Vahvat peruskunnat metropolialueella - Vantaan valtuuston päätökset kuntaliitoksista ja metropoliratkaisusta - Yhteenveto seudun kehityksestä vuoteen 2030
Vantaan kaupunginvaltuusto päätti Helsingin ja Vantaan yhdistämisestä 31.1.2011 d) että Vantaa ei käynnistä kuntajakolain mukaista menettelyä Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhdistämiseksi, ja e) todeta, että pääkaupunkiseudun sopimuspohjaisen yhteistyön pohjana on 15.12.2008 Vantaan valtuustossa hyväksytty yhteistyösopimus 2009-2012. 2
Vantaan kaupunginvaltuuston kanta seutuhallinnon kehittämiseksi 11.4.2011 Helsingin seudun kehittämistyössä tulee ottaa huomioon tarkasteltavan alueen laajuus, oikeudenmukaiset rahoitusratkaisut, päätöksenteon demokraattisuus ja läpinäkyvyys, kuntien omistajaohjauksen tehostaminen sekä uudistusten realistinen toteuttamistapa ja -aikataulu. Tavoitteena tulee olla monitahoisen hallinnon selkiinnyttäminen sekä seudun yhteisen tahdon vahvistuminen ja toteutuminen. Suunnittelun ja päätöksenteon päällekkäisyyttä tulee poistaa ja toimijoiden välistä työnjakoa ja vastuuta selkiyttää. Kehittämisessä ei tule lisätä uusia hallinnon ja päätöksenteon tasoja, vaan tehostaa ja selkiinnyttää nykyistä seudullisten palveluiden strategista suunnittelua ja päätöksentekoa erityisesti Helsingin seudun alueen maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön osalta demokratian lisäämiseksi, kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi. Kunnilla tulee olla Helsingin seudun kehittämistyössä vahva rooli ja poliittisten ryhmien tulee olla tässä työssä kattavasti edustettuina. 3
Edunvalvonta ja seutuyhteistyö Vantaan kaupunginvaltuuston sitovat TA-vuoden tavoitteet sekä tavoitteet TS-kaudelle 2012-2015 TA-vuoden tavoitteet: Valmistellaan valtuuston päätettäväksi Pääkaupunkiseudun kuntien sopimuspohjaisen yhteistyön jatkaminen vuodesta 2013 eteenpäin. Vaikutetaan kuntarakenneuudistukseen ja metropoliratkaisuun Vantaan valtuuston päättämien linjausten mukaisesti. Vaikutetaan siihen, että valtio jatkaa Kehä III:n perusparannustyötä välittömästi 1. vaiheen valmistumisen jälkeen ja tämän työn yhteydessä rakennetaan myös tarvittavat meluesteet. Jatketaan aiesopimuskäytäntöä valtiovallan kanssa. TS-kauden tavoitteet: Metropolialueella korostuu palvelujen tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen. Vantaa harjoittaa aktiivista edunvalvontaa metropoliratkaisun ja kuntarakenneuudistuksen eri vaiheissa. 4
Vahva peruskunta Hallitusohjelmassa kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne: Muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Vastaa itsenäisesti peruspalveluista (vaativaa erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta) Kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön Vastaa tehokkaasti yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen 5
Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: - metropolialueella pendelöidään moneen suuntaan - metropoli muodostuu useasta työssäkäyntialueesta - metropoli on monikeskuksinen - työpaikkaomavaraisuus on hyvä - työpaikat siirtyvät yhä laajemmalle alueelle - työpaikkamäärä kasvaa edelleen, jolloin metropolialueen elinvoimaisuus ja kilpailukyky voimistuu 6
Kuntarajan ulkopuolella työskentelevien osuus (%) työllisistä Helsingin työssäkäyntialueella 31.12.2009 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 7
Pendelöinti 8 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastopalvelu
9
10
11
Pendelöinti Vantaalle 2009 Muu Helsingin seutu 3900 18450 8300 9450 Vantaa 24750 42150 6800 2050 Muu Suomi Espoo Helsinki Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 12
Helsingin työssäkäyntialue Työpaikat, työssäkäynti ja pendelöinti kunnittain 31.12.2009 Työpaikat Omassa kunnassa Kunnasta ulos Kuntaan Kunta yhteensä työskentelevät pendelöivät pendelöivät Helsinki 380 579 225 142 63 417 155 437 Espoo 115 624 60 351 61 045 55 273 Vantaa 101 134 43 578 54 792 57 556 Kauniainen 2 257 738 2 948 1 519 Askola 1 353 796 1 472 557 Hyvinkää 18 295 11 462 9 047 6 833 Inkoo 1 312 922 1 705 390 Järvenpää 11 827 6 510 12 508 5 317 Kerava 11 170 5 133 11 502 6 037 Kirkkonummi 10 748 5 902 11 798 4 846 Lohja 14 576 11 048 6 682 3 528 Mäntsälä 5 519 3 631 5 400 1 888 Nummi-Pusula 1 553 1 058 1 531 495 Nurmijärvi 11 129 6 842 12 057 4 287 Pornainen 915 580 1 751 335 Porvoo 20 244 14 987 7 451 5 257 Riihimäki 11 527 6 934 5 736 4 593 Sipoo 5 043 2 778 5 809 2 265 Siuntio 1 329 718 2 172 611 Tuusula 13 414 5 174 12 594 8 240 Vihti 7 954 5 291 7 876 2 663 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 13
Vantaalla työssäkäyvien määrän muutos (%) vuodesta 2001 vuoteen 2008 Kirkkonummi Vihti Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Muu Etelä-Suomi Espoo Tuusula Kerava Hyvinkää Sipoo Helsinki Järvenpää Kauniainen Muu Suomi VANTAA -30-20 -10 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 muutos, prosenttia 14
Työpaikkamäärän muutos isoissa kaupungeissa ja Helsingin seudun kehyskunnissa 2001-2009 Vantaa Espoo Tampere Oulu Kehyskunnat Helsinki Turku -2 000-1 000 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000 10 000 11 000 työpaikkamäärän muutos, lkm 2001-2005 2005-2009 15
Työpaikkaomavaraisuus Lähde: ao. kunnat, Tilastokeskus 16
Työpaikat Vantaalla vuodesta 1990 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 74 469 89 249 101 134 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 työpaikkoja, lkm 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 17
Henkilöstömäärän suhteellinen muutos Yritysten toimipaikkojen henkilöstömäärän muutos alueittain vuosina 2006 2008. Ympyrät kuvaavat alueen henkilöstömäärien lukumääräistä muutosta ja alueen väri suhteellista muutosta prosentteina (tarkastelu ei sisällä julkisen sektorin toimipaikkoja). Lähde: HSY:n toimipaikka-aineisto 18
Aviapoliksen suuralueella työssäkäyvien määrän muutos (%) vuodesta 2001 vuoteen 2008 Muu Suomi Vihti Nurmijärvi Muu Uusimaa Kirkkonummi Muu Etelä-Suomi Espoo Helsinki Kerava Tuusula Järvenpää Sipoo Hyvinkää Kauniainen VANTAA 189 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 muutos, % 19
Kaavavaranto työpaikkoja varten 2009 ja noin 2035 Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 20
Työpaikkarakentamisen mahdollisuudet? Yleis- ja asemakaavavarannot 2010 Työpaikat: noin 7,25 milj. k-m² Työpaikat 2009: 106 000 2030: 145 000 21
Ennustettu työpaikkojen määrän kasvu % v. 2008-2035 Helsingin työssäkäyntialueella Riihimäki 18.3 % Mäntsälä 28.3 % Hyvinkää 28.3 % Nummi-Pusula 13.5 % Lohja 13.7 % Inkoo 29.7 % Siuntio 44.6 % Vihti 28.3 % Espoo 41.5 % Nurmijärvi 28.3 % Kauniainen 9.6 % Kirkkonummi 28.3 % Tuusula 28.3 % Vantaa 67.7 % Helsinki 14.8 % Järvenpää 28.3 % Kerava 28.3 % Sipoo 28.3 % Pornainen 28.3 % Askola 17.6 % Porvoo 15.1 % Työpaikkojen määrän kasvu v. 2008-2035 50-69 % 35-49 % 20-34 % 9-19 % Lähde: HLJ, työpaikkaennuste 22
Vahva peruskunta vastaa itsenäisesti peruspalveluista Yhteenveto: - kunnan koko ei takaa kustannustehokkuutta eikä tyytyväisyyttä - asukastyytyväisyys ei riipu palveluiden kustannuksista / asukas - metropolialueella korostuu kuntayhtymien rooli palveluntuottajana - palvelujen järjestämisessä käytössä monituottaja malli 23
Asiakastyytyväisyys 24 Lähde: Tilastokeskus, Kuntien toiminta- ja taloustilasto FCG Oy, Kaupunkipalvelu- ja Kuntapalvelujen laatututkimukset, THL sekä Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet
Kuntien maksut yhteensä merkittävimmille*) seudullisille toimijoille, % kunnan toimintamenoista Helsinki 15,7 Kirkkonummi 17,9 Vantaa 20,6 Kerava 21,2 Espoo 21,7 Vihti 20,0 Hyvinkää 19,9 Sipoo 18,0 Nurmijärvi 16,1 Mäntsälä 19,9 Järvenpää 21,1 Kauniainen 15,4 Tuusula 16,3 Pornainen 20,5 *)HUS, HSL, HSY, Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä, Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitos, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä, Kårkulla Samkommun kuntayhtymä, Eteva, Uudenmaan liitto, Metropolia, Laurea, Kiljavan sairaala, SEURE, Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy, Culminatum Ltd Oy 25 Lähde: Kaksiportaisen seutuhallinnon selvityksen kuntatalous ja tukipalvelut työryhmän loppuraportti 2010
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuotannon strateginen verkosto Lähde: Paavo Voutilainen (2007) Arvoverkko ja Helsingin sosiaaliviraston palvelustrategia, Hallinnon tutkimus 29 (2) 26
Vantaan lainamäärän kehitys 2006 2015 Lainamäärän kehitys 1600 1400 1200 1000 milj. 800 600 400 200 0 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 Vuosi ENN 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 27
Vantaan Lähde: kaupunki, Ministeri esityksen Virkkunen tekijä 6.10.2011 28
Vantaa investoi valtakunnallisiin liikennehankkeisiin Kehä III:n perusparantaminen: - Vantaan koroton 50 M laina valtiolle; valtio sitoutunut maksamaan takaisin 2013 loppuun mennessä - rahoituskustannus kaupungille yhteensä noin 5 M Kehäradan rakentaminen vuosina 2010-2014 - kaupungin rahoitusosuus yhteensä yli 290 M 41 M vuonna 2011, 55 M vuonna 2012 56 M vuonna 2013 ja 15 M vuonna 2014 Kaupungin nettoinvestoinnit (ilman Kehärataa) ovat keskimäärin 145 M vuosina 2012-2015 29
Valtionveronalaisten tulojen kasvu v. 2005-2009 Helsingin työssäkäyntialueella 30 30
Vahva peruskunta vastaa tehokkaasti yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitykseen Yhteenveto: - väestön kasvu on hajaantunut koko metropolialueelle - kehyskuntien vastuu liikenteen, kaavoituksen ja ympäristön kehityksestä kasvaa - metropolialueen väestön kasvu eroaa muiden kaupunkiseutujen kasvusta - kasvu muodostuu entistä enemmän syntyvyyden enemmyydestä - väestön kasvu tasoittuu vuoden 1990 luvun alun tasolle 31
Väestönmuutos 250 x 250 m ruuduittain v. 2000-2009 32
Asuntorakentamisen mahdollisuudet? Yleis- ja asemakaavavarannot 2010 Asuminen: noin 4,6 milj. k-m² (45 000 50 000 asuntoa) (kerrostalot: 1,7 milj. k-m², pientalot 2,9 milj. k-m²) 2011: 200 055 2030: 240 000 33
Väestönmuutosten eri osatekijöiden osuus väestönmuutoksista suurissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa 1987-2010 Asukasta 6000 5000 4000 3000 Espoo Nettosiirtolaisuus Kuntien välinen nettomuutto Luonnollinen väestönlisäys 2000 1000 0-1000 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Asukasta 10000 8000 Helsinki Nettosiirtolaisuus Kuntien välinen nettomuutto Luonnollinen väestönlisäys Asukasta 3500 3000 Vantaa Nettosiirtolaisuus Kuntien välinen nettomuutto Luonnollinen väestönlisäys 2500 6000 2000 4000 1500 2000 1000 0 500 0-2000 -500-4000 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Lähde: Tilastokeskus, Statfin -tilastotietokanta 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010-1000 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 34 26.10.2011 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 34 2009 2010
Kuntien tulokertymä nettomuutosta vuodessa (keskimäärin 2005-2008) Kunta Tulokertymä (milj. euroa) Tulovero-% Verotulokertymä *) Muuttovoiton verokertymän %-osuus verotulokertymästä **) Helsinki -44,4 18,5-6,6-0,26% Espoo 32,0 17,75 4,5 0,36% Tampere -14,5 19,0-2,2-0,29% Vantaa 14,4 19,0 2,2 0,27% Turku -22,3 18,75-3,3-0,54% Oulu -9,1 19,0-1,4-0,27% *) Verotulokertymä laskettu tulokertymästä koko maan noin 20 prosentin vähennysasteella Lähde: Timo Aro, kehittämispäällikkö Porin kaupunki 2011 35 **) Laskettu tämän taulukon verotulokertymätiedoilla ja vuoden 2010 tilinpäätöstiedoilla
Eri osatekijöiden osuus väestönmuutoksesta suurilla kaupunkiseuduilla vuosina 1990-2010 ja ennuste vuosille 2011-2030 Helsingin kaupunkiseutu Turun kaupunkiseutu vuosimuutos, henkilöä 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 nettomuutto syntyneiden enemmyys vuosimuutos, henkilöä 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 nettomuutto syntyneiden enemmyys 2 000 500 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Tampereen kaupunkiseutu Oulun kaupunkiseutu vuosimuutos, henkilöä 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 nettomuutto syntyneiden enemmyys 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 vuosimuutos, henkilöä 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0-500 -1 000 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 nettomuutto syntyneiden enemmyys 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 36 Lähde: Tilastokeskus
Väestönkasvu (%) Helsingin työssäkäyntialueella kunnittain v. 2011-2030 37 Lähde: Tilastokeskus, ao. kunnat
Väkiluku Helsingin työssäkäyntialueella kunnittain v. 2030 38 Lähde: Tilastokeskus, ao. kunnat
39
Demografinen huoltosuhde (0-14-vuotiaiden ja 65+ - vuotiaiden määrä 15-64-vuotiaita kohden) suurissa kaupungeissa vuosina 2000-2010 ja ennuste vuoteen 2030 0,70 0,60 0,60 0,59 0,53 0,61 0,58 0,61 demografinen huoltosuhde 0,50 0,40 0,30 0,20 0,44 0,45 0,40 0,45 0,42 0,43 0,10 0,00 Vantaa Espoo Helsinki Turku Tampere Oulu 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Lähde:Tilastokeskus 40
Vahva peruskunta estää syrjäytymistä ja segregaatiota Yhteenveto: - työttömyys on koko seudun haaste (ei vain pääkaupunkiseudun) - koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä on suuri kaikissa metropolialueen kunnissa - vieraskielisen väestön osuus koko väestöstä kasvaa metropolialueella 41
Työttömyysaste kunnittain Helsingin työssäkäyntialueella 31.10.2011 8,6 % 5,0 % 7,0 % 6,0 % 6,0 % 4,1 % 4,3 % 5,1 % 4,7 % 5,9 % 7,1 % 4,0 % 7,1 % 5,1 % 7,6 % 3,6 % 3,2 % 7,1 % 5,1 % 4,1 % 42 Lähde: TEM
Nuorisotyöttömien (alle 25 v.) osuus kaikista työttömistä Helsingin työssäkäyntialueen kunnissa syyskuussa 2011 Mäntsälä Riihimäki Askola Järvenpää Kerava Nurmijärvi Hyvinkää Pornainen Lohja Porvoo Inkoo Tuusula Vihti Vantaa Helsinki Kirkkonummi' Espoo Sipoo Nummi-Pusula Siuntio Kauniainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 osuus työttömistä, % Lähde: Uudenmaan ja Hämeen Ely-keskukset 43
Pitkäaikaistyöttömien (yli 1v.) osuus kaikista työttömistä Helsingin työssäkäyntialueen kunnissa Siuntio Sipoo Järvenpää Vantaa Pornainen Nummi-Pusula Lohja Tuusula Kauniainen Mäntsälä Kirkkonummi' Riihimäki Inkoo Askola Helsinki Nurmijärvi Espoo Kerava Hyvinkää Vihti Porvoo 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 osuus työttömistä, % Lähde: Uudenmaan ja Hämeen Elykeskukset 44
Vieraskielisten osuus väestöstä 1.1.2011 ja ennuste v. 2030 (%) 45 Lähde: Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla 2010-2030
Yhteenveto metropolialueen kehityksestä - metropoli muodostuu useasta työssäkäyntialueesta - metropolialueella pendelöidään moneen suuntaan - työpaikkaomavaraisuus on hyvä - työpaikat siirtyvät yhä laajemmalle alueelle - työpaikkamäärä kasvaa edelleen - metropoli on monikeskuksinen - väestön kasvu on hajaantunut koko metropolialueelle - metropolialueen väestön kasvu eroaa muiden kaupunkiseutujen kasvusta - kasvu muodostuu entistä enemmän syntyvyyden enemmyydestä - väestön kasvu tasoittuu 1990-luvun alun tasolle -kehyskuntien vastuu liikenteen, kaavoituksen ja ympäristön kehityksestä kasvaa - palvelujen järjestämisessä on käytössä monituottaja malli - asukastyytyväisyys ei riipu palveluiden kustannuksista / asukas - kunnan koko ei takaa kustannustehokkuutta eikä tyytyväisyyttä - metropolialueella korostuu kuntayhtymien rooli palveluntuottajana - työttömyys on koko seudun haaste - koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä on suuri - vieraskielisen väestön osuus koko väestöstä kasvaa metropolialueella 46
Yhteenveto Vantaan roolista metropolialueella Palvelutarpeiden kehitystarkastelu 2010-2030 - väestökasvu pohjautuu syntyvyyden enemmyyteen - väestön vanhushuoltosuhde ei tule olemaan maan keskimääräistäkään tasoa Kuntatalouden kehitystarkastelu 2010-2020 - valtioveronalaiset tulot ovat kasvaneet Vantaalla - käyttötalous on tasapainossa - lainamäärän kasvu on ollut suurta - vuoden 2010 kuntien tilinpäätöstietojen mukaan Vantaan nettoinvestoinnit olivat maan korkeimmat - muuttovoiton verotulokertymän prosenttiosuus koko Vantaan verotulokertymästä on vain 0,27% Asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehystarkastelu 2011-2030 - yleis- ja asemakaavavarannot vuonna 2010: työpaikat noin 7,25 miljoonaa k-m2, asuminen noin 4,6 miljoonaa k-m2 - kaupunkirakenne on tiivis ja edelleen tiivistyvä (Marja-Vantaa) - on ottanut vastuun seudun isoista liikenneinvestoinneista (Kehä III ja Kehärata) Työssäkäyntialueet ja asiointialueet - merkittävä työssäkäyntikeskus ja työpaikkojen määrä kasvaa edelleen - työssäkäynti- ja palvelualuekeskus kehyskunnille - yritysten toimipaikkojen henkilöstömäärän suhteellinen muutos on ollut suurinta Aviapolis-alueella - Vantaalle pendelöi noin 25 000 helsinkiläistä ja liki 19 000 kehyskuntalaista - työpaikkojen määrän ennustettu kasvuprosentti on suurinta vuoteen 2035 mennessä: 68% - työpaikkaomavaraisuus on yli 100 Palveluiden järjestämisalueet, esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa - palveluiden tuottaminen on kustannustehokasta Erityisalueet eli kieliolosuhteet, pitkät etäisyydet, harva asutus ja saaristoisuus ja kuntaliitosten edellytysten tarkastelu - ongelmat ovat seudulla yhteisiä: pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys, 47 - vieraskielisten osuus väestöstä kasvaa