Verot ja veronluonteiset maksut 2010



Samankaltaiset tiedostot
Verot ja veronluonteiset maksut 2009

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut

Verot ja veronluonteiset maksut 2011

Verot ja veronluonteiset maksut 2018

Verot ja veronluonteiset maksut 2016

Verot ja veronluonteiset maksut 2015

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2015

Verot ja veronluonteiset maksut 2016

Verot ja veronluonteiset maksut 2017

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2010

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 2010

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Henkilöstörahastot 2007

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Henkilöstörahastot 2008

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Rahoitusleasing Rahoitusleasingtoiminta kasvoi edelleen vuonna 2008

Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009

Rahoitusleasing Rahoitusleasingtoiminta kasvoi ripeästi vuonna 2007

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010

Julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka EMU-kriteerien mukaisina 2009

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2012

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kiinteän pääoman nettokannan arvo oli 491 miljardia euroa vuonna 2008

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Kansantalouden kiinteän pääoman nettokanta kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2008

Kansantalouden kiinteän pääoman nettokanta laski 1,1 prosenttia vuonna 2009

Valtion takaukset 2008, 4. vuosineljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin

Julkisyhteisöjen EMU-velka

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Valtion takaukset, 1. vuosineljännes

Neljännesvuositilinpito

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka EMU-kriteerien mukaisina

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka EMU-kriteerien mukaisina

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2012

Ympäristöverot 2015, toimialoittain

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kansantalouden materiaalivirrat 2010

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009

Ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010

Kaupan varastotilasto

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2016

Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 42,9 miljardia kesäkuun 2015 lopussa

Koulutuksen talous 2008

Yliopistokoulutus 2009

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2013

Yliopistokoulutus 2010

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa

Julkisyhteisöjen EMU-velka

Ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes

Neljännesvuositilinpito

Transkriptio:

Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna. Vuotta aiemmin veroaste oli 42,6 prosenttia. Veroaste laski, koska verokertymä kasvoi hitaammin kuin nimellinen bruttokansantuote. Yhtä alhainen veroaste on viimeksi ollut vuonna 1987. Veroja ja pakollisia sosiaaliturvamaksuja kerättiin vuonna yhteensä 76,0 miljardia euroa, mikä on noin kolme prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Tiedot käyvät ilmi kansantalouden tilinpidon vuotta koskevista tarkistetuista ennakkotiedoista. Tiedot eivät muuttuneet oleellisesti verrattuna maaliskuun alussa julkaistuihin. Verot ja pakolliset sosiaaliturvamaksut sektoreittain, 1) Sektori Vuosi Miljoonaa euroa Osuus BKT:sta, % S13+S212 Yhteensä 73 835 42,6 75 959 42,1 S1311 Valtionhallinto 34 061 19,7 34 685 19,2 S1313 Paikallishallinto 17 595 10,2 18 535 10,3 S1314 Sosiaaliturvarahastot 22 026 12,7 22 587 12,5 S212 Euroopan unionin toimielimet 153 0,1 152 0,1 1) Ennakkotieto Vuonna kotitalouksilta kertyi tuloveroja 22,3 miljardia euroa, eli noin prosentin vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vaikka kunnallisveron tuotto kasvoi kolme prosenttia, pieneni valtion tuloverokertymä yhdeksän prosenttia, mikä pienensi kotitalouksien koko tuloverokertymää. Valtion tulovero sisältää sekä ansio- että pääomatuloveron. Sen sijaan yhteisöveron tuotto kääntyi reippaaseen kasvuun vuonna. Kasvua oli 30 prosenttia, jolloin yhteisöveroa kertyi noin miljardi euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Valtion verokertymä oli vuonna kokonaisuudessaan 34,7 miljardia euroa, mikä on 1,8 prosenttia enemmän kuin vuonna. Kunnille veroja kertyi 18,5 miljardia euroa, 5,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Sosiaaliturvarahastoille kertyi pakollisia sosiaaliturvamaksuja 22,6 miljardin euron edestä. Niistä lähes 77 prosenttia oli työeläkemaksuja. Helsinki 14.7.2011 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

Nettoveroaste, joka tarkoittaa veroastetta vähennettynä julkisyhteisöjen kotitalouksille ja yrityksille maksamilla tukipalkkioilla, tulon- ja pääomasiirroilla, oli 17,2 prosenttia vuonna. Vuonna nettoveroaste oli 17,8 prosenttia. 2

Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Verot sektoreittain ja verolajeittain,...4 Liitetaulukko 2. Nettoveroaste ja julkiset siirrot, miljoonaa euroa ja osuudet BKT:sta, 1975...4 Kuviot Kuviot Liitekuvio 1. Veroaste, 1980 *...6 Laatuseloste: Verot ja veronluonteiset maksut...7 3

Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Verot sektoreittain ja verolajeittain, 1) Sektori Verolaji Muutos, % S13+S212 Yhteensä 73 835 75 959 2,9-1000 Tuloverot 26 505 27 104 2,3-2000 Pakolliset sosiaaliturvamaksut 22 045 22 604 2,5-4000 Omaisuusverot 1 903 2 087 9,7-5000 Tavaroista ja palveluista maksetut verot 23 161 23 944 3,4-6000 Muut verot 221 220-0,5 S1311 Valtionhallinto 34 061 34 685 1,8-1000 Tuloverot 9 906 9 758-1,5-4000 Omaisuusverot 929 918-1,2-5000 Tavaroista ja palveluista maksetut verot 23 157 23 940 3,4-6000 Muut verot 69 69-0,0 S1313 Paikallishallinto -1000 Tuloverot 17 595 16 599 18 535 17 346 5,3 4,5-2000 Pakolliset sosiaaliturvamaksut 19 17-10,5-4000 Omaisuusverot 974 1 169 20,0-5000 Tavaroista ja palveluista maksetut verot 3 3-0,0 S1314 Sosiaaliturvarahastot -2000 Pakolliset sosiaaliturvamaksut 22 026 22 026 22 587 22 587 2,5 2,5 S212 Euroopan unionin toimielimet -5000 Tavaroista ja palveluista maksetut verot 153 1 152 1-0,7-0,0-6000 Muut verot 152 151-0,7 1) Ennakkotieto Liitetaulukko 2. Nettoveroaste ja julkiset siirrot, miljoonaa euroa ja osuudet BKT:sta, 1975 1) Vuosi 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 Verot 6 591 8 201 9 041 9 164 10 235 11 893 14 194 15 594 17 235 20 090 22 811 25 259 26 249 32 200 35 700 39 050 38 648 tulonsiirrot 2 064 2 540 3 075 3 462 3 785 4 242 4 946 5 939 6 998 7 868 9 032 10 018 11 015 11 899 13 025 15 129 17 845 pääomansiirrot 169 145 117 98 107 127 171 247 179 186 185 216 234 449 353 323 445 tukipalkkiot 596 657 727 760 947 1 030 1 176 1 258 1 457 1 617 1 721 1 854 1 929 2 122 2 241 2 477 2 781 siirrot, yhteensä 2 829 3 342 3 919 4 320 4 839 5 399 6 293 7 444 8 634 9 671 10 938 12 088 13 178 14 470 15 619 17 929 21 071 Julkisten siirtojen BKT-osuus, prosenttia 15,7 16,3 17,5 17,4 16,8 16,2 16,7 17,6 18,3 18,4 19,1 19,6 19,8 19,2 18,5 20,1 24,7 Nettoverot, Verot - julkiset siirrot 3 762 4 859 5 122 4 844 5 396 6 494 7 901 8 150 8 601 10 419 11 873 13 171 13 071 17 730 20 081 21 121 17 577 Nettoveroaste, prosenttia BKT:sta 20,9 23,8 22,8 19,5 18,7 19,5 21,0 19,3 18,3 19,8 20,7 21,4 19,6 23,5 23,8 23,6 20,6 4

Vuosi 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008* * * Verot 37 306 37 280 41 306 43 855 46 639 49 780 53 951 56 166 62 415 62 335 64 187 64 187 66 191 69 120 72 615 77 269 79 648 73 835 75 959 1) Ennakkotieto tulonsiirrot 20 704 22 312 23 326 23 730 24 161 24 457 24 800 25 428 25 403 26 430 28 110 29 436 30 662 31 722 32 694 33 566 35 584 38 937 40 815 pääomansiirrot 436 1 401 1 633 2 669 1 449 356 494 1 028 505 579 571 434 480 657 561 604 700 787 669 tukipalkkiot 2 811 2 681 2 663 3 102 2 577 2 603 2 598 2 610 2 807 2 817 2 835 2 843 2 905 2 929 3 064 3 118 3 298 3 309 3 473 siirrot, yhteensä 23 951 26 394 27 622 29 501 28 187 27 416 27 892 29 066 28 715 29 826 31 516 32 713 34 047 35 308 36 319 37 288 39 582 43 033 44 957 Julkisten siirtojen BKT-osuus, prosenttia 28,9 31,5 31,2 30,7 28,4 25,5 23,9 23,8 21,7 21,4 21,9 22,5 22,4 22,4 21,9 20,7 21,3 24,8 24,9 Nettoverot, Verot - julkiset siirrot 13 355 10 886 13 684 14 354 18 452 22 364 26 059 27 100 33 700 32 509 32 671 31 474 32 144 33 812 36 296 39 981 40 066 30 802 31 002 Nettoveroaste, prosenttia BKT:sta 16,1 13,0 15,5 14,9 18,6 20,8 22,3 22,2 25,5 23,3 22,7 21,6 21,1 21,5 21,9 22,2 21,6 17,8 17,2 5

Kuviot Liitekuvio 1. Veroaste, 1980 * 6

Laatuseloste: Verot ja veronluonteiset maksut Tilaston tietosisältö Tilasto sisältää tietoa valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen vuosittain keräämistä veroista ja veronluonteisista maksuista, mukaan lukien pakolliset sosiaaliturvamaksut. Lisäksi tilastossa on mukana Suomessa kerätyt veronluonteiset maksut Euroopan Unionille. Verot ja veronluonteiset maksut -tilaston käytetyin tunnusluku on veroaste, jossa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen vuosikertymä suhteutetaan saman ajanjakson nimelliseen bruttokansantuotteeseen. Veroaste on yksi yleisimpiä julkisen sektorin koon mittareita kansainvälisessä vertailussa. Tämän lisäksi tilasto sisältää tietoa nettoveroasteen kehityksestä sekä verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kehityksestä sektoreittain ja verolajeittain.. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilaston laadinta perustuu kansantalouden tilinpidon laadinnassa käytettyihin perusaineistoihin. Verot kirjataan tilastossa Euroopan Tilinpitojärjestelmän ESA-95:n mukaisesti suoriteperusteisena. Suoriteperusteisessa kirjaamisessa verotulot pyritään kohdistamaan samaan ajankohtaan veron maksuvelvoitteen aiheuttaman tapahtuman kanssa. Käytännössä suoriteperusteiset kertymät määritellään ajoituskorjattujen kassakertymien avulla. Esimerkiksi arvonlisäveron osalta tilityksen viive on yleensä kaksi kuukautta. Ajoituskorjaus tarkoittaa tällöin sitä, että esimerkiksi helmikuussa valtion kassaan maksetut arvonlisäverotulot tilastoidaan edellisen vuoden verokertymiin. Tilaston tiedot ovat ajoitukorjattuna vuodesta 1988 eteenpäin. Tätä aiempia vuosia koskevat tiedot ovat kassaperusteisia, eli kyseisten vuosien tiedot sisältävät näinä vuosina tilitetyt verot. Kansantalouden tilinpidon veroluokituksesta poiketen tilaston luokitus perustuu OECD:n Revenue Statistics -verotilaston verolajiluokitukseen. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tiedot pohjautuvat kansantalouden tilinpidon tietoihin, joten esimerkiksi veroaste muuttuu bruttokansantuotteen muuttuessa. Verojen ja veronluonteisten maksujen osalta kansantalouden tilinpidon lähdeaineisto koostuu pääosin julkisyhteisöjen tilinpäätösaineistoista ja hallinnollisista aineistoista. Ennakkojulkistuksessa (helmikuu) lopullisia tietoja ei ole juurikaan käytettävissä, joten tarkkuustaso on tällöin alempi kuin myöhemmissä julkistuksissa. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilasto julkaistaan samanaikaisesti kansantalouden tilinpidon tietojen kanssa kaksi kertaa vuodessa, helmikuun lopussa ja heinäkuussa. Ensimmäinen ennakko julkaistaan kaksi kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Tiedot ovat ennakollisia siihen saakka, kunnes kansantalouden tilinpidon tiedot ovat lopullisia eli kaksi vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Tiedot voivat muuttua tämän jälkeenkin menetelmämuutoksista johtuvien aikasarjatarkistusten yhteydessä. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tiedot julkaistaan internetissä Tilastokeskuksen sivuilla. Tiedot julkaistaan myös OECD:n Revenue Statistics -julkaisussa. Veroaste julkaistaan lisäksi kansantalouden tilinpidon liitetietona ja Suomen tilastollisessa vuosikirjassa. 7

Tilastojen vertailukelpoisuus Tilaston aikasarja on menetelmällisesti yhtenevä vuodesta 1988, josta eteenpäin verot on laskettu suoriteperusteisena siten, että julkisyhteisöjen keräämät verotulot on pyritty kohdistamaan samaan ajankohtaan veron maksuvelvoitteen aiheuttaman tapahtuman kanssa. Tätä aiempiin vuosiin aikasarjan vertailukelpoisuus on lievästi alempi. Tilastokeskus julkaisee myös Ympäristöverotilastoa, joka perustuu kansainvälisesti yhtenäiseen tilastointikehikkoon. Ympäristöverotilasto sisältää myös yhtenä eränä ympäristöperusteiset palvelumaksut, joita ei kuitenkaan luokitella veroiksi tai veronluonteisiksi maksuiksi kansantalouden tilinpitoon perustuvissa tilastoissa. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys OECD:n verotilaston käyttämä verolajiluokitus ja sektoriluokituksen sovellus poikkeavat joiltakin osin kansantalouden tilinpidosta. Kokonaistasolla tilaston tiedot ovat kuitenkin yhtenevät kansantalouden tilinpidon verojen ja julkisyhteisöjen keräämien pakollisten sosiaaliturvamaksujen kanssa. 8

Julkinen talous 2011 Lisätietoja Niina Suutarinen (09) 1734 3302 Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö skt.95@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tilastokeskus, myyntipalvelu PL 2 C 00022 TILASTOKESKUS puh. (09) 1734 2011 faksi (09) 1734 2500 myynti@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1798 1131 (pdf)