lehden eläkeläisjäsenelleen. Yhdistystä laskutetaan lehdistä vuosittain syyskuun tilanteen mukaan 10e/vsk. Eläkeläiset saavat jäsenkortin automaattisesti, kun se uusitaan neljän vuoden välein ja he nauttivat Jytyn jäseneduista tietyin rajoituksin. Jytyn jäsenmaksusta ovat vapautettuja ainoastaan sellaiset jäsenet, jotka anoivat vapautuksen jäsenmaksuvelvollisuudesta ennen 1.1.2005 (vapaajäsenet). Uusia vapaajäsenyyksiä ei enää myönnetä. Vapaajäsenistä liitto maksaa työttömyyskassamaksun siihen asti, kunnes jäsenrekisteriin tulee ilmoitus jäsenen eroamisesta tai siirtymisestä eläkkeelle. Jäsenyhdistyksen kokous voi yhdistyksen hallituksen esityksestä kutsua yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi henkilön, joka huomattavassa määrin on edistänyt yhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen kutsumalla kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta. Sen sijaan yhdistys on velvollinen maksamaan hänestä liittojäsenmaksun, joka on vähintään euromääräisen jäsenmaksun suuruinen. Jytyn kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi liittokokous voi kutsua Jytyn toimintaa edistäneitä henkilöitä. Tällöin myös heidän oman yhdistyksensä tulee kutsua heidät kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi. Heillä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta eikä yhdistys maksa heistä liittojäsenmaksua. J äsenmaksuj är j estelmä Yleistä Liittovaltuusto päättää kalenterivuosittain liittojäsenmaksun suuruuden. Sääntöjen mukaan prosentuaalinen jäsenmaksu peritään palkanmaksukauden ennakonpidätyksen alaisesta palkasta ja työttömyyskassan maksamista etuuksista. Euromääräistä jäsenmaksua peritään kaikilta niiltä työvoimajäseniltä, jotka eivät saa palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta. Jytyn jäsenmaksua ei suoriteta nk. vapaajäsenestä, joka on vapautettu liiton jäsenmaksuvelvollisuudesta ennen 1.1.2005. Jytyssä on käytössä useita liittotunnuksia. Työnantajan jäsenmaksutilitysten ja - selvitysten oikein kohdentumisen vuoksi on erittäin tärkeätä, että liittotunnukset ilmoitetaan palkanlaskentaan oikein. Yhdistyksen edustajan on tarkistettava, että liittymislomakkeessa on oikea liittotunnus. Liittotunnukset, yhdistysnumerot, yhdistysten nimet ja jäsenmaksuprosentit löytyvät www.jytyliitto.fi -kohdassa Jäsenelle Jäsenmaksu - Tietoja palkanlaskijalle 2013 Jytyn Yhdistysten jäsenmaksuprosentit 2013 Liittoperinnässä olevien yhdistysten osalta työnantajat ja itsemaksavat jäsenet suorittavat jäsenmaksut liiton tilille, joka tilittää jäsenyhdistyksen osuuden edelleen yhdistykselle neljännesvuosittain. Työttömyyskassaetuuksista liittojäsenmaksun perii ja tilittää liitolle työttömyyskassa. Kassan soviteltua päivärahaa saavien on maksettava myös palkasta prosentuaalista jäsenmaksua joko itse tai työnantajaperinnän kautta. Liiton jäsenmaksujen keräilytili 14

- liittotunnus 651: FI07 1555 3000 1003 22 Äänioikeus ja vaalikelpoisuus ovat sidoksissa jäsenmaksujen perintään. Jytyn sääntöjen 12 7 momentin mukaan, mikäli jäsenellä on maksamatta erääntynyttä jäsenmaksua neljältä (4) kuukaudelta hän "menettää oikeutensa näihin etuihin". Jäsenmaksun perintävaltuutus ja valtakirjan peruuttaminen Jäsenmaksujen perintäsopimuksen mukaan työnantajat suorittavat jäsenmaksujen perinnän (KT:n yleiskirje 11/1997 9.5.1997). Jytyn liittymislomake sisältää valtakirjan ayjäsenmaksun perimiseksi palkasta. Jäsenmaksusuorituksen saajana on jäsenyhdistys tai Jyty riippuen siitä, kummalle maksut tilitetään. Jäsenen on itse peruutettava perintäsopimus palkkahallinnosta erotessaan yhdistyksestä/jytyliitosta. Jäsenmaksun vähennyskelpoisuus verotuksessa Vuosi-ilmoitus verottajalle Ay-jäsenmaksu on vähennyskelpoinen sekä valtion- että kunnallisverotuksessa. Työnantaja ei anna palkansaajalle erillistä ennakonpidätystodistusta. Työnantajan perimä jäsenmaksu näkyy palkkalaskelmassa. Verohallinto edellyttää, että työmarkkinajärjestöt ja työttömyyskassat antavat vuosiilmoituksen verottajan kulloinkin antamaan määräaikaan mennessä (helmikuu) Tutustu verohallinnon www.vero.fi ohjeisiin. Liitto toimittaa vuosi-ilmoituksen sähköisesti verottajalle seuraavasti: - liittoperinnässä olevien yhdistysten jäsenmaksuista - työttömyyskassaetuuksista perityistä jäsenmaksuista - OpenPointDoran kautta ylläpidetyistä yhdistysperinnässä olevien yhdistysten jäsenmaksuista Muut yhdistykset vastaavat itse vuosi-ilmoituksen tekemisestä ja korjaamisesta verottajalle. Vuosi-ilmoitukseen merkitään vain ko. vuonna jäseneltä todella perityt jäsenmaksut. Vuosi-ilmoitukseen tulee mukaan myös työnantajien yhdistyksille tai liitolle tammikuussa tilit tämät edellistä vuotta koskevat jäsenmaksut. Sen sijaan itsemaksavien jäsenmaksut ilmoitetaan verottajalle todellisen maksupäivän mukaan: esim. jäsenen itse tammikuussa maksama edellisen vuoden joulukuun jäsenmaksu ei tule edellisen vuoden vuosiilmoitukseen. Jytyn jäsenmaksun muodostuminen ja ilmoitus työnantajille sekä itse maksaville jäsenille Jytyn jäsenmaksu (jäseneltä perittävä jäsenmaksu) = liittojäsenmaksu + yhdistyksen jäsenmaksu KT:n Yleiskirjeen 11/1997 mukaan jäsenmaksutieto ja perintäohjeet työnantajille seuraavan vuoden jäsenmaksutilityksiä varten tulisi toimittaa joulukuun ensimmäisen viikon aikana, jotta palkanlaskijat ennättävät ottaa tiedot huomioon heti seuraavan vuoden ensimmäisessä palkka-ajossa. Yhdistysperinnässä olevan yhdistyksen taloudenhoitaja ilmoittaa Jytyn jäsenmaksun vuosittain työnantajille ja itse maksaville jäsenille. OmaNetin Materiaalipankissa on lomake taloudenhoitajille toimitettavaksi työnantajille: Jäsenmaksutiedot työnantajille. 15

Liittojäsenmaksu Liittoperinnässä olevien yhdistysten työnantajat ja itsemaksavat jäsenet saavat vastaavat tiedot liitosta e-kirjeenä joulukuussa niin pian kuin kaikki tiedot on saatu yhdistyksiltä ja rekisteröityä Lyyti-tietokantaan. Prosentuaalinen liittojäsenmaksu on 0,93 % palkanmaksukauden ennakonpidätyksen alaisesta palkasta. Liittojäsenmaksu sisältää Jytyn työttömyyskassalle liitosta neljännesvuosittain tilitettävän jäsenmaksun, joka on 5,75 /kk per rekisteröity prosenttijäsenmaksua maksava jäsen. Maksuperuste pohjautuu kunkin kuukauden viimeisen päivän jäsenrekisteritietoihin. Prosentuaalinen jäsenmaksu työttömyyskassan maksamista etuuksista Työttömyyskassa perii maksamastaan etuudesta prosentuaalisen jäsenmaksun 0,93 % Yhdistys ei saisi sen lisäksi periä erillistä euromääräistä jäsenmaksua. Euromääräinen jäsenmaksu Jytyn jäsenyhdistys on velvollinen suorittamaan liitolle euromääräistä jäsenmaksua 3,50 /jäsen/kk. Euromääräistä jäsenmaksua maksaa jäsen, joka vähintään kolmenkymmenen (30) päivän ajaksi on jäänyt ilman palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta. Yhdistysten jäsenmaksutiedot Jytyn jäsenmaksuprosentit yhdistyksittäin löytyvät osoitteesta www.jytyliitto.fi - Jäsenelle Jäsenmaksu - Tietoja palkanlaskijalle 2013 - Jytyn jäsenmaksuprosentit 2313 Yhdistysperinnässä olevien yhdistysten jäsenmaksutilitykset ja -selvitykset Liittojäsenmaksut tulee tilittää ja selvittää vuosineljänneksittäin erikseen annettavien ohjeiden mukaan. Koska liitto on omalta osaltaan vastuussa jäsenmaksuvarojen perinnästä ja asianmukaisesta käytöstä, on jäsenyhdistysten ehdottomasti toimitettava neljännesvuosittain jäsenmaksuselvitykset yhdistysperinnässä olevien jäsenten osalta. Jäsenmaksuselvityslomake erittelyineen ko. neljännekseltä on toimitettava välittömästi rahasuoritusta vastaavana ajankohtana. Excel-lomakepohjat taloudenhoitajan käyttöön löytyvät myös OmaNetti - Materiaalipankki Jäsenmaksutilitykset suoritetaan liiton lähettämän laskun perusteella. Myöhästyneistä suorituksista peritään kulloinkin voimassa olevan korkolain mukainen viivästyskorko. Korko peritään, jos jäsenmaksusuoritus viivästyy enemmän kuin viisi päivää eräpäivän jälkeen. Jäsenmaksutietojen säilyttäminen / jäsenyystodistus Jäsenmaksutiedot on arkistoitava perintää hoitavan, pääsääntöisesti jäsenyhdistyksen toimesta. Yhdistyksen on jäsenen pyynnöstä annettava hänelle todistus ajanjaksosta, jolta hän on suorittanut Jytyn jäsenmaksua. OmaNetti - Materiaalipankki Lomakkeet Jäsenyystodistusmalli 16

Työttömyyskassa Opiskelijajäsenet Työttömyysturva-asioissa jäsentä pyydetään ottamaan yhteys puh. 020 690 069. Työttömyysajan ansiopäivärahasta, koulutusajan ansiopäivärahasta sekä vuorottelukorvauksesta kerrotaan Jytyn kotisivuilla työttömyyskassa osiossa osoitteessa www.jytyliitto.fi Työttömyyskassa - Jos jään työttömäksi opas. Liiton ja kassan kesken on sovittu, että liiton jäsenrekisteri ylläpitää myös kassan jäsenrekisteriä. Henkilö, joka liittyy Jytyn jäsenyhdistyksen jäseneksi, liittyy samalla työttömyyskassan jäseneksi, ellei hän sitä nimenomaan kiellä. Kassoja koskevan viranomaisohjeistuksen perusteella on jäsenyysasioissa noudatettava salassapitovelvoitetta ja kiinnitettävä huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin: - Jytyn jäsenyhdistykset toimivat jäsenyysasioissa kassan asiamiehinä. Jäsenyys alkaa siitä ajankohdasta, jolloin yhdistyksen edustaja vastaanottaa hakemuksen. Vastaanottopäivä voi myös olla faxin tai sähköisen liittymislomakkeen lähetyspäivä. - Yhdistyksen edustajan on tarkistettava hakijan jäsenkelpoisuus: hakija on palkkatyöntekijän asemassa ja työskentelee kassan toimialalla eikä hakija ole jonkin toisen työttömyyskassan jäsen. - Jäsenyyden päättyessä jäsenen omaan eroamiseen ilmoitetaan ero myös kassasta, jos jäsen niin haluaa. Erottamistapauksesta tehdään vastaava ilmoitus. Kassasta erottamispäätöksen tekee aina kassan hallitus jäsentä kuultuaan. - Jäsenyyden aikana tulee seurata jäsenmaksua, jotta jäsen säilyttäisi oikeutensa kassan etuuksiin. - Jos jäsen siirtyy yrittäjäksi, yrityksen omistajaksi tai itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi, hän ei enää ole oikeutettu saamaan palkansaajakassan etuutta. Jäsentä opastetaan siirtymään yrittäjäkassan jäseneksi. Hänellä on kuitenkin yritystoiminnan aloittamisesta 18 kuukauden ajan mahdollista jäädä Jytyn kassan jäseneksi ja palata tänä aikana palkansaajaksi ja lukea hyväkseen aikaisempi palkansaaja-asemansa työttömyysturvassa. Työskentelyn yritystoiminnassa tulee tuolloin olla päättynyt tai yritystoiminta lopetettu. Jos yritystoiminta jatkuu pidempään, tulee jäsentä kehottaa eroamaan jäsenyydestä tai erottaa hänet. Jytyn toimialoille opiskelevat henkilöt voivat esim. loma-aikana kotimaassa työhön mennessään liittyä työttömyyskassan jäseniksi. Aloittaessaan työn he hakevat kassan jäsenyyttä kassan kotisivuilta löytyvällä lomakkeella tai sähköpostilla. Hakemukseen he liittävät todistuksen työssäolosta. Työssäoloaikansa he ilmoittavat kassalle ja kerryttävät siten kassan jäseninä työssäoloehtoaan niiltä työssäoloviikoilta, joiden työaika on vähintään 18 tuntia. Työssäolon ajalta he maksavat kassan jäsenmaksun mutta ovat opiskeluajaltaan vapautettuja jäsenmaksusta. 17

E dunvalvonta Jyty tarjoaa jäsenilleen tehokasta edunvalvontaa. Merkittävä jäsenetu ovat työ- ja virkaehtosopimukset, jotka liitto neuvottelee jäsenistölleen. Sopimuksilla sovitaan mm. vähimmäispalkoista, työajoista ja vuosiloma- ja sairauslomaoikeuksista. Lisäksi edunvalvontaan kuuluvat mm. oikeusapuasiat, työelämän kehittämiseen osallistuminen, yhteistoiminta- ja työturvallisuusasiat sekä tutkimukset ja selvitykset. Työpaikalla olevilta Jytyn luottamusmiehiltä ja työsuojeluvaltuutetuilta saa tietoa ja apua palvelussuhteen ehtoihin ja työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Toimintaohjeet jäsenelle työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä: - Jos sinulla kysyttävää työsuhteen ehdoista, palkasta tai muusta työstä ja työoloja koskevasta asiasta, ole ensin yhteydessä esimieheesi. - Eikö esimies voi auttaa tai onko asiasta eriävät näkemykset? Ota yhteys työpaikalla toimivaan Jytyn luottamusmieheen. - Tuleeko asiasta pyytää yt-neuvottelut? Ota yhteys työpaikkasi yt-edustajaan. - Onko kyseessä työ- tai virkaehtosopimuksen tulkintaa koskeva riita-asia? Ota yhteys työpaikan luottamusmieheen tai tarvittaessa yhdistyksesi puheenjohtajaan. - Onko kyseessä työsuojeluasia? Ota yhteys työsuojeluvaltuutettuusi. Jos edellä mainitut asiat eivät auta, ota yhteyttä Jytyn aluetoimistoon. Jos asia vaatii erityisosaamista, ota yhteys Jytyn keskustoimistoon Helsinkiin. Oikeusapu Ks. Jytyn vakuutusehdot ja ilmainen oikeusapu. Erimielisyysmuistio/pöytäkirja paikallisneuvotteluista K oulutus, kur ssit Mikäli yhdistyksen käymässä paikallisneuvottelussa ei ole päästy yksimielisyyteen, ja yhdistys haluaa saattaa erimielisen asian ratkaistavaksi liittotason neuvotteluissa /keskusneuvotteluissa, on yhdistyksen lähetettävä neuvottelupyyntö ja erimielisyyspöytäkirja mahdollisimman nopeasti liiton keskustoimistoon jatkotoimia varten. Pöytäkirjaan on kirjattava riittävän selvästi erimielisyyden perusteet. Pöytäkirjan lisäksi tulee toimittaa muut asiaan liittyvät tarvittavat ja asiaa selventävät asiakirjat. Koska pöytäkirja valmistuu joskus kovinkin myöhään, on syytä kirjata myös päivämäärä jolloin pöytäkirja on tarkistettu ja hyväksytty, jotta keskustoimistossa on riittävästi aikaa perehtyä ja pyytää työnantajaosapuolelta neuvotteluja. Paikallisneuvotteluista tehty erimielisyysmuistio on toimitettava toimistoon mahdollisimman nopeasti. Liiton koulutuksen tarkoituksena on - perehdyttää jäsenet ammattiyhdistystoimintaan ja omaan liittoonsa sekä tarjota yhdistysaktiiveille suunnattua yhdistystoiminnan koulutusta. - kouluttaa edunvalvontatehtäviin valitut jäsenet tehtäviinsä ja tarjota heille säännöllistä täydennyskoulutusta - tarjota ja suunnitella jäsenille erilaisia valmennusohjelmia ja mahdollisuutta suorittaa perustutkintoja. Opiskelu tapahtuu työn ohessa. - Innostaa uusia toimijoita luottamus- ja yhdistystehtäviin Koulutuskalenteri julkaistaan vuosittain marraskuun Jyty-lehden välissä ja se löytyy liiton nettisivuilta Koulutukset -osiosta. Tiedot kurssien sisällöistä, kustannuksista ja toteutuksesta julkaistaan n. 3 5 kk ennen kurssia. Myös ohjeet kurssien palkallisuudesta, mat- 18

Palkallinen koulutus Palkaton koulutus Kurssille hakeutuminen Kurssikustannukset Lastenhoidon avustus kakustannusten korvaamisesta, kurssikustannuksista ym. käytännön asioista löytyvät liiton nettisivuilta. Palkallinen koulutus on henkilöstön edustajille suunnattua koulutusta (esim. luottamus miehet, työsuojeluvaltuutetut). Koulutukseen osallistuvalle henkilöstön edustajalle työnantaja maksaa palkan koulutuspäiviltä koulutussopimuksen mukaisesti. Liitto maksaa kaikki kurssikustannukset ja matkakulut. Eri sopimusaloilla on erilaiset koulutussopimukset. Päivärahoja ei makseta. Kurssit, jotka yhdistykset, aluetoimistot ja keskustoimisto järjestävät yleensä viikonloppuisin jäsenistön vapaa-ajalla, ovat palkattomia. Mikäli yhdistys osallistuu kurssikustannusten maksamiseen kokonaan tai osittain, niin hakeutumiset kurssille yhdistyksen koulutusvastaavan kautta. Koulutusvastaava lähettää sen yhdistyksen hyväksymismerkinnällä joko aluetoimistoon (alueen kurssit) tai keskustoimistoon (keskustoimiston ja Aktiivi-Instituutin kurssit). Tällä varmistetaan, että kurssin järjestäjällä on tieto siitä, kuka maksaa osallistujan kurssi- ja matkakustannukset. Mikäli ilmoittautuminen tapahtuu Jässärin kautta, niin jäsen varmistaa yhdistykseltä, että tämä osallistuu kurssikustannusten maksamiseen. Mikäli kurssin maksaa joku muu kuin yhdistys, tällöin voi ilmoittautua suoraan kurssin järjestäjälle. Ilmoittautumisen voi lähettää myös sähköpostitse koulutus@jytyliitto.fi tai Jässärin kautta. Kurssien kustannusten jakautuminen liiton ja yhdistysten välillä riippuu koulutuksen toteuttajasta (keskustoimisto tai aluetoimisto), kurssien palkallisuudesta ja osallistujan luottamustehtävästä. Palkallinen koulutus, joka on suunnattu henkilöstön edustajille (esim. luottamusmiehet, työsuojeluedustajat) on osallistumaan oikeutetuille maksutonta. Jytyn paperisessa koulutuskalenterissa on vuosittain seikkaperäinen taulukko kustannusten jakaantumisesta. Jytyn jäsenyhdistyksen jäsenellä on oikeus anomuksesta saada avustusta tietyin ehdoin lastenhoitoa varten hänen osallistuessaan Jytyn koulutussuunnitelman mukaiselle kurssille. Lastenhoidon avustusanomus löytyy Jytyn kotisivuilta kohdasta Jyty Materiaalipankki Lomakkeet Yhdistyksen koulutusvastaavan tehtävät - huolehtii siitä, että yhdistyksen talousarvioon varataan riittävä määräraha koulutussuunnitelmien toteuttamiseksi - vastaanottaa yhdistykselle osoitetut koulutustiedotteet ja välittää tiedot koulutuksista oman yhdistyksensä jäsenille - hyväksyttää kurssihakemukset ajoissa yhdistyksen hallinnossa - toimittaa hakemukset määräajassa kurssin järjestäjälle. Muu koulutus Tiedot Aktiivi-Instituutin ja TJS Opintokeskuksen koulutustarjonnasta ovat osoitteissa www.aktiivi-instituutti.fi ja www.tjs-opintokeskus.fi Tietoa eri organisaatioiden järjestä- 19

mästä ammatillisesta koulutuksesta on osoitteessa www.jytyliitto.fi - ammatillinen koulutus. Keva järjestää koulutusta ay-toimijoille sekä valmennusta työsuojelun ja työhyvinvoinnin parissa toimiville: www.keva.fi - Tapahtumat TJS Opintokeskus maksaa tukea yhdistyksen ja liiton kurssi- ja opintokerhotoimintaan. Sen avulla voidaan järjestää erilaisia jäsenten tarpeista lähteviä kursseja, luentoja ja opintokerhoja. Lisätietoja saat TJS Opintokeskuksesta. Nuor isotoiminta Jytyn nuoriso- ja opiskelijatoiminta kohdistuu alle 36-vuotiaisiin jäseniin ja opiskelijoihin. JytyNuoret- termillä tarkoitetaan molempia ryhmiä. Toiminnan tavoitteena on liiton ja yhdistysten toiminnan jatkuvuuden turvaaminen tarjoamalla toimintaa, joka kiinnostaa ja motivoi nuoria mukaan. Toiminnan on oltava sellaista, joka mahdollistaa nuorten osallistumisen ja aktivoitumisen mukaan liiton toimintaan. Liiton yhdistykset valitsevat toimihenkilöksi nuorisovastaavan, joka suunnittelee ja toteuttaa yhdistyksen nuoriso- ja opiskelijatoimintaa yhdessä hallituksen kanssa. Ellei nuorisovastaava ole hallituksen jäsen, hänellä tulee olla puhe- ja läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa. Yhdistyksen tulee myös laatia nuoriso- ja opiskelijatoimintaansa toimintasuunnitelma ja varata talousarvioon rahaa sen toteuttamiseen. Toiminnan käynnistämiseen ja suunnitteluun saa apua liitosta. Liiton nuoriso- ja opiskelijatoimintaa suunnittelee ja koordinoi liittohallituksen alainen tulevaisuustoimikunta. Aluehallitukset nimeävät oman edustajansa tulevaisuustoimikuntaan. Tulevaisuustoimikunnan jäsenet toimivat nuorisovastaavien tukena ja kokoavat oman alueensa yhdistysten nuorisovastaavat ja opiskelijajäsenet paikalliseksi Jytyn nuorisotiimiksi. Toiminta tarjoaa nuorille vertaisryhmän samanikäisten ja samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Tavoitteena on antaa valmiuksia lähteä mukaan yhdistyksen toimintaan aktiivisiksi jäseniksi. Lisätietoja liiton nuoriso- ja opiskelijatoiminnasta on JytyNuorten nettisivuilla, joilta löytyy mm. nuorten tapahtumakalenteri. Kattavan tietopaketin nuorisovastaavalle tarjoaa myös liiton järjestämä 'yhdistyksen nuorisovastaava' koulutus, joka järjestetään kerran vuodessa. OmaNetistä löytyvät sekä alueen että yhdistyksen nuorisovastaavan toimenkuvat. K oulutiedotus Koulutiedotuksen tavoitteena on työelämän ja opiskeluajan lähentäminen. Käytännössä se tarkoittaa Jytyn ja työelämän pelisääntöjen esittelyä sellaisissa oppilaitoksissa, joista valmistutaan liiton edustamille aloille. Esittelyt voivat olla luentoja, infopisteitä oppilaitosten auloissa tai messuille osallistumisia. Koulutiedottajaksi voi ryhtyä jokainen, joka on kiinnostunut kertomaan omasta ammatistaan ja esittelemään liittoa sekä omaa yhdistystään. Liiton aluetoimistot huolehtivat koulutiedottajien perehdytyksestä ja sopivat oppilaitosten kanssa luentotunneista. Aluetoimistoista saa myös luento- ja jakomateriaalia luennon tueksi. Keskitetysti järjestetään valtakunnallisia koulutiedottajakoulutuksia. Koulutiedottajille korvataan rahallinen korvaus luentotunnilta sekä matkakulut. Palkkiot laskutetaan aluetoimiston kautta tapahtuman jälkeen. Koulutiedotus auttaa yhdistystä paikallisessa jäsenhankinnassa, kun yhdistys tulee tuleville työn tekijöille tutuksi jo opiskeluaikana. Lisätietoja saa liiton järjestöosastolta. 20