Tikanojan taidekodin talvikauden näyttely Linnan aarteet taidetta Presidentinlinnasta esittelee parhaillaan peruskorjattavan presidentinlinnan taidekokoelmaa. Näyttely tarjoaa pohjalaisyleisölle ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua rakennuksen kätkemiin taideaarteisiin, jotka ovat nyt ensi kertaa esillä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tikanojan taidekodin näyttelyssä nähdään maalauksia, rintakuvaveistokset Suomen presidenteistä sekä heidän puolisoistaan maalatut muotokuvat. Näyttelyn on tuottanut Ateneumin taidemuseo yhdessä tasavallan presidentin kanslian kanssa. Näyttelyn ovat kuratoineet Ateneumin intendentti Sointu Fritze ja erikoistutkija Erkki Anttonen. Näyttelyn ytimenä Tikanojan taidekodissa ovat autonomian aikana hankittu keisarillinen kokoelma sekä teokset, jotka Ateneum on tallettanut itsenäisyyden aikana presidentinlinnaan. Näyttelyssä esitellään teoksia kokoelmiin kuuluvilta suomalaisilta huipputaiteilijoilta. Taidekokoelman sijoittaminen keisarilliseen palatsiin ja myöhemmin presidentinlinnaan jatkaa vanhaa perinnettä, jonka mukaan taide oli merkittävä osa eurooppalaisten palatsien, linnojen ja kartanoiden sisustusta. Presidentinlinna edustaa Suomessa ylintä yhteiskunnallista valtaa, ja linnan taidekokoelma kuvastaa osaltaan sen ilmenemistapoja, kuten arvokkuutta, edustavuutta, sivistyksellisyyttä, korkeatasoisuutta, tyylikkyyttä ja pysyvyyttä. Taiteilijat esittivät suomalaista maisemaa kauneimmillaan ja komeimmillaan: sisämaan pittoreskeja metsä- ja järvimaisemia sekä merenkulkuun ja kauppaan liittyviä laiva- ja meriaiheita. Eurooppalaisen hallitsijapalatsin seinille kuuluvat myös sodankäyntiä ja maanpuolustusta esittävät kuvat, jotka korostavat kansakunnan yhtenäisyyttä ja vahvuutta. Näissä aiheissa, sekä myös kansankuvauksissa 1800-luvun taiteilijat käyttivät ajan hengen mukaan taiteellista vapautta kulloisenkin aiheen eduksi. Linnan aarteet -näyttelyssä nähdään myös Suomen presidenttien pronssiset rintakuvaveistokset sekä heidän puolisoistaan maalatut muotokuvat, jotka kohtaavat näyttelyn myötä samassa tilassa.
Vanhemman kokonaisuuden teokset keisarilliseen taidekokoelmaan hankittiin 1850-luvun puolivälissä ja viimeiset 1897. Keisarilliseen taidekokoelmaan haluttiin hankkia ajan parhaiden suomalaisten taiteilijoiden teoksia. Teosten aiheet eivät aina ole Suomesta, sillä 1800-luvun jälkipuoliskolla monet kokoelman taiteilijoista opiskelivat ja työskentelivät pitkiä aikoja ulkomailla. Luonnonmaisemien lisäksi presidentinlinnan maalausten joukossa on urbaaneja kaupunkinäkymiä varsinkin Ranskasta. Helsingin keisarillisen palatsin ensimmäiset taideteokset on tilannut keisari Nikolai I vuosien 1854 55 paikkeilla. Valtaosa presidentinlinnan keisarillisen taidekokoelman teoksista on Aleksanteri II:n valtakaudelta vuosilta 1855 1881. Kaikkiaan kokoelma käsitti vuoteen 1897 mennessä 28 työtä 19 taiteilijalta. Myöhemmin siihen liitettiin myös ne seitsemän maalausta, jotka oli hankittu ja sijoitettu alun perin Lappeenrannan keisarillisen residenssin eli ns. keisarintalon koristukseksi. Ateneumin taideteoksia on talletettu presidentinlinnaan vuodesta 1919 lähtien. Presidentinlinnaan talletetut työt ovat taiteellisesti korkeatasoisia ja antavat hyvän kuvan Suomen taiteesta aina 1800- luvun puolivälistä aina 1900-luvun alkupuolelle saakka. Palatsiin sijoitetun taiteen yhtenä tärkeänä tehtävänä on ollut edustavuus. Samalla teokset ovat toimineet ulkomaisille vierailijoille eräänlaisena ikkunana suomalaiseen kulttuuriin ja sen historiaan. Maalausten kautta on voinut luoda myös mielikuvan suomalaisen luonnon erityispiirteistä. Ateneumin talletusten tarkoituksena on alusta alkaen ollut täydentää keisarillista kokoelmaa osittain samoilla taiteilijoilla tai heidän aikalaistensa tuotannolla. Talletuskokoelmaa on sittemmin laajennettu ajallisesti jonkin verran 1900-luvun alkupuolelle. Vaikka presidentinlinna on vasta 180 vuotta vanha sen värikästä historiaa voi jo verrata moniin vanhempiin hallintopalatseihin. Suomi oli osa Ruotsia vuoteen 1809 asti, jolloin maasta tuli suurruhtinaskunta, kuuluen Venäjälle. Alunperin Presidentinlinna rakennettiin kaupungin satamassa olevalla tontilla kauppias ja laivanvarustaja J.H. Heidenstrauchin asuintaloksi sekä liike- ja varastotiloiksi. Rakennuksen ensimmäiset kuvat piirsi ansioitunut linnoitussuunnittelija Pehr Granstedt. Rakennus valmistui 1820. Rakennus muutettiin keisarilliseksi palatsiksi arkkitehdin Carl Ludvig Engelin ja hänen poikansa suunnitelmien mukaan. Jo vuonna 1837 Heidenstrauchin talo myytiin keisarisuuriruhtinaan Helsingin-residenssiksi. Rakennus muutettiin sellaiseen kuntoon, että Venäjän keisari saattoi majoittua sinne. Taloon tuli kreikkalais-katolinen kirkko, tanssisali ja ruokasali sekä tilava keittiö aputiloineen. Myös asuntoja rakennettiin keisarilliselle seurueelle ja linnan henkilökunnalle. Muutostyöt valmistuivat 1843. Valtiopäivien juhlallisia avajaisia varten vuonna 1863 tanssisali muutettiin Valtiosaliksi, jonne sijoitettiin keisarin valtaistuin.
Vuonna 1876 Helsingin suurta teollisuusnäyttelyä varten linna korjattiin ja tehtiin uusia taidehankintoja. Vieraiksi saapuivat tuolloin mm. Keisari Aleksanteri II, Keisarinna Maria Aleksandrovna sekä perintöruhtinas, sittemmin Keisari Aleksanteri III ja hänen puolisonsa Maria Feodorovna. Keisarillinen seurue oli niin suuri, ettei se mahtunut linnaan, joten rakennusta päätettiin laajentaa edelleen. Rakennus on historiansa aikana ollut monenlaisessa käytössä. Ensimmäisen maailmansodan aikana linnassa oli sotasairaala. Venäjän vallankumouksen aikana se toimi venäläisen sotilas- ja työläisneuvoston toimeenpanevan komitean päämajana. Vuoden 1918 sisällissodan aikana taloon majoittuivat saksalaisten ja myöhemmin suomalaisten joukkojen esikunnat. Sisällissodan jälkeen siellä toimi itsenäisen Suomen ulkoasiainministeriö. Presidentinlinnaksi rakennus kunnostettiin vuonna 1921. Presidentinlinna sisustuksineen kuvaa nykymuodossaan hyvin historiansa tyylisuuntauksia, joista näkyvimpänä on pietarilais-empiirinen tyyli. Se on entisöity 1970-luvun alussa arkkitehti Sirkka Tarumaan suunnitelmien mukaan. Linnassa sijaitsevat tasavallan presidentin kanslian työ- ja aputilat sekä tasavallan presidentin edustustilat. Linnassa tasavallan presidentti järjestää vuotuisen itsenäisyyspäivän vastaanoton ja muita vaativia edustustilaisuuksia sekä tapaamisia ja neuvotteluja. Linnan lattiapinta-ala on lähes 3000 m/2. Syntyi vuonna 1854 ja kuoli vuonna 1905 Porvoossa. 15-vuotiaana Albert Edelfelt aloitti opiskelunsa Suomen Kuvataideyhdistyksen piirustuskoulussa, mutta siirtyi pari vuotta myöhemmin yliopiston piirustussaliin Helsinkiin. Hänen taiteelliset lahjansa huomattiin jo varhain, ja hän sai stipendin, jonka turvin matkusti Belgian Antwerpeniin opiskelemaan. Jo seuraavana vuonna hän muutti Pariisiin opiskellakseen École des Beaux Artsissa. Hänestä tuli yksi Suomen tunnetuimmista taiteilijoista, myös kansainvälisesti. Suuren osan ajastaan hän vietti Pariisissa, mutta kesäisin hän palasi Suomeen ja maalasi kotimaisia aiheita. Löydätkö Edelfeltin molemmat teokset? Vertaile! Tarkastele Edelfeltin maalausta Nyländska Jaktklubbenin soutusatama Helsingissä, ja erityisesti sitä, miten taiteilija on maalannut vedessä näkyvät heijastukset. Tee nyt oma maalauksesi, jossa jokin (muukin käy kuin vene) heijastuu vedenpinnasta! Miltä vedenpinta näyttää, kun aurinko laskee meren taakse? Käytä rohkeasti värejä!
Syntyi vuonna 1865 Porissa ja kuoli vuonna 1931 Tukholmassa, Ruotsissa. Akseli Gallen-Kallela syntyi Axel Gallen nimisenä ja opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä, ja myöhemmin myös taiteilijoiden, kuten Adolf von Beckerin ja Albert Edelfeltin, oppilaana. Hän asui jonkin aikaa myös Pariisissa, mutta kiinnostui 1890-luvulla suomalaisesta kulttuuriperinnöstä ja maisemasta ja teki useita maalausmatkoja Keski- ja Itä-Suomeen. Näiden matkojen jälkeen syntyi useita Kalevala-aiheisia teoksia. - Löydätkö näyttelystä Gallen-Kallelan tekemän teoksen? - Mitä teos esittää? Gallen-Kallela on erityisen kuuluisa Kalevala-aiheisista teoksistaan, etenkin Sammon puolustus vuodelta 1896 sekä Aino-myytti vuodelta 1891 ovat hyvin tunnettuja. Etsi teos netistä tai kirjasta Kalevala kuvissa (Satu Itkonen, 2009, ISBN 978-951-533154-0). Vertaile näitä teoksia Mauri Kunnaksen versioihin kirjassa Koirien Kalevala (1992, ISBN 978-951-1-12244-9) tai Don Rosan kansikuvaan Sammon salaisuus (Aku Ankka). Löydät kuvia netistä kuvahaun avulla. Innostukaa ja tehkää oma versio tai tulkinta valitsemastanne Gallen-Kallelan teoksesta! Syntyi vuonna 1822 ja kuoli vuonna 1906 Kuopiossa. Ferdinand von Wright kiinnostui jo varhaisessa vaiheessa piirtämisestä ja erityisesti lintujen kuvaamisesta, samalla tavoin kuin vanhemmat veljensä Magnus ja Wilhelm. Kuopion Haminalahdessa sijaitsevalla kotitilalla kasvatettiin lintuja erityisesti siksi, että veljeksillä olisi maalattavaa. Ferdinand von Wright opiskeli jonkin aikaa Tukholman taideakatemiassa ja oppi maalaamaan maisema-aiheita, asetelmia ja muotokuvia, mutta lintumaalaukseen hän päätti keskittyä Dresdeniin suuntautuneen opintomatkan jälkeen. - Löydätkö näyttelystä von Wrightin tekemiä maalauksia? - Tunnistatko maalausten linnut? - Tukholmassa opiskellessaan von Wright oppi maalaamaan asetelmia, mutta mitä on asetelmamaalaus? Lintuasetelma. Aseta pöytä keskelle luokkahuonetta ja rakenna asetelma sen päälle, siirtäkää pulpetit niin, että kaikki näkevät. Tumma kangas toimii selkeänä kontrastina pöydän päällä oleville esineille. Kenties koulusta löytyy tehtävään sopiva täytetty lintu? Sen ympärille voitte asettaa erilaisia esineitä, kuten hedelmiä tai vihanneksia. Kukkakaupoista voi saada halvalla tai jopa ilmaiseksi kukkia, jos soittaa viikko etukäteen ja pyytää heitä laittamaan myyntikelvottomia kukkia sivuun. Muista, että mitä enemmän värejä, sitä hauskempi maalata! Tekniikan voi valita oppilaiden tason ja kyvyn mukaan tai yhdistellä eri tapoja! Esimerkiksi lyijykynällä tehdystä asetelmasta, jossa kukat on maalattu väreillä, tulee erikoinen lopputulos!
Syntyi 1824 Loviisassa ja kuoli 1892 Weimarissa, Saksassa. Victoria Åberg aloitti opintonsa Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa heti sen perustamisvuonna 1848. Myöhemmin hän muutti Saksaan opiskellakseen Düsseldorfissa, jossa hän oppi erityisen paljon maisemamaalauksesta. - Löydätkö näyttelystä Victoria Åbergin tekemiä maalauksia? - Mitä ne esittävät? - Löydätkö niistä kiinnostavia yksityiskohtia? Mitä? Tutustukaa Åbergin maalauksiin ja kiinnittäkää huomiota hänen tapaansa maalata pilviä. Kokeilkaa maalata ensin pilviä valkoiselle paperille hiilellä ja sen jälkeen tummalle paperille taululiitua tai kuivapastellia käyttämällä. Avainsana on häivyttäminen! Millä tekniikalla tulee parasta jälkeä? Syntyi vuonna 1861 Nakkilassa ja kuoli vuonna 1919 Italian Antignanossa. Elin Danielson aloitti jo 15-vuotiaana opintonsa Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä Adolf von Beckerin oppilaana, ja juuri von Becker rohkaisi häntä lähtemään Pariisiin opiskelemaan. Danielson viihtyi parhaiten miespuolisten taiteilijaystäviensä parissa, mikä oli harvinaista tuon ajan naistaiteilijoille. Tällä tavoin hän koki oppivansa taiteesta enemmän. Hän maalasi myös miesten ateljeissa, jonne pääseminen oli naistaitelijoille hankalaa. Elin Danielson-Gambogi matkusti paljon ja maalasi Suomen lisäksi Ranskassa ja Italiassa, jonne hän muutti myöhemmin asumaan tavattuaan tulevan miehensä, Raffaelo Gambogin. Hänen taiteensa sai tunnustusta, mutta se koettiin myös uskaliaana. Hänelle myönnettiin pronssimitali Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900. - Löydätkö näyttelystä Elin Danielson-Gambogin maalauksen? - Mitä se esittää? - Missä maassa kuvassa oleva nainen voisi asua? - Löydätkö näyttelystä Raffaelo Gambogin tekemän maalauksen? Tutustu näyttelyssä presidenttien ja heidän puolisoidensa valitsemiin teoksiin äänioppaan avulla. Maksuton ääniopas on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Presidentit ja heidän puolisonsa puhuvat itse suomenkielisen version. Äänioppaita voi kuunnella taidekodin näyttelysaleissa kunkin teoksen äärellä. Äänioppaat ovat myös kuunneltavissa Ateneumin taidemuseon verkkosivuilla. Valitse näyttelystä taideteos, aivan kuten presidentit ovat tehneet, ja kuvaile se! Mitä teos esittää? Mitä pidät siitä? Perustele!
Tasavallan presidentin tehtävät ja toimivalta on määritelty perustuslaissa. Perustuslaissa määriteltyjen tehtävien lisäksi presidentti hoitaa hänelle muussa laissa erikseen säädetyt tehtävät. Suomen perustuslain mukaan hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto. Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa ja päättää Suomen suhteista ulkovaltoihin ja toiminnasta kansainvälisissä järjestöissä tai neuvotteluissa. Tasavallan presidentti on Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö. Tasavallan presidentti valitaan välittömällä vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista kuuden vuoden toimikaudeksi. Tasavallan presidentin tulee olla syntyperäinen Suomen kansalainen. Presidentin toimikausi on kuusi vuotta. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.(12 vuotta) Tasavallan presidentti on koko ajan käytettävissä presidentin tehtävien hoitoa varten. Hänellä ei ole työ- tai virka-aikaa eikä varsinaista vuosilomaa.
1919-1925 Ståhlberg, Kaarlo Juho (1865-1952) 1944-1946 Mannerheim, Carl Gustaf Emil (1867-1951) 1925-1931 Relander, Lauri Kristian (1883-1942) 1946-1956 Paasikivi, Juho Kusti (1870-1956) 1931-1937 Svinhufvud, Pehr Evind (1861-1944) 1956-1982 Kekkonen, Urho Kaleva (1900-1986) 1937-1940 Kallio, Kyösti (1873-1940) 1982-1994 Koivisto, Mauno Henrik (1923-) 1940-1944 Ryti, Risto Heikki (1889-1956) 1994-2000 Ahtisaari, Martti Oiva Kalevi (1937-)
2000-2012 Halonen,Tarja Kaarina (1943-) 2012 - Niinistö, Sauli Väinämö (1948-) Tasavallan presidentille tai presidentin puolisolle osoitetut kirjeet, kortit ja muut postilähetykset voi lähettää osoitteeseen: Tasavallan presidentin kanslia, Mariankatu 2, 00170 Helsinki. Presidentille voi myös lähettää sähköpostia osoitteeseen presidentti@tpk.fi tai faksilähetyksiä numeroon (09) 638 247. Tasavallan presidentti saa vuosittain useita tuhansia kirjeitä ja viestejä, eikä hänellä ole mahdollisuutta vastata kaikkiin niihin henkilökohtaisesti. Tasavallan presidentin kanslia pyrkii mahdollisuuksien mukaan vastaamaan asiallisiin viesteihin, joista ilmenee lähettäjän yhteystiedot. Kunniamerkki on mitali, joka annetaan Suomen kansalaisille, kun hän on tehnyt jotakin merkittävää. Ensisijaisena lähtökohtana on ao. henkilön henkilökohtaiset ansiot, joiden tulee olla keskitason yläpuolella, ja jotka asianomainen on osoittanut omalla ammattitaidollaan tai huomattavissa yhteiskunnallisissa tehtävissä. Edellytyksenä on lisäksi hyvämaineisuus. Komentajamerkkiä varten edellytetään pääsääntöisesti 50 vuoden ikää ja ritarimerkkiä sekä ansioristiä varten 40 vuoden ikää. SVR:n I luokan mitalia varten edellytetään vähintään 15 vuoden ja tavallista mitalia varten 10 vuoden palvelusaikaa. Käytännössä nämä määräajat ovat pitempiä.
Työnantajan kirjoittama hakemus lähetetään ritarikuntien kansliaan. Ritarikunnan hallitus käy hakemuksen läpi ja lähettää sen eteenpäin valtioneuvoston jäsenelle, joka puolestaan toimittaa sen oikeaan ministeriöön. Ministeriö esittää ehdotuksen presidentille, joka ritarikuntien suurmestarina tekee lopullisen päätöksen. Hakemuksessa perustellaan, miksi henkilö ansaitsee kunniamerkin ja siihen liitetään henkilön ansioluettelo, johon sisältyy henkilön koulutukseen, työkokemukseen ja luottamustehtäviin liittyvät tiedot. Suomen tasavallan presidentti on Suomen kaikkien kolmen virallisen ritarikunnan suurmestari. Ritarikunnat ovat: Apunaan suurmestarilla on ritarikunnan hallitus, johon kuuluvat kansleri, varakansleri ja vähintään neljä jäsentä. SVR:llä ja SL:lla on yhteinen hallitus ja VR:llä omansa. Kunniamerkin luokkaa ei kuitenkaan yleensä määritellä ansioiden suuruuden, vaan virka- tai yhteiskunnallisen aseman mukaan. Eri yhteiskunnan sektoreiden laajuuden ja moninaisuuden johdosta on yksityiskohtaisia ohjeita tässä suhteessa vaikea antaa. Jos luokkaa koskeva ehdotus ei osu oikeaan, se korjataan ministeriössä tai ritarikunnissa. Myös ulkomaan kansalaiset voivat saada Suomen kunniamerkkejä, esimerkiksi Ruotsin kuningas Carl XVI Gustav on saanut Suomen Valkoisen Ruusun suurristi-kunniamerkin. Kunniamerkkien antaminen ulkomaalaisille ei ole sidottu määrättyyn vuodenpäivään. Edellä mainitut esityksentekijät voivat esittää kunniamerkkejä myös ulkomaalaisille tunnustukseksi Suomen hyväksi suoritetusta toiminnasta. Valtionpäämiesten virallisiin valtiovierailuihin liittyy usein kunniamerkkien vaihtoa. Aloite voi tulla joko Suomen suurlähetystöltä taikka jonkun kotimaisen viranomaisen, yhteisön tai yksityisen taholta. Ehdotus ulkomaalaisen dekoroimiseksi, joka tehdään vapaamuotoisella kirjeellä, lähetetään asianomaiselle ministeriölle. Varsinaisen esityksen tekee ministeri. Ritarikuntien hallitus pyytää aina ulkoasiainministeriön ja tämä taas ao. maassa olevan suurlähetystömme lausunnon.
Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan (SVR) ohjesääntö vahvistettiin 16.5.1919. Sen kunniamerkkejä annetaan isänmaan palveluksessa ansioituneille kansalaisille. Suomen Leijonan (SL) ritarikunta on ritarikunnistamme nuorin. Sen kunniamerkkejä annetaan tunnustukseksi huomattavista sekä siviili- että sotilaallisista ansioista.
Itsenäisyyspäivän kynnyksellä teemme omia kunniamerkkejä Linnan aarteet -näyttelyssä. Päiväkoti- ja koululaisryhmille tarkoitetut työpajaviikot ovat viikolla 48 ja 49 (25.11. 5.12.2013). Työpajaviikoilla järjestetään lyhyt näyttelyopastus Tikanojan taidekodissa. Ohjelmaan kuuluu lisäksi Tee oma kunniamerkkisi -työpaja, joka järjestetään Kuntsin modernin taiteen museon Studiossa. Ohjelman kokonaiskesto on noin 2 tuntia (siirtyminen Tikanojalta Kuntsille). Opastus ja työpaja ovat maksuttomia Vaasan kaupungin kouluille. Muiden kuntien kouluille opastus ja siihen kuuluva työpaja on 20 /ryhmä. Ryhmän koko enintään 20 oppilasta. Tiedustelut ja varaukset: vt. museopedagogi Johanna Kull, puh. 040 184 9250 tai johanna.kull(a)vaasa.fi Materiaalin on koonnut vt. museopedagogi Johanna Kull, 2013. Lähteet: Suomen tasavallan presidentin nettisivut: www.tpk.fi Ritarikuntien nettisivut: http://www.ritarikunnat.fi/se/ Tietoa taiteilijoista: Keisarillinen taidekokoelma/ Jukka Relas 2009/ ISBN 978-951-1-24056-3 Naiset taiteen rajoilla/ Riitta Konttinen 2010/ ISBN 978-951-31-5365-6 (Danielson-Gambogi ja Victoria Åberg)