RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 1 2013 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2014
2 Riihimäen kaupunki 2014 Riihimäen kaupunki PL 125 11101 Riihimäki www.riihimaki.fi Lisätietoja: Elina Mäenpää, ympäristöjohtaja p. 019 758 4160, 040 330 4160 elina.maenpaa@riihimaki.fi Tilaukset: Tietotupa p. 019 758 4040 Taitto: Jaana Hodju Kuvat: Riihimäen kaupungin kuva-arkisto ellei tosin mainita Kannen kuvat: Tee Siisti Työ! -kilpailun satoa ISBN: Sidottu: 978-952-5571-61-5 pdf: 978 952 5571-62-2 e-julkaisu: 978-952-5571-63-9 Kuva: Antti Hovi Painopaikka: Riihimäen kaupungin monistamo
3 ESIPUHE Sisällysluettelo Esipuhe 3 Yleistietoa Riihimäestä 4 Kaupungin ympäristövastuu 5 Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä 5 Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka 8 Ympäristöpolitiikan toteutuminen vuonna 2013 10 Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen 10 Luonnonvaroista huolehtiminen 17 Ympäristöriskien hallinta 23 Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta 27 Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen 29 Ympäristökasvatus ja -tiedotus 32 Riihimäen ympäristötilinpäätös 2013 37 Tytäryhteisöt 41 Riihimäen ympäristön tila 43 Yhteenveto ja kehittämistarpeita 47 Ilmastostrategian toteutuminen 2013 (liite) Ympäristöasioihin panostaminen on jo 1990-luvun alusta lähtien ollut Riihimäen kaupungin strateginen valinta. Ympäristötietoisuus onkin noussut yhdeksi kaupungin toimintaa ohjaavaksi arvoksi. Riihimäen kaupungin visio turvallisesta ja viihtyisästä Riihimäestä edellyttää ympäristönäkökulman huomioonottamista kaikessa kaupungin toiminnassa. Ympäristöasioihin sitoutuminen näkyy myös Riihimäkistrategiassa, jonka keskeisenä päämääränä on ekologisesti kestävä ja toimiva yhdyskuntarakenne. Osa Riihimäen keskustasta on nimetty Kanta-Hämeen merkittäväksi tulvariskialueeksi. Tulevina vuosina ilmastonmuutoksen hidastaminen ja siihen varautuminen tulevatkin nousemaan voimakkaasti esille kaupungin toiminnassa. Kaupungin ympäristövastuullisuutta ylläpidetään ja vahvistetaan koko Riihimäen kaupungin hallinnon kattavan ympäristöjärjestelmän avulla. Kädessäsi oleva Riihimäen kaupungin ympäristöraportti liittyy kaupungin ympäristöjärjestelmään, ja se laaditaan vuosittain osana kaupungin tilinpäätösasiakirjoja. Raportti on suunnattu ennen kaikkea kaupungin päättäjille ja kaupungin työntekijöille, mutta myös kaikille riihimäkeläisille. Raportin tiedot on kerätty eri hallintokunnissa ja koottu raportiksi työryhmässä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet kaupungin eri toimialojen edustajat. Tässä yhteydessä kiitämmekin kaikkia ympäristöjärjestelmätyöhön osallistuneita hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Riihimäellä 2.6.2014 Seppo Keskiruokanen kaupunginjohtaja Elina Mäenpää ympäristöjohtaja
4 YLEISTIETOA RIIHIMÄESTÄ Riihimäki sijaitsee Salpausselkien harjuselänteiden välissä. Kaupunkia halkoo itä länsi-suunnassa valtakunnallinen vedenjakaja, osa Riihimäestä kuuluu Kokemäenjoen ja osa Vantaanjoen vesistöalueeseen. Kaupungin keskusta sijoittuu vedenjakaja-alueen päälle. Riihimäen varsin tasaisessa korkokuvassa tärkeimmät mäkialueet ovat Hatlamminmäki, Korttionmäki ja Vahteriston Huhtimonmäen metsäiset moreenimäet, joista Korttionmäki on jo otettu aktiiviseen maankäyttöön kaavoittamalla sitä asuinalueeksi. Asutus on laajentunut myös Vahteristoon. Ryttylä Väkiluku 29 318 Pinta-ala n. 126 km 2, josta vesipinta-alaa n. 5 km 2 maapinta-alaa 121 km 2 asemakaavoitettu pinta-ala 2 470 ha - rantakaavoitettu alue 232 ha KESKUSTAAJAMA kaupungin maaomaisuus n. 1 970 ha rakennettuja viheralueita (puistoja ja katuvihreys) 113 ha muita viheralueita (puistometsät, maisemapellot ja niityt) 510 ha luonnonsuojelualuetta 162 ha peltoa 2 500 ha, josta kaupungin omistamaa n. 200 ha Kermaala metsää 4 800 ha, josta kaupungin omistamaa n. 415 ha + puistoja n. 73 ha Hiivola luontopolkuja 5 kpl valaistuja ulkoilureittejä 19,7 km. Herajoki Kytöjärvi Laajimmat, rakentamattomat mäkiset alueet ovat Riihimäen lounais- ja eteläosien metsäalueet. Riihimäen maisemaa luonnehtii nykyisellään kiinteä keskustaajama, suuret tielinjat sekä pohjois etelä- että itä länsisuunnassa, ja taajaman ulkopuolinen viljelymaisema sekä suot. Vantaanjoen kapea uoma kulkee halki kaupungin. Kytäjärvi Keskustaajaman eteläpuolella sijaitseva Silmäkenevan suo, jonka läpi Vantaanjoki virtaa, on ojitettu ja metsitetty. Sammalistonsuo kaupungin pohjoisosassa on turvetuotantoalueena. Luonnontilaisimpana on säilynyt kaupungin koilliskulmassa Hatlamminsuo, joka on maankäyttösuunnitelmissa luonnonsuojelualueena ja on jo suurimmalta osalta lunastettu valtiolle. Taajama-alueen kaakkoiskulmassa sijaitseva Vahteriston luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 2008, Vat- Arolammi Kara Karhi Erkylä sian luonnonsuojelualue Suolijärven pohjoisosaan vuonna 2009 ja Kolisevanmaan luonnonsuojelualue vuonna 2011. Elinkeinorakenne on Riihimäellä palvelupainotteinen. Kaupungissa sijaitsevista työpaikoista palveluelinkeinoa on 72 %, jalostusta 27 % ja alkutuotantoa vajaa 1 %. Suurin työnantaja on Riihimäen kaupunki, vakinaisen henkilökunnan määrä vuonna 2013 oli 1 254. Riihimäellä on vähän suurteollisuutta. Ympäristön kannalta merkittävimmät ovat Versowood Riihimäki Oy:n sahateollisuus, Ekokem Oy Ab:n jätteiden käsittelylaitos, Sako Oy:n asetehdas, Kumera Oy:n voimansiirtolaitetehdas, Valio Oy:n Herajoen meijeri, BASF Oy:n maali- ja pinnoitetehdas sekä Aga Oy Ab:n kaasujen tuotantolaitos.
5 KAUPUNGIN YMPÄRISTÖVASTUU Kuntalain mukaan kunta on osaltaan vastuussa asukkaidensa hyvinvoinnista ja kestävän kehityksen edistämisestä alueellaan. Kunnanhallitus johtaa toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kuntalaki 365/1995 1 Ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa johtaa kunnanhallitus. Kaupungin vastuu ympäristöstä on lakisääteinen tehtävä. Kuntalaissa, laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta, ympäristönsuojelulaissa, maankäyttö- ja rakennuslaissa, jätelaissa ja monissa muissa säädöksissä annetaan kunnan vastuulle lakisääteisiä ympäristönsuojeluun ja kestävän kehityksen edistämiseen liittyviä tehtäviä. Lakien asettamat vaatimukset ovat vähimmäisvaatimus kunnan toiminnalle. Lakisääteisten vaatimusten täyttämisen lisäksi Riihimäen kaupunki edistää ympäristönsuojelua monin vapaaehtoisin keinoin. Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 64/1986 4 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Riihimäen kaupungin organisaatiossa ympäristön hyväksi tehtävät toimet koordinoidaan ympäristöjärjestelmän avulla. Kaupungin ympäristöjärjestelmä on kevennetty, käytännönläheinen versio kansainvälisen ISO 14001 -standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä. Ympäristöpolitiikka ohjaa toimintaa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän ytimenä on valtuustokausittain vahvistettava ympäristöpolitiikka ympäristöpäämäärineen. Hallintokunnat ottavat ympäristöpolitiikan huomioon kaikessa toiminnassaan sekä laativat vuosittain ympäristöpolitiikkaa tukevat ympäristöohjelmat osana talouden ja toiminnan suunnittelua. Luottamushenkilöelimet seuraavat suunnitelmien toteutumista tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Eri hallintokuntien edustajista koostuva ympäristötiimi koordinoi järjestelmätyötä ja järjestää koulutusta yksiköiden ympäristövastaaville (nykyisin ekotukihenkilöille) ja muille työntekijöille. Kaupungin johtoryhmä ohjaa ympäristöjärjestelmän toteuttamista ja kehittämistä vuosittain tehtävän johdon katselmuksen avulla. Politiikan toteutumista seurataan Hallintokunnissa saavutetut tulokset kirjataan vuosittain kaupungin ympäristöraporttiin. Raportin avulla voidaan seurata ympäristöpolitiikan toteutumista. Ympäristöraportti jaetaan valtuustolle tilinpäätöksen yhteydessä.
6 Kehittäminen RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Ympäristöpäämäärät: Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen Luonnonvaroista huolehtiminen Ympäristöriskien hallinta Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Ympäristökasvatus ja -tiedotus Kaupungin toiminnan kehittäminen: Ympäristöohjelmat: tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, resurssit, mittarit Ympäristöasioiden huomioonottaminen kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa Seuranta, raportointi Merkittävien ympäristönäkökohtien huomioiminen omassa toiminnassa: Ympäristötietoisuus Hankintojen ympäristövaikutukset Liikenne (henkilöt, tavarat, työkoneet) Kaupunkirakenne ja ilmastonmuutos Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys Energiankäyttö (lämpö, sähkö, vesi) Sidosryhmiin vaikuttaminen (asukkaat, yritykset, yhteisöt, järjestöt jne.) tiedon ja yhteistyön lisääntyminen asenteiden muutos toimintatapojen muuttuminen Pilaantumisen ennaltaehkäisy Ympäristön tilan paraneminen Kuva: Antti Hovi
7 Sanasto Ympäristöpolitiikka Koko kaupungin ja kaikkien sen hallintokuntien ympäristönsuojelutyötä ohjaava sitoumus. Ympäristöpolitiikka sisältää ympäristöpäämäärät, jotka hallintokunnat ottavat huomioon toiminnassaan ja sen suunnittelussa ja seurannassa. Kaupunginvaltuusto vahvistaa ympäristöpolitiikan valtuustokausittain. Ympäristöpäämäärät Kaupungin ympäristöpolitiikassa määritetyt aihealueet, joiden suhteen kaupunki haluaa parantaa toimintaansa, esimerkiksi liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen. Päämäärät otetaan huomioon hallintokuntien toiminnassa ja ympäristöohjelmissa. Ympäristönäkökohta Ympäristönäkökohtia ovat kaikki eri toiminnot, joilla on vaikutusta ympäristöön, esimerkiksi henkilö- ja tavarakuljetukset ja työkoneiden käyttö. Kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat on otettu huomioon ympäristöpolitiikassa. Jokaisella kaupungin yksiköllä voi olla myös muita, omalle toiminnalle tyypillisiä ympäristönäkökohtia. toteutumista. Ympäristöohjelmat laaditaan vuosittain taloussuunnittelun yhteydessä, ja niiden toteutumista seurataan tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Ympäristötiimi Ympäristötiimi toimii johtoryhmän ja työyksiköiden välissä ja koostuu hallintokuntien edustajista. Ympäristötiimi välittää tietoa ja koordinoi hallintokuntien ja työyksiköiden ympäristöön vaikuttavaa toimintaa sekä kehittää ympäristöjärjestelmää. Nykyisessä ympäristötiimissä on 15 henkilöä. Ekotukihenkilö Hallintokunnat nimeävät kaupungin jokaiseen työyksikköön/rakennukseen ekotukihenkilön (ennen ympäristövastaava). Ekotukihenkilön tehtävänä on muun muassa hoitaa käytännön ympäristöasioita, kuten organisointia, opastamista ja tiedottamista yksikkötasolla. Ekotukihenkilö toimii yhteistyössä hallintokunnan ympäristötiimin jäsenen kanssa. Ekotukihenkilöitä on noin 80. Ympäristövaikutus Ihmisen toiminnasta aiheutuvan muutoksen hyvä tai huono vaikutus ympäristössä, esimerkiksi ilman epäpuhtauksien lisääntyminen liikenteen seurauksena. Toimintaansa kehittämällä kaupunki pyrkii vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksiansa ja vahvistamaan myönteisiä vaikutuksiansa. Ympäristöjärjestelmä Sovittu tapa, jonka avulla ympäristöasiat sisällytetään kaupungin hallintokuntien ja työyksiköiden tavanomaiseen toimintaan ja sen suunnittelu-, toteutus- ja seurantamenettelyihin. Järjestelmän avulla toteutetaan kaupungin ympäristöpolitiikkaa. Ympäristöohjelma Tavoitteet, toimenpiteet, aikataulut, resurssit ja vastuut sisältävä suunnitelma, jonka avulla kukin hallintokunta edesauttaa ympäristöpolitiikan ja -päämäärien
8 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Riihimäen kaupungin vuonna 2013 voimassa ollut ympäristöpolitiikka sisältää kaupungin ympäristöpäämäärien tärkeimmät teemat ja painotukset sekä menettelytavat. Ympäristöpolitiikka tarkistetaan valtuustokausittain. Ympäristöpolitiikassa on otettu huomioon kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat, joiksi ympäristötiimi on määritellyt seuraavat asiat: Ympäristötietoisuus Hankintojen ympäristövaikutukset Liikenne (henkilöt, tavarat, työkoneet) Kaupunkirakenne ja ilmastonmuutos Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys Energian käyttö (lämpö, sähkö, vesi). RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA hyväksytty kaupunginvaltuustossa 7.12.2009 Tämä ympäristöpolitiikka on osa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmää. Ympäristöpolitiikan tarkoituksena on huolehtia ympäristön tilasta. Tavoitteena on Riihimäen kaupungin hallinnon ja myös ympäristön tilaan vaikuttavien muiden tahojen kuten asukkaiden, järjestöjen ja yritysten hyvä tietämys ja yhteisvastuu ympäristöasioista. Riihimäen kaupunki sitoutuu koko hallinnossaan ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn, jatkuvaan ympäristönsuojelutason parantamiseen sekä lainsäädännön velvoitteiden täyttämiseen. Riihimäen kaupunki ottaa ympäristöpolitiikan huomioon myös Riihimäkistrategiassa. Riihimäen kaupungin ympäristöpäämäärät Seuraavien ympäristöpäämäärien toteutumiseksi kaupungin hallintokunnat, liikelaitokset ja yhtiöt asettavat talousarviossa toimintaansa soveltuvat yksityiskohtaiset ympäristötavoitteet. 1. Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen Riihimäen kaupunki lisää tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja sen ehkäisemisestä ja huomioi ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen kaikessa kaupungin suunnittelussa ja toimenpiteiden toteutuksessa. Riihimäen kaupunki tehostaa energiankäyttöään välttämällä tarpeetonta energiankulutusta, parantamalla energian käytön tehokkuutta ja energiankulutuksen seurantaa omissa toiminnoissaan. Riihimäen kaupunki seuraa kasvihuonekaasupäästöjään ja vähentää niitä yhteistyössä muiden päästöjä aiheuttavien toimijoiden kanssa. Riihimäen kaupunki suosii uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian ja kaukolämmön käyttöä sekä lisää uusiutuvilla energioilla tuotetun sähkön ja lämmön osuutta omassa energiahankinnassa. 2. Luonnonvaroista huolehtiminen Luonnonvarojen käytössä otetaan huomioon tulevien sukupolvien tarpeet säilyttämällä luonnonvarat monipuolisina, elinvoimaisina ja maisema- ja virkistyskäytöltään laadukkaina. Pohjavesiä suojelemalla turvataan riihimäkeläisille puhdas juomavesi. Riihimäen kaupunki edistää metsien, virkistysalueiden sekä muiden luontokohteiden luonnon monimuotoisuutta ja turvaa riittävien viheralueiden säilymisen.
9 Riihimäen kaupunki säästää luonnonvaroja myös jätteiden syntyä ehkäisemällä, hyötykäyttöä lisäämällä, jäteneuvonnalla ja alueellista jätehuoltoyhteistyötä kehittämällä sekä tekemällä ympäristöystävällisiä ja kestäviä hankintoja. 3. Ympäristöriskien hallinta Riihimäen kaupunki ehkäisee ennalta omilla toimillaan maankäytön suunnittelussa ja elinkeinopolitiikassa sekä elinkeinoelämän ohjauksessa ja ympäristövalvonnassa tuotantoelämän ympäristöhaittoja sekä pienentää olemassa olevia haittoja niin, että kuormitus ilmaan ja maaperään sekä pohja- ja pintavesiin vähenee. Riihimäen kaupunki havaitsee myös oman toimintansa ympäristöriskit ja huolehtii niiden hallinnasta. 4. Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Riihimäen kaupungin harjoittamalla maankäytön suunnittelulla, rakennetun ja kulttuuriympäristön suojelulla ja parantamisella luodaan Riihimäelle kestävän kehityksen mukaista kokonaisympäristöä, joka on yhdyskuntarakennetta eheyttävä, toimiva, turvallinen, viihtyisä ja virikkeellinen. Riihimäen kaupungin henkilöstöä ja luottamushenkilöitä koulutetaan ympäristöasioissa, ilmastonmuutoksesta ja energian tehokkaasta käytöstä. Kaupunkilaisille tiedotetaan heidän ympäristönsä laatuun, vastuullisen kuluttamisen teemoihin ja ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista. Ympäristöpolitiikan hyväksyminen ja toteutumisen seuranta Ympäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossa valtuustokausittain. Toteuttaminen sisällytetään kaupungin talousarviosuunnitteluun ja hallintokuntien vuosittaisiin käyttösuunnitelmiin ja ohjelmiin. Kunkin hallintokunnan ympäristöpolitiikasta johdetut ympäristötavoitteet ja toimenpiteet valmistellaan vuosittaisen talousarvion yhteydessä, ja niiden toteutumista selvitetään ympäristöraportissa kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä. Uusien asuinalueiden kaavoituksessa meluntorjuntaan ja pilaantuneen maaperän puhdistamiseen sekä luontoarvojen tunnistamiseen ja säilyttämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. 5. Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Liikenteen suunnittelulla ja ohjaamisella luodaan turvallinen ja sujuva liikenne sekä tarkoituksenmukainen liikennöintitapajakauma. Liikenneverkko suunnitellaan ja rakennetaan sekä kunnossa- ja puhtaanapidetään siten, että turhaa liikennetarvetta ei ole ja liikenteestä aiheutuvat ilmansaaste-, pöly-, melu- ym. haitat minimoidaan. Riihimäen kaupunki turvaa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja siten vähentää liikenteen kokonaishaittoja. 6. Ympäristökasvatus ja -tiedotus Riihimäellä ympäristökasvatus, ilmastonmuutos ja energia-asiat ovat osa koulujen ja päivähoidon oppisisältöä.
10 YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2013 Riihimäen kaupungin hallintokuntien päälliköt ovat arvioineet ympäristöpolitiikan toteutumista vuodelta 2013 oman hallintokuntansa osalta. Arvioissa on mainittu oleellisimmat toimenpiteet, jotka ovat edistäneet kaupungin ympäristöpolitiikan toteutumista vuonna 2013 sekä kerrotaan suunnitelmista vuodelle 2013. Seuraavassa esitetään Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka päämäärittäin, päälliköiden arvioinnit, esimerkkejä toteutuneesta toiminnasta sekä päämäärän toteutumisen kehitystä kuvaavia mittareita. ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN JA SEURANTA SEKÄ ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMINEN JA SIIHEN SOPEUTUMINEN Hallintokuntien toimenpiteet Hallintokeskus Sähkönsäästö monistamossa: monistamon kopiokoneet avataan aamulla ensimmäisen tulostus/kopiointityön yhteydessä ja suljetaan työpäivän päätyttyä; kopiokoneissa virransäästötila aktivoitu (viive 10 min), koneiden automaattipäivityksen vuoksi koneet jätetään virransäästötilaan kerran viikossa, sähkökäyttöisissä jälkikäsittelylaitteissa virta on päällä ainoastaan käytönajan. Monistamon ilman jäähdytyksessä käytössä ilmalämpöpumppu työpäivän ajan. Kasvatus- ja opetuskeskus Sähkön ja veden kulutukseen kiinnitetty huomiota: mm. valot sammutetaan, kun poistutaan tiloista, opetuslaitteet sammutetaan kaikista tiloista päivän päätteeksi. Perusparannetuissa/uusissa kouluissa valaistuksessa on liiketunnistimet ja aikakatkaisimet. Hankinnoissa käytetään isoja tilauseriä. Koulukyydeissä käytetty joukkoliikennettä mahdollisuuksien mukaan, erityisryhmien taksikuljetuksissa reitit suunniteltu siten, että sama taksi palvelee useampaa lasta. Ruokapalveluissa vältetään laitteiden päälle laittamista turhan aikaisin (esim. astianpesukone). Ruokakuljetuksissa on hyödynnetty kuljetusrenkaita ja keskitettyjä tilauseriä, jolloin yhdellä autolla on yhden käynnin aikana useita pudotus- ja lastauspisteitä. Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Uuden jäähallin suunnittelussa otettu huomioon energiankulutuksen vähentäminen, ja lämmitysmuodoksi on valittu kaukolämpö. Riihimäen Vesi Alueellista verkostosaneerausta jatkettiin vuotovesien vähentämiseksi (eriytettiin jäte- ja sadevesi sekä korjattiin vesijohtoa). Pääjätevesiviemäreitä saneerattiin sujuttamalla. Puhdistamon saneeraus aloitettiin vuoden 2013 alussa: saneerauksessa huomioidaan energiansäästöasiat mm. kiinnittämällä huomio moottoreiden ja muiden laitteiden energiankulutukseen. Viemärisaneeraukset ja samalla toteutettavat erillisviemäröinnit pienentävät jätevesipumppaamoiden ja puhdistamon kautta johdettavia viemärivesimääriä. Riihimäen Vesi mukana kaupungin energiatehokkuussopimuksessa.
11 Jätevedenpuhdistamon saneeraus Jätevedenpuhdistamon saneeraus alkoi tammikuussa 2013 ja työ valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Työ on edennyt suunnitellun aikataulun mukaisesti. Pääpaino on ollut uusien rakennusten ja altaiden rakentamisessa sekä alueputkiston kaivu- ja asennustöissä. Putkistojen kaivutyöt ovat olleet haasteellisia vanhojen putkien risteillessä kaivualueilla. Joulukuussa otettiin käyttöön henkilökunnan sosiaalitilarakennus. Muiden uusien tilojen käyttöönotto tapahtuu syksyllä 2014. Tekninen keskus Työ- ja elinkeinoministeriö ja Riihimäen kaupunki ovat allekirjoittaneet vuonna 2008 energiatehokkuussopimuksen vuosille 2008 2016. Sopimuksen perusteella laadittiin Riihimäen kaupungin energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma vuosille 2008 2016, jota toteutetaan parhaillaan. Riihimäen kaupungin energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma on toteutunut eri hallintokuntien ja Kotikulman toimesta suunnitelmien mukaisesti. Energiansäästötavoitteet on saavutettu hyvin ja ylitetty tavoitteet mm. kiinteistöjen lämmityksen osalta (n. 14 %). Energiasopimuksen mukainen välitavoite vuodelle 2013 oli 7 %. Sen sijaan sähkönsäästö ei ole toteutunut toiveiden mukaisesti. Herajoen koulun päärakennuksen iv-kone uusitaan ja tilojen ilmamääriä säädetään. Uimahallissa on meneillään energiansäästöhanke (Leko/Aalto-yliopisto). Rakennusautomaatioon liitetty Petsamon monitoimitalo ja päivätoimintakeskus. Haapahuhdan koulun käyttövesiputkisto on uusittu. Energiatehokkuus on huomioitu isoissa investointikohteissa, kuten Harjunrinteen koulun korjaussaneerauksessa: rakennuksen ulkoseinät on lisäeristetty, ikkunat ja ulko-ovet vaihdettu nykymääräykset täyttäviksi sekä talotekniikan osalta on haettu energiaa säästäviä järjestelmiä. Katuvalaistuksen uusiminen energiatehokkaammaksi energiasäästösopimuksen mukaisesti, vuonna 2013 uusittiin 860 kpl, energian säästö noin 375 500 kwh/v.
12 Ympäristökeskus Osallistuttiin kuntien ilmastonsuojelukampanjan työskentelyyn ja yhdyshenkilötapaamisiin sekä viikoittaiseen CO2-päästöseurantaan ja koordinointiin Riihimäen kaupungin ilmastoryhmän toimintaa. Ympäristökeskus osallistui kaupungin energiaryhmän työskentelyyn. Kaupungin henkilöstön sähköinen ympäristötiedote ilmestyi vuonna 2014 neljänä numerona. Kaupungin ilmasto- ja ympäristökoulutus järjestettiin marraskuussa henkilökunnalle ja luottamushenkilöille. Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvien määräysten noudattamista valvotaan rakennuslupakäsittelyn ja rakentamisen yhteydessä. Kehitystä kuvaavat mittarit Riihimäen ilmastostrategian toteutuminen MWh 21 000 18 000 15 000 12 000 9 000 6 000 3 000 0 Sähkökulutus 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Riihimäen ilmastostrategia 2020 Kohti hiilineutraalia Riihimäkeä hyväksyttiin syksyllä 2011. Tavoitteena on vähentää vuoteen 2020 mennessä 25 % Riihimäen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 tasosta. Ilmastostrategia on laadittu vuoteen 2020 ulottuvana ilmastostrategisena toimenpideohjelmana. Tietoa ilmastostrategian toimenpiteiden toteutumisesta vuonna 2013 löytyy tämän ympäristöraportin liitteestä. Katuvalot Riihimäen Vesi Uimala Jäähalli Kulttuuri- ja vapaa-aika Perusturvakeskus Kasvatus- ja opetus Tekninen keskus Hallintokeskus Sähkön kokonaiskulutus on kasvanut vuodesta 2012 lähes prosentin (131 MWh). Rakennusten peruskorjaaminen näkyy yleensä lämmitysenergian kulutuksen alenemisena, kun taas sähköenergian kulutus kasvaa esimerkiksi sähkölaitteiden lisääntymisen vuoksi.
13 kwh 750 Katuvalojen energiankulutus kwh/valaisin vuodessa MWh 30 000 Lämmitysenergian kulutus 700 25 000 650 20 000 15 000 600 550 731 715 705 701 691 664 630 582 10 000 5 000 500 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kaupungin katuvalojen sähkönkulutus oli 4 350 MWh vuonna 2013. Katuvalojen sähkönkulutus on laskenut neljänä vuonna peräkkäin, ja kokonaiskulutus oli vuonna 2013 680 MWh pienempi kuin vuonna 2009. Valaisinkohtainen energiankulutus oli suurimmillaan vuonna 2006, minkä jälkeen se on laskenut noin 21 %. Valaisinten kokonaismäärä on ko. aikana kasvanut noin 13 %. Katuvalaisimia oli kaikkiaan vuonna 2013 kaikkiaan 7 475 kpl, joista 42 % on uusia, vähemmän energiaa kuluttavia. Katuvalaisinten uusimisen vaikutus energiankulutukseen vuonna 2013 on noin 1 100 MWh, säästöä syntyy noin 104 000 verrattuna tilanteeseen ilman toimenpiteitä. 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Riihimäen Vesi Uimala Kulttuuri- ja vapaa-aika Perusturvakeskus Kasvatus- ja opetus Tekninen keskus Hallintokeskus Lämmitysenergian kulutusta tarkastellaan tavallisesti normitetulla ominaiskulutuksella, kwh/rakennuskuutiometri, jossa ulkolämpötilan vaihtelut on poistettu. Vuonna 2013 tilapalvelun kiinteistönhoidon hallinnassa olevien kiinteistöjen kaukolämmön normitettu kulutus oli 46,7 kwh/rm ³. Kokonaisuutena lämmitysenergian kulutus kasvoi vuodesta 2012 vuoteen 2013 noin 1 100 MWh. Tilapalvelun kiinteistönhoidon hallinnassa olevien kiinteistöjen lämmitysöljynkulutus kasvoi vuodesta 2012 vuoteen 2013 noin 6 460 litraa. Kuva: Antti Hovi/Siivosenharju
14 m 3 100 000 Vedenkulutus MWh 250 Kaukolämmön hankinta 80 000 60 000 40 000 200 150 100 33,2 77,8 40,0 82,6 52,6 28,8 86,3 81,4 32,7 10,5 88,6 93,7 20 000 50 77,8 82,6 88,3 85,6 90,2 93,8 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Uimala Jäähalli Kulttuuri- ja vapaa-aika Perusturvakeskus Kasvatus- ja opetus Tekninen keskus Hallintokeskus Veden kulutus vaihtelee eri toimialoilla huomattavasti toiminnan luonteen mukaan. Eniten vettä käyttävät uimala sekä kasvatus- ja opetuskeskus. Veden kokonaiskulutus on viimeiset vuodet ollut suhteellisen tasaista. Vedenkulutus vaihtelee suurimpien käyttäjien käytön mukaan, myös peruskorjauksessa olevien suurten kohteiden tilastointipuutokset aiheuttavat vaihtelua kulutukseen. Vuoden 2013 vedenkulutus oli noin 1 300 m ³ pienempi kuin vuonna 2012. 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Uusiutuva Jätelämpö Fossiilinen Lähde: Riihimäen kaukolämpö Oy Lähde: Riihimäen kaukolämpö Oy Riihimäen vuoden 2013 kaukolämmöstä 95 % oli Ekokemin jätteenpoltolla tuotettua lämpöä, Versowoodilla puupolttoaineilla tuotettua lämpöä 0,05 % ja loppu 5 % Riihimäen Kaukolämpö Oy:n omissa laitoksissa fossiilisilla polttoaineilla tuotettua lämpöä. Ekokemin jätteenpoltolla tuotetusta lämmöstä puolet on tässä diagrammissa oletettu olevan peräisin uusiutuvista luonnonvaroista muodostuneista jätteistä. Kuitenkaan todellisuudessa ei ole tietoa siitä, kuinka suuri osa Ekokemin toimittamasta jätelämmöstä on peräisin fossiilista alkuperää olevista jätteistä ja kuinka suuri osa lämmöstä on peräisin uusiutuvaa alkuperää olevista jätteistä.
15 Vaasan Sähkö Oy:n myymän sähkön alkuperä vuonna 2012 33,7 % 25,5 % % 100 80 Kaupungin julkisten rakennusten energiaosuudet 12,3 12,6 13,1 26,5 27,2 17,5 60 40 26,6 26,5 30,5 40,8 % 20 34,6 33,7 38,8 Vaasan Sähkön hiilidioksidin ominaispäästö 243 g/kwh Lähde: Vaasan Sähkö Oy Uusiutuvia Fossiilisia Ydinvoimaa Riihimäen kaupunki hankki vuonna 2013 sähkön Vaasan Sähkö Oy:ltä. Vuonna 2012 Vaasan Sähkö Oy:n myymästä sähköstä 25,5 % oli peräisin uusiutuvista energialähteistä, 33,7 % fossiilisista energialähteistä ja 40,8 % ydinvoimasta. 0 2011 2012 2013 Uusiutuva Jätteenpoltto Fossiilinen Ydinvoima Kaupungin julkisten rakennusten energiajakaumassa on huomioitu lämmitys ja sähkö. Uusiutuvaa energiaa on noin 39 %, jätteenpolton energiaa noin 31 %, fossiilista energiaa 17,5 % ja ydinenergiaa noin 13 %. Kaupungin valtuuston toivomus suosia julkisissa hankinnoissa vähäpäästöisiä, energiatehokkaita ja uusiutuviin energiamuotoihin perustuvia vaihtoehtoja ei toistaiseksi näy riittävästi kaupungin julkisten rakennusten energiaosuuksissa. Kuva: Antti Hovi/Arolammi
16 päästöt Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt kt CO 2 -ekv t CO 2 /as 250 7,1 8 200 6,4 6,4 7 6 5,7 5,8 6 150 5 4 100 181,3 3 182,2 203,2 174,7 169,3 166,9 2 50 1 Liikenteen päästöt 34 % Vuoden 2013 kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen Maatalouden päästöt 2 % Jätehuollon päästöt 3 % Kuluttajien sähkönkulutus 16 % 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013* Yhteensä kt Asukasta kohden t/as 0 Riihimäen alueen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä seurataan viikoittain ympäristönsuojelun verkkosivulla www.riihimaki.fi/ymparisto julkaistussa CO2-päästöraportissa. Raportti kertoo viikon päästöjen kokonaismäärän, päästölähteisiin jakautumisen sekä asukaskohtaiset päästöt. Riihimäen CO2-vuosiraportin perusteella kulutuksen päästöt ja asukaskohtaiset päästöt ovat nousseet vuodesta 2012 vuoteen 2013, tosin vuoden 2013 tieto on ennakkotieto, joka voi vielä tarkentua. Erillislämmitys 14 % Maalämpö 0 % Kaukolämpö 23 % Sähkölämmitys 8 % Ennakkotieto Riihimäen kasvihuonekaasupäästöjen jakautumisesta eri sektoreille vuonna 2013 ilman teollisuutta. Lähde: CO2-vuosiraportti.
17 LUONNONVAROISTA HUOLEHTIMINEN Hallintokuntien toimenpiteet Hallintokeskus Monistamon hinnoittelu suosii kaksipuoleista kopiointia. Kopio- ja tulostuspapereiden hankinnassa kriteerinä ympäristöystävällisyys. Kasvatus- ja opetuskeskus Koulusaneerausten yhteydessä olemassa olevaa kiinteää ja irtainta omaisuutta on hyödynnetty, kun se on ollut toiminnallisesti tarkoituksenmukaista. Käytöstä poistettuja kalusteita tarjotaan kaupungin muille yksiköille ja kierrätyskeskukseen. Hankinnat on tehty tarkkaan harkiten ja hyödynnetty varastoista siivouksen yhteydessä löytyneitä tarvikkeita. Paperin käyttö on säästeliästä, kodin ja koulun välillä on siirrytty sähköiseen tiedotusjärjestelmään. Kierrätysmateriaalia askarteluissa, käsitöissä ja leikkimateriaaleina. Oppimateriaalit ovat käytössä useampia vuosia. Jätteiden lajittelu eri toimipisteissä, tietoiskuja lajittelutehoviikolla. Ruokaloissa lajitellaan biojätteet, lisäksi on pyritty myös vähentämään ruokajätteen määrää. Kirjastossa poistettava aineisto kierrätetty myymällä poistokirjat. Kirjastossa poistettavista kirjoista irrotettu kannet ja sisusta toimitettu paperinkeräykseen. Ruokapalveluissa siirrytään kokonaisvaltaiseen Aromi-ohjelmiston käyttöön, jolla pyritään vähentämään hukkaan menevän ruoan määrää. Ruokapalveluiden hankinnoissa ja tarjouspyynnöissä otettu huomioon toimittajien ilmoittamat ympäristövaikutukset. Ruokapalveluihin hankittu uusi lattianpesukone, joka vähentää normaalin vesipesun määrää. Ruokapalveluissa on lisätty luomuruoan käyttöä (kulutus nyt n. 400 kg/kk), ja lisätty kotimaisen ruoan käyttöä (esim. riisilisäke on vaihdettu ohralisäkkeeseen, silakkamurekepihvit ruokalistalle). Naudanlihan käyttöä vähennetty jauhelihakastikkeessa, korvattu tomaattimurskalla. Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Tekojäästä on luovuttu, sen kylmäaineena käytettiin freonia. Riutan tykkilumi tykitetään pintavedestä. Materiaalin säästeliäs käyttö ja kierrätysmateriaalin hyötykäyttö nuorisotyössä mm. askartelutarvikkeina. Sähköisen viestinnän lisääminen vähentää paperin käyttöä. Kertakäyttöastioiden ja muovikassien käytöä on vähennetty. Perusturvakeskus Jätteiden lajittelu ja uusiokäyttö: monissa yksiköissä henkilöstö itse huolehtii metalli- ja lasikierrätyksen hoitamisesta, paperi- ja pahvimateriaalia sekä luonnosta saatavaa materiaalia hyödynnetään askartelumateriaalina. Vaippojen käytön seuranta: Riihikodissa ja muissa asumisyksiköissä kiinnitetään huomiota vaippojen käyttöön, kulutusta seurataan säännöllisesti. Paperinkulutuksen vähentäminen: kaksipuoliset tulostukset, kahden sivun tulostaminen arkille ja toimistojätepaperin hyödyntäminen muistilappuina, liimatarrapapereiden käytön vähentäminen. Riihimäen Vesi Vesijohtojen saneerauksella ja systemaattisella vuotojen etsinnällä saatu vesijohtoverkoston vuotovesimäärä putoamaan 10,4 %:n verkostoon pumpatusta vesimäärästä. Riihimäen Vesi osallistui Hausjärven pohjavesialueella toteutettavaan HAP- PI-hankeeseen, jonka tavoitteena on pohjavesialueiden uhkien kartoitus ja niiden hallinta. Tekninen keskus Puistometsien ja metsien hoitosuunnitelmat valmistuivat vuonna 2013. Kalustoa on uusittu, jotta luonnonvaroista voidaan huolehtia paremmin. Räätykänmäki II, Tienhaaran, Upokkaantien, Toivontien ja Päivöläntien luontoselvitys, Herajoen keskustan asemakaavan luontoselvitys, Kalmun alueen lähteiden lausunto, yleiskaava-alueen liito-oravaselvitys, LUMOS 2013-selvitys.
18 Riihimäen yleiskaava-alueen hulevesiselvitys Kaavoitusyksikön tilaamassa Riihimäen yleiskaava-alueen hulevesiselvityksessä laadittiin yleispiirteinen hulevesien hallintasuunnitelma yleiskaavoituksen tueksi. Riihimäkeä voidaan pitää haastavana alueena hulevesien hallinnan kannalta vesistöjen niukkuuden, keskustan tulvariskialueen ja jätevedenpuhdistamoa kuormittavan sekaviemäröintiin perustuvan järjestelmän takia. Hulevesiselvityksessä määriteltiin hulevesien hallinnan kannalta tärkeimmät rajoittavat tekijät ja tärkeimmät tulva- ja ylivuotoreitit. Työssä esitettiin periaatteet hulevesien hallintaan ja ehdotettiin toimenpiteitä sekä hulevesien hallintaan liittyviä kaavamerkintöjä ja -määräyksiä. Työn lopputuloksena tuotettiin lisäksi Excel-pohjainen arviointityökalu ja sitä täydentävä paikkatietopaketti tarkemman hulevesisuunnittelun tueksi. Ympäristökeskus Riihimäen kaupungin ympäristön tila 2012 -raportti julkaistiin joulukuussa 2013. Siivoamiskehotuksia annettiin vuonna 2013 34 kpl, kehotusten noudattamisaste oli 85 %, Siisti Riksu -kampanjan koordinointia jatkettiin. Pohjavesien ja pintavesien laatua seurataan pinta- ja pohjavesiseurantojen sekä laitosten velvoitetarkkailujen avulla. Herajoen pohjavesialueen yritysten ympäristöriskien kartoittaminen 2013 2014 Riihimäen linnustoselvityksen päivitys 2013 2014 Ympäristönsuojeluyksikkö hoitaa maa-ainesten oton valvontaa. Ottamisalueet tarkastettiin 2013. Uusittuun rakennusjärjestykseen on lisätty maaperän pilaantuneisuuteen ja pohjavesialueelle rakentamiseen liittyviä määräyksiä sekä maalämpökaivot on otettu lupamenettelyn piiriin. Myös hulevesien käsittelyyn ja johtamiseen liittyviä määräyksiä on tarkennettu. Selvityksessä esitetyt Riihimäen hulevesien hallintaperiaatteet soveltamisjärjestyksessä: 1. Hulevesien syntyä ehkäistään. 2. Hulevedet puhdistetaan syntypaikallaan. 3. Hulevedet hyödynnetään syntypaikallaan. 4. Hulevedet viivytetään syntypaikallaan tai johdetaan viivyttävällä järjestelmällä pois alueelta. 5. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan muualle käsiteltäväksi ennen vesistöön johtamista. 6. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesienjohtamisjärjestelmässä suoraan vastaanottavaan vesistöön. 7. Rakennetaan erillisviemäri hulevesien välittömään poisjohtamiseen.
19 Luontopoluille uusien esitteiden avulla Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö uusi keväällä 2013 Vahteriston, Käräjäkosken, Hatlamminsuon ja Hirvijärven luontopolkuesitteet. Esitteissä kerrotaan lyhyesti luontokohteiden erityispiirteistä ja luontopolkutaulujen aiheet. Esitteissä on myös kartat ja reittien pituudet. Peltosaaren kosteikkopuiston luontopolkuun voi tutustua opasvihkosen avulla. Luontopolkujen esitteitä on saatavana ympäristönsuojeluyksiköstä yritystalolta osoitteesta Eteläinen Asemakatu 2 (2. krs). Esitteet ja tietoa luontopoluista löytyy myös Riihimäen kaupungin internet-sivuilta www.riihimaki.fi/ymparisto -> luontopolut. Jätevesineuvontaa rantakiinteistöille Hirvijärven, Paalijärven ja Vähäjärven rantakiinteistöille tarjottiin kesällä 2013 kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa yhteistyössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n kanssa. Neuvonta oli osa laajempaa usean kunnan hanketta ja liittyi hajajätevesilainsäädännön uudistukseen. Suurin osa kiinteistöistä sijaitsi alle 100 metrin päästä rantaviivasta. Neuvontaa annettiin yli 100 kiinteistölle. Neuvonnan yhteydessä kiinteistöille tehtiin kirjallinen arvio jätevesijärjestelmän riittävyydestä ja toimivuudesta uuden lainsäädännön ja kunnan määräysten mukaan. Kuva: Antti Hovi/Paalijärvi
20 Kehitystä kuvaavat mittarit 2013 Vesijohtoverkostoon pumpattu vesi, vuotovesi, vuotoprosentti ja vuotoprosentin kehittyminen 1000 m 3 3 000 2 500 % 30 25 Kpl 60 50 40 Kuva Vuosisopimushankinnat, joissa ympäristöasiat huomioitu % 80 76 63 66 42 63 60 47 36 35 35 2 000 1 500 1 000 20 15 10 30 20 10 31 13 17 22 23 21 27 16 17 40 20 500 5 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 0 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 pumppaus 1000 m³ vuoto 1000 m³ vuotoprosentti Lin. (vuotoprosentti) Vesijohtoverkoston vuotoveden määrä vuonna 2013 oli 10,4 %, mikä on 0,1 % vuotta 2012 pienempi. Vuotojen vuosittaisen vaihtelun huomioiva vuotoprosentin kehityksen suunta on laskeva. Vuotovesimäärän laskeva suuntaus on saavutettu useita vuosia kestäneellä ja edelleen jatkuvalla vesijohtojen suunnitelmallisella saneerauksella. Vuotovesimäärän hyvänä arvona pidetään 10 %. 0 Vuosisopimukset kpl Ympäristöasiat huomioitu kpl Ympäristöasiat % Kaupungin keskitetyissä hankinnoissa ja päätöksenteossa on huomioitu hankinnasta riippuen myös ympäristönäkökohdat. Tarjouspyynnöissä on pyydetty tai edellytetty ympäristövaatimusten täyttymistä ja ympäristöasiat ovat olleet myös yhtenä kokonaistaloudellisuuden kriteerinä. Ympäristöasioita on huomioitu vuonna 2013 muun muassa satokausituotteissa, sähkö- ja katuvalaisintarvikkeissa, kopiopaperissa, siivousvälineissä ja pehmopapereissa. Vuonna 2013 vuosisopimuksia oli yhteensä 27 kpl, ja niistä 17:ssä oli huomioitu ympäristöasioita (63 %).
21 7 000 6 000 Taul1 Riihimäen järjestetyn jätteenkeräyksen jätemäärät Riisiä 10000 8000 9742 9997 3293 3389 Kaupungin paperinkulutus 7058 Kuva 7915 7379 7564 kpl 4000 3200 5 000 4 000 3 000 2 000 5 332 5 369 5 433 5 608 5 804 5 798 5 867 6 094 5 868 5 840 6 073 6 221 6091 6000 4000 2000 0 2319 2585 2396 2392 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2400 1600 800 0 1 000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 10000 Yhteensä A4 riisiä A4 arkkia / työntekijä Kuva Kaupungin paperinkulutus Sekajäte Erilliskerätty biojäte Yhteensä Kaupungin yksiköiden toiminnasta syntyvää todellista kuiva- ja sekajätemäärää ei ole mahdollista seurata. Riihimäen kaupungin järjestämän jätteenkeräyksen seka- ja biojätteen kokonaismäärä oli 6 091 tonnia vuonna 2013, mikä on 129 tonnia (n. 2 %) vähemmän kuin vuonna 2012. Sekajätteen määrä väheni 79 tonnia ja erilliskerätyn biojätteen määrä 50 tonnia. 7500 5000 2500 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kasvatus- ja opetuskeskus Riihimäen lukio Perusturvakeskus Tekninen keskus Monistamo Hallintokeskus Kuvakeskus Ympäristökeskus Riihimäen Vesi Kuva: Antti Hovi/ Kutinhaka-Mahlamäki Kaupungin paperinkulutus on kasvanut 3 % vuodesta 2012. Eniten paperinkulutus on kasvanut vuonna 2013 kasvatus- ja opetuskeskuksessa ja Riihimäen vedessä (n. 10 % molemmissa). Monistamon paperinkulutukseen vuosina 2008 ja 2009 sisältyy hallintokunnille toimitettu kopiopaperi ja monistamosta tilattujen kopiointien paperit. Vuosina 2010 2013 kaikki paperinkäyttö, myös monistamosta hankittu on jaettu hallintokunnille niiden käytön mukaan. Paperihankintojen epätasaisuudesta johtuen vaihtelua eri vuosien välillä esiintyy hallintokuntien laskennallisessa paperinkulutuksessa.
22 kpl 30 000 25 000 20 000 Kierrätyskeskuksessa myytyjen tavaroiden määrä Luonnonsuojelualueet ja suojellut luontotyypit Vuoden 2013 aikana ei ole tapahtunut muutosta luonnonsuojelualueiden tai suojeltujen luontotyyppien pinta-aloissa. 15 000 10 000 5 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Taloustavarat Remonttitarvikkeet Kodinkoneet Kodin tekstiilit Huonekalut Muut tavarat Kausitavara Kierrätyskeskuksen asiakasmäärät 25000 20000 15000 10000 5000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Muut kävijät Ostoksia tehneet kävijät Kierrätyskeskuksen myynti ja kävijämäärä ovat kehittyneet suotuisasti. Vuonna 2013 kävijämäärä kasvoi 4 % edellisestä vuodesta, ostoksia tehneiden asiakkaiden määrä kasvoi n. 20 %. Myytyjen tavaroiden kokonaismäärä kasvoi 10 % vuonna 2013. Kuva: Antti Hovi/Hatlamminsuo
23 YMPÄRISTÖRISKIEN HALLINTA Hallintokuntien toimenpiteet Hallintokeskus Kemikaaliturvallisuus oli vuoden 2013 koulutusteemana työsuojelun osalta, mm. kemikaalien oikea ja turvallinen käyttö ja säilytys työpaikoilla. Kasvatus- ja opetuskeskus Vaaralliset jätteet toimitetaan keskitetysti hävitettäväksi. Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Tekojäästä on luovuttu, sen kylmäaineena käytettiin freonia. Graffitimaalauspaikkaan on tilattu erityisesti spraymaalipulloille suunniteltu roskasäiliö. Riihimäen Vesi Jätevedenpuhdistamon saneerauksen yhtenä tavoitteena on laitoksen kapasiteetin parantaminen siten, että jätevesiverkoston ohituksia ei enää tapahtuisi. Viemärisaneeraukset ja samalla toteutettavat erillisviemäröinnit vähentävät ohituksia. Osallistuttiin Hausjärven ja Lopen kanssa vuonna 2012 alkaneeseen hankkeeseen, jossa pyritään vähentämään jätevesiylivuotoja kiinteistöneuvonnan ja verkoston kunto- ja vuotovesitutkimusten avulla. Osallistuttiin Vantaanjoen varren vesihuoltolaitosten yhteiseen jätevesipäästöjen vähentämishankkeeseen. Varautumista sähkön toimitushäiriöihin lisättiin yhteistyöllä sähköverkkoyhtiön kanssa. Kiinteistöneuvonnalla hulevesiä pois jätevesiviemäristä Riihimäellä on rakennettu vanhoille asuinalueille hulevesiviemäreitä huonokuntoisten viemäreiden ja vesijohtojen aluesaneerausten yhteydessä. Kiinteistöjen liittyminen hulevesiviemäriin on ollut toivottua vähäisempää. Vuoden kestäneellä kiinteistöjen neuvontaprojektilla kerättiin tietoja kiinteistöjen hulevesien johtamisesta jätevesiviemäriin sekä jaettiin ilmaiseksi tietoa kiinteistönomistajille hulevesien ja jätevesien erottelusta. Projekti toteutettiin osittain Hämeen ELY-keskuksen myöntämällä EAKR-rahoituksella. Neuvontaprojektin ansiosta kiinteistöjä liittyi hulevesiviemäriin aikaisempia vuosia enemmän. Projektin työntekijä neuvoi kiinteistönomistajia henkilökohtaisesti esittelemällä hyväksyttävät vaihtoehdot hulevesien käsittelyyn. Hulevedet saa Riihimäellä johtaa hulevesiviemäriin, imeytykseen tai avo-ojaan. Pääasia on, että hulevedet erotellaan pois jätevesiviemäristä. Tällä tavalla saadaan pienennettyä jätevedenpuhdistamolle johdettavaa vesimäärää varsinkin rankkasateiden ja tulvien aikaan. Kuva: Peltosaari 2004
24 Tekninen keskus Vantaanjoen penkkojen perkaus tulvariskin minimoimiseksi Espanjansiruetanoiden torjunta ja tiedotus asiasta kuntalaisille Vuonna 2013 kaavojen laadinnan yhteydessä laadittiin mm. pohjavesi-, rakennettavuus-, melu-, maaperä-, maaperän pilaantuneisuus-, hulevesi-, ja ympäristömeluselvityksiä (13 kpl). Ympäristökeskus Ympäristöluvallisia laitoksia valvotaan suunnitelmallisesti. Kiinteistöjen öljysäiliöiden ympäristöriskejä pienennetään 2012 2014 TANKKI-hankkeen avulla, vuonna 2013 kiinteistöille lähetettiin öljysäiliökysely ja tiedotettiin tarkastuksista. Jätevesijärjestelmien suunnittelun, rakentamisen ja käytön neuvonta ja valvonta toteutettiin yhteistyönä rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja vesihuoltoliikelaitoksen kesken. 2013 2014 osallistutaan Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille -hankkeeseen, neuvontaa annetaan Suolijärven ja Arolammin rantakiinteistöille. Kaava-alueen kiinteistöjen vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisen valvontaa jatkettiin. Pohjavesialueen yritysten ympäristöriskien kartoitus Ympäristönsuojeluyksikkö kartoitti Herajoen tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevan Mattilan teollisuusalueen yritysten ympäristöriskejä loppuvuodesta 2013. Kyselylomake lähetettiin 59 yritykselle, joista vastasi 30 yritystä. Muutaman yrityksen toiminta oli loppunut. Kyselyn tulosten perusteella ympäristönsuojeluyksikkö suorittaa tarkastuskäyntejä osaan yrityksistä. Tuloksia käytetään Riihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivityksessä alkuvuonna 2014. Kuva: Toni Virtanen Kehitystä kuvaavat mittarit Riihimäen jätevedenpuhdistamolle tulee jätevesiä Riihimäen lisäksi myös Hausjärveltä ja Lopelta. Riihimäen jätevesien osuus vuonna 2013 oli 86 %. Kuva: Riitta Taskinen Jätevedenpuhdistamon puhdistusvaatimusten täyttyminen Jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan puhdistusvaatimukset eivät täyttyneet vuonna 2003 kaikilla neljännesvuosijaksoilla; jaksolla 1 vaatimuksiin ei päästy kokonaisfosforin osalta, jaksolla 2 vaatimuksiin ei päästy orgaanisen aineen, kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta, jaksolla 4 vaatimuksiin ei päästy orgaanisen aineen ja ammoniumtyppipitoisuuden osalta. Kokonaistypen vuosikeskiarvovaatimusta ei saavutettu.
25 m 3 28000 24000 Kuvat Jätevedenkäsittelyn ohitukset ja ohitusten osuus 0,59 0,63 0,66 % 0,7 0,6 metriä 7000 6000 Saneeratut jätevesiviemärit ja rakennetut sadevesiviemärit 20000 0,50 0,5 5000 16000 0,4 4000 12000 0,3 3000 8000 4000 0 0,14 0,12 0,04 0,05 0,01 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Puhdistamo Verkosto Ohitukset % jätevedestä 0,2 0,1 0 2000 1000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Saneerattu jv Saneerauksen yhteydessä rakennettu sv Jäteveden ohituksia verkostossa ja esikäsittelyn jälkeen oli vuonna 2013 yhteensä 23 227 m³, mistä verkosto-ohitusten määrä oli 17 437 m³ (75 %) ja esiselkeytyksen jälkeen puhdistamolla 5 790 m³. Ohituksista 97 % tapahtui huhtikuussa lumien sulamisaikaan esikäsittelyn jälkeen ja verkostossa Karoliinanojan ylivuotopaikalta sekä marras joulukuun vaihteessa verkostosta Raviradan pumppaamolle tulevasta linjasta. Ohitusten määrä oli vuonna 2013 n. 0,5 % puhdistamolle tulleesta jätevedestä. Vanhojen alueiden sv täydennys rakentaminen Erikseen saneerattu pääviemäri Yllä olevassa kuvassa ei ole mukana uudisalueiden jätevesiviemäreiden ja sadevesiviemäreiden rakentaminen. Vuoden 2013 lopussa jätevesiviemäriverkoston pituus oli 189,804 km ja sadevesiviemäriverkoston pituus 116,668 km. Sekaviemäriä jätevesiverkostosta oli noin 41 km. Sadevesiä johdetaan osaksi myös avo-ojissa, jotka eivät ole mukana tilastossa. Kuva: Hatlamminsuo
26 Riihimäen vesihuoltolaitoksen panos-tuotos-tarkastelu toiminnan ympäristökuormituksesta vuosina 2009 2013 Panokset 2009 2010 2011 2012 2013 Raakaveden hankinta m³ m³ m³ m³ m³ pohjavesi - Herajoki 1 123 781 1 107 023 1 103 261 822 637 841 682 jälleenimeytykseen 231 099 205 921 165 409 165 974 146 915 - Piirivuori 1 229 150 1 144 072 1 193 053 1 236 408 1 255 531 - Kormu 442 884 480 662 369 737 448 255 449 803 Yhteensä 3 026 914 2 937 678 2 831 460 2 673 274 2 693 931 Käytetyt kemikaalit tn tn tn tn tn Vedenkäsittely - Herajoki juraperle kalkkikivi 48 32 28 29 24 natriumhydroksidi 25 18 23 12 12 - Haapahuhta natriumhydroksidi 11 11 11 12 14 Jätevedenkäsittely tn tn tn tn tn ferrosulfaatti 918 927,5 867 732,1 813,7 polymeeri 11 12,7 10 10,6 9,0 Jätevesiliete m³ m³ m³ m³ m³ kuorihake 537 0 0 0 0 hevosten kuivike 0 0 0 0 0 Ostettu energia kwh kwh kwh kwh kwh Sähkö vedenkäsittely ja -jakelu 1 390 231 1 371 490 1 271 773 1 261 088 1283 669 paineenkorotus 86 140 84 540 105 735 108 252 99 223 viemäriverkosto 245 712 298 346 458 548 398 198 340 171 jätevedenkäsittely 2538 346 2 554 764 2 708 156 2 875 343 3 059 013 Tuotettu energia 390 000 400 000 300 000 300 000 100 000 Käytetyt polttoaineet litraa litraa litraa litraa litraa kevyt polttoöljy veden hankinta 29 238 38 590 33 361 31 438 27 522 jätevedenpuhdistus 138 3 564 0 0 0 maakaasu (m³) jvp 26 225 44 023 26 066 19 887 19 284 biokaasu (m³) jvp 625 542 660 963 640 000 640 000 670 000 Käyttökustannukset vedenhankinta 542 703 422 830 393 884 416 374 417 001 paineenkorotus 15 351 12 819 11 927 13 429 12 315 jäteveden pumppaus 85 568 77 447 91 106 103 953 107 192 jätevedenpuhdistus 1 023 940 791 893 1 076 585 1 123 463 1 142 703 jätevesiverkosto 210 116 200 486 272 231 vesijohtoverkosto 408 039 372 608 367 899 Tuotokset 2009 2010 2011 2012 2013 Pumppaus verkostoon m³ m³ m³ m³ m³ pohjavesi - Herajoki 1 034 611 1 004 616 865 513 751 864 754 964 - Haapahuhta 1 229 150 1 140457 1 196 492 1 239 042 1 256 741 - Kormu 433 960 454 993 364 856 434 266 417 383 - Hikiä - 51 130 130 458 129 934 130 614 Yhteensä 2 697 721 2 651 196 2 557 319 2 555 106 2 599 702 Veden myynti m³ m³ m³ m³ m³ - Riihimäki 2 176 115 2 226 868 2 336 699 2 286 146 2 292 652 Laskuttamaton kulutus m³ 521 606 424 328 220 620 268 960 267 050 % 19,3 16,0 8,6 10,5 10,4 Jätevesi m³ m³ m³ m³ m³ - Riihimäeltä 3 789 767 3 929 381 4 247 722 4 954 103 3 973 363 - Lopelta 307 864 321 764 210 743 262 221 241 688 - Hausjärveltä 236 898 362 928 427 958 475 420 394 185 ohitukset yhteensä 505 27 576 31 137 37 608 23 270 yhteensä 4 335 034 4 641 649 4 917 560 5 718 597 4 632 506 Kuivattu liete m³ m³ m³ m³ m³ kompostoitu 735 0 0 0 0 muualle käsiteltäväksi 3 588 4 090 3 348 3 646 3 333 Lietteen metallikuorma kg kg kg kg kg elohopea 0,41 0,41 0,35 0,43 0,39 kadmium 0,78 0,89 0,54 0,75 0,51 kromi 51 39 52 46 48 kupari 163 196 182 207 171 lyijy 40 36 28 33 34 nikkeli 23 22 23 27 24 sinkki 549 483 356 477 467 arseeni 3,8 4,9 3,0 Päästö veteen kg kg kg kg kg BHK7atu 21 535 29 565 22 265 31 025 40 150 CODcr 127 750 153 300 131 400 182 500 189 800 Pkok 1 059 1 205 913 1 533 1 570 N 65 700 91 250 80 300 94 900 87 600 NH4-N 12 045 8 760 7 300 2 920 12 775 SS 29 565 40 150 32 120 43 800 54 750 Jätteet kg kg kg kg kg välpejäte kaatopaikalle 0 0 0 0 0 välpejäte polttoon 151 000 149 000 142 000 125 000 87 820 rasvanerotuksen jäte 31 500 27 700 21 000 12 640 18 010 ongelmajäte Ekokemille 2 500 1 500 1 600 900 Jätevedenpuhdistuksen kustannukset sisältävät myös lietteenkäsittelyn kustannukset.
27 MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU JA RAKENTAMISEN VAIKUTUSTEN HALLINTA Hallintokuntien toimenpiteet Kasvatus- ja opetuskeskus Viipalekoulun paikka Lasitehtaan koulun pihapiirissä on päätetty. Koulujen perusparannuksissa noudatetaan uusimpia energiatehokkuusmääräyksiä ja pyritään käyttämään lämmön lähteenä uusiutuvia energialähteitä, esim. Herajoen koulun uudisrakennuksessa maalämpö. Perusparannetuissa kouluissa Karan koulua lukuun ottamatta kokonaisenergian kulutus on laskenut perusparannuksen jälkeen, Karan koulu oli ainoa, jossa ei perusparannuksen yhteydessä voitu tehdä merkittävää lisäeristämistä ulkoseiniin. Riihimäen Vesi Riihimäen Vesi osallistuu yleiskaavatyöryhmän työskentelyyn ja on mukana kaavoitushankkeissa alusta lähtien. Asemakaavoihin laaditaan vesihuoltoselvitykset, ja Riihimäen Vesi on omalta osaltaan mukana hulevesiselvitysten tekemisessä. Tekninen keskus Katu- ja puistoyksikkö on tiiviisti mukana kaavoituksessa alusta lähtien (hulevesien hallinta, katuverkon mitoittaminen). Kaavoituksessa on otettu huomioon yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Vuonna 2013 yleiskaavan perusselvitysten laatimista jatkettiin ja osallistuttiin maakuntakaavakokouksiin. Vuonna 2013 on tehty suunnittelutarveratkaisuja yhteensä 9 (myönteisiä 7 ja kielteisiä 2) ja poikkeamislupapäätöksiä 4 (kaikki myönteisiä). Yleiskaava-arkkitehdin viran perustaminen 1.1.2013 alkaen. Yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma KH 28.10.2013. Yleiskaavan läheteseminaari 4.3.2013 ja tavoiteseminaari 11.11.2013. Riihimäen strateginen yleiskaava 2035 Riihimäen strategisessa yleiskaavassa 2035 päätetään yhdyskuntarakenteellisista ja maankäytöllisistä ratkaisuista, jotka vaikuttavat kaupunkirakenteen toimivuuteen ja taloudellisuuteen seuraavat vuosikymmenet. Kaupunkirakenteen kestävä kehittäminen ja ylläpitäminen edellyttävät koko kaupungin yleispiirteisen suunnitelman laatimista. Pitkän aikavälin strateginen suunnittelu on tärkeää kaupungin kestävän kasvun ja kehittämisen kannalta. Kaavan laatimisen yhteydessä pohditaan mm. kaupungin laajentumista, täydennysrakentamista, työpaikkojen sijoittumista ja tärkeimpien luonto- ja ympäristöarvojen sekä virkistysmahdollisuuksien turvaamista. Yleiskaava kuvaa Riihimäen kaupungin strategisia tavoitteita maankäytön suunnittelun näkökulmasta. Vuoden 2013 aikana jatkettiin perusselvitysten laatimista uutta yleiskaavaa varten. Niiden lisäksi laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka pantiin nähtäville kaavan vireilletulon yhteydessä marraskuussa 2013. Kaupunginvaltuustolle järjestettiin tavoiteseminaari ja kaupunkilaisille yleisötilaisuus. Kaupunginvaltuuston tavoiteseminaarissa aloitettiin yleiskaavan pohjaksi laadittavien rakennemallien laadinta, joiden työstämistä jatketaan kevään 2014 aikana erilaisissa työpajoissa. Rakennemallit (7 kpl) keskittyvät kukin omaan teemaansa. Niiden avulla saadaan eri näkökulmat mukaan päätöksentekoon, jonka tuloksena syntyy rakennesuunnitelma eli synteesi rakennemalleissa esitetyistä ideoista. Rakennesuunnitelma on pohjana yleiskaavaluonnoksen laadinnassa.