YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI & VUOSIKERTOMUS 2011 2

YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI & VUOSIKERTOMUS 2011

YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI & VUOSIKERTOMUS 2011 2 Sisältö Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011... 3 Konsernin laaja tuloslaskelma... 8 Emoyhtiön laaja tuloslaskelma... 9 Konsernin tase... 10 Emoyhtiön tase... 11 Konsernin rahavirtalaskelma... 12 Emoyhtiön rahavirtalaskelma... 13 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista... 14 Laskelma emoyhtiön oman pääoman muutoksista... 15 Laatimisperiaatteet... 16 1. Erittely liikevaihdosta peleittäin ja motiivitiloittain... 23 2. Tuloskehitys... 24 3. Liiketoiminnan muut tuotot... 25 4. Poistot... 26 5. Palvelujen ostot... 27 6. Liiketoiminnan muut kulut... 28 7. Rahoitustuotot ja -kulut... 29 8. Aineelliset hyödykkeet ja poistot... 30 9. Aineettomat hyödykkeet ja poistot... 32 10. Investoinnit ja pitkäaikaiset sijoitukset... 33 11. Myytävissä olevat sijoitukset... 34 12. Lyhytaikaiset saamiset... 34 13. Rahavarat... 36 14. Osakepääoma, jakamattomat voittovarat... 37 15. Lyhytaikaiset velat... 38 16. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat velvoitteet... 40 17. Lähipiiritapahtumat... 42 18. Muut vuokrasopimukset ja vastuusitoumukset... 43 19. Allekirjoitukset... 43 20. Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositelajeista... 44 Tilintarkastuskertomus... 45 Hallintoneuvoston lausunto... 47

YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI & VUOSIKERTOMUS 2011 3 TILINPÄÄTÖS Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 Veikkaus Oy:n vuosi 2011 jatkoi yhtiön viime vuosien hyvää tuloskehitystä siitä huolimatta, että talouden yleinen tilanne heikkeni vuoden mittaan ja talouskasvua koskevat tulevaisuudennäkymät muuttuivat aiempaa epävarmemmiksi. Muuttuvaan toimintaympäristöön pystyttiin vastaamaan uudella tarjonnalla ja samanaikaisesti myös kulujen kasvua kyettiin hillitsemään kehitystoimintaa vaarantamatta. Uuden, kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia selvittävän Veikkaus Solutions Oy:n toiminnan käynnistyminen ajoittuu vaiheeseen, jossa rahapeliala on maailmanlaajuisen muutoksen kynnyksellä. Lainsäädäntö muuttuu eri maissa ja toimialalle syntyy uusia liittoutumia. Niiden luomia mahdollisuuksia Veikkaus Solutions luotaa Veikkauksen vahvoilla alueilla kuten nettipeliosaamisessa, asiakkuusosaamisessa, onnenpelien järjestämisessä, laadukkaissa tuotekehitysja innovointiprosesseissa sekä urheilupeliosaamisessa. Veikkaus Solutions Oy:n toiminnan käynnistymisen vuoksi Veikkaus Oy teki ensimmäisen kerran konsernitilinpäätöksen. Veikkaus teki uuden viikkomyyntiennätyksen 51,4 miljoonaa euroa lokakuun alussa. Se ylitti aiemman, vasta syyskuussa tehdyn ennätyksen yli 3,5 miljoonalla eurolla. Suomessa rahapelimarkkinat kasvoivat 6 % vuonna 2011 ja kokonaismarkkina oli 2 716 milj. euroa. Nopeimmin kasvoivat verkkopelit, 25 % edellisvuodesta. Veikkaus säilytti johtavan markkinaosuutensa (51,1 %). Kattavaa asiakastietoa hyödyntäen tuotettiin uusia tuotteita ja palveluita. Niiden avulla päästiin loppuvuoden aikana ennätystulokseen, vaikka alkuvuosi oli haasteellinen. Asiakaslähtöinen johtamismalli mahdollisti tuotteiden kehittämisen vastuullisesti. Uusi tarjonta aktivoi erityisesti harvoin pelaavia. Veikkaus avasi maailman ensimmäisenä kansallisena rahapeliyhtiönä asiakkailleen internet-pelaamisen vuonna 1997. Se merkitsi historiallista siirtymistä yhdestä myyntikanavasta kahteen. Nyt kehityksessä on tultu vaiheeseen, jossa myyntikanavat kohtaavat ja samalla tukevat toisiaan entistä paremmin. Siitä on uusimpana esimerkkinä pilottivaiheeseen edennyt itsepalvelupääte, jolla voi pelata pelejä myyntipaikassa suoraan verkkopalveluun. Kehitys jatkuu mobiilikanavan mahdollisuuksien monipuolistumisella, johon laitteiden ja yhteyksien paraneminen antaa yhä paremmat mahdollisuudet. Kehityksen ansiosta asiakkailla on enemmän mahdollisuuksia valita, miten, missä ja milloin haluavat käyttää Veikkauksen palveluita. Veikkaus toimii Suomen markkinoilla, mutta on aktiivisesti mukana alan kansainvälisessä kehityksessä. Siten turvataan kilpailukyvyn säilyminen muuttuvissa olosuhteissa. Kansainvälisestä arvostuksesta kertoo katsausvuonna Helsingissä järjestetty European Lotteries järjestön kongressi, jonka Veikkaus sai järjestettäväkseen ensimmäisenä Pohjoismaana. Veikkaus-konsernin tilikauden tulos oli 514,1 milj. euroa (+2,0 %). Ennätystulokseen päästiin arpajaisveron noususta huolimatta, koska liikevaihto kasvoi erityisesti hyväkatteisissa peleissä. Niiden tuoteuudistukset onnistuivat suunnitellusti. Veikkaus saavutti 1 792,7 milj. euron liikevaihdon, joka on yhtiön historian suurin. Edellisvuodesta kasvua oli 102,8 milj. euroa (+6,1 %). Nopeinta kasvu oli verkkopelaamisessa (+21,2 %). Vuonna 2010 tehdyn verkkouudistuksen tavoitteena oli kasvattaa liiketoimintaa vastuullisesti ja tarjota turvallinen pelivaihtoehto myös uusille kohderyhmille. Uudistuksen jälkeen veikkaus.fi:tä ja sen asiakkaille tarjoamia tuotteita ja palveluita on kehitetty ja lisätty systemaattisesti. Vähittäiskaupan verkoston voimakas rakennemuutos asetti Veikkauksen pelien myynnille uusia haasteita. Siitä huolimatta myyntipaikkamyynti ylsi kasvuun (+0,7 %). Tuloksesta Veikkaus luovuttaa 469,6 milj. euroa opetusja kulttuuriministeriölle jaettavaksi suomalaiselle taiteelle, liikunnalle, tieteelle ja nuorisotyölle. Tuloksen ja tuloutetun summan erotuksen, 44,9 miljoonaa euroa, ministeriö jakaa edunsaajille myöhemmin erikseen päätettävällä tavalla. Tilivuoden aikana aikaisemmilta vuosilta kertyneitä jakamattomia voittovaroja maksettiin opetus- ja kulttuuriministeriölle 46,2 milj. euroa. Tuloutuksen lisäksi yhtiö maksoi valtiolle kertomusvuonna arpajaisveroa 83,0 milj. euroa (+9,1 %). Veikkaus ei ole arvonlisäverovelvollinen, eikä sen takia voi vähentää tavara- ja palveluostoihinsa sisältyviä arvonlisäveroja. Veikkauksen maksamien arvonlisäverojen määrä oli yhteensä 21,4 milj. euroa (-4,2 %).

YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI & VUOSIKERTOMUS 2011 4 Lottopelit kasvun vauhdittajina Veikkauksen pelit jaetaan niiden ominaisuuksien perusteella arvontapeleihin, arpoihin, pelisalipeleihin ja urheilupeleihin. Liikevaihto kasvoi vuonna 2011 kaikissa muissa peliryhmissä paitsi arvoissa. Voimakkainta kasvu oli arvontapeleissä ja Pelisali-peleissä. vanhin tuote Vakioveikkaus piti pintansa. Pelin liikevaihto oli 67,0 milj. euroa (+5,6 %). Vakioveikkauksen yhteyteen tuotiin viimeisellä vuosineljänneksellä uusi MiniVakio. V5 ja V75-raviveikkaukset loppuivat katsausvuoden lopussa hevospelien siirtyessä Veikkaukselta Fintotolle. Arvontapeleihin kuuluvat Lotto, Viking Lotto, Viking Pluslisävoittoluokat, Jokeri ja Keno. Peliryhmän liikevaihto oli 1 175,9 milj. euroa. Lotossa 576,1 milj. euron liikevaihdon kasvuun (+8,9 %) vaikuttivat uusi kesätarjous ja lokakuinen tuoteuudistus. Pelaamista yksinkertaistettiin ja voitonjakoa muutettiin. Palautusprosentti asiakkaille kasvoi, päävoitot kasvoivat ja alimpien voittoluokkien pienten voittojen määrä kasvoi. Viking Lotossa 126,4 milj. euron myynti (-6,4 %) jäi edellisvuodesta, mutta kiri loppuvuonna kiinni liikevaihdon pudotusta ennätyspottien avulla. Ne nousivat Onnennumero-osuuden kanssa enimmillään 26 miljoonaan euroon. Jokerin menekki kasvoi 105,7 milj. euroon (+7,6 %) osin Loton kesätarjouksen ansiosta. Kesätarjouksen myönteinen vaikutus Jokeriin näkyi tarjouksen päättymisen jälkeenkin. Veikkauksen toiseksi pelatuimman pelin Kenon liikevaihtoa lisäsi (+6,1 %) ja asemaa vahvisti verkossa esitettävä toinen päivittäinen arvonta. Arpojen menekki ei ole vastannut odotuksia. Perinteisten raaputusarpojen vaikeudet ovat myös kansainvälisesti havaittu ilmiö. Koko arpaperheen täysremontti syyskuussa ja kausiarpojen hyvä menekki viimeisellä vuosineljänneksellä eivät vielä auttaneet arpojen peliryhmää kasvuun. Liikevaihto oli 125,9 milj. euroa (-11,9 %). Voitot pelaajille Katsausvuonna pelaajille maksettiin voittoina kaikkiaan 961,0 milj. euroa (+8,2 %). Asiamiehille maksetut myyntipalkkiot olivat 85,7 milj. euroa (+0,7 %), arvonta- ja tulosinformaatiokulut 11,2 milj. euroa (+5,5 %) sekä kuponki- ja arpakustannukset 8,3milj. euroa (+9,9 %). Tuotemainontaan käytettiin 16,6 milj. euroa (+13,3 %), johon sisältyy mediatilaostoja 11,7 milj. euroa (+14,2 %) ja tuoteinformaation jakamista 0,6 milj. euroa (+297,9 %). Pelikohdeyhteistyön kustannukset olivat 3,8 milj. euroa (+5,4 %). Pelisali-pelien liikevaihdoltaan 101,0 milj. euron (+78,2 %) ryhmän muodostavat ebingo, Syke, urheilun tapahtuma-aikainen vedonlyönti Live-veto ja nettiarvat. Pelisalin liikevaihdon veturina on toiminut interaktiivinen ebingo 55,1 milj. euron liikevaihdollaan (+179,4 %). ebingon pelaaminen alkoi 6.9.2010. Liikevaihdon kasvu ei siis ole suoraan vertailukelpoinen edelliseen vuoteen nähden. Pelisalin nettiarpojen liikevaihto kasvoi 36,3 milj. euroon (+4,8 %). Vuoden aikana valikoimaan tuotiin useita uusia nettiarpoja. Urheilupeleissä saavutettiin vedonlyönnissä 273,8 milj. euron (+2,5 %) ja veikkauspeleissä 116,1 milj. euron (+1,8 %) liikevaihto. Kasvu jatkui vedonlyöntipeleihin kuuluvassa Pitkävedossa, vaikka vuosi oli haasteellinen pelikohteiden suhteen. Kesäkaudesta puuttui edellisvuoden jalkapallon MM-kisojen kaltaiset vetovoimaiset kohteet. Toisaalta toisen urheiluvedonlyönnin kannalta merkittävän lajin, jääkiekkoilun, kiinnostavuutta pelaajien keskuudessa lisäsi Suomen hyvä menestys MM-kisoissa. Yhtiön Tulosta kehitetään vastuullisesti Veikkauksen vahva tuloskehitys perustuu kykyyn yhdistää vastuullisuus asiakaslähtöiseen toimintaan ja kiinnostaviin tuotteisiin.

YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI & VUOSIKERTOMUS 2011 5 Veikkauksen hyvän tuloskehityksen perustana on laaja asiakastieto ja -tuntemus. Rekisteröityneiden asiakkaiden määrä nousi katsausvuonna 1 368 000:een (+11,9 %). Veikkauksen asiakkaaksi rekisteröityi kuukausittain noin 12 100 suomalaista. (-26,2 %). Rekisteröityneen pelaamisen osuus kokonaismyynnistä oli 47,6 % (+3,9 %), ja rekisteröityneistä 90 % (-1 %) pelasi tunnistautuneena vuoden aikana. Asiakastietoa hyödyntämällä tuotteita voidaan kehittää vastuullisesti. Katsausvuonna uudistuksia suunnattiin tarjontaan, joka nostaa harvoin pelaavien osallistumisfrekvenssiä. Asiakkaalle rekisteröityminen tuo mahdollisuuden asettaa omia pelirajoituksia. Rekisteröityminen vahvistaa myös kuluttajansuojaa. Katsausvuonna Veikkauksessa tehtiin WLA-standardiin auditointi, jonka kohteena olivat turvallisuuden- ja laadunhallinta, arvat, tietohallinto, johtaminen ja Eurojackpotin arvontaprosessi. Tulos oli kiitettävä. Det Norske Veritas ei löytänyt arvioinnissa yhtään poikkeamaa. WLA:n myöntämä sertifikaatti on voimassa kerrallaan kolme vuotta. Vuosittain järjestetään seuranta, jossa haastattelujen ja dokumenttien avulla arvioidaan, kuinka hyvin menettelytavat vastaavat standardin vaatimuksia. Auditointi perustuu turvastandardiin WLA- SCS:2006. Standardin tavoitteena on osaltaan varmistaa pelaajien ja omistajan luottamus rahapeliyhtiöön. Vastuullisen rahapelaamisen edistämistä tukevien toimenpiteiden kulut olivat vuonna 2011 4,2 milj. euroa (+8,8 %). Näillä toimenpiteillä Veikkaus edistää joko omassa liiketoiminnassaan tai yhteistyössä sidosryhmien kanssa rahapelaamisen vastuullisuutta ja rehellisyyttä. Samalla edistetään myös tietoisuutta kansallisesta rahapelijärjestelmästä ja sen merkityksestä. YK:n alaisen Rion ilmastosopimuksen sihteeristöt (UNFCCC, UNCCD ja CBD) kutsuivat katsausvuonna Veikkauksen yhteistyökumppanikseen Rio Conventions - kalenteriin. Tämä on kunnianosoitus Veikkauksen sitoutumisesta kestävän kehityksen edistämiseen. Veikkaus on ensimmäinen rahapeliyhtiö ja ensimmäinen suomalainen yritys, joka osallistuu YK:n ympäristökalenterihankkeeseen. Yhtenä perusteena kutsulle oli se, että Veikkaus on sitoutunut ympäristöohjelmaansa ja päästöjen vähennyksiin. Toimiluvista lakisääteisiin yksinoikeuksiin Eduskunta hyväksyi arpajaislain toisen vaiheen 2011. Vuoden 2012 alusta Suomessa siirryttiin rahapelien toimilupajärjestelmästä lakisääteisten yksinoikeuksien järjestelmään eli legaaliin monopoliin. Arpajaislain (1047/2001) nojalla myönnetty Veikkauksen rahapelilupa astui voimaan 1.1.2007 ja oli voimassa vuoden 2011 loppuun saakka. 1.1.2012 alkaen Veikkaukselle on arpajaislaissa säädetty yksinoikeus raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien toimeenpanemiseen. 1.1.2012 alkaen hallinnon perustana ovat myös rahapeliluvan korvaavat valtioneuvoston asetus rahapelien toimeenpanosta ja sisäasiainministeriön asetus rahapelien pelisäännöistä. Lain vaikutukset riippuvat siitä, kuinka legaalia monopolia tulkitaan käytännön toiminnassa. Veikkaus hakee viranomaisten kanssa hyvässä yhteistyössä ratkaisuja, joilla se voi jatkossakin hoitaa perustehtävänsä menestyksellisesti. Pelaajille suurimpana muutoksena arpajaislain toisesta vaiheesta näkyi kaikkien hevoskohteisten pelien siirtyminen Fintoto Oy:n toimeenpantaviksi vuoden 2012 alusta. Muun muassa markkinointiin ja ikärajoihin liittyvät muutokset tulivat voimaan jo 1.10.2010 arpajaislain ensimmäisessä vaiheessa. Veikkauksen edunsaajien asemaan arpajaislain uudistus ei vaikuta. Edunsaajien keskinäinen tuotonjako on kirjattu jakosuhdelakiin, johon ei tule muutoksia. Vihreä kirja puolustaa kansallista päätöksentekoa Euroopan parlamentti hyväksyi marraskuussa mietinnön online-rahapelien vihreästä kirjasta. Se on Euroopan komission julkistama asiakirja, jonka tarkoituksena on käynnistää keskustelu sähköisesti välitettävistä rahapeleistä EU:n sisämarkkina-alueella. Se on ensisijaisesti keskustelun avaus, eikä sen tarkoituksena ole vaikuttaa yhteiseen lainsäädäntöön. Euroopan parlamentin näkemys vihreään kirjaan on tärkeä, sillä siitä voidaan päätellä, johtaako keskustelunavaus lähitulevaisuudessa lainsäädännöllisiin aloitteisiin, esimerkiksi online-rahapelien tapauksessa aloitteisiin rahapelien toimeenpanon harmonisoinnista EU-maissa. Nyt parlamentti äänesti selkeästi kansallisen päätöksenteko-oikeuden puolesta. Jatkossa sisämarkkinakomissaari kutsuu EUjäsenmaiden peliviranomaiset keskusteluun, jonka pohjalta komissio valmistelee jatkotoimenpiteitä. Komission työsuunnitelman vihreän kirjan jatkotoimista on tarkoitus valmistua vuoden 2012 puolivälin tienoilla.

YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI & VUOSIKERTOMUS 2011 6 Katsausvuoden muut keskeiset tapahtumat Brändiuudistus julkistettiin syyskuussa. Iloa elämään - lupauksella halutaan viestiä peleihin ja pelaamiseen liittyvästä ilosta, jännityksestä ja haaveilusta. Lupaus viestii myös veikkausvoittovarojen tuomasta ilosta ja vastuullisesta pelaamisesta. Uudistuksen myötä Veikkauksen visuaalinen ilme sekä pelilogot ja yritystunnus muuttuivat. Veikkaus jatkoi katsausvuonna edellisvuonna täysin uudistetun verkkopalvelun jatkuvaa kehittämistä ja palveluiden monipuolistamista. Uudistuksella ja sen jälkeisellä kehitystyöllä Veikkaus pyrkii turvaamaan liikevaihdon tasaisen kasvun myös sähköisessä jakelukanavassa, jonka osuus kokonaismyynnistä on jo 30 % (vuonna 2010 26 %). Katsausvuonna verkkopelaamisen viikkomyynti lisääntyi keskimäärin 1,8 milj. eurolla (+21 %). Kansainvälinen yhteistyö ja vaikuttaminen ovat tärkeä osa Veikkauksen toimintaa. Yhteistyön avulla edistetään liiketoimintaa ja parannetaan rahapelitoiminnan vastuullisuutta. Veikkaus järjesti kesäkuussa Euroopan kansallisten rahapeliyhtiöiden European Lotteries -järjestön Northern Light -kongressin Helsingissä. Kongressin aikana allekirjoitettiin sopimus uudesta kansainvälisestä Eurojackpot-lottopelistä, jonka on määrä käynnistyä 2012. Kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia selvittävä Veikkaus Solutions Oy aloitti toimintansa 1.7.2011. Tutkimus ja tuotekehitys Tuotekehitys- ja tutkimustoimintaan yhtiö käytti katsausvuonna 7,3 milj. euroa (+3,2 %). Tuotekehityspanoksia kohdennettiin volyymituotteiden saatavuuden tehostamiseen, kanta-asiakkuuksien kehittämiseen ja digitaaliseen peliviihteeseen. Suosituimpien tuotteiden saatavuuden tehostamiseen tähtäävät muun muassa Veikkauksen linjakassa- eli VELI-hankkeen ja myyntipaikkoihin tulevien itsepalvelupäätteiden pilotointi. Digitaalinen peliviihde on lisääntynyt verkkopalvelussa katsausvuonna. VeikkausTV:n entistä monipuolisemmalla tarjonnalla on tuettu tapahtumaaikaisen vedonlyönnin eli Live-vedon kasvua. Parhaimmillaan VeikkausTV tavoitti lähes 30 000 katsojaa. Henkilöstö Veikkauksen palveluksessa oli toimintavuoden päättyessä 324 henkilöä, joista 308 oli kuukausipalkkaisia ja 16 osa-aikaisia toimihenkilöitä. Valtaosa (95 %) oli vakituisessa työsuhteessa. Henkilökunnasta naisia oli 178 ja miehiä 146 (Yhtiön henkilöstötunnusluvut vertailuvuosineen on tarkemmin kuvattu yhteiskuntavastuuraportin Henkilöstö-osiossa). Kertomusvuoden aikana yhtiön palvelukseen tuli 34 uutta henkilöä, kahdeksan siirtyi eläkkeelle, palveluksesta erosi 20 henkilöä ja 12 henkilön määräaikainen työsuhde päättyi. Kolme henkilöä siirtyi Veikkaus Oy:stä tytäryhtiö Veikkaus Solutions Oy:n palvelukseen. Keskimääräinen vaihtuvuus oli katsausvuonna 12,5 % (8,7 % vuonna 2010). Veikkaus panostaa henkilöstön hyvinvointiin monin tavoin. Henkilöstön jaksamista tuetaan muun muassa kattavan työterveyshuollon, työsuojelun ja TYKYtoiminnan avulla. Työhyvinvointia edistetään myös varhaisen puuttumisen mallilla. Sairauspoissaolopäiviä kertyi katsausvuonna keskimäärin 8,7 henkilöä kohden vuoden aikana (10,0 vuonna 2010) ja sairauspoissaoloihin johtaneita työtapaturmia oli 1 (3). Suomen parhaat työpaikat -henkilöstötutkimuksen mukaan 84 % veikkauslaisista (83 % vuonna 2010) oli sitä mieltä, että Veikkaus on hyvä työpaikka. Veikkauskulttuurin yhteneväisyyttä ihmisten kokemuksen kautta mittaava Trust Index oli 72 % (68 % vuonna 2010). Vuonna 2011 yhtiön henkilöstökulut olivat 24,0 milj. euroa (-13,2 %). Henkilöstökuluista palkkojen osuus oli 19,1 milj. euroa ja lakisääteisten henkilöstövakuutuksien, vapaaehtoisten eläkekulujen sekä henkilösivukulujen 4,9 milj. euroa. Veikkauksen palkitsemisjärjestelmä koskee koko henkilökuntaa, ja sen eri muodot on vahvasti kytketty yhtiön strategisten tavoitteiden saavuttamiseen. Katsausvuoden aikana ulkoistettiin tukitoimintoja liikkeenluovutuksina. Toimistojärjestelmät siirtyivät Fujitsu Services Oy:lle, päätehuollon toiminta Relacom Oy:lle ja logistiikan toiminta Schenker Cargo Oy:lle. Ulkoistamisilla tavoitellaan joustavuutta, tehokkuutta, kustannussäästöjä sekä erikoistuneen toimittajan resurssien tuomia etuja. Valvonta ja riskienhallinta Arpajaislain (1047/2001) mukaan yhtiön raha-arpajais-, veikkaus- ja vedonlyöntitoimintaa valvoo sisäasiainministeriön alainen Poliisihallitus. Veikkauksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan malli perustuu COSO ERM -viitekehykseen. Riskienhallinta on integroitu

YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI & VUOSIKERTOMUS 2011 7 yhtiön toiminnan suunnittelun prosesseihin. Näin varmistetaan, että strategisiin ja liiketoiminnallisiin tavoitteisiin liittyvät riskit ja yhtiön varautuminen niihin tulevat säännöllisesti tunnistetuksi ja arvioiduiksi. Pitkän aikavälin epävarmuustekijöistä merkittävimmiksi koetaan lainsäädännön ja suomalaisen rahapelijärjestelmän kehittymiseen sekä ICT- ja tietojärjestelmiin liittyvät seikat. Vuonna 2011 keskeisimmät riskit koskivat Euroopassa parhaillaan käynnissä olevaa rahapelimarkkinoiden murrosta ja sen vaikutuksia Suomen käytäntöihin. Useissa maissa on käynnissä rahapelitoiminnan uudelleenjärjestelyjä, joissa monopolijärjestelmiä muutetaan osittain lisenssipohjaisiksi. (Yhtiön valvonta ja riskienhallinta on kuvattu tarkemmin Corporate Governance 2011 -katsauksessa). Tulevaisuuden näkymät Veikkauksen visio on olla maailman paras rahapeliyhtiö vuonna 2013. Visio ohjaa toimintaa kohti erinomaista suorituskykyä. Keskeiset tavoitteet vision saavuttamisessa ovat tehokas kysynnän kanavointi, tuottavuus, omistaja-arvon kehittyminen sekä vastuullinen tuloksenteko. Lakiin perustuvan yksinoikeuden käynnistyminen vuoden 2012 alusta sekä sähköisesti välitettävien rahapelien EU:n vihreä kirja ja siitä mahdollisesti aiheutuvat komission toimenpiteet edellyttävät varautumista toimintaympäristön muutoksiin. Valtion talousarvioon kirjattu veikkausvoittovarojen tuottoarvio vuodelle 2012 on 520,4 milj. euroa, josta tuloutustavoitteen osuus on 503,7 milj. euroa. Lisäksi edellisten vuosien jakamattomista voittovaroista yhtiö tulouttaa vähintään 16,7 milj. euroa. Tuloutustavoite on tämän hetken tietojen mukaan saavutettavissa. Hallituksen esitys voiton käyttämisestä Hallitus esittää, että Veikkaus Oy:n tilikauden 2011 voitosta eli 514 480 007,78 eurosta yhteensä 469 630 007,78 euroa luovutetaan opetus- ja kulttuuriministeriölle ja 44 850 000,00 euroa siirretään jakamattomiin voittovaroihin. Tuloksen kasvua tavoitellaan talouskasvun hidastumista ennakoivista ennusteista huolimatta vastuullisesti asiakaskannan laajentumisen avulla. Asiakaskohtaamisia lisätään. Asiakkaan sitoutumisastetta pyritään kasvattamaan ja kanavoimaan pelaamista asiakkaan näkökulmasta vähäriskisiin peleihin. Tunnistautuneen pelaamisen määrää pyritään kasvattamaan edelleen. Yhtiö panostaa sekä sähköisen että perinteisen myyntikanavan kehittämiseen. Operatiivisen toiminnan merkittävin haaste on asiakastapahtumien määrän voimakas kasvu. Vuonna 2012 Veikkauksen pelijärjestelmässä käsiteltyjen tapahtumien määrän odotetaan ylittävän ensimmäistä kertaa puolen miljardin rajan. Järjestelmän rakenteelle tulee lisävaatimuksia, kun asiakkaiden kasvaneisiin tarpeisiin vastataan uudistuksilla ja parannuksilla. Uuden kansainvälisen Eurojackpotin onnistuminen ja Veikkaukselta pois siirtyneiden hevospelien korvaaminen muilla tuotteilla vaikuttavat vuoden 2012 tavoitteiden toteutumiseen. Edunsaajien näkökulmasta lisähaasteena on arpajaisveron nouseminen 10 prosentista 12 prosenttiin, minkä vaikutuksen arvioidaan olevan vuonna 2012 noin 17 miljoonaa euroa.

YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI & VUOSIKERTOMUS 2011 8 Konsernin laaja tuloslaskelma Liite 2011 2010 LIIKEVAIHTO 1KE 1 792 699 751,51 1 689 902 160,62 Muut liiketoiminnan tuotot 3K 1 423 880,51 2 359 672,71 Voitot 961 039 162,63 887 972 540,74 Arpajaisvero 83 031 904,52 76 117 302,28 Materiaalit ja palvelut Myyntipalkkiot 85 660 442,05 85 082 201,35 Valvonta- ja viranomaiskulut 9 486 031,57 9 662 940,89 Kupongit ja arvat 8 286 585,75 7 537 073,45 Arvontakulut, tulosinformaatio 11 198 927,10 10 617 998,37 Pelikohdeyhteistyö 3 816 767,02 3 622 645,55 Tuotemainonta 16 616 205,77 14 671 804,88 Tietoliikenne 342 064,15 570 099,39 135 407 023,41 131 764 763,88 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Palkat ja palkkiot 19 295 600,00 21 349 484,15 Eläkekulut 3 802 681,40 5 174 507,77 Muut henkilösivukulut 1 168 545,32 1 110 108,70 24 266 826,72 27 634 100,62 Palvelujen ostot 5K 30 572 100,65 23 488 033,47 Poistot 4K 8K 9KE 18 986 868,24 15 900 274,37 Liiketoiminnan muut kulut 6K 30 548 606,59 27 965 304,93 LIIKEVOITTO 510 271 139,26 501 419 513,04 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot 7K 3 788 073,61 2 304 868,58 Rahoituskulut 7K 1 214,72 442,85 3 786 858,89 2 304 425,73 TILIKAUDEN VOITTO 514 057 998,15 503 723 938,77 Tulos/osake *) osakkeiden lukumäärä 498 498 Tulos per osake 1 032 244,98 1 011 493,85 *Tulos per osake on laskettu tilikauden voitto jaettuna osakkeiden määrällä.

YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI & VUOSIKERTOMUS 2011 9 Emoyhtiön laaja tuloslaskelma Liite 2011 2010 LIIKEVAIHTO 1KE 1 792 699 751,51 1 689 902 160,62 Muut liiketoiminnan tuotot 3E 1 450 846,71 2 359 672,71 Voitot 961 039 162,63 887 972 540,74 Arpajaisvero 83 031 904,52 76 117 302,28 Materiaalit ja palvelut Myyntipalkkiot 85 660 442,05 85 082 201,35 Valvonta- ja viranomaismaksut 9 486 031,57 9 662 940,89 Kupongit ja arvat 8 286 585,75 7 537 073,45 Arvontakulut, tulosinformaatio 11 198 927,10 10 617 998,37 Pelikohdeyhteistyö 3 816 767,02 3 622 645,55 Tuotemainonta 16 616 205,77 14 671 804,88 Tietoliikenne 342 064,15 570 099,39 135 407 023,41 131 764 763,88 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Palkat ja palkkiot 19 072 563,38 21 349 484,15 Eläkekulut 3 751 895,12 5 174 507,77 Muut henkilösivukulut 1 161 870,14 1 110 108,70 23 986 328,64 27 634 100,62 Palvelujen ostot 5E 30 553 763,60 23 488 033,47 Poistot ja arvonalentumiset 4E 8E 9KE 18 972 721,46 15 900 274,37 Liiketoiminnan muut kulut 6E 30 465 941,29 27 965 304,93 LIIKEVOITTO 510 693 752,67 501 419 513,04 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot 7E 3 787 468,08 2 304 868,58 Rahoituskulut 7E 1 212,97 442,85 3 786 255,11 2 304 425,73 TILIKAUDEN VOITTO 514 480 007,78 503 723 938,77 Tulos/osake *) osakkeiden lukumäärä 498 498 Tulos per osake 1 033 092,39 1 011 493,85 *Tulos per osake on laskettu tilikauden voitto jaettuna osakkeiden määrällä

YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI & VUOSIKERTOMUS 2011 10 Konsernin tase VARAT PITKÄAIKAISET VARAT Liite 2011 2010 Aineelliset hyödykkeet 8K 34 800 581,39 39 392 854,53 Aineettomat hyödykkeet 9KE 49 537 502,38 49 897 747,08 Myytävissä olevat sijoitukset 11KE 448 009,67 448 009,67 MUUT SAAMISET Ennakkomaksut 370 548 833,68 373 766 938,37 Saamiset 12K 20 167 754,87 16 462 730,82 Rahavarat ja muut lyhytaikaiset sijoitukset 13K 258 247 639,09 245 968 026,24 VARAT YHTEENSÄ 733 750 321,08 725 936 306,71 OMA PÄÄOMA JA VELAT OMA PÄÄOMA Osakepääoma 14KE 445 698,01 445 698,01 Jakamattomat voittovarat 14KE 108 617 449,45 113 817 449,45 Edellisten tilikausien voitto 5 365,76 5 732,11 Tilikauden tulos 514 057 998,15 503 723 572,42 Oma pääoma yhteensä 623 126 511,37 617 992 451,99 VELAT PITKÄAIKAISET VELAT Työsuhde-etuuksista aiheutuvat velvoitteet 16KE 1 610 000,00 1 891 000,00 Muut pitkäaikaiset velat 16KE 441 692,30 441 789,20 LYHYTAIKAISET VELAT Kestopeliennakot 15K 13 733 835,95 18 106 150,04 Ostovelat 15K 11 146 639,86 5 716 466,92 Velat pelaajille 15K 34 756 761,02 32 930 092,21 Tilitysvelat valtiolle 15K 16 386 479,87 14 841 202,84 Siirtovelat 15K 19 611 824,31 21 015 420,15 Muut lyhytaikaiset velat 15K 12 936 576,40 13 001 733,36 OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 733 750 321,08 725 936 306,71

YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI & VUOSIKERTOMUS 2011 11 Emoyhtiön tase VARAT PITKÄAIKAISET VARAT Liite 2011 2010 Aineelliset hyödykkeet 8E 34 758 141,05 39 392 854,53 Aineettomat hyödykkeet 9KE 49 537 502,38 49 897 747,08 Osuudet tytäryrityksissä 33 637,59 33 637,59 Myytävissä olevat sijoitukset 11KE 448 009,67 448 009,67 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 17KE 500 000,00 0,00 MUUT SAAMISET Ennakkomaksut 370 548 833,68 373 766 938,37 Saamiset 12E 20 105 220,05 16 462 730,82 Rahavarat ja muut lyhytaikaiset sijoitukset 13E 258 122 518,98 245 928 422,89 VARAT YHTEENSÄ 734 053 863,40 725 930 340,95 OMA PÄÄOMA JA VELAT OMA PÄÄOMA Osakepääoma 14KE 445 698,01 445 698,01 Jakamattomat voittovarat 14KE 108 617 449,45 113 817 449,45 Tilikauden tulos 514 480 007,78 503 723 938,77 Oma pääoma yhteensä 623 543 155,24 617 987 086,23 VELAT PITKÄAIKAISET VELAT Työsuhde-etuuksista aiheutuvat velvoitteet 16KE 1 610 000,00 1 891 000,00 Muut pitkäaikaiset velat 16KE 441 692,30 441 789,20 LYHYTAIKAISET VELAT Kestopeliennakot 15E 13 733 835,95 18 106 150,04 Ostovelat 15E 11 139 488,40 5 716 466,92 Velat pelaajille 15E 34 756 761,02 32 930 092,21 Tilitysvelat valtiolle 15E 16 380 886,90 14 841 202,84 Siirtovelat 15E 19 511 467,19 21 014 820,15 Muut lyhytaikaiset velat 15E 12 936 576,40 13 001 733,36 OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 734 053 863,40 725 930 340,95

YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI & VUOSIKERTOMUS 2011 12 Konsernin rahavirtalaskelma Tuhat euroa Liite 2011 2010 Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto 510 271 501 420 Oikaisut Liiketoimet, joihin ei sisälly maksutapahtumaa 18 606 15 858 Käyttöpääoman muutokset Korottomien saamisten muutos -3 705-1 358 Osto- ja muiden velkojen muutos -43 519-23 951 Saadut osingot 3 2 Saadut korot 3 786 2 303 Maksetut korot -1 0 Liiketoiminnan nettorahavirta 485 439 494 272 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 10K -14 736-34 009 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ja sijoitusten myynti 1 083 76 Investointien nettorahavirta -13 653-33 932 Rahoituksen rahavirta Tilitetty opetus- ja kulttuuriministeriölle -459 506-435 346 Rahoituksen nettorahavirta -459 506-435 346 Rahavarojen ja muiden lyhytaikaisten sijoitusten muutos 12 280 24 994 Rahavarat ja muut lyhytaikaiset sijoitukset tilikauden alussa 245 968 220 974 Rahavarat ja muut lyhytaikaiset sijoitukset tilikauden lopussa 258 248 245 968

YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI & VUOSIKERTOMUS 2011 13 Emoyhtiön rahavirtalaskelma Tuhat euroa Liite 2011 2010 Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto 510 694 501 420 Oikaisut Liiketoimet, joihin ei sisälly maksutapahtumaa 18 591 15 858 Käyttöpääoman muutokset Korottomien saamisten muutos -3 642-1 358 Osto- ja muiden velkojen muutos -43 633-23 951 Saadut osingot 3 2 Saadut korot 3 785 2 303 Maksetut korot -1 0 Liiketoiminnan nettorahavirta 485 796 494 272 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 10E -14 679-34 009 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ja sijoitusten myynti 1 083 76 Myönnetyt lainat 17KE -500 0 Investointien nettorahavirta -14 096-33 932 Rahoituksen rahavirta Tilitetty opetus- ja kulttuuriministeriölle -459 506-435 346 Rahoituksen nettorahavirta -459 506-435 346 Rahavarojen ja muiden lyhytaikaisten sijoitusten muutos 12 194 24 994 Rahavarat ja muut lyhytaikaiset sijoitukset tilikauden alussa 245 928 220 934 Rahavarat ja muut lyhytaikaiset sijoitukset tilikauden lopussa 258 123 245 928

YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI & VUOSIKERTOMUS 2011 14 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Tuhat euroa Osakepääoma Jakamattomat voittovarat Kertyneet voittovarat Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 31.12.2009 446 89 067 468 777 558 290 Luovutus opetus- ja kulttuuriministeriölle -414 027 Siirto jakamattomiin voittovaroihin 54 750-54 750 Lisäluovutus opetus- ja kulttuuriministeriölle -30 000 Aikaisempien tilikausien voitto 6 Tilikauden voitto 503 724 Oma pääoma 31.12.2010 446 113 817 503 730 617 993 Luovutus opetus- ja kulttuuriministeriölle -462 724 Siirto jakamattomiin voittovaroihin 41 000-41 000 Lisäluovutus opetus- ja kulttuuriministeriölle -46 200 Aikaisempien tilikausien voitto 5 Tilikauden voitto 514 058 Oma pääoma 31.12.2011 446 108 617 514 063 623 127

YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI & VUOSIKERTOMUS 2011 15 Laskelma emoyhtiön oman pääoman muutoksista Tuhat euroa Osakepääoma Jakamattomat voittovarat Kertyneet voittovarat Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 31.12.2009 446 89 067 468 777 558 290 Luovutus opetus- ja kulttuuriministeriölle -414 027 Siirto jakamattomiin voittovaroihin 54 750-54 750 Lisäluovutus opetus- ja kulttuuriministeriölle -30 000 Tilikauden voitto 503 724 Oma pääoma 31.12.2010 446 113 817 503 724 617 987 Luovutus opetus- ja kulttuuriministeriölle -462 724 Siirto jakamattomiin voittovaroihin 41 000-41 000 Lisäluovutus opetus- ja kulttuuriministeriölle -46 200 Tilikauden voitto 514 480 Oma pääoma 31.12.2011 446 108 617 514 480 623 543

YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI & VUOSIKERTOMUS 2011 16 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 2011 Yrityksen perustiedot Veikkaus Oy on suomalainen rahapeliyhtiö, jonka kotipaikka on Vantaa. Veikkaus on valtion täysin omistama osakeyhtiö ja kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan. Yhtiön toimintaa säätelee osakeyhtiölain lisäksi arpajaislaki, jonka mukaan yhtiön tehtävänä on toimeenpanna raha-arpajaisia sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelejä siten, että rahapelitoimintaan osallistuvien oikeusturva taataan, väärinkäytökset ja rikokset estetään sekä pelaamisesta aiheutuvia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja vähennetään. Yhtiön pelitoimintaa valvoo sisäasiainministeriö. Veikkaus Oy:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 6.2.2012 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Osakeyhtiölain mukaan omistajalla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tai tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Laatimisperusta Konsernitilinpäätös ja Veikkaus Oy:n tilinpäätös on laadittu 31.12.2011 voimassa olevia IFRS-standardeja noudattaen. IFRS-standardeilla tarkoitetaan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja. Tilinpäätöksen liitetiedot ovat myös IFRS-säännöksiä täydentävien suomalaisen kirjanpito- ja osakeyhtiölain vaatimusten mukaiset. Veikkaus laatii vuonna 2011 ensimmäisen konsernitilinpäätöksen. Vertailukelpoisuuden varmistamiseksi konsernista on esitetty myös vuoden 2010 tiedot. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet koskevat sekä emoyrityksen tilinpäätöstä että konsernitilinpäätöstä pois lukien eräät kohdat, jotka koskevat vain konsernitilinpäätöstä tai emoyrityksen tilinpäätöstä. Nämä kohdat on esitetty erikseen. Yleisen laatimisperusta-kohdan jälkeen esitetään vain konsernitilinpäätöstä koskevat laatimisperiaatteet, tämän jälkeen esitetään sekä konsernitilinpäätöstä että emoyrityksen tilinpäätöstä koskevat laatimisperiaatteet ja lopuksi vain emoyrityksen tilinpäätöstä koskevat laatimisperiaatteet. Veikkaus on soveltanut 1.1.2011 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja IAS ja IFRS standardeja sekä IFRIC tulkintoja: Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä (voimassa 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset yksinkertaistavat julkiseen valtaan liittyvien yritysten tilinpäätöksissä esitettäviä tietoja koskevia vaatimuksia sekä selventävät lähipiirin määritelmää. Lisäksi on sovellettu seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja sekä IFRIC-tulkintoja, joilla ei ole olennaista vaikutusta Veikkauksen taloudelliseen raportointiin. Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla Muutokset tulkintaan IFRIC 14 Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut IFRSstandardeihin tehdyt parannukset. Yleistä Tilinpäätöstiedot esitetään laajaa tuloslaskelmaa ja tasetta lukuun ottamatta tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu.

YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI & VUOSIKERTOMUS 2011 17 Laadittaessa tilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaan joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita. Nämä vaikuttavat omaisuus- ja velkamääriin taseessa sekä tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Veikkauksen tilinpäätöksessä merkittävimmät arviot liittyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden poistoaikoihin ja poistomenetelmiin sekä eläkevelvoitteen laskemisessa käytettäviin olettamuksiin. Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Vain konsernitilinpäätöstä koskevat laatimisperiaatteet Yhdistelyperiaatteet Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Veikkaus Oy:n ja kaikki tytäryhtiöt, jotka ovat joko välittömästi tai jonkin toisen tytäryhtiön välityksellä konsernin emoyhtiön määräysvallan alaisia. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Konserniin ei ole vuoden 2011 aikana kuulunut osakkuus- tai yhteisyrityksiä. Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenetelmän mukaisesti, jossa hankitun yhtiön varat, velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Hankintahetkellä tarkoitetaan päivää, jolloin tytäryhtiö siirtyy emoyhtiön määräysvaltaan. Tytäryhtiö yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä lähtien siihen saakka, kun emoyhtiön määräysvalta tytäryhtiöön päättyy. Jos määräysvalta tytäryhtiössä menetetään, jäljellä oleva omistusosuus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Jos emoyhtiöllä säilyy määräysvalta, omistusosuuden muutosten vaikutus kirjataan suoraan konsernin omaan pääomaan. Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä omistusosuutta vastaavien hankitun yhtiön varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen käyvän arvon ylittävä osa omistusosuuden hankintamenosta kirjataan liikearvon hankintamenoksi. Se edustaa hankkijan vastaisen taloudellisen hyödyn kerryttämiseksi suorittamaa maksua, jota ei voida yksilöidä ja kirjata erillisiksi omaisuuseriksi. Lisäkauppahinnat arvostetaan käypään arvoon ja myöhemmät käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Kaikki hankintaan liittyvät kulut kuten asiantuntijapalkkiot kirjataan aktivoinnin sijaan kuluksi. Määräysvallattomien omistajien osuus saadaan arvostaa transaktiokohtaisesti joko käypään arvoon tai määräysvallattomien omistajien suhteellisena osuutena hankinnan kohteen nettovaroista. Veikkauksen konsernitilinpäätökseen vuonna 2011 ei sisälly liikearvoa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä sisäiset katteet ja konsernin sisäiset osingot on eliminoitu. Realisoitumattomat tappiot on eliminoitu samalla tavalla kuin realisoitumattomat voitot, mutta vain silloin, kun ei ole näyttöä arvonalentumisesta. Tytäryhtiöiden määräysvallattomien omistajien osuudet esitetään tilikauden tuloksen ja tilikauden laajan tuloksen osalta konsernin tuloslaskelmassa ja konsernin laajassa tuloslaskelmassa erillään emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta osuudesta. Vastaavasti tytäryhtiöiden määräysvallattomien omistajien osuudet esitetään konsernitaseessa emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta omasta pääomasta erillisenä oman pääoman eränä. Veikkauksen konsernitilinpäätökseen vuonna 2011 ei sisälly määräysvallattomien omistajien osuutta. Sekä konsernitilinpäätöstä että emoyhtiön tilinpäätöstä koskevat laatimisperiaatteet Ulkomaan rahan määräiset erät Veikkauksen toimintavaluutta on euro, joka on myös konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta. Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu euroiksi käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista sekä saamisten ja velkojen muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Tilinpäätöksen valuuttamääräisten erien muuntamisessa käytetyt kurssit ovat seuraavat:

YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI & VUOSIKERTOMUS 2011 18 Valuutta Tilinpäätöspäivän kurssi CHF 1,2156 SEK 8,9120 Käyttöomaisuushyödykkeet Käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla. Aineettomiin hyödykkeisiin kohdistuva oman työn osuus aktivoidaan osaksi hankintamenoa. Myöhemmin hyödykkeeseen kohdistuvat menot aktivoidaan silloin, kun ne lisäävät vastaista taloudellista hyötyä. Muut kulut, kuten normaalit huolto- ja korjaustoimenpiteet kirjataan kuluiksi niiden syntymishetkellä. Pelijärjestelmän yhteistestausjärjestelmän kulut käyttöönottojen yhteydessä sekä uudet nettiarvat kirjataan kuluiksi niiden syntymishetkellä. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoajat (vuosia): rakennukset ja rakennelmat 25 huoneistojen perusparannukset 5 kiinteistöjen koneet, laitteet ja kalusto 5 muut koneet ja laitteet 4 atk-laitteet 4 Aineettomien hyödykkeiden poistoajat (vuosia): atk-ohjelmat 4 5 Käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot tai tappiot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvoja tarkastellaan tilinpäätöksissä mahdollisten arvonalentumisten havaitsemiseksi. Veikkaus arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä onko olemassa viitteitä siitä, että jokin omaisuuserän arvo olisi mahdollisesti alentunut ja tarvittaessa suoritetaan arvonalentumistesti, jonka tuloksena voi olla, että jouduttaisiin kirjaamaan arvonalentumistappio. Mikäli jonakin kautena kirjataan arvonalentumistappio, arvioidaan jatkossa myös viitteitä siitä voisiko kyseinen arvonalentumistappio peruuttaa ja tarvittaessa peruuttaminen toteutetaan vastaavien arvonalentumistestauslaskelmien perusteella siihen arvoon, joka omaisuuserällä olisi säännönmukaisten poistojen jälkeen jos arvonalentumistappiota ei olisi alun perin kirjattu. Veikkauksella ei ole sellaisia tase-eriä, joiden perusteella tulisi suorittaa vuotuinen arvonalentumistestaus. Tutkimus ja kehitys Tutkimusmenot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Uusien tuotteiden, tarjoamien ja prosessien kehitystoimintaan liittyvät kulut aktivoidaan, jos kehittämisestä syntyvä aineeton hyödyke tulevaisuudessa tuottaa taloudellista hyötyä. Lisäksi kehittämisestä aiheutuvien menojen on oltava luotettavasti määritettävissä. Kanta-asiakasohjelma Veikkauksessa on käytössä kanta-asiakasohjelma asiakkaiden rekisteröitymistä varten. Kanta-asiakasohjelma ei sisällä ostoihin perustuvia etuja asiakkaille. Veikkauksen kanta-asiakasohjelma ei siten kuulu IFRIC 13 kanta-asiakasohjelmat soveltamisalaan.

YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI & VUOSIKERTOMUS 2011 19 Vuokrasopimukset Veikkauksen tekemien vuokrasopimusten mukaisesti omistamiselle ominaiset riskit ja edut eivät siirry vuokralleottajalle, ja sopimusten perusteella maksettavat vuokrat kirjataan siten kuluksi laajaan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. Rahoitusvarat ja rahoitusvelat Rahoitusvarat jaetaan eri luokkiin niiden hankinnan yhteydessä. Luokittelu riippuu siitä, mitä tarkoitusta varten rahoitusvara on hankittu. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat osakkeista, osuuksista ja jälkimarkkinakelpoisista korkoinstrumenteista. Ne arvostetaan käypään arvoon ja arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Noteeraamattomat osakkeet arvostetaan hankintamenoon, silloin kun niiden käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä. Lainat ja muut saamiset ryhmään kuuluvat myynti- ja muut saamiset sekä pankkitalletukset. Myyntisaamisiin kirjataan asiamiehen myynnin sekä palkkion ja asiamiehen maksamien voittojen erotus. Rahoitusvelkoihin kuuluvat lyhytaikaiset korottomat velat. Lainat ja muut saamiset -ryhmän, myytävissä olevien lyhytaikaisten sijoitusten sekä rahoitusvelkojen erääntymisajat ovat lyhyitä ja siitä johtuen niiden käypien arvojen katsotaan vastaavan kirjanpitoarvoja. Rahavaroihin sisältyvien myytävissä olevien sijoitusten kirjanpitoarvon katsotaan sijoitusten lyhyestä erääntymisajasta johtuen vastaavan niiden käypää arvoa. Rahavirtalaskelman rahavarat vastaavat taseen rahavaroja. Ennakkomaksut Opetus- ja kulttuuriministeriölle Yhtiö tilittää ennakkoa omistajalle neljännesvuosittain tilikauden tuloksesta. Tilikauden tulos kirjataan omasta pääomasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella. Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet IFRS:n mukaisesti eläkejärjestelyt jaetaan maksupohjaisiin ja etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin. Maksupohjaisiksi järjestelyiksi katsotaan sellaiset järjestelyt, joissa Veikkaus suorittaa kiinteitä maksuja eläkeyhtiölle, eikä sillä ole velvoitetta suorittaa lisämaksuja, vaikka rahastolla ei olisikaan riittävästi varoja eläkkeiden maksuun. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin suoritetut maksut kirjataan laajaan tuloslaskelmaan eläkekuluksi. Tällaisiksi maksuiksi katsotaan maksut TyEL-järjestelmään. Muut eläkejärjestelyt ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä. Niiden osalta kirjataan taseeseen tiettyjen olettamusten perusteella laskettu velka, joka kuvastaa järjestelyn perusteella tulevaisuudessa maksettavaksi tulevien eläkkeiden määrää. Tulosvaikutteisesti kirjattava eläkekulu kuvastaa mm. henkilöstön tilikaudella suorittaman työn johdosta aiheutuvaa velan lisäystä. Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä kirjattavat erät saadaan vakuutusmatemaattisista laskelmista. Laskelmia laadittaessa käytetään olettamuksia, jotka koskevat esimerkiksi eläkejärjestelyn piirissä olevien henkilöiden työsuhteiden päättymistä ennen eläkeikää, tulevaa palkkatasoa sekä laskelmissa käytettävää diskonttokorkoa. Olettamusten ja toteumien välisistä eroista tai olettamusten muutoksista aiheutuu vakuutusmatemaattisia voittoja ja tappioita. Niiden kirjaamiseen Veikkaus soveltaa IFRS:n mukaista putkimenetelmää. IFRS-standardeihin siirtymispäivänä kaikki kertyneet vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on kirjattu omaan pääomaan.

YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI & VUOSIKERTOMUS 2011 20 Pitkäaikaiset työsuhde-etuudet Palvelusvuosilisinä maksetaan kuukauden bruttopalkan suuruinen rahakorvaus 30, 35, 40 ja 45 palvelusvuoden täyttyessä. Maksuvelvoite on laskettu henkilöstön työhöntulovuosien perusteella, diskonttaamalla kunkin vuoden lopussa realisoituva maksuvelvoite nykyhetkeen. Pitkäaikaiseen työsuhde-etuuteen perustuva velka sisältyy taseen muihin pitkäaikaisiin velkoihin. Muut lyhytaikaiset velat - voittorahasto Voittorahasto ei ole varsinainen rahasto, vaan yhtiön velka pelaajille. Voittorahastoon siirretään välittömästi voitonjaon yhteydessä voittosummien pyöristyksestä kertyneet sentit sekä veikkauspelien voitonjaossa jakamatta jäävä rahapeliluvan mukaisten voittojen osuus. Vuoden lunastusajan jälkeen rahastoon siirretään eri pelien voitonjaosta lunastamatta jääneet voitot. Rahastossa olevia varoja käytetään eri pelien ylimääräisiin voitonjakoihin. Yhtiöllä on velvoite jakaa koko rahapeliluvan mukaisten voittojen määrä pelaajille. Liikevaihto Veikkauspelien myynti jaksottuu liikevaihdoksi pelin arvonta-ajankohdan mukaan. Arvonta on joko viikoittain tai päivittäin. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään vahingonkorvaukset, omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin yhtiön varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät tuotot, kuten viestipalvelu- ja vuokratuotot. Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät omaisuuden myyntitappiot ja varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kulut. Voitot Laajaan tuloslaskelmaan on kirjattu liikevaihtoon kohdistuvat pelien sääntöjen mukaiset voitot. Edellisenä vuonna lunastamatta jääneet voitot ja voittojen pyöristämisestä syntyneet varat tulee rahapeliluvan mukaan siirtää maksettavaksi voittoina eri pelien myöhemmillä pelikierroksilla viimeistään seuraavan kalenterivuoden aikana. Materiaalit ja palvelut Myyntipalkkiot muodostuvat asiamiehille pelien myynnin perusteella maksettavista palkkioista. Palkkioprosentti vaihtelee peleittäin. Valvonta- ja viranomaismaksut sisältävät pelien valvontakulut, Fintotolle maksettavat V5 ja V75 pelien kierroskohtaiset pelikohdekorvaukset, peliriippuvuuden seuranta- ja tutkimuskulut sekä Peluurin (peliongelmaisten palveleva puhelin) kulut. Arpojen painatuskustannukset, pelikupongit, kuittirullat ja veikkauskorttiin liittyvät kulut kirjataan kuluksi hankintahetkellä. Arvonta- ja tulosinformaatiokulut sisältävät pelien tv-yhteistyösopimus- ja muita tulosten julkaisemiseen liittyviä kuluja. Pelikohdeyhteistyöhön sisältyvät pelien kohdetietojen käytettävyydestä aiheutuneet kulut. Kustannukset ovat sopimussidonnaisia tai muodostuvat joko pelien kierroskohtaisen tai vuotuisen liikevaihdon mukaan.

YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI & VUOSIKERTOMUS 2011 21 Liikevoitto Liikevoitto tai -tappio muodostuu liikevaihdosta ja muista liiketoiminnan tuotoista, joista vähennetään maksetut voitot ja arpajaisvero sekä materiaalien ja palvelujen kulut, työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ja palvelujen ostot sekä poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot. Verot Arpajaisvero on 10 % summasta, joka määräytyy kalenterikuukaudelle kirjanpidossa kohdistuvista pelien ja arpojen myynneistä saaduista tuloista vähennettynä niiden perusteella kuluksi kirjatuista voitosta. Saatuun erotukseen lisätään/ vähennetään kalenterikuukauden aikana voittorahastoon/voittorahastosta kirjattujen varojen määrä. Arvonlisäverolain 59 :n mukaan Veikkaus ei ole arvonlisäverovelvollinen. Yhtiön kuluihin ja investointeihin sisältyy voimassaoleva arvonlisävero. Tuloverolain 21 :n mukaan Veikkaus on tuloverovelvollinen vain muusta kuin arpajaisverolaissa tarkoitetun toiminnan tulosta. Veikkaus Oy:n tilinpäätös ei sisällä muuta tuloveron alaista tuloa. Uuden tai uudistetun IFRS standardiston soveltaminen IASB on julkistanut seuraavat standardit ja tulkinnat, jotka eivät ole vielä voimassa ja joita Veikkaus ei ole vielä soveltanut. Veikkaus ottaa vuonna 2012 tai sen jälkeen käyttöön seuraavat uudistetut standardit kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien. Tulevia muutoksia ja standardeja ei ole vielä hyväksytty EU:ssa. Muutos IAS 19:ään Työsuhde-etuudet (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 9 Financial Instruments (voimassa 1.1.2015 alkaen). IFRS 10 Konsernitilinpäätös (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 11 Yhteisjärjestelyt (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen (voimaan 1.7.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Lisäksi on julkaistu eräitä muita uusia ja uudistettuja standardeja sekä IFRIC-tulkintoja, joilla ei ole olennaista vaikutusta Veikkauksen taloudelliseen raportointiin. Liitetietojen esittäminen Veikkaus Oy:n konsernitilinpäätös ja emoyhtiön erillistilinpäätös ovat monien tilinpäätöserin suhteen samansuuruisia, koska konsernitilinpäätökseen yhdistellyn tytäryrityksen vaikutus on vähäinen. Tämän johdosta liitetietojen tarpeetonta toistamista erikseen konsernitilinpäätöksessä ja emoyhtiön tilinpäätöksessä halutaan välttää niissä tilanteissa, joissa esitettävä tieto olisi täsmälleen samansisältöinen. Liitetietojen esittäminen perustuu seuraavaan logiikkaan: Konsernitilinpäätöksen liitetiedot numeroidaan juoksevasti ja numeroon lisätään kirjain K ; vastaavasti emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot numeroidaan juoksevasti ja numeroon lisätään kirjain E. Silloin kun esitettävä liitetieto on täsmälleen samansisältöinen sekä konsernitilinpäätöksen että emoyhtiön tilinpäätöksen osalta, ko. liitetiedon otsikko sisältää viittauksen sekä konsernitilinpäätökseen että emoyhtiön tilinpäätökseen esimerkiksi seuraavalla tavalla 3K ja 3E Liiketoiminnan muut tuotot.

YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI & VUOSIKERTOMUS 2011 22 Silloin kun konsernitilinpäätöksen liitetieto ja emoyhtiön tilinpäätöksen liitetieto poikkeavat toisistaan, esitetään nämä tiedot samassa yhteydessä allekkain siten, että ylempänä esitetään konsernitilinpäätöksen liitetieto, johon viitataan esimerkiksi seuraavalla tavalla 1K Liikevaihto ja tämän alapuolella emoyhtiöntilinpäätöksen liitetieto, johon viitataan seuraavalla tavalla 1E Liikevaihto. Jos esitetään vain konsernitilipäätöstä koskeva liitetieto, viitataan kyseiseen erään liitetietonumerolla ja kirjaimella K. Vastaavasti, jos esitetään vain emoyhtiön tilipäätöstä koskeva liitetieto, viitataan kyseiseen erään liitetietonumerolla ja kirjaimella E.