Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen

TAUSTAA Uusi rakennusmääräyskokoelman osa D3 Rakennusten energiatehokkuus on annettu maaliskuun 30.2011 ja se tulee voimaan 1.7.2012 Osa D5 Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta on uudistumassa ja tullee annettavaksi vielä tämän syksyn kuluessa Lainatut diat Suomen LVI-liiton Hannu Sipilän esitelmästä Lämmitysenergiayhdistyksen seminaarissa 8.9.2011 Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen

Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen

PRIMÄÄRIENERGIA KERTOIMET Tuotannon keskimääräinen kokonaisprimäärienergiakerroin Suomessa tuotetun sähkön ja kaukolämmön keskimääräiset kokonaisprimäärienergiakertoimet vuosina 2000 2008. Tuotannon keskimääräinen uusiutumattoman energian primäärienergiakerroin Suomessa tuotetun sähkön ja kaukolämmön keskimääräiset uusiutumattoman energian primäärienergia-kertoimet vuosina 2000 2008. Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen

kgco2/vuosi HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT ALEMMAS ERI VAIHTOEHDOILLA 8000 Vuosittainen energiatarve 25000kWh (omakotitalo) 100% 7000 6000 5000-28% -38% Öljypoltin 4000 3000 2000-51% Kaasupoltin Kondenssikattila Aurinkokondenssi (aurinkoenergia käyttöveteen) 1000 0 Lämmön tuottotapa Gasum 13.1.2011 Petri Nikkanen

MAAKAASUN ASEMA ENERGIALUKUA LASKETTAESSA Kondenssikattila pien- rivi ja ketjutaloissa maakaasulla 10 kwh nettotarve Lattialämmitys 0,84: 11,9 KWh kulutus Kondenssikattila HS 0,92: 12,9kWh Energiamuodon kerroin 1 Energialuku 12,9 kwh Perinteinen kattila pientaloissa maakaasulla 10 kwh nettotarve Lattialämmitys 0,84: 11,9 KWh kulutus Vuosi HS 0,81: 14,7kWh Energiamuodon kerroin 1 Energialuku 14,7 kwh Lämpöpumppu pien-, rivi-, ja ketjutaloissa sähköllä 10 kwh nettotarve Lattialämmitys 0,84: 11,9 KWh kulutus Lämpöpumppu vuosi HS 3,5: 3,4 kwh Energiamuodon kerroin 1,7 Energialuku 5,7 kwh Kondenssikattila muissa (isommissa) rakennuksissa maakaasulla 10 kwh nettotarve Lattialämmitys 0,84: 11,9 KWh kulutus Kondenssikattila vuosi HS 1,01: 11,7kWh Energiamuodon kerroin 1 Energialuku 11,7 kwh

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 KONDENSSIKATTILAN VAIKUTUS PIENTALOKOHTEEN KAASUNKULUTUKSEEN Kattila vaihdettiin kaasutoimisen atmosfäärikattilan tilalle kesällä 2008 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Volyymi 2 153,70 2 215,00 2 313,84 2 160,56 1 730,32 1 489,28 1 584,56 % 100 % 103 % 107 % 100 % 80 % 69 % 74 % 2 500,00 2 000,00 1 500,00 1 000,00 Volyymi 500,00 0,00

HYBRIDILÄMMITYS W Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen

KOHTI PRIMÄÄRIENERGIAN KULUTUSTA Sähköllä nykymääräysten mukainen primäärienergia kerroin 1,7 ja vastaavasti fossiilisilla polttoaineilla kerroin on 1. Saksalainen tapa: Talon lämmittämiseksi sähkölämpöpumpulla (COP n.3) kun sähkö tehdään lauhdevoimalla tarvitaan COP lukuun pääsemiseksi 100 yksikköä primäärienergia. Saman lämpömäärän tuottamiseksi käytettäessä kaasukondenssiabsorptiolämpöpumppua tarvitaan 70 yksikköä primäärienergiaa Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen

Lämpöpumput Hyötysuhde Sähköinen lämpöpumppu luokitellaan lämpökertoimen (COP) perusteella. Lämpökerroin kuvaa lämpöpumpun tuottamaa lämpöenergiaa jaettuna lämpöpumpun käyttämiseen tarvittavalla sähköenergialla. COP = Kaasukattila ja lämpöpumppu Energian tuotto Energiankulutus Yksinkertaisuuden vuoksi lähdemme siitä, että sähköisen lämpöpumpun lämpökerroin on 4. Tässä ei ole vielä huomioitu energiayhtiöiden voimalaitosten hyötysuhdetta. Jos lähdemme siitä, että voimalaitosten hyötysuhde on 35 %, tarvitaan 2,86 yksikköä primäärienergiaa (kaasu,hiili) yhtä sähköenergiayksikköä varten (2,86x0,35=1). Siten tarvitaan 2,86 yksikköä primäärienergiaa 4 hyödyllisen lämpöenergiayksikön tuottamiseen. Kun hyödyllisen energian määrä jaetaan primäärienergialla, saadaan PER (primäärienergiasuhde) tai myös GUE (polttoainehyötysuhde). PER = Energian tuotto Primäärienergian kulutus Esimerkissämme saamme sähköisten lämpöpumppujen PER-arvoksi 1,4 (4/2,86=1,4). PER on parempi mitta lämpöpumppujen vertaamiseen. Kaasulämpöpumpulla PER voi jopa 1,65.

Kaasukattila ja lämpöpumppu 2GAWP-PS800-OBL-2GMR4000-4HK

AURINGON SÄTEILY Atmosphere Ilmakehä SUN Aurinko 0,1 kw/m² Heijastushäviöt 0,1 kw/m2 losses by reflection 0,3 kw/m² Häviöt muihin materiaaleihin Total radiation Lopullinen säteilyenergia 0,2 0,4 kw/m² 0,2 à 0,4 kw/m2 Säteilyhäviöt Diffuse radiation Häviöt keräimestä Losses of the collector Power of the collectors Teho keräimestä

AURINKOKONDENSSI Vuosittainen säteilyenergia Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen

JATKOA SKY:n työryhmä: Piensuunnitteluohjeen lisäosa - Uusiutuvan energian liittäminen maakaasulämmitykseen Kondenssikattilan energia- ja hyötysuhdemittaukset esimerkkikohteessa Hybridit: Aurinkokondenssikattilan energia- ja hyötysuhdemittaukset esimerkkikohteessa Referenssikohteen löytäminen kaasutoimisille maa- ja ilmalämpöpumppukohteille Referenssikohteiden energia- ja hyötysuhdemittaukset Valmistautuminen uusiutuvan energian käyttövaatimuksien voimaantuloon Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen

Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen Kiitos!