Talous ja ympäristö ystävät vai viholliset? TEKNA, Tampere, 25.5.2010 St Satu Hassi MEP www.satuhassi.net
Prof Michael Porter: Tiukka ympäristöpolitiikka parantaa kansantalouden kilpailukykyä, vastoin yleistä luuloa. Kilpailukykyon parasjuuri niillä sektoreilla, joilla ympäristöpolitiikka on kunnianhimoisinta. Todennäköinen syy: Ympäristövaatimusten i tiukentaminen pakottaa innovointiin.
Kokemus 1: Yläilmakehän otsonikerrosta tuhoavien aineiden käytöstä poisto CEFIC: Aineiden kieltäminen aiheuttaisi hyvin suuria" kustannuksia, jotka mullistaisivat suuria elintärkeitä teollisuudenaloja l..., pienemmät firmat joutuisivat i lopettamaan... kansalliseen ja kansainväliseen Inflaatioon". 1995, Montrealin pöytäkirjan teknis taloudellinen arviointipaneeli: Maailmassa CFC aineiden vähentäminen tapahtui käytännöllisesti katsoen kokonaan ilman lisähintaa kuluttajille tai pienin i kustannuksin; k esimerkkejä otsonikerrosta t tuhoavien teknologioiden menestyksellisestä korvaamisesta on liikaa, jotta tapauksia voisi luetella". > Käytöstä poistolla oli teollisuuteen tuskin mitään kielteisiä vaikutuksia. http://www.wwf.be/detox/online_publications/crywolf.pdf
Montrealinpöytäkirja esimerkkitoimivasta maailmanlaajuista teknologiayhteistyöstä otsonikerrosta tuhoavien aineiden poistamiseksi
Kokemus 2: Autojen päästörajat (91/441/EEC) Autoteollisuus: Katalysaattorit maksaisivat 400 600 autoa kohden ja lisäisivät polttoaineen kulutusta. Oikeasti katalysaattorin hinnaksi tuli noin 30 50. Hinta romahti kun direktiivi astui voimaan. Katalysaattoripakko johti pienempiin ja halvempiin moottoreihin, joissa oli parempi polttoaineen syöttötekniikka, mikä vähensi polttoaineen kulutusta. http://www.wwf.be/detox/online_publications/crywolf.pdf
Kokemus 3: S0 2 päästöjen vähentäminen Britannian sähköntuottajien järjestö: Sähkön hinta nousee 25 30 % Saksan voimalaitosyhdistys: Kustannukset kaksinkertaiset verrattuna ympäristöministeriön arvioon Tulos: Ei havaittavaa vaikutusta sähkön tuotantokustannuksiin t t t k eikä kuluttajahintoihin USA: S0 2 päästöjä alennettiin päästökaupalla
Kokemus 4: Brittitutkimus 2004 Kansallisen ilmanlaatustrategian hinta arvioitiin itii etukäteen 7 kertaa suuremmaksi kuin miksi se osoittautui. Ilmanlaatustrategia vähensi Ilmanlaatustrategia vähensi ennenaikaisia kuolemia 4 225 vuodessa.
Miksi ympäristönsuojelun kustannuksia liioitellaan niin usein? Tulevia innovaatioita vaikea ennustaa Firmat, jotka häviävät tai uskovat niin ovat usein suuria, ja niillä on vahvat ammattiliitot Firmat, jotka hyötyvät ovat usein vielä pieniä, eivät tiedä hyötyvänsä tai niitä ei vielä iläole.
Ilmastonsuojelu 2000 luvulla väitetään: Ilmastotoimet pakottavat alentamaan elintasoa Vähintään hiilivuoto (päästöjä aiheuttavan teollisuuden siirtyminen maihin, joissa päästöjä ei säännellä) Todennäköisesti kokemus osoittaa myös nämä väitteet liioitteluksi
Nicholas Stern 2006: Ilmastonmuutoksen päästäminen valloilleen leikkaisi taloutta 5 20 % vuosittain Vaikutukset verrattavissa ensimmäiseen ja toiseen maailmansotaan Ilmastonsuojelun hinta noin 1 % maailman BKT:sta vuosittain i Ilmastonsuojelu maksaa, mutta on kannattava sijoitus.
Pohjoisen jäämeren jää loppukesällä 1979 & 2005 (NASA) Lähde: www.vulnerablearctic.net t
Pohjoisen jäämeren jää loppukesällä 1979 & 2007 (NASA) Lähde: www.vulnerablearctic.net t
Ilmasto 400 000 viime vuotena _ CO2 level in 2005
10 tutkimusta 1000 viime vuoden lämpötilasta Lähde: Global Warming Art
Maapallon keskilämpötila 1880 luvulta Maapallon keskilämpötila 1880 luvulta Goddard Institute for Space Studies/NASA, National Climatic Data Center/NOAA, Hadley Climate Research Unit
Joulukuun 2009 lämpötilojen poikkeamat vuosien 1961 1990 keskiarvosta
Stefan Rahmstorff toukokuu 2010 Viime talvi toiseksi lämpimin 130 vuoden mittausjakson aikana. Viimeiset 12 kk olivat globaalisti lämpimin 12 kk jakso. Viime vuosina ollut syvin ja pisin aurinkominimi sen jälkeen kun satelliittimittaukset alkoivat. Jos maapallo lämpenee yli 2 o C, Grönlannin sulamisesta tulee todennäköisesti peruuttamatonta > merenpinta +7m. Mannerjää riittää nostamaan merenpintaa 60 m. 3 %:n sulaminen nostaisi 2 m. Kööpenhaminan sitoumukset nostaisivat maapallon lämpötilaa 3,5 o C
IPCC forecast with uncertainty Source: WHO, 2003: Climate change and human health: risks and responses.
Pieni lämpötilaero iso muutos Lämpötilaero jääkaudesta nykyisyyteen on 4 7 o C. Tuo lämpeneminen nosti merenpintaa 120 m. Jo 2 4 o C lämpenemisestä todennäköisesti dramaattisia muutoksia. Kun viimeksi oli 3 o C lämpimämpää, merenpinta oli n 30 m korkeammalla. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ennen teollistumisen alkua 270 280280 ppm, nyt yli 380 ppm. Kun viimeksi 550 ppm, oli +5 o C ja meri + 50 m. Merien happamoituminenylittämässäkorallien kestokyvyn heijastuu kaikkiin meriekosysteemeihin.
Riskit kasvavat rajusti jos kaksi astetta ylittyy
Onko sopeutumisella rajansa? Hollantilainen lehmä valmiina merenpinnan nousuun?
Vielä voimme valita Valittavana on kaksi vaihtoehtoa: 1: Ilmastonsuojelu l > energian tuotanto t t ja kulutus sekä liikkuminen uusiksi muutamassa vuosikymmenessä. 2: Ilmastonmuutoksen aiheuttamat dramaattiset muutokset, voivat johtaa kaaokseen k ja epätoivoiseen eloonjäämistaisteluun. Aikaa vähän, globaalit päästöt pitäisi kääntää laskuun noin 2015 mennessä.
Päästövähennystoimet muutoinkin hyödyksi Suurin osa päästövähennystoimista muutenkin perusteltuja: energian huoltovarmuus, öljyriippuvuuden vähentäminen Uusiutuvan energian yksikköhinnat halpenevat, fossiilisten ja ydinvoiman kallistuvat. Sir David King 2010: Öljyvarat noin 30% pienemmät kuin arvioitu. Tn vuonna 2014 kysyntä maailmassa ylittää tarjonnan.
2000 luvun visio: uusiutuvaan energiaan nojaava maailma Esimerkki: Scientific American 11/2009, Jacobson, Delucchi: Maailma voisi toimia uusiutuvalla energialla jo 2030 Sähkön tuotannon t ja siirron hinta/kwh olisi i halvempi kuin fossiilisilla ja ydinvoimalla Ydinvoiman elinkaaripäästöt 25 kertaiset verrattuna tuulivoimaan
McKinsey 2009 : Pathways to a Low Carbon Economy Version 2 of the Global l GHG abatement bt t Cost Curve
McKinsey 2009: Toimivia teknisiä ratkaisuja päästöjen vähentämiseen ä on paljon. Osan hinta on negatiivinen, eli säästöt ovat investointia suuremmat. Jos tehdään kaikki päästövähennykset, jotka maksavat alle 40 /tco 2, keskihinnaksi kihi k i tulisi inoin 6 /tco 2.
Pricewaterhouse Coopers 29.3.2010: Eurooppa voi saada kaiken sähkönsä uusiutuvista 2050. suuria tuulipuistoja Pohjanmerelle ja Skandinaviaan keskitettyjä aurinkovoimaloita Pohjois Afrikkaan ja Lähi Itään Skandinavian ja Alppien vesivoimaa meri ja biomassavoimaloita Ei merkittävästi kalliimpaa kuin business as usual, hinnanero pari % yksikköä BKTsta vuoteen 2050 Tarvittava teknologia olemassa.
McKinsey et al, Roadmap 2050 (1) Päästötön sähköntuotanto 2050 mahdollinen Hinta ~ sama riippumatta siitä, onko uusiutuvan energian osuus 40, 60, 80 vai 100 % (loput ydinvoimaa ja hiilidioksidin talteenotolla varustettua fossiilia) Uusiutuvan energian investointikustannukset isot, käyttökustannukset alhaiset Suurin osa voimalaitoksista (fossiili ja ydin) joka tapauksessa uusittava.
McKinsey et al, Roadmap 2050 (2) Tarvittava teknologia olemassa, todennäköisesti teknologian kehityskuitenkin kuitenkin alentaahintaa Superverkko olennainen osa päästötöntä sähköntuotantoa, tasaa tuotannon ja kulutuksen vaihteluja Selvityksen teettäjä European Climate Foundation, mukana mm Lontoon Imperial College ja Oxford Economics.
Desertec Pohjois Afrikan ja Lähi Idän aurinkoenergiaa höd hyödyntävästä täätädesertecistä tätulossa Euroopan suurin sähköntuotantoinvestointi, 400 mrd. Mukana 32 yritystä, 17 osakasta ja 15 partneria, mm Munich Re, Siemens, DeutscheBank Bank, Eon, RWE, FirstSolar, IBM Deutschland, Morgan Stanley Bank.
Ilmakehän kasvihuonekaasutason vakauttamisen hinta 100 v:ssa (Chalmers University of Technology) Present value costs of stabilising the atmosphere Trilli ion USD 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 350 ppm 450 ppm 550 ppm stabilisation target Source Azar & Schneider, 2002. Ecological Economics
Päästövähennysten vaikutus maailmantalouteen (Chalmers) Global GDP 250 200 Trillion USD/ /yr 150 100 Bau 550 ppm 450 ppm 350 ppm 50 0 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080 2090 2100 Year Source Azar & Schneider, 2002. Ecological Economics
Wind vs Nuclear 18 years of global wind energy development (1991-2008) compared to the first 18 years of nuclear development (1961-1976) MW 150000 Annual Wind 125000 Annual Nuclear Total Wind 100000 Total Nuclear 75000 50000 25000 0 '61 '62 '63 '64 '65 '66 '67 '68 '69 '70 '71 '72 '73 '74 '75 '76 '77 '78 '91 '92 '93 '94 '95 '96 '97 '98 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 Source: EWEA IAEE
Uusi sähköntuotanto EU-27, 1999-2008 GW Yhteensä: 200 GW 120 100 100,0 80 60 58,9 40 20 10,4 8,8 7,0 5,8 3,9 3,4 18 1,8 0 Natural Wind Coal Photo- Fuel Nuclear Hydro Biomass Other Gas Voltaic Oil 50% 29% 5% 4% 4% 3% 2% 2% 1% Source: EWEA, EPIA and Platts PowerVision
Uusi sähköntuotanto EU:ssa 2008 Yhteensä: MW23,851 MW 9000 8,484 8000 7000 6,932 6000 5000 4000 4,200 3000 2,495 2000 1000 0 Wind 36% Gas 29% Photovoltaic 18% Fuel Oil 10% 762 Coal 3% 473 296 149 60 Hydro Biomass Other Nuclear 2% 1% 1% 0,3% Source: EWEA, EPIA and Platts PowerVision
Tuulivoima 2009 Uudet/MW Kiina13 000 25 104 USA 9 922 35 159 Espanja 2 459 25 777 Saksa 1 917 19 149 Intia 1 271 10 926 Italia1 114 4 850 Ranska 1 088 4 492 UK 1 077 4 051 Portugali 673 3 535 Ruotsi 512 1 560.. Suomi 4 146 Maailma 37 466 157 899 Kokonaiskapasiteetti/MW
TUULIVOIMA OHITTANUT YDINVOIMAN Viime vuosituhannen lopulla tuulivoima ohitti ydinvoiman maailman vuotuisen uuden tuotantokapasiteetin megawattien määrässä. 2000 04 ydinvoimaa kytkettiin verkkoon vuosittain n 3000 MW, 2004 07 n 2000 MW. 2004 06 tuulivoiman keskimääräinen k vuosikasvu oli 13 300 MW eli yli 6,5 kertainen verrattuna ydinvoimaan. 2007 tuulivoiman lisäys oli 27%, eli yli 20 000 MW. 2007 tuulivoiman lisäys oli siis 10 kertainen ydinvoiman vuosilisäykseen verrattuna. 2008 ja 2009 ydinvoima väheni maailmassa.
Kasvuala: päästöjä vähentävät teknologiat Yhdysvalloissa tuulivoima kasvoi 39 % vuonna 2009. Tuulivoimainvestointien kärkimaaksi nousi silti Kiina. Euroopassa offshore tuulivoiman markkina kasvoi 54 % vuonna 2009 2010 odotetaan kasvavan edelleen 75 % Kiina valmistaa puolet ltmaailman aurinkolämpöpaneeleista l i ja kolmasosan PV paneeleista. 2009 ilmastotekniikan markkina kasvoi 75 %, 360 mrd euroon (HSBC pankki). Tulevaisuudessa vahvistuvat myös mm. energiatehokkaiden rakennus ja liikenneratkaisujen markkinat
TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Vuonna 2006 uusiutuva energia tarjosi maailmassa n. 2,5 miljoonaa työpaikkaa, Sk Saksassa 235 000. Vuonna 2010 Saksassa Sk jo yli 300 000. Jokainen uusiutuvalla energialla tuotettu terawattitunti luo 250 300 uutta työpaikkaa. Uusiutuvat energiamuodot työllistävät 2 5 kertaa ydinvoimaan ja fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna.
Vanhojen energiamuotojen tuet edelleen suurimpia USA: vuosina 2002 2008 fossiilienergian subventiot t72 mrd $. Samana aikana uusiutuvan energian tuki 29 mrd $, puolet siitä maissietanolille. Myös EUssa useita selvityksiä, joiden mukaan perinteisten energiamuotojen tuet edelleen suurimpia.
SUPERVERKKO Uusiutuvan energian osuutta voidaan lisätä nopeammin, kun sähkönsiirtoyhteyksiä vahvistetaan Superverkko : EU maiden (ja Pohjois Afrikan) yhdistäminen energiatehokkaalla korkeajännitteisellä tasavirtaverkolla Kutakin uusiutuvan energian muotoa voidaan tuottaa luonnonoloiltaan otollisimmilla alueilla Iso alue tasaa tuotannon ja kulutuksen vaihteluja
ÄLYKÄS VERKKO Älykäs verkko kertoo kuluttajille milloin sähkö kallista (ylikulutus), milloin halpaa (ylituotanto) ohjaa tasaamaan kulutusta ja sopeuttamaan sitä tuotantoon Älykkäät kulutuslaitteet osaavat tunnistaa yli ja alikuormatilanteet, mm. älykkäitä jääkaappeja valmistetaan jo Sähköautot ja verkosta ladattavat hybridiautot voivat osallistua verkon säätöön ja sähköenergian varastointiin Superverkko ja älykäs verkko ovat osa vihreää teollista vallankumousta
We'll also do more to retrofit America for a global economy. That means updating the way we get our electricity by starting to build a new smart grid that will save us money, protect our power sources from blackout or attack, and deliver clean, alternative forms of energy to every corner of our nation. President Barack Obama
The single most critical action is to get a national low-loss electric grid... It will allow dispersed renewable energies to supplant fossil fuels for power generation. Technology exists for direct-current high-voltage buried transmission lines. Trunk lines can be completed in less than a decade and expanded analogous to interstate highways. James Hansen Director, NASA Goddard Institute for Space Studies
Kööpenhaminan sitoumukset nostavat ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vähintään 550 ppm:ään eli johtavat noin 3 asteen lämpenemiseen Lähde: Project Catalyst
Päästölupausvertailu/WRI, perusvuosi 1990, ei metsiä
Päästölupausvertailu/WRI, perusvuosi 2005, metsiä ei mukana
Päästölupausvertailu/WRI per capita vs 2005, ei metsiä
EUn tulisi tiukentaa tavoitetta Kööpenhaminan sitoumuksen perusteella 55 maata ilmoittanut päästövähennyslupauksensa yhteensä tarkoittavat noin 3,5 asteen lämpenemistä > tarvitaan kirikierros EUn tulisi käynnistää se tiukentamalla tavoitetta 30 %:n vähennykseen
EU komission tiedonanto toukokuu 2010 Lama alentanut päästövähennysten hintaa. 2008, kun sitouduttiin 20 % päästövähennykseen 2020 mennessä, hinta arvio korkeampi kuin nykyinen arvio. Jos päästötavoite nyt tiukennetaan 30 %:iin, hinnannousu ei suuri. Tiukempi päästötavoite suurentaa myös oheishyötyjä, parempi hengitysilma, uuteen energiatekniikkaan liittyvä työllisyys, energiaomavaraisuus.
EU:n viisaiden ryhmä, mm Ollila, toukokuu 2010 (1) Uusi teollinen vallankumous BAU johtaa siihen, että energian tuontiriippuvuus kasvaa 2030 mennessä 50 >60%, fossiilit 80 % energiasta, tuonti ti epävakailta alueilta. Ilmastonmuutos voi aiheuttaa paljon rajummat vaikutukset kuin nykyinen talouskriisi.
EU:n viisaiden ryhmä, mm Ollila, toukokuu 2010 (2) Uusi teollinen vallankumous BAU johtaasiihen, ettäenergiantuontiriippuvuus energian tuontiriippuvuus kasvaa 2030 mennessä 50 >60%, fossiilit 80 % energiasta, tuonti epävakailta alueilta. Ilmastonmuutos voi aiheuttaa paljon rajummat vaikutukset kuin nykyinen yy talouskriisi. Halvan öljyn aika ohi. Nyt EU tuo 90 % öljystä, 80 % kaasusta ja 50 % kivihiilestä.
EU:n viisaiden ryhmä, mm Ollila, toukokuu 2010 (2) Hiilen tuottavuus pitää 10 kertaistaa 40 vuodessa. Energiatehokkuus low hanging fruit. Tavoitteeksi energiatehokkuuden parantaminen 50 % vuoteen 2030 (20% vuoteen 2020). Kestävän vihreän energiatalouden rakentaminen tarjoaaison liudan teknisiä ja kaupallisia mahdollisuuksia. Mutta on toimittava nopeasti ennen kuin muut ehtivät edelle.
Varmoja tulevaisuuden bisneksiä Uusiutuvaa energiaa hyödyntävä teknologia Energiatehokas teknologia Energiatehokkaan rakentamisen ratkaisut Superverkon teknologia: suurjännitetasasuuntaus ja vaihtosuuntaus Älyverkkoteknologia Haitallisista kemikaaleista ja raskasmetalleista vapaat ratkaisut Uudelleenkäyttö ja kierrätysratkaisut, tk i t ml urban mining.
Kiitos! www.satuhassi.net satu.hassi@europarl.europa.eu