O2-JYVÄSKYLÄ RY SEURAOHJE VERSIO 1.4 Seuraohje_v1_4.doc SIVU 1/29
SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 4 2 MIKÄ ON SEURAOPAS... 5 3 TOIMINTA-AJATUS... 6 3.1 Toiminta-ajatus... 6 3.2 Arvot... 6 3.3 Visiot... 6 4 ORGANISAATIO JA TEHTÄVÄT... 7 4.1 Organisaatio... 7 4.2 Hallituksen tehtävä... 7 4.3 Toiminnansuunnittelutiimit... 8 4.4 Junioripäällikkö... 8 4.5 Juniorivastaava(t)... 8 4.6 Mediavastaava... 8 4.7 Jäsenrekisterin hoitaja... 8 5 TALOUS... 9 5.1 Talousrakenne... 9 5.2 Sponsorointi ja yhteistyökumppanuudet... 10 6 VIESTINTÄ... 11 6.1 Yleistä... 11 6.2 Kotisivut... 11 6.3 Sähköposti... 11 6.4 Joukkueet... 11 6.5 Nimenhuuto... 11 6.6 Tiedottaminen koko seuraa koskevissa asioissa... 11 7 URHEILUTOIMINTA... 13 7.1 Pelaajapolku... 13 7.2 Mukaan toimintaan... 13 7.3 Ampparikerhot... 13 7.4 Ampparileirit... 14 7.5 Joukkuetoiminta... 14 7.6 Harrastetoiminta... 14 7.7 Ulkoasu ja varusteet... 14 7.8 Junioreiden harjoitusmäärät... 14 7.9 Palkitseminen... 15 7.10 Drop-out ja lopettaminen... 15 8 JOUKKUETOIMINNAN PERIAATTEET... 16 8.1 Toimihenkilöt ja tehtävät... 16 8.1.1 Joukkueenjohtaja... 16 8.1.2 Rahastonhoitaja... 16 8.1.3 Huoltaja... 17 8.1.4 Nettivastaava... 17 8.1.5 Tulospalveluvastaava... 18 Seuraohje_v1_4.doc SIVU 2/29
8.2 Toimihenkilöpalkkiot ja korvaukset... 18 8.2.1 Toimihenkilöiden koulutus... 18 8.2.2 Valmentajat... 18 8.3 Valmentajakoulutukset ja tapaamiset... 19 8.4 Valmentajapalkkiot ja korvaukset... 19 8.5 Toiminta- ja jäsenmaksut... 19 8.6 Vakuutukset... 20 8.7 Lopettaminen tai muu pelaamisen este... 20 8.7.1 Lopettaminen... 20 8.7.2 Muu pelaamisen este... 20 8.8 Maksujen perintä... 20 9 TOIMINTASÄÄNTÖJÄ JA -OHJEITA... 21 9.1 Käytösohjeita kaikille... 21 9.2 Pelaajien yleisiä käytösohjeita... 21 9.3 Vanhempien yleisiä käytösohjeita... 21 9.4 Toiminta ongelmatilanteissa... 21 10 KOTIOTTELUIDEN JA TURNAUSTEN JÄRJESTÄMINEN... 23 10.1 Yksittäinen ottelu... 23 10.1.1 Toimihenkilöt ja tehtävät... 23 10.2 Turnaukset... 24 10.2.1 Toimihenkilöt ja tehtävät... 24 10.3 Toimitsijat... 24 11 KOULUTUS... 25 11.1 Seuratyöntekijät... 25 11.2 Toimihenkilökoulutus... 25 11.2.1 Toimitsijakoulutus... 25 11.3 Valmentajat... 25 11.3.1 O2 Valmentajat taso 1 (Ampparikerho, harraste- ja E, F, G juniriorijoukkueet)... 26 11.3.2 O2 Valmentajat taso 2 (C, D juniorijoukkueet)... 26 11.3.3 O2 Valmentajat taso 3 (A, B juniorijoukkueet ja aikuiset edustusjoukkueet)... 26 12 SEURATOIMINNAN VUOSIKELLO... 27 13 HARJOITUS- JA OTTELUPAIKAT... 28 13.1 Harjoitusvuorojen jakaminen... 28 13.2 Harjoitusvuorojen peruuttaminen... 28 14 SEURATOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN... 29 14.1 Seuratoiminnan tyytyväisyyskysely... 29 LIITELUETTELO 1. Talousohje 2. Ulkoasuohje 3. Yhteistietoluettelo 4. Harjoituspaikat 5. Matka- ja kulukorvaushakemus 6. Valmentajakorvauskaavake 7. Toimihenkilökorvauskaavake Seuraohje_v1_4.doc SIVU 3/29
1 JOHDANTO O2-Jyväskylä ry on vuonna 2001 perustettu salibandyn erikoisseura. Seurasta käytetään nimeä O2-Jyväskylä tai lyhennettä O2JKL, joissain tapauksissa myös O2 lyhenne käy. Toiminnan lähtökohtana on tarjota tasokasta toimintaa ja innostaa nuoria sekä aikuisia liikunnalliselle elämän polulle. Vuonna 2007 alkanut junioritoiminta, joka on myöhemmin nimetty Ampparikerhoksi, on kasvattanut seuraa sekä antanut toiminnalle lisäarvoa. Ampparikerhoista lapset etenevät junioreiden ikäkausijoukkueisiin. Seura on panostanut koko toiminnan ajan vahvasti jäsentensä hyvinvointiin ja harjoittelun laatuun. Seurassa toimii useita koulutettuja ja hyviä valmentajia. Seuran junioritoimintaa ohjaa junioripäällikkö ja aikuisten toimintaa vedetään joukkueiden sekä seurajohdon toimesta. Seurassa toimii 3 aikuisten joukkuetta ja 2 aikuisten harrasteryhmää. Seuran aikuisjoukkueet ovat miehet 1(2.div.), miehet 2(4.div.) ja naiset(1.div.) sekä ukot ja leidit (aikuisten harrasteryhmät). Junioritoiminta kasvaa koko ajan ja seuraan tulee uusia harrastajia ja joukkueita joka kausi. Kaudella 2013 14 junioreita seurassa on jo yli 300. Alla oleva kuvaaja kuvaa seuran ajateltua kehityksen suuntaa. Jäsenmäärä seurassa on kasvanut kaudesta 2011 12 lähtien suunnitelmallisesti, hiukan yli odotusten. Seuraohje_v1_4.doc SIVU 4/29
2 MIKÄ ON SEURAOPAS Seuraopas on Amppariparven käsikirja. Siitä löytyy kaikki oleellinen informaatio seuran toiminnan pyörittämiseen. Yhdessä sovitut linjaukset on kirjattu seuraoppaaseen auttamaan seuraa pitämään yhtenäisyyden toiminnassa. Seuraoppaaseen pyritään kokoamaan seuran kaikki toiminnan pyörittämiseen liittyvät ohjeistukset ja toimintatavat. Oppaasta löytyy eri seuratoimijoiden tehtävät ja vastuut sekä toimintojen ohjeistukset. Seuraopasta kehitetään jatkuvasti toimintatiimien ja hallituksen johdolla. Voimassa oleva ja viimeisin versio oppaasta on seuran toimihenkilöiden saatavilla seuran toimistolta ja tiedostopalvelimelta. Seuraohje_v1_4.doc SIVU 5/29
3 TOIMINTA-AJATUS 3.1 Toiminta-ajatus Toiminta-ajatuksenamme on tarjota seuran jäsenille ja joukkueille tasapuolinen mahdollisuus harrastaa salibandya elinvoimaisessa ja turvallisessa toimintaympäristössä. Seurana haluamme tarjota kehittävää ja innostavaa salibandytoimintaa niin lapsille, nuorille kuin aikuisille ikään tai sukupuoleen katsomatta. Vaikka seuran keihäänkärki on miesten ja naisten edustusjoukkueet ei seura toimisi ilman laadukasta juniorityötä tai aikuisten harrastetoimintaa. Haluamme ottaa jokaisen joukkueen ja jäsenen tarpeet huomioon ja kehittää toimintaa niin, että seura toimii ja voi hyvin sekä jatkaa toimintaa tulevaisuudessakin. 3.2 Arvot Seuran tavoitteena on antaa jäsenilleen mahdollisuus ohjattuun harjoitteluun ja luoda pelaajan kehittymiselle laadukas harjoitteluympäristö. Pyrimme näkemään jokaisen seuran jäsenen tasa-arvoisena yhteisön osana ja tarjoamaan urheilullisia elämyksiä matkalla huippu- tai kuntourheilijaksi. Seuran tavoitteiden teemaat ovat: Elinvoimainen ja turvallinen toimintaympäristö Kasvattaa pelaajia salibandyn huipulle Vakavarainen seura Positiivinen julkisuus 3.3 Visiot Haluamme viedä seuramme toimintaa järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti eteenpäin. Pyrimme olemaan kokonaisvaltainen salibandyn erikoisseura, jolla on junioritoimintaa Ampparikerhoista vanhimpiin junioreihin. Ampparikerhoissa juniori voi harrastaa salibandyä ilman suurempia kilpailullisia tavoitteita ja seuran juniorijoukkueissa pelaaja sitoutuu lujemmin joukkueen toimintaan sekä sen kilpailullisiin tavoitteisiin. Aikuisjoukkueissa pyrimme järjestämään parhaan mahdollisen ympäristön aikuispelaajiemme ja vanhempien junioreiden kilpaurheilulle. Haluamme tarjota kehittävän ympäristön eteenpäin pyrkiville sekä kilpaurheiluun panostaville pelaajille ja valmentajille. Aikuisharrastetoiminta on seuralle myös tärkeää ja sen toiminta-ajatuksena on tarjota aikuisten kuntoliikuntaa sitä haluaville. Haluamme olla salibandyn sinettiseura. Sinetti status korostaa seuran imagoa ja korostaa tapaamme tehdä järjestötoimintaa avoimesti sekä suunnitelmallisesti. Sinettiarvot vaikuttavat eri tavalla eri ryhmissä. Seura täyttää kaikki Sinettiseurakriteerit ja on näin oikeutettu käyttämään Sinettiseuran laatumerkkiä. Seuralle on myönnetty sinettiseura status 28.4.2014. Lisätietoa: http://www.sport.fi/urheiluseura/sinettiseurat Seuraohje_v1_4.doc SIVU 6/29
4 ORGANISAATIO JA TEHTÄVÄT 4.1 Organisaatio HALLITUS - puheenjohtaja - varapuheenjohtaja - sihteeri - hallituksen jäsenet Seura-, talous, ulkoasutiimit TYÖNTEKIJÄT - junioripäällikkö - juniorivastaava(t) - mediavastaava - jäsenrekisterin hoitaja AIKUISJOUKKUEET - hallituksen alaisuudessa - joukkueenjohtajat - rahastovastaavat - valmentajat - muut toiminnan tukihenkilöt - edustusjoukkueet - kakkosjoukkue(et) JUNIORIJOUKKUEET - juniorivastaavien alaisuudessa - joukkueenjohtajat - rahastovastaavat - valmentajat - muut toiminnan tukihenkilöt - F A-juniorit pojat ja tytöt AMPPARIKERHOT - junioripäällikön alaisuudessa - valmentajat - kerhotoimintaa 4-12v pojat ja tytöt Aikuisten harrasteryhmät Katso seuran yhteistiedot seuran yhteistietoluettelosta (LIITE 3) Joukkueiden toimihenkilöiden tehtävät on kerrottu kohdassa 8. Joukkuetoiminnan periaatteet. 4.2 Hallituksen tehtävä Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valittu puheenjohtaja ja vähintään kaksi (2) ja enintään kuusi (6) jäsentä. Hallituksen toimintakausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat henkilöt. Hallituksen tehtävänä on suunnitella, organisoida ja valvoa seuran toimintaa. Seuraohje_v1_4.doc SIVU 7/29
4.3 Toiminnansuunnittelutiimit Seuran toimintaohjeita tekee seuran hallituksen lisäksi toimintatiimit. Seura-, talous- ja ulkoasutiimit koostuvat yhdestä hallituksen jäsenestä ja yhdestä tai useammasta seuran jäsenestä. Toimintatiimit tekevät ohjeita seuran toimijoille auttamaan ja yhtenäistämään seuran toimintaa. Seuratiimi: Suunnittelee ja ylläpitää seuraohjetta sekä opastaa ja valvoo sen käyttöä. Taloustiimi: Suunnittelee ja ylläpitää talousohjetta (Liite 1) sekä opastaa ja valvoo sen käyttöä. Ulkoasutiimi: Suunnittelee ja ylläpitää ulkoasuohjetta (Liite 2) sekä opastaa ja valvoo sen käyttöä. 4.4 Junioripäällikkö Vastaa seuran junioritoiminnan kehittämisestä yhdessä seuran hallituksen kanssa. Vastaa juniorivalmentajien rekrytoinnista ja kouluttamisesta sekä organisoi seuran Ampparikerhoja, iltapäiväkerhoja, leirejä ja kehittää niiden toimintaa. Toimii valmentajana seuran kerhoissa ja kaupungin iltapäiväkerhoissa. 4.5 Juniorivastaava(t) Vastaa seuran junioritoiminnan kehittämisestä yhdessä junioripäällikön ja seuran hallituksen kanssa. Osallistuu juniorivalmentajien rekrytointiin ja kouluttamisesta. Toimii valmentajana seuran kerhoissa ja joukkueissa sekä kaupungin iltapäiväkerhoissa. Osallistuu yleisesti seuran junioritoiminnan kehittämiseen ja toiminnan toteuttamiseen. 4.6 Mediavastaava Vastaa seuran tiedottamisesta ja opastaa, valvoo ja tukee joukkueiden viestintää. 4.7 Jäsenrekisterin hoitaja Pitää huolta seuran talousohjelman rekisteristä ja on yhteydessä joukkueidenjohtajiin jäsenasioissa. Seuraohje_v1_4.doc SIVU 8/29
5 TALOUS 5.1 Talousrakenne SEURA - hallituksen henkilöt jäseniä - hallitus vastuussa taloudesta TILITOIMISTO - vastaa kirjanpidosta ja laskutuksesta - seura vastaa rekistereistä ja joukkueiden ohjeistamisesta AIKUISJOUKKUEET - pelaajat, valmentajat ja toimihenkilöt seuran jäseniä - joukkueenjohtajat ja rahastovastaavat vastuussa joukkueen taloudesta JUNIORIJOUKKUEET - pelaajat, valmentajat ja toimihenkilöt seuran jäseniä - joukkueenjohtajat ja rahastovastaavat vastuussa joukkueen taloudesta AMPPARIKERHOT - pelaajat ja valmentajat seuran jäseniä - junioripäällikkö ja hallitus vastuussa taloudesta Seuran tilikausi alkaa 1.6. ja päättyy 31.5. Seura on jakanut toimintakauden kolmeen jaksoon. - 1. jakso kesäkuu syyskuu (1.6. 30.9.) on 4kk - 2. jakso lokakuu tammikuu (1.10. 31.1.) on 4kk - 3. jakso helmikuu toukokuu (1.2. 31.5.) on 4kk Seuran jokainen joukkue on oma tulosvastuullinen yksikkönsä, jota johtaa joukkueenjohtaja yhdessä rahastohoitajan kanssa. Joukkueet laativat budjetin ja toimivat sen puitteissa. Kauden budjetti luodaan seuran toimittamalle budjettipohjalle ja se on hyväksytettävä taloustiimillä ennen varsinaista toteuttamista. Joukkueet laativat budjetin tueksi kassavirtasuunnitelman. Kassavirtasuunnitelmasta nähdään milloin rahaa joukkueelle on tulossa ja milloin sitä menossa. Suunnitelmassa on huomioitava, että toiminnan kannalta riittävä määrä rahaa on joukkueen käytössä. Kassavirtasuunnitelma tehdään toimintakauden jaksottelun mukaisesti. Kaikki seuran toiminnassa mukava olevat pelaajat, toimihenkilöt tai seuran harjoituksissa käyvät pelaajat maksavat seuralle jäsenmaksua kausittain. Jäsenmaksun suuruus tarkastetaan vuosikokouksessa kerran kaudessa. Jäsenmaksu kerätään ensimmäisen kuukauden aikana toiminnan aloittamisesta tai ensimmäisen kausimaksun yhteydessä. Seuraohje_v1_4.doc SIVU 9/29
Tarkemmat ohjeet joukkueiden ja seuran talouden suunnitteluun ja toteuttamiseen löytyy talousohjeesta (LIITE 1). 5.2 Sponsorointi ja yhteistyökumppanuudet Seura on ylin päättävä taho sponsorointi ja yhteistyösopimuksia tehdessä. Seuraa koskevat yhteistyösopimukset kulkevat aina seuran hallituksen kautta. Joukkueiden tulee informoida seuran hallitusta tekemistään yhteistyösopimuksista. Seura voi evätä joukkueen sponsorin, jos se on seuran toiminnan vastaista tai kilpailevaa toimintaa seuran tekemän sponsorin kanssa. Seuran yhteistyökumppanuudet voidaan jakaa kolmeen tasoon: Ylin taso on seuran sopimat sponsorointi ja yhteistyösopimukset, jotka koskevat koko seuran toimintaa ja kaikkien on niitä noudatettava. Varustesopimukset tms. Joukkuetaso, jossa sponsori tukee joukkueen toimintaa saamaansa näkyvyyttä vastaan. Kummipelaajat, joissa sponsori tukee yhtä tai useampaa pelaajaa. Näissä tapauksissa on aina muistettava mahdollinen palkkion tai palkan syntyminen. On selvitettävä kuka maksaa kumppanuudesta syntyvät palkka yms. kustannukset. Sponsori voi olla myös koko joukkueen kassaa kartuttava vaikka painatus olisi vain yhden pelaajan paidassa. Seura suosii ja kannustaa tekemään koko joukkuetta tai seuraa hyödyntäviä sopimuksia. Kaikkien seurantoimijoiden, pelaajien, joukkueiden ja kerhojen on kunnioitettava tehtyjä sopimuksia ja toimittava niin ettei omalla toiminnallaan aiheuta vahinkoa seuralle tai yhteistyökumppanille. Seuraohje_v1_4.doc SIVU 10/29
6 VIESTINTÄ 6.1 Yleistä Viestintä medialle, sekä seuran sisällä on erittäin tärkeää. Seuran viestinnästä vastaavat puheenjohtaja, vastuutiimien vetäjät, seuratyöntekijät, junioripäällikkö ja jäsenrekisterin hoitaja. Joukkueiden viestinnästä vastaavat joukkueenjohtaja, valmentajat tai muu joukkueen vastuuhenkilö. 6.2 Kotisivut Kotisivut ovat seuran tärkein viestintäväline. Jokainen joukkue vastaa oman joukkueen viestinnästä ja uutisoinnista. Tavoitteena on, että jokaisella joukkueella on aina omilla sivuilla päivitetty tieto pelaajista, toimihenkilöistä, otteluista ja harjoituksista. Lisäksi positiivista näkyvyyttä tuo lyhyet otteluraportit, sekä kuvat joukkueen otteluista. Edustusjoukkueiden otteluista sivuille tulee tehdä erikseen ottelumainos. Seuran toimistolta saa ohjeistuksen nettisivujen päivittämiseen. Opastus hoituu puhelimitse tai toimistolla, eikä vie paljon aikaa. Moni oppii päivittämisen myös omatoimisesti. Jokainen nettivastaava saa tunnukset seuran toimistolta. Lisäksi kotisivuilta löytyy seuraoppaat palsta! josta löytyy uusimmat materiaalit ja asiakirjat. 6.3 Sähköposti Seura käyttää sähköpostia aktiivisesti tiedottamisessa. Amppariposti lähetetään kerran kuussa kaikille seuran jäsenille. Postissa on tietoa tulevista peleistä ja turnauksista ym. tiedotettavista asioista. Seura ja joukkueet pyrkivät tiedottamaan jäseniä sähköisesti ja laskut lähetetään mieluiten sähköpostilla. 6.4 Joukkueet Joukkueiden virallinen tiedotus tapahtuu sähköpostilla, puhelimella ja nettisivuilla. Seuran taloushallinta järjestelmä mm. lähettää laskut ja muistutuksen seuralle ilmoitettuun sähköpostiin. On muistettava ilmoittaa seuran tietoon sellainen sähköpostiosoite jota luetaan säännöllisesti. Puhelinnumeroa käytetään yleensä kiireellisissä tapauksissa. Jäsenen on myös itse huolehdittava, että tiedot ovat seuralla oikein. Näin pysyt mukana seuran ja joukkueen suunnalta tulevasta tiedotuksesta. 6.5 Nimenhuuto Jokaisella joukkueella on käytössä oma nimenhuuto.com sivustonsa. Sivusto on tarkoitettu joukkueen sisäiseksi tiedotuskanavaksi harjoituksista, tapahtumista ja muista joukkueen asioista. Sivustoa käytetään lisäksi harjoituksiin ja tapahtumiin ilmoittautumiseen. 6.6 Tiedottaminen koko seuraa koskevissa asioissa Tapauksissa joissa tiedon sisältö koskettaa koko seuraa tai on vakavuudeltaan ja uutisarvoltaan mittava, hoitaa seuran viestintävastaava (mediavastaava) tiedotteen Seuraohje_v1_4.doc SIVU 11/29
laatimisen. Näissä tapauksissa esim. pelaajan vakava loukkaantuminen seuran tapahtumassa tms. on oltava välittömästi yhteydessä seuran mediavastaavaan tai hallituksen jäseneen. Seuraohje_v1_4.doc SIVU 12/29
7 URHEILUTOIMINTA 7.1 Pelaajapolku ikä 4 9 vuotta Pelaaja mukaan toimintaan Ampparikerhoon mahdollisuus harrastaa 1-3krt/vko Mahdollisuus jatkaa kerhossa tai siirtyä mukaan joukkuetoimintaan ikä 9 15 vuotta Lasten ja nuorten joukkuetoiminta E, D ja C juniorit ikä 9 18 vuotta Lasten ja nuorten harrastetoiminta (Ampparit) Edustusjoukkueet B ja A juniorit Naiset ja Miehet Aikuisten harrastejoukkueet 7.2 Mukaan toimintaan Toimintaan liitytään mukaan täyttämällä kerho- tai jäsenkaavake, jossa jäseneltä kysytään seuran rekisteriin tarvittavat tiedot. Kerho tai jäsenkaavakkeen täytön yhteydessä jäsen hyväksyy seuran toimintatavat ja säännöt. Ampparikerhoihin tai - leireihin liittyvältä kysytään vakuutusta varten henkilötunnus. Kerhoissa junioripäällikön ja joukkueissa vastuuvalmentajan sekä joukkueenjohtajan on hyväksyttävä pelaaja liittyminen toimintaan. Liittyminen seuraan uutena tai vanhana jäsenenä tapahtuu kausittain (1.6.-31.5.): Seuran jäsenasioiden hoitaja tai junioripäällikkö ottaa jäsenilmoituksen vastaan o sähköinen nettilomake tai (paperi) Jäsenelle lähetetään ilmoitus liittymisestä Joukkueen toimintamaksut ja seuran jäsenmaksu laskutukseen Jäsenrekisterin ylläpito löytyy rekisteriseloste. Mikäli sopivaa kerhoa tai joukkuetta ei meinaa löytyä tulee olla yhteydessä seuran toimistolle ja yhdessä pyrimme sellaisen löytämään. 7.3 Ampparikerhot Ampparikerhot toimivat kerran viikossa aina 60min kerrallaan. Toimintaa on syyskuun alusta aina huhtikuulle asti. Koulujen loma-aikoina ja pyhäpäivinä ei Ampparikerhoja pidetä. Ampparikerhoissa puolet ajasta harjoitellaan yleisiä liikunnallisia taitoja sekä Seuraohje_v1_4.doc SIVU 13/29
salibandyssä tarvittavia lajitaitoja ja toinen puolikas ajasta pelataan. Jokaisen kerho kerran alussa pidetään nimenhuuto, josta siirrymme luonnollisesti leikkien kautta harjoittelemaan ja pelaamaan. Päätämme jokaisen kerhon aina lyhyeen palaute ja tsemppaus tilanteeseen. Jokainen pelaaja voi osallistua oman motivaationsa mukaisesti. Ensisijaisesti Ampparikerhoissa osallistutaan yhteen kerhoon, mutta mahdollisuutta 1-2 lisäkerhoon tarjotaan. 7.4 Ampparileirit Seura järjestää kauden aikana erilaisia leirejä joihin voi ilmoittautua kuka tahansa, myös seuran ulkopuolinen ei jäsenenä oleva. Seuralla on kauden aikana mm. Amppari kesäleiri, syysleiri ja talvileiri. Leirit järjestetään mahdollisuuksien mukaan, samaan aikaan kaikilla kausilla. 7.5 Joukkuetoiminta Seuran joukkueiden toiminta on sitoutunutta salibandy toimintaan. Joukkueiden pelaajat sitoutuvat harjoittelemaan säännöllisesti ja osallistumaan muihin joukkueen tai seuran toimintoihin aktiivisesti. Joukkueen perustamisen lähtökohtana tulee olla pelaajien halu harjoitella ja pelata sarjapelejä. Jokaisella joukkueella tulee olla vastuuvalmentaja, joukkueenjohtaja, rahastonhoitaja ja tarvittavat toiminnan tukihenkilöt. Vastuuvalmentaja yhdessä joukkueenjohtajan kanssa suunnittelee ja toteuttaa toiminnan. Kevään aikana joukkueeseen haluavat joukkuetoimintaa aloittelevat pelaajat harjoittelevat Ampparikerhojen lisäksi noin yhden kerran kuussa. Näin joukkue saadaan alulle ennen kesää ja mahdollisimman paljon pelaajia mukaan rinkiin. Syksyllä joukkueen tulee olla lopullisesti kasassa ja iskussa sarjan aloitukseen. Kauden alussa päätetään mitä sarjaa joukkue pelaa ja mihin turnauksiin joukkue osallistuu kauden aikana. Joukkue kerää rahaa mahdollisiin turnausmaksuihin ja muihin juokseviin menoihin. Joukkueen päättäessä osallistumisestaan ylimääräisiin turnauksiin, kaikilla pelaajilla on mahdollisuus lähteä kyseisiin tapahtumiin ja koko joukkue kerää varoja reissuun. 7.6 Harrastetoiminta Seuralla on aikuisten harrastetoimintaa miehissä ja naisissa. Harrastetoiminnan tarkoituksena on tarjota mahdollisuutta mukavaa ja leppoisaa harrastamista Amppariseurassa. Myöhemmin Ampparikerhotoiminnan kehittymisen myötä harrastetoimintaa löytyy myös 9-18 vuotiaille nuorille. 7.7 Ulkoasu ja varusteet Seuran pelaajien ja toimihenkilöiden tulee noudattaa varusteiden, kuten peliasujen, lämmittelyasujen ja ulkoiluasujen käytössä ulkoasuohjetta (LIITE 2). Seuran toiminnassa mukana olevalla pelaajalla tai toimihenkilöllä ei ole oikeutta poiketa ulkoasuohjeen esittämistä asioista ilman seuran hallituksen suostumusta. Ohjeen tarkoituksena on luoda seuralle tunnistettava imago ja korostaa seuraidentiteettiä. 7.8 Junioreiden harjoitusmäärät Ampparikerhoissa harjoitellaan pääsääntöisesti kerran viikossa (1h), mutta innokkaimmilla tarjotaan mahdollisuutta 1-2 lisäkertaan viikossa. Seuraohje_v1_4.doc SIVU 14/29
Juniorijoukkueet harjoittelevat 2 6 kertaa viikossa riippuen joukkueen tavoitteista. Mikäli joukkueet haluavat harjoitella vielä aktiivisemmin on siitä oltava seuran ja joukkueen vanhempien yhteinen hyväksyntä. 7.9 Palkitseminen Seura palkitsee vuosittain kauden päättyessä seuran toimijoita seuraavin palkinnoin: Vuoden joukkue Vuoden valmentaja Vuoden Ampparikerhovalmentaja Vuoden seura-aktiivi Vuoden toimihenkilö Vuoden Ampparikerholainen Joukkueet voivat halutessaan lisäksi palkita oman joukkueen pelaajien ja toimihenkilöitä omissa kauden päättäjäisissä. 7.10 Drop-out ja lopettaminen Mitä vanhemmaksi nuori kasvaa, kasvavat samalla odotukset hänen ympärillään. Kodin, koulun ja tavoitteellisen harrastuksen toteuttaminen saattaa muodostua suureksi haasteeksi. Pelaaja voi kokea, että ei pysty pärjäämään joukkueen mukana ja peliaikaa ei tule omiin vaatimuksiin nähden tarpeeksi. Asia on erittäin monimutkainen, koska siihen vaikuttavat niin monet asiat nuoren ympärillä. Harjoittelun määrä, sitoutuminen, valmentajan ja pelaajaan suhde sekä mahdolliset kasvuun liittyvät haasteet. Ylipäätään nuorten kehittyminen tapahtuu hyvinkin eri tahtiin. Tärkeintä tässä kokonaisuudessa on valmentajan suhtautuminen asiaan. Valmentajan on hyvä keskustella pelaajien kanssa 1-3 kertaa vuodessa syvällisemmin. Näin muodostuu yhteinen näkemys siitä mikä on toiminnan tarkoitus. Kaikesta huolimatta voi lopettaminen tai joukkueesta tippuminen tapahtua milloin vaan. Tässä vaiheessa valmentajan rooli on tärkeä. Seura haluaa kannustaa nuoria urheilemaan ja pyrkiikin tarjoamaan hyvin monenlaista toimintaa. Esimerkiksi Ampparikerhoa tai joukkuetoimintaa. Valmentajan on hyvä pyrkiä tarjoamaan ja kannustamaan lopettavaa pelaajaa hakeutumaan siinä tilanteessa itselleen sopivampaan toimintaan. Seuraohje_v1_4.doc SIVU 15/29
8 JOUKKUETOIMINNAN PERIAATTEET 8.1 Toimihenkilöt ja tehtävät 8.1.1 Joukkueenjohtaja Joukkueenjohtaja on pelaajien vanhempien valitsema henkilö, joka yhteistyössä muiden joukkueen toimihenkilöiden kanssa vastaa joukkueen toiminnasta kauden aikana. Joukkueenjohtajan tulee tehtäviä hoitaessaan esiintyä ja käyttäytyä esimerkillisesti ja seuran kasvatuksellisia linjauksia noudattaen, sekä noudattaa tehtävässään lakeja ja asetuksia, SSBL:n sääntöjä sekä seuran periaatteita. 8.1.1.1 Joukkueenjohtajan tehtävät Toimii tiedonvälittäjänä joukkueen ja seuran sekä pelaajien, vanhempien ja valmentajien välillä. Hoitaa tarvittaessa tiedottamisen myös seuran hallinnolle. Osallistuu vastuuvalmentajan kanssa joukkueen kausisuunnitelman tekoon. Laatii yhdessä rahastonhoitajan kanssa joukkueelle kausisuunnitelmaa tukevan talousarvion ja kassavirtasuunnitelman. Kutsuu joukkueen vanhemmat kokoukseen vähintään 2 3 kertaa kaudessa ja toimii kokouksen puheenjohtajana. Vastaa joukkueen omatoimisen varainhankinnan suunnittelusta ja hankintatoimenpiteistä. Vastaa peliasujen ja muiden seura-asujen hankinnoista ja painatusten organisoinnista ulkoasuohjeen mukaisesti. Huolehtii ja vastaa siitä, että kaikki joukkueen pelaajat ja toimihenkilöt ovat asianmukaisesti ja ajoissa lisenssivakuutettu ja muuten edustuskelpoisia seurassa. Toimii matkanjohtajana ottelu-, turnaus- ja harjoitusmatkoilla; varaa kuljetukset ja järjestää ruokailut, sekä tarvittaessa yöpymiset. Toimittaa pelaajaluettelon ajallaan ja kuittaa ottelupöytäkirjan. Sovittaessa nämä mainitut tehtävät voidaan antaa myös jonkun muun tehtäväksi. Toimii kotiotteluissa ns. turnausisäntänä; huolehtii riittävän määrän toimitsijoita otteluihin ja sopii pukuhuonejärjestelyt ottelupaikan vastaavan kanssa, lähettää turnauskutsut vierasjoukkueille, järjestää mahdolliset ruokailut, ilmoittaa otteluiden lopputulokset tulospalveluun ja postittaa heti seuraavana arkipäivänä ottelupöytäkirjat liiton aluetoimistoon. Osallistuu joukkueen kurinpitotoimiin yhdessä joukkueen muun johdon kanssa. Huolehtii seuran hallinnon antamista muista mahdollisista tehtävistä. Joukkueenjohtajan on oltava seuran jäsen ja hän on oikeutettu saamaan joukkueelta tehtävästään kohtuullisen, seura linjauksen mukaisen korvauksen. Joukkueenjohtajan sijaisena voi tarvittaessa toimia joku muu nimetty henkilö. Henkilö voidaan nimetä vanhempien kokouksessa tai joukkueen toimihenkilöt voivat sopia siitä keskenään. 8.1.2 Rahastonhoitaja Rahastonhoitaja on joukkueen pelaajien huoltajien valitsema henkilö joka vastaa joukkueen talouden hoidosta. Rahastonhoitajan tulee tehtävässään noudattaa lakeja ja asetuksia sekä seuran toimintaperiaatteita. Rahastonhoitaja toimii seuran taloussuunnitelman mukaisesti ja seuraa joukkueen taloutta yhdessä tilitoimiston kanssa. Seuraohje_v1_4.doc SIVU 16/29
8.1.2.1 Rahastonhoitajan tehtävä Laatii yhdessä joukkueenjohtajan kanssa joukkueen kausibudjetin ja kassavirtasuunnitelman käyttäen seuran budjetointilomaketta Hoitaa joukkueen laskutusta yhdessä tilitoimiston kanssa Valvoo kausimaksujen kertymistä pelaajakohtaisesti Arkistoi joukkueen tositteet aikajärjestykseen ja toimittaa ne tilitoimistoon, joko skannattuna tai henkilökohtaisesti vietynä. Seuran taloustiimi ja tilitoimisto opastaa sekä kouluttaa joukkueiden rahastonhoitajia tarpeen mukaan Huolehtii seuran hallinnon antamista muista mahdollisista tehtävistä Rahastonhoitajan on oltava seuran jäsen ja hän on oikeutettu saamaan joukkueelta tehtävästään kohtuullisen, seuran linjauksen mukaisen korvauksen. 8.1.3 Huoltaja D-junioreista, aina nuorimpaan ikäkausijoukkueeseen asti, pelaajien vanhemmat ovat vuorollaan huoltajavuorossa. Joukkueenjohtaja laatii tarvittaessa listan huoltajavuoroista. Huoltajia on aina pelireissuilla mukana vähintään yksi. Vanhemmat voivat keskenään vaihtaa laadittuja huoltajavuoroja. C-junioreissa lähtien olisi hyvä olla jo kiinteät huoltajat. 8.1.3.1 Huoltajan tehtävät Huolehtia joukkueen yhteisistä tavaroista: pallokassi, ensiapulaukku, juomapullot ja arvoesineet Toimia valvojana pelireissuilla yhdessä muiden toimihenkilöiden kanssa Vastaa pelaajien varustehuollosta, sekä huoltotoimenpiteistä. Päivittää joukkueen huoltovarusteita ja täyttää vajaavaisuuksia (pallot, ensiapulaukku, juomapullot) 8.1.4 Nettivastaava Jokaisesta joukkueesta tulee löytyä henkilö, joka vastaa nettisivujen päivittämisestä oman joukkueen osalta. Seuran toimistolta saa ohjeistuksen nettisivujen päivittämiseen. Opastus hoituu puhelimitse tai toimistolla, eikä vie paljon aikaa. Moni oppii päivittämisen myös omatoimisesti. Jokainen nettivastaava saa tunnukset seuran toimistolta. 8.1.4.1 Nettivastaavan tehtävät Päivitettäviä asioita nettisivuille ovat: Pelaajalistat Tulevien otteluiden lisäys Otteluiden tulosten päivittäminen Mahdolliset otteluraportit Otteluraportin kirjoittajan on suositeltavaa oikoluettaa teksti jollakin hyvän äidinkielen omaavalla aina ennen julkaisemista. Otteluraportit ovat myös hyvä keino viestittää joukkueelle esimerkiksi pelillisiä tai mentaalisia asioita. Seuraohje_v1_4.doc SIVU 17/29
8.1.5 Tulospalveluvastaava Salibandyliiton kotiotteluista tai -turnauksista tehdään aina ilmoitus otteluiden lopputuloksesta liiton tulospalveluun. Reaaliaikainen tulospalvelu tehdään yksittäisistä otteluista liiton tulospalvelujärjestelmällä. Ohjeet tulospalveluun löytyvät salibandyliiton materiaalisalkusta. Tunnukset järjestelmään saadaan myös salibandyliitolta. Turnausotteluiden tulosten ilmoittamisen salibandyliittoon tekee joukkueenjohtaja. 8.2 Toimihenkilöpalkkiot ja korvaukset Seurassa toimivien toimihenkilöiden palkkiot haetaan erillisellä toimihenkilön korvauskaavakkeella. Korvauskaavake toimitetaan juniorijoukkueista junioripäällikölle ja aikuisjoukkueista seuran puheenjohtajalle. He hyväksyvät ensiksi korvauksen ja toimittavat sen eteenpäin maksuun seuran tilitoimistolle. Lisäksi joukkueenjohtaja, rahastonhoitaja sekä huoltaja on oikeutettu saamaan veloituksetta uusimmat seuran toimihenkilöasusteet itselleen. Joukkue kustantaa asusteet. 8.2.1 Toimihenkilöiden koulutus Seura kouluttaa kaikki toimihenkilöt asianmukaisesti, jotta he voivat hoitaa joukkueiden ja seuran asioita. Seuran toimintaoppaat ja materiaalit ovat toimihenkilöille saatavilla sähköisesti seuran sivuilla. Seura järjestää toimihenkilöille vuosittain tapaamisia joissa keskustellaan seuratoiminnasta sekä esitellään seuran toimintastrategiaa sekä mahdollisia muutoksia. 8.2.2 Valmentajat Edustusjoukkueiden (B-, A-juniorit, Naiset, Miehet) valmentajat valitaan pääsääntöisesti 1 2 kaudeksi kerrallaan. Juniorijoukkueiden ja Ampparikerhojen valmentajat ovat pääsääntöisesti junioreiden vanhempia jotka aloittavat yleensä valmentamisen Ampparikerhoissa, joista siirtyvät lapsen mukana juniorijoukkueisiin. Hallitus, junioripäällikkö, juniorivastaava ja joukkueiden toimijat pyrkivät yhdessä rekrytoimaan jokaiseen joukkueeseen vastuuvalmentajan. Valmentajat rekrytoidaan joukkueen toiminnan tasosta ja vaatimuksista riippuen pelaajien vanhemmista tai seuran aikuis- tai junioripelaajista. Seura ja joukkueet vastaavat valmentajien palkkioista. Seura vastaa valmentajien kouluttamisesta erikseen sovituin periaattein (kts. Koulutus). Valmentajien tehtävä on auttaa kaikkia joukkueen pelaajia kehittymään kauden aikana. Valmentamisessa tulee ottaa aina huomioon yksilöllisyys. Valmennustoiminta nojaa seuran perusarvoihin ja valmennuksessa korostetaan kasvatuksellisia sekä opetuksellisia tavoitteita. Vastuuvalmentajalla on vastuu kaikesta joukkueen harjoitteluun ja pelaamiseen liittyvästä toiminnasta. 8.2.2.1 Vastuuvalmentajan tehtävät Kausisuunnitelma yhdessä joukkueenjohdon sekä junioripäällikön kanssa Yksittäisen harjoituskerran suunnittelu Joukkueen nimeäminen, peluuttaminen ja pelitaktiikan suunnittelu otteluihin Otteluiden ja harjoitusten johtaminen Seuraohje_v1_4.doc SIVU 18/29
Joukkueen kurinpitovelvollisuus yhdessä muun joukkueen johtoryhmän kanssa Läsnäolovelvollisuus joukkueen tapahtumissa Toimintakertomuksen laadinta yhdessä joukkueenjohtajan kanssa Osallistumisvelvollisuus valmentajien tilaisuuksiin Itsensä kehittäminen valmentajana ja kasvattajana, valmentajan tulee kaikissa toimissaan olla esimerkillinen joukkueen muille jäsenille sekä toimia seuran yhteiskuvaa nostavasti Osallistumisvelvollisuus vanhempien palavereihin sekä vanhempien informointi ajoittain joukkueen harjoittelusta ja toiminnasta Pitää pelaajien kanssa henkilökohtainen kehittymisenseuranta keskustelu 1 3 kertaa vuodessa (D-juniorit ja vanhemmat). Noudattaa seuran asettamia valmennuksellisia linjauksia Yhteistyö median kanssa Vastuuvalmentaja vastaa joukkueen valmentamisesta. Apuvalmentaja toimii vastuuvalmentajan apuna kauden aikana. 8.3 Valmentajakoulutukset ja tapaamiset Seura järjestää kauden aikana tarvittavan määrän eritasoisia valmentajakoulutuksia. Aiheet koulutuksiin valitaan tarpeen mukaan. Valmentajille järjestetään vuodessa valmentajakerho tapaamista, joissa käsitellään valmennuksellisia aiheita sekä jaetaan tietoa valmentajien kesken. Seura tekee yhteistyötä myös muiden seurojen kanssa ja tiedottaa yleisesti kaikille valmentajilleen järjestettävistä valmentajakoulutuksista. 8.4 Valmentajapalkkiot ja korvaukset Seurassa toimivien valmentajien palkkiot haetaan erillisellä valmentajakorvauskaavakkeella. Korvauskaavake toimitetaan Ampparikerhoista junioripäällikölle ja joukkueista aina joukkueenjohtajalle. He hyväksyvät ensiksi korvauksen ja toimittavat sen eteenpäin maksuun seuran tilitoimistolle. 8.5 Toiminta- ja jäsenmaksut Liittyessään seuran kerhon tai joukkueen toimintaan pelaaja / pelaajan maksuista vastaava sitoutuu osallistumaan ryhmän toiminnan mukaisten kulujen maksamiseen. Pelaaja maksaa joukkueen kausibudjetin mukaisen toimintamaksun ja seuran jäsenmaksun. Jäsenmaksu maksetaan aina ensimmäisen toimintamaksun yhteydessä, vähintään 1kk toimintaan liittymisestä. Jokainen seuran toiminnassa mukana olevan ja seuran vuoroja käyttävän on oltava seuran jäsen ja osallistuttava toimintamaksujen maksamiseen. On erittäin tärkeää, että kaikki maksut maksetaan talousohjelman mukaisen laskun mukaan. Muuten kirjanpito ja laskujen seuranta on mahdotonta. Myös pienet suoritukset olisi hyvä maksaa asianmukaisella viitteellä, mutta vähintään erittäin selkeällä ja yksilöitävällä viestillä (kuka maksaa, mistä maksetaan ja kustannuspaikka). Seurassa on yli 400 jäsentä ja se tekee kauden aikana seuran tilillä useita satoja suorituksia. Tällä on suuri työllistävä vaikutus ja viitemaksut ovat kirjanpidon sekä toiminnan seurannan kannalta erittäin tärkeitä. Seuraohje_v1_4.doc SIVU 19/29
SSBL-lisenssi ja vakuutus eivät sisälly toimintamaksuun, paitsi Ampparikerhoissa ja - leireillä. Lisää talousohjeessa (Liite 1). 8.6 Vakuutukset Pelaajan on otettava vakuutus liiton kilpailumääräyksissä määrätyllä tavalla, paitsi Ampparikerhoissa. 8.7 Lopettaminen tai muu pelaamisen este 8.7.1 Lopettaminen Pelaajan / pelaajan toimintamaksuista vastaavan henkilön tulee informoida kirjallisesti joukkueen toimihenkilöille lopettamisesta, tämä päiväys määritellään ns. irtisanoutumiseksi joukkueen toiminnasta. Johtuen joukkueen kulujen kohdistumisesta etupainotteisesti sekä pakollisista kausikohtaisista sitoutumisista mm. sarjoihin, vuoroihin sekä toimihenkilöihin, pelaajan lopettaessa määräytyvät toimintamaksut seuraavalla tavalla: Toimintamaksujen suuruus lasketaan siten, että pelaajan / pelaajan kausimaksuista vastaavan henkilön tulee maksaa ajallisesti vielä 2kk ajan kausimaksuja. Mikäli pelaaja lopettaa tammikuun aikana tai tämän jälkeen, tulee hänen maksuista vastaavan henkilön suorittaa kausimaksut kokonaisuudessaan kauden loppuun saakka. Edustusjoukkueissa toimitaan pelaajasopimukseen kirjattujen ehtojen mukaan. Ampparikerhoissa maksetaan koko kausi kerrallaan, mutta painavasta syystä voidaan ennen joulukuuta tehdyn irtisanomisen myötä maksaa 1/3 kerhomaksusta takaisin. Lisää talousohjeessa (Liite 1). 8.7.2 Muu pelaamisen este Pelaajan loukkaannuttua tai sairastuttua tavalla, joka estää hänen pelaamisen ja harjoittelemisen joukkueessa on pelaajan / pelaajan toimintamaksuista vastaavan henkilön informoitava siitä kirjallisesti joukkueenjohtajalle. Maksajalla on oikeus hakea maksuista vapautumista, mikäli pelaaminen ja harjoittelu ovat estyneet loukkaantumisen tai sairastumisen vuoksi vähintään 2 kk ajan. Maksuvapautta saa kahden kuukauden jälkeen estymisen ilmaannuttua kauden loppuun saakka. Lääkärin on todettava ja annettava lausunto pelaajan pelikyvyttömyydestä tai pelaamisen estävästä sairaudesta. Tätä kohtaa sovelletaan myös pelaajan muuttaessa toiselle paikkakunnalle. Lisää talousohjeessa (Liite 1). 8.8 Maksujen perintä Seuralla on oikeus periä maksamattomat toiminta-, varuste- ja jäsenmaksut takautuvasti korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine korkoineen. Esisijaisesti maksut ja niiden perintä pyritään hoitamaan huomautuksin, joista peritään huomautusmaksu 5 euroa. Äärimmäisessä tapauksessa seura turvautuu perintätoimiston palveluihin. Seuraohje_v1_4.doc SIVU 20/29
9 TOIMINTASÄÄNTÖJÄ JA -OHJEITA 9.1 Käytösohjeita kaikille Kohtelemme kaikkia tasapuolisesti, emme kiusaa, pilkkaa tai arvostele ketään. Tulemme sovittuna aikana paikalle. Pyrimme pitämään ilmapiirin harjoituksissa niin hyvänä, että niihin on mukava kaikkien tulla. 9.2 Pelaajien yleisiä käytösohjeita Kuuntelen ja noudatan annettuja ohjeita. Muistan tervehtiä pelikavereita, valmentajia sekä muita joukkueen jäseniä. En häiritse pelikaverini harjoittelua tai pelaamista. En kiroile, enkä puhu asiattomia. En pilkkaa oman tai vastustajajoukkueen pelaajia. En yritä vahingoittaa kanssapelaajaa käyttämällä vääriä keinoja. Opettelen ymmärtämään salibandyn sääntöjä, etenkin itseäni koskevat juniorisäännöt. Pidän huolta omista ja joukkueen yhteisistä varusteista. Sitoudun tekemään huolella valmentajan ohjeiden mukaisesti koko harjoituksen, joka sisältää alkulämmittelyn, oheisharjoituksen, saliharjoituksen ja loppuverryttelyn. Lisäksi opettelen venyttelemään kotona. Ilmoitan etukäteen valmentajalle, jos en pääse harjoituksiin tai peliin. 9.3 Vanhempien yleisiä käytösohjeita Opastamme esimerkillämme lapsia käyttäytymään asianmukaisesti vastustajia ja omia joukkuetovereita kohtaan. Emme puutu valmentamiseen. Luomme kannustavan ja positiivisen ilmapiirin kotona. Opetamme lapsille myös lepäämisen ja ravinnon merkityksen urheilua varten. Emme esiinny päihtyneenä, emmekä käytä alkoholia harrastuksen parissa, emmekä tupakoi tai käytä nuuskaa hallin välittömässä läheisyydessä. Joukkueen tapahtumista, maksuista yms. tiedotetaan sovitulla tavalla - vanhempien tehtävä on pitää huolta näiden asioiden muistamisesta ja noudattamisesta omalta osaltaan. Pidämme huolta siitä, että pelaajien koulutehtävät tehdään ajallaan. Peli/turnaustapahtumissa vanhemmat valvovat lapsia pelien tauoilla ja valmentajat/joukkueen huoltajat valvovat pelien aikana. Jokaisella alle 15v lapsella pitää olla nimetty aikuinen peli/turnaustapahtumien aikana. Maksimissaan 7 lasta per aikuinen. 9.4 Toiminta ongelmatilanteissa Kaikessa toiminnassa missä ihmiset tekevät asioita tulee eteen erimielisyyksiä. Seura ohjeilla, tiedottamisella ja hyvillä käytännöillä jo sinällään pyritään välttämään ongelmien syntymistä. Mutta kaikesta tästä huolimatta voi kauden aikana esiintyä erilaisia tilanteita mitkä vaativat asioiden selvittämistä. Mikäli toiminnassa esiintyy jotain sellaista, että se tuntuu epäoikeudenmukaiselta tai muuten se vaivaa mieltä on se aina tuotava esille. Seuraohje_v1_4.doc SIVU 21/29
Ensisijaisesti asiat pyritään ratkaisemaan keskustelemalla siinä yhteisössä, missä toimitaan. Joukkueenjohtaja toimii aina ensisijaisesti asian hoitajana käyttäen apuna joukkueen vastuuvalmentajaa/valmentajia. Joukkueenjohtaja voi aina pyytää seuratyöntekijältä, hallituksen puheenjohtajalta tai varapuheenjohtajalta apua ongelman selvittämiseen. Kaikista keskusteluja vaativista hieman vakavammista ongelmista ja ristiriidoista olisi hyvä informoida seuran hallitusta, jotta se voi kehittää seuran toimintaa oikeaan suuntaan. Seuraohje_v1_4.doc SIVU 22/29
10 KOTIOTTELUIDEN JA TURNAUSTEN JÄRJESTÄMINEN 10.1 Yksittäinen ottelu Joukkueen tulee noudattaa sarjajärjestäjän määräyksiä ja järjestettävän tilan ohjeita. 10.1.1 Toimihenkilöt ja tehtävät 10.1.1.1 Joukkueenjohtaja Salivaraus Erotuomaripalkkion maksaminen ennen ottelun alkua 10.1.1.2 Ottelutapahtumavastaava 10.1.1.3 Toimitsijat 3kpl Parhaiden pelaajien palkintojen hankkiminen Muiden ottelutapahtumaan osallistuvien ohjeistaminen ja tehtävien koordinointi Toimitsijavarusteiden nouto Joukkueen käyttäessä ulkopuolisia toimitsijoita, tulee joukkueen huomioida toimitsijoiden palkkiot Alkulämmittelypallot (vähintään 20kpl/joukkue) Koti, vierasjoukkueen ja erotuomareiden pukuhuoneiden merkkaaminen. Yhteistyökumppaneiden mainosten esiin laittaminen Tulostaulun ohjauspaneelin, musiikintoistolaitteiden ja kuulutuksen laittaminen (vahtimestari) Parhaiden pelaajien palkitseminen tai palkitsevien henkilöiden valinta Pöytäkirjan lähettäminen seuraavana arkipäivänä sarjatoiminnasta vastaavalle aluetoimistolle. Laitojen kasaaminen Vaihtopenkkien kasaaminen (vähintään 20 penkkiä/joukkue, toimitsijapenkit (6kpl), sekä jäähypenkit 2kpl/puoli). Toimitsijatehtävien hoitaminen ottelun aikana (tulostaulu, pöytäkirja ja varakello/mv-torjunnat) Laitojen, penkkien ja muiden varusteiden purku, sekä hallin yleissiivous 10.1.1.4 Laidansuoristajat 2-6kpl Laitojen kasaaminen Penkkien kasaaminen (vaihtopenkit 20kpl/puoli, toimitsija/jäähypenkit 8kpl) Alkulämmittelyn jälkeen pallojen kerääminen Laitojen suoristaminen ottelun aikana Laitojen, penkkien ja muiden varusteiden purku, sekä hallin yleissiivous 10.1.1.5 Lisäksi ottelutapahtumassa tarvitaan seuraavat henkilöt Musiikinsoittaja, kuuluttaja, reaaliaikaisen tulospalvelunhoitaja, lipunmyyjät 2kpl ja järjestyksenvalvoja(t). Seuraohje_v1_4.doc SIVU 23/29
10.2 Turnaukset Joukkueen tulee noudattaa sarjajärjestäjän määräyksiä ja järjestettävän tilan ohjeita. Pelipaikka varattu (sen on hoitanut teidän puolesta liitto, junnuturnaus kun on kyseessä) 10.2.1 Toimihenkilöt ja tehtävät 10.2.1.1 Joukkueenjohtaja Turnauskutsu (noin 7 10 päivää ennen joukkueille sähköisesti). Toimitsijoiden hankita on aloitettava hyvissä ajoin ennen turnausta. Salinvuokraus hyvissä ajoin ennen turnausta. Yleensä SSBL järjestää. Mahdollisten parhaiden / tsempparipelaajien palkintojen hankkiminen. Toimitsijoiden hankkiminen. Vähintään kaksi/ottelu (tulostaulu ja varakello, sekä pöytäkirja). Musiikinsoittajan ja kuuluttajan hankkiminen (vapaaehtoinen). Ulkopuolisten toimitsijoiden palkkiot ja rekrytointi (vapaaehtoinen). Pukuhuonejärjestyksen merkitseminen. Toimitsijavarusteiden nouto. Erotuomareiden pukuhuoneen merkkaaminen ja avaimen hakeminen kahviosta / vahtimestarilta. Tulostaulun ohjauspaneelin, musiikintoistolaitteiden ja kuulutuksen laittaminen (vahtimestari). Otteluohjelman, sarjataulukon ja pistepörssin esille laittaminen Ottelutulosten päivittäminen päivän aikana otteluohjelmaan Yleisen siisteyden tarkistaminen turnauksen jälkeen Ottelutulosten lähettäminen sähköisesti salibandyliittoon turnauspäivänä, pöytäkirjojen lähettäminen seuraavana arkipäivänä aluetoimistoon 10.2.1.2 Pelaajat / vanhemmat Laitojen kasaaminen Penkkien kasaaminen (vaihtopenkit 20kpl/puoli, toimitsija/jäähypenkit 8kpl) Toimitsijatehtävien hoitaminen ottelun aikana (tulostaulu, pöytäkirja ja varakello) 10.3 Toimitsijat Kotiotteluissa ja turnauksissa vastuujoukkueen tehtävä on hoitaa otteluiden toimitsijatehtävät. Tehtävien suorittamiseen vaaditaan henkilöltä salibandyliiton virallinen toimitsijakoulutus. Jokainen joukkue on itse vastuussa oman kotiottelun / turnauksen toimitsijatehtävien hoitamisesta. Ensisijaisesti toimitsijatehtävissä tulee käyttää pelaajien vanhempia tai erillistä ottelutapahtumien taustatiimiä. Mikäli joukkue ei pysty suoriutumaan itsenäisesti tehtävästä on joukkueenjohtajan mahdollisuus hankkia koulutettuja toimitsijoita seuran virallisesta toimitsijalistasta. Listassa oleville henkilöille seura ohjeellinen korvaus on turnausmuotoisessa ottelussa 10 / ottelu ja yksittäisessä ottelussa 15 / ottelu. Seuraohje_v1_4.doc SIVU 24/29
11 KOULUTUS Seuran toiminnantaso on verrannollinen seuratoimijoiden tekemisen tasoon. Seura pyrkii kouluttamaan ja kaikin tavoin avustamaan seuratoimijoita, jotta seuran toiminnan taso pysyisi korkealla. Seura kouluttaa toimihenkilöitä ja valmentajia tarpeen mukaan. 11.1 Seuratyöntekijät Seuratyöntekijät ylläpitävät seuran koulutusrekisteriä (nimetään ennen kautta). Seuratoimijoiden, kuten valmentajien olisi ilmoitettava seuratyöntekijällä mitä koulutuksia he ovat käyneet ja mihinkä koulutuksiin he haluaisivat osallistua. Joukkueet ilmoittavat seuralle joukkueen sisäisistä koulutustarpeista. Seuran työntekijöiden kouluttaminen suunnitellaan jokaisen tarpeiden mukaisesti. Kerran toimintakauden aikana käydään henkilökohtainen keskustelu tarvittavista koulutuksista. 11.2 Toimihenkilökoulutus Toimihenkilöt, kuten joukkueenjohtajat ja rahastonhoitajat pyydetään säännöllisin väliajoin keväällä, syksyllä ja talvella yhteiseen tapaamiseen. Tapaamisissa käydään seuraohjeisiin ja muuhun toimintaa liittyviä asioita läpi. 11.2.1 Toimitsijakoulutus Vuosittainen koulutustilaisuus pyritään pitämään syyskuun alussa. Koulutukseen on tavoitteena saada osallistumaan kaikki yli 14-vuotiaat pelaajat, sekä vanhemmat jotka eivät ole koulutusta käyneet. Koulutuksen käyneille toimitetaan jälkikäteen postissa SSBL: n virallinen toimitsijakortti. Koulutus on ilmainen kaikille seuran jäsenille ja vanhemmille. Syyskuun aikana järjestetään seuran toimesta yksi SSBL toimitsijakoulutus. 11.3 Valmentajat Seuran kouluttaa valmentajia ja toimii valmentajakoulutuksia järjestettäessä yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Seura odottaa koulutettavalta valmentajalta sitoutumista seuran/joukkueen toimintaan saamaansa koulutusta vastaan. O2 valmentaja tason 1 koulutuksen maksaa seura ja valmentajan on toimittava seuran valmentajana vähintään yhden kokonaisen kauden. Muuten seuralla on oikeus periä vähintään puolet koulutusmaksusta takaisin. O2 valmentaja tason 2 koulutuksen maksaa seura ja joukkue missä valmentaja toimii puoliksi. Valmentajan on toimittava seuran valmentajana vähintään kahden kokonaisen kauden ajan. Muuten seuralla on oikeus periä vähintään puolet koulutusmaksusta takaisin. O2 valmentaja tason 3 koulutuksen maksaa seura ja joukkue missä valmentaja toimii puoliksi. Valmentajan on toimittava seuran valmentajana vähintään kahden kokonaisen kauden ajan. Muuten seuralla on oikeus periä vähintään puolet koulutusmaksusta takaisin. Seuraohje_v1_4.doc SIVU 25/29
O2 valmentaja tason 4 SSBL HVK, ammattivalmentaja tms. koulutustarve käydään läpi seuratasolla ja henkilökohtaisesti valmentajan kanssa. Sen vastineeksi odotetaan pitkää sitoutumista seuran toimintaan vähintään kolme vuotta. 11.3.1 O2 Valmentajat taso 1 (Ampparikerho, harraste- ja E, F, G juniriorijoukkueet) Vastuuvalmentajien minimi koulutustasovaatimus on SSBL Säbämestari/Tervetuloa ohjaajaksi koulutus ja yksi seuran sisäinen valmentajakoulutus. Koulutettavalta odotetaan vähintään yhden kokonaisen kauden sitoutumista O2 joukkueen tai kerhon valmentamiseen 11.3.2 O2 Valmentajat taso 2 (C, D juniorijoukkueet) Vastuuvalmentajien minimi koulutustasovaatimus on SSBL valmentajakoulutus 1(SBV1) ja yksi seuran sisäinen valmentajakoulutus. Koulutettavalta odotetaan vähintään kahden kokonaisen kauden sitoutumista O2 joukkueen valmentamiseen. 11.3.3 O2 Valmentajat taso 3 (A, B juniorijoukkueet ja aikuiset edustusjoukkueet) Vastuuvalmentajien minimi koulutustasovaatimus on SSBL valmentajakoulutus 2(SBV2) ja yksi seuran sisäinen valmentajakoulutus. Koulutettavalta odotetaan vähintään kahden kokonaisen kauden sitoutumista O2 joukkueen valmentamiseen sekä seuran valmennustoiminnan kehittämiseen. Seuraohje_v1_4.doc SIVU 26/29
12 SEURATOIMINNAN VUOSIKELLO 1) 1. maaliskuu Uuden joukkueen perustaminen (junioripäällikkö) 2) 15. maaliskuu Ilmoitetaan joukkueen kesävuoro toiveet seuralle Seura hakee kootusti kaikki seuran vuorot kaupungilta 31.3. mennessä 3) 15. huhtikuu Ilmoitetaan joukkueen talvivuoro toiveet seuralle Seura hakee kootusti kaikki seuran vuorot kaupungilta 30.4. mennessä 4) Huhtikuun lopussa seuran kauden päättäjäiset 5) 1. toukokuu Ilmoitetaan seuralle mihin sarjaan joukkue osallistuu ja ketkä ovat joukkueen valmentajat, joukkueenjohtaja ja rahastonhoitaja Sarjaan ilmoittautumisen myötä tulee sarjamaksun 1.osa heti maksuun. 2. osa tammikuussa Seura hoitaa sarjaan ilmoittamisen ja joukkue sarjamaksun 6) Toukokuun aikana Seuraavan kauden toiminnan suunnittelu, talousarvion ja kassavirtasuunnitelman teko seuran antamalle talousarvio Excelin pohjalle 7) Ensimmäinen kausi-info Ilmoitetaan joukkueen pelaajille/vanhemmille mitenkä tuleva kausi on suunniteltu. Kuinka paljon joukkue harjoittelee, milloin ja miten se harjoittelee, mihinkä sarjaan ja turnauksiin se aikoo osallistua sekä paljonko kausi tulee talousarvion mukaan maksamaan. Toimintamaksujen kausi ajattelu: 1 jakso, kesä-syyskuu 2 jakso, loka-tammikuu 3 jakso, helmi-toukokuu. Joukkueen pelaajien ja toimihenkilöiden ilmoittautuminen seuran jäseniksi seuraavalle kaudelle voi alkaa. Ilmoittautuminen seuran nettisivujen jäsenlomakkeen kautta. 8) 15. toukokuu Ilmoitetaan seuran rahastonhoitajalle ensimmäisen toimintajakson (kesä-syyskuu) kk maksun suuruus ja ketä laskutetaan. 9) Seura-asujen ja peli-asujen ennakkotilaus seuralle 10) 1. kesäkuu uuden kauden laskutuksen aloitus 11) Elokuu Toinen kausi-info jossa käydään pelaajien/vanhempien kanssa läpi tuleva kausi ja mahdolliset pelien ajat ja joukkueen säännöt, kuten miten peliaika jakautuu kaudella ja miten käyttäydytään harjoituksissa, kentällä sekä katsomossa. Ilmoitetaan mikäli maksuissa on muutoksia seuraavalle jaksolle 12) 15. syyskuu Ilmoitetaan seuran rahastonhoitajalle toisen toimintajakson (lokatammikuu) kk maksun suuruus ja ketä laskutetaan. 13) Tammikuu Kolmas kausi-info, jutellaan miten kausi on mennyt ja kuinka kevät pelien suhteen etenee. Ilmoitetaan mikäli maksuissa on muutoksia seuraavalle jaksolle. 14) 15. tammikuu Ilmoitetaan seuran rahastonhoitajalle viimeisen (kolmas) toimintajakson (helmi-toukokuu) kk maksun suuruus ja ketä laskutetaan. Kaikki alkaa alusta uudelleen Seuraohje_v1_4.doc SIVU 27/29
13 HARJOITUS- JA OTTELUPAIKAT Harjoituspaikoista löydät paljon tietoa Jyväskylän kaupungin nettisivuilta www.jkl.fi. Osa paikoista on esitetty harjoituspaikat liitteessä (LIITE 4). Harjoitus- ja ottelupaikkojen yleisiä ohjeita: Vuorojen aikana pidetään ovet kiinni, jolloin rakennusten muihin osiin ei ole ulkopuolisilla pääsyä. Olemme varatun vuoron ajan vastuussa kyseistä tilasta. Jos ulko-ovi pitää saada pidettyä auki on joukkueen selvitettävä kuinka kyseisessä harjoittelupaikassa toimitaan. 13.1 Harjoitusvuorojen jakaminen Joukkue toimittaa seuralle omat toiveensa halutuista harjoitteluvuoroista. Talvikauden toiveet tulee toimittaa 15.3. mennessä ja kesäkauden harjoitusvuoro toiveet tulee toimittaa 15.4. mennessä. Seuran toimihenkilö kokoaa ja toimittaa toiveet kaupungille, josta vuorot jaetaan seurojen kesken. 13.2 Harjoitusvuorojen peruuttaminen Harjoitteluvuorojen peruuttaminen tulee tehdä viikkoa ennen kyseistä harjoitteluvuoroa. Kaupunki laskuttaa käyttämättömästä harjoitusvuorosta 70euroa. Vastuuvalmentaja on velvollinen peruttamaan joukkueen harjoitusvuorot ja ilmoittamaan siitä joukkueenjohtajalle. Seuraohje_v1_4.doc SIVU 28/29
14 SEURATOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 14.1 Seuratoiminnan tyytyväisyyskysely Seura pyrkii jatkuvasti kehittämään omaa toimintaansa. Osana tätä prosessia on tyytyväisyyskysely. Se on seuran keskeisin väline seuran jäsenten palautteen keräämiseen. Tyytyväisyyskyselyn avulla pyritään saamaan kuva seuran toiminnan laadusta, seuran vahvuuksista ja toisaalta kehittämiskohteista. Tyytyväisyyskysely on tarkoitettu toimihenkilöille, Ampparikerholaisille, kilpajoukkueille sekä heidän vanhemmille. Kyselystä tehdään joukkue- ja seurakohtaiset yhteenvedot. Joukkuekohtaiset yhteenvedot jaetaan joukkueen valmentajille ja joukkueenjohtajalle. Tyytyväisyyskyselyn tuloksia käytetään apuna valmentajien kanssa käytävien kehityskeskustelujen yhteydessä. Kysely toteutetaan kerran vuodessa, aina keväisin. Kysely toteutetaan netissä olevalla lomakkeella. Joukkueenjohtajat vastaavat joukkueensa osalta kyselyn ohjeistamisesta. Seuraohje_v1_4.doc SIVU 29/29