j ä S e ny r i T Ärräyrittäjät SYT Sä ä S YT - k as a n j Tä S syty e S i T T e ly 2/2014 S Ärräyrittäjät liittyivät joukolla SYT-kassaan s. 4 liittyivät joukolla SYT-kassaan Ärräyrittäjä s. 4 liittyivät jouko Nosta SYT-kassa YEL-vuositulosi yli 12.500 euron! s. 3 Outi Alanko-Kahiluoto: Vihreät vaativat paperisodan sijaan yrittäjärauhaa s. 8 SY T-k assan lehti yrittäjille
Pääkirjoitus, SYTY 2/2014 Sähköinen jäsenkirje nopeuttaa tiedotusta SYT-kassa pitää tärkeänä toimittaa SYTY-lehteä teille jäsenille, jotta kuulette toiminnastamme ja yrittäjän työttömyysvakuutukseen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Olemme lähettäneet 2-3 lehteä vuosittain, mutta nyt olemme siirtymässä sähköiseen aikaan. Eli tämä on ensimmäinen vain sähköisesti toimitettu lehti. Painettu versio lehdestä postitetaan vain uusille kassan jäsenille ja sidosryhmille. Jatkossa lähetämme yhden painetun julkaisun vuosittain, johon kokoamme tietopaketin sekä joitain toimitettuja juttuja. Tänä vuonna olemme ottaneet käyttöön myös sähköisen jäsenkirjeen, ja näillä toimilla olemme merkittävästi vähentäneet painatetun materiaalin lähettämistä. Kaikki jäsenistön etuusmaksatukseen liittyvät asiakirjat lähetetään edelleen kirjeitse. Sähköinen jäsenkirje mahdollistaa yhteydenpitoa nopeammassa rytmissä, mikä on tunnusomaista nykyisen nopean uutisvirran maailmassa. Syksyn tapahtumat Itä-Euroopassa huolettavat meitä kaikkia, ja haluamme jatkuvasti uutta arviota kriisin vaikutuksesta Suomen, Euroopan ja maailman talouteen, eli miten se vaikuttaa yksittäisen jäsenemme yritystoimintaan. Meille voi lähettää näitä tarinoita ja julkaisemme niitä uutiskirjeessämme sekä kotisivuillamme, jotka uusitaan tämän syksyn aikana. Talouden epävarmuus ei vielä ole näkynyt dramaattisesti kassassa. Etuushakemusten määrä on lisääntynyt, mutta pääosin se perustuu jäsenmäärämme kasvuun ja etuuden saamisen edellytysten helpottumiseen. Talouden epävarmuus on toki se kolmas selittävä tekijä. Jäsenille maksettavat päivärahatasot ovat olleet nousussa, eli yhä useampi yrittäjä on vakuuttanut itsensä sekä eläkettä Ensi vuonna yrittäjäkassan alin vakuutustaso nousee 8.520 eurosta noin 12.500 euroon vuodessa, muistuttaa pääkirjoituksen kirjoittaja SYT-kassan kassanjohtaja Merja Jokinen. että työttömyyttä varten aiempaa korkeammasta tasosta. Tämä suuntaus on hyvässä linjassa ensi vuoden alussa tulevaan lakimuutokseen, jolloin yrittäjäkassan alin vakuutustaso nousee 8.520 eurosta noin 12.500 euroon vuodessa. Kerromme tässä lehdessä tarkemmin tästä muutoksesta. On hyvä huomata, että siirtymäaika on niin pitkä, että ne jäsenet, joiden YEL-vakuutus ja SYT-kassan vakuutustaso ovat alle tuon 12.500, ei tarvitse hätiköidä heti vuoden vaihteessa, vaan omaa tilannetta voi arvioida rauhassa. Tämä on kuitenkin hyvä hetki miettiä oman sosiaaliturvan riittävyyttä, ja mahdollisesti nostaa sekä YEL- että työttömyysvakuutusta. syty SYTY on Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan jäsenlehti kassan jäsenille ja sidosryhmille. Lehti julkaistaan myös verkkoversiona osoitteessa: www.syt.fi julkaisija: Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Yhteystiedot: SYT-kassa, PL 999, 00101 Helsinki, puh. (09) 622 4830, faksi (09) 622 4840, neuvonta@syt.fi Päätoimittaja: Merja Jokinen Toimitusneuvosto: Merja Jokinen, Pekka Salokoski ja Pauli Komsi Toimitus ja taitto: Viestintätoimisto Sanalinna (www.sanalinna.fi) kannen kuva: Veikko Somerpuro Painopaikka: Erweko Oy, Oulu jakelu: SYT-kassa Palaute ja juttuideat: toimitus@syt.fi Verkkosivut: www.syt.fi issn: 2242-492X (Painettu) 2323-9654 (Verkkojulkaisu) 2 -kassa
syty Työtulon vähimmäismäärä vuonna 2015 on 12 500 euroa Mikä muuttuu? Mitä minun pitää tehdä? Kassan jäsenenä voit kuitenkin säilyttää oikeutesi ansiosidonnaiseen päivärahaan, mikäli olet ehtinyt kerryttää yrittäjän työssäoloehdon ensi vuoden alkuun mennessä tai sinulla on voimassa oikeus palkansaajan jälkisuojapäivärahaan. Vanhat vakuutuskaudet ovat voimassa vähintään niin kauan, kun 15 kuukauden työssäoloehto löytyy 48 kuukauden tarkastelujaksolta, eli ansiopäivärahaoikeuden menettää aikaisintaan syksyllä 2017 pelkästään tähän lakimuutokseen perustuen. Palkansaajan jälkisuojapäivärahasta voit lukea lisää seuraavasta linkistä: http://www.syt.fi/index.php/fi/ansiosidonnainen-paivaraha/jalkisuojapaivaraha Työtuloni on alle 12.500 euroa/vuosi. Kannattaako minun jatkaa jäsenenä? Sinun kannattaa ehdottomasti jäädä SYT-kassan jäseneksi, jos olet täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon. Jos työssäoloehtosi ei ole vielä kertynyt, sinun kannattaa nostaa eläkevakuutuksen vuosityötuloa uuden rajan mukaiseksi. Ohjeet vakuutustason muuttamiseen löydä tästä lehdestä ja netistä linkistä: http://www.syt.fi/index.php/fi/tietoa-jasenille/vakuutustason-muutos Jos et heti pysty nostamaan eläkevakuutuksen työtuloasi ja kassan vakuutustasoasi, niin voit säilyttää SYT-kassan jäsenyyden maksamalla kassan minijäsenmaksua. Minijäsenmaksun suuruus vahvistunee loppuvuodesta. Huomioithan kuitenkin, että pelkkä yrittäjäkassan jäsenyys ei kerrytä työssäoloehtoasi. Jos toimit päätoimisesti palkansaajana, niin sinun kannattaa vaihtaa palkansaajan työttömyyskassan jäseneksi, koska yrittäjäkassan jäsenenä et voi kerryttää palkansaajan vakuutus- ja työssäoloehtoa. Lisätietoja: www.tyj.fi Vuoden 2014 loppuun saakka yrittäjän työssäoloehdon kerryttämiseen vaaditaan, että eläkevakuutuksen perusteella oleva vuosityötulo on vähintään 8.520 euroa vuodessa. Vuonna 2013 säädetyn työttömyysturvalain muutoksen myötä työssäoloehdon kertymiseksi tarvittava eläkevakuutuksen (Yrittäjän YEL-vuosityötulon, maatalousyrittäjän MYEL-vuosityötulon tai yrityksen osaomistajan/yrittäjän perheenjäsenen TyEL-vuosipalkan) vuosityötulo nousee vuoden 2015 alusta nykyisestä 8.520 eurosta noin 12.500 euroon. Tarkka työtulon rajasumma selvinnee marraskuussa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä että, jos työtulosi (YEL, MYEL, TyEL) on ensi vuoden alusta alkaen alle 12.500 euroa vuodessa, niin tältä ajalta ei sinulle kerry uutta yrittäjän työssäoloehtoa. Yrittäjän minimivakuutustaso nousee vuonna 2015. Jos työtulosi on ensi vuoden alusta alkaen alle 12.500 euroa vuodessa, niin tältä ajalta sinulle ei kerry uutta yrittäjän työssäoloehtoa. Mikäli päätät, että eroat SYT-kassasta, niin huomioithan, että silloin menetät erohetkeen saakka keräämäsi työssäolo- ja vakuutusehdon. Jos taas myöhemmin liityt uudelleen SYT-kassan jäseneksi, tulee sinun kerryttää uudelleen 15 kuukauden yrittäjän työssäolo- ja vakuutusehto. Toisin sanoen eroamalla kassasta menetät oikeuden mahdolliseen ansiosidonnaiseen päivärahaan. Kassaan kuulumattomat yrittäjät voivat saada työttömyyspäivärahaa Kelasta. Kelan maksama peruspäiväraha/työmarkkinatuki on tänä vuonna 32,66 euroa päivässä eli noin 702 euroa kuussa. Kaikki työttömyysetuudet ovat veronalaista tuloa. Yrittäjätulot voi nyt laskea yhteen Vuoden 2015 alusta lukien voit vakuuttaa itsesi työttömyyden varalta enintään yhteenlaskettujen eläkevakuutustyötulojesi määrästä. Jos esimerkiksi teet YEL- ja MYEL-vakuutettuja töitä yrittäjänä 1.1.2015 alkaen, voit vakuuttaa itsesi meillä enintään em. vakuutustyötulojen (vahvistettujen vuosityötulojen) yhteenlasketusta summasta. 3
i ä ä SYT- k a s j ä s e ny r äj tt n sa esi ttel s ys R-kioskiyrittäjät ovat löytäneet SYT-kassan Aho on suositellut SYT-kassan jäsenyyttä myös muille ärräyrittäjille. - Olen kouluttanut monta uutta R-kioskiyrittäjää alalle, ja yhdessä olemme keskustelleet elämästä laajemmaltikin. Mitäpä jos kauppiasura jostain syystä katkeaa? Maksamalla muutaman satasen vuodessa saat lisäturvaa tällaisessa tapauksessa. Toinen asia, josta Aho haluaa puhua kaikille yksinyrittäjille ja Rkauppiaille, on työssä jaksaminen. - Riittävä liikunta ja terveellinen ruokavalio auttavat jaksamaan. Eikä työtunteja pidä ahnehtia liikaa, se kostautuu. On myös aina syytä välillä pitää kunnon irtiotto työelämästä ja pitää lomaa. Kulmakunnan oma olohuone Nopeaa ja mukavaa on asiointi, kun R-kioskiyrittäjä palvelee iloisesti. Ja mikäs on palvellessa, kun takana on vakaan SYT-kassan turva. Nyt jo lähes sata ärräyrittäjää on liittynyt jäseneksi SYT-kassaan. Yksi SYT-kassan löytäneitä on hämeenlinnalainen R-kioskiyrittäjä, 52-vuotias Kirsi Aho. Hän liittyi SYT-kassaan hyvin samaan aikaan kun marraskuussa 2009 perusti oman toiminimen kioskin pyörittämistä varten. - Hain tietoa netistä ja löysin sitä kautta SYT-kassan. Halusin heti alusta lähtien turvata selustani, jos 4 jotain ikävää sattuu. Liittyminen yrittäjäkassaan oli jotenkin itsestään selvä asia, Aho muistelee viiden vuoden takaista päätöstään. - Kaikki on aina elämässä mahdollista ja huomisesta ei koskaan tiedä. SYT-kassan jäsenyys antaa mielenrauhaa ja voin sen takia nukkua yöni levollisesti. Kirsi Ahon R-kioski sijaitsee Hämeenlinnan Ojoisten lähiössä, joka on noin parin kilometrin päässä kaupungin ytimestä. Kioski toimii 70-luvulla rakennetun ostoskeskuksen tiloissa. Aho pitää kioskia ns. vanhan, 5 vuoden sopimusmallin pohjalta ja yritysmuotona on toiminimi. Jatko on turvattu myös ensi vuodeksi jatkosopimuksella. Uudet R-kioskisopimukset tehdään nykyään 3 vuodeksi kerralla ja yritysmuotona on osakeyhtiö. Itsensä lisäksi Aho työllistää nyt kaksi vakituista myyjää. Ja hommia piisaa, koska kioski on auki joka päivä 13 tuntia. - Meillä on kuukausitasolla yli 10.000 asiakaskohtaamista. Vilkkaimmat päivät ovat yleensä perjan- - kassa
syty tai ja lauantai sekä ne päivät, jolloin ruokakaupat ovat kiinni. Ahon pyörittämä ärrä on todella monipuolinen palvelukeskus. Sieltä saa veikkaustuotteiden lisäksi mm. VR:n liput, passit, kännykkäliittymät, hodarit sekä konsertti- ja teatteriliput. Tämän päälle Aho hoitaa vielä kulmakunnan asiamiespostia. - Tämä on koko lähiön olohuone, josta saa vaikka mitä. Parasta työssä onkin juuri ihanat asiakkaat, joiden kanssa saa päivittäin vaihtaa kuulumisia. Itsenäinen työ - R-kioskikauppiaana saan toimia itsenäisesti ja muokata työaikojani oman pääni mukaan. Plussaa on myös se, että voin omalta osaltani kantaa yhteiskuntavastuuta ja työllistää nuoria. Ennen kioskiuraa Aho ehti pitkään tehdä myynti- ja markkinointialan hommia mm. matkapuhelin- ja kustannusalalla. Pitkät työmatkat Hämeenlinnasta pääkaupunkiseudulle kuitenkin panivat hakemaan uutta uraa perheen kotikaupungista. - Olin ollut opiskeluaikana R-kioskin palveluksessa ja siitä se lähti, kun huomasin, että ketju hakee yrittäjää Hämeenlinnaan. Enkä ole päätöstäni katunut. Ärrän brändi on hyvin tunnettu ja ketju tarjoaa aina tukea ja neuvoja sekä mahdollisuuden elättää itsensä ja työllistää muita. Ahon mukaan parin vuoden takainen R-ketjun omistajanvaihdos toi mukavasti uutta draivia kioskikauppaan. - Saimme nykyaikaisen mallin toimia, uusia tuotteita ja ketjun kauppiastukea on kehitetty oikeaan suuntaan. Palkitulla R-kioskilla on 630 toimipistettä Suomen Franchising Yhdistys palkitsi R-kioskin vuoden 2014 franchisingketjuna. R-kioski on kasvattanut ennätyksellisesti yrittäjämääräänsä: Hämeenlinnalainen Kirsi Aho on R-kioskiyrittäjä, joka haluaa turvata kauppiasuraansa SYT-kassan jäsenyydellä. Hänen kioskilla käy yli 10.000 asiakasta kuukaudessa. viime vuonna ketjussa aloitti 81 uutta R-kioski-kauppiasta ja tänä vuonna uusia yrittäjiä aloittaa yli 200. R-kioski on kannattava, keskitetysti ohjattu kioskiketju, joka tarjoaa asiakkailleen monipuolisen valikoiman viihdettä, mielihyvää sekä tärkeitä arjen tuotteita ja palveluita aamusta iltaan. R-kioski on osa Reitan Group -yhtiöön kuuluvaa Reitan Convenience -yhtiötä. Ärrällä on valtakunnallinen peitto noin 630 myymälällä. Reitan Convenience -yhtiöön kuuluvat R-kioski Suomessa, Narvesen Norjassa ja Latviassa, Pressbyrån Ruotsissa, 7-Eleven ja Shell/7-Eleven Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa, R-kiosk Virossa sekä Lietuvos Spauda Liettuassa. R-kioskiketjun arvot: Sanoma myi R-kioskiketjun norjalaiselle perheyritykselle Reitanille keväällä 2012. Reitan on markkinajohtaja jokaisessa toimintamaassaan. Vuonna 2013 Reitan Conveniencen liikevaihto oli 1,8 miljardia euroa ja myymälöiden lukumäärä oli noin 2.500. Asiakaspalvelun halu ratkaisee R-kioski Oy hakee uusia kauppiasyrittäjiä. Yrittäjäksi lähtevän on nautittava asiakaspalvelusta. - Aito halu olla tekemisissä ihmisten kanssa, into yrittäjyyteen ja kyky johtaa pientä työntekijätiimiä ovat uuden R-kauppiaan tärkeimpiä ominaisuuksia, sanoo R-kioski Oy:n ketjujohtaja Teemu Rissanen. - Yrittäjäkoulutuksessa kerromme laajasti työnkuvasta ja siinä käydään läpi myös työttömyysturva-asiat. R-kioski Oy näkee SYT-kassan hyvänä vaihtoehtona, mutta jäsenyys on jokaisen kauppiaan oma päätös. Me emme sitä edellytä, Rissanen kertoo. R-kauppiaan oman talouden täytyy olla kunnossa. Aloitusmaksu on 6.000 euroa ja oman yhtiön osakepääomaan vaaditaan noin 2.500 euroa. Toiminnan vakuustarve on keskimäärin 30.000 euroa. Tavaravarastoa ei tarvitse lunastaa itselleen. R-kioski Oy antaa siihen lainan. 1. Keskitymme liikeideaamme 2. Ylläpidämme korkeaa liiketoiminnan moraalia 3. Tavoittelemme velattomuutta 4. Kannustamme voittamisen kulttuuriin 5. Ajattelemme positiivisesti ja ennakoivasti 6. Puhumme toisillemme, emme toisistamme 7. Asiakas on ylin johtajamme 8. Meillä on hauskaa ja teemme tulosta 5
Positiivinen asenne auttaa yrittäjää, sanoo Tarja Jönkkäri. ä ä SYT- k a S ä S e ny ri nj äj TT Sa esi T T e ly SS Porilainen matkatoimisto pärjää iloisella palvelulla Kanaria ja Thaimaa ovat myös ensi talvena suomalaisten suosikkikohteita. Porilainen Satalomat palvelee asiakkaita hymyssä suin henkilökohtaisesti, vaikka kasvoton netti mullistaa matkailualaa. 6 Satalomat on täyden palvelun matkatoimisto ja se on toiminut Porissa vuodesta 1987. Yritys on vakiinnuttanut asemansa matkapalveluiden välittäjänä ja tuottajana niin yksityis-, yritys-, ryhmä- kuin harrastusmatka-asiakkaille. Yritys kuuluu Concorde Travel Groupiin, jonka käytössä on edullisia sopimuslentoja hotellihintoja asiakkaille. - Paikallisena toimistona tunnemme asiakkaidemme tarpeet ja pidämme erittäin tärkeänä nopeaa, jous- tavaa ja henkilökohtaista palvelua. Meille on tärkeää asiakastyytyväisyyden varmistaminen ja luottamuksen säilyttäminen, korostaa Satalomat yrittäjä Tarja Jönkkäri. Hänen mukaan tulevan talven matkatarjonnassa Kanarian saarten kohteet eli erityisesti Gran Canaria ja Teneriffa ovat säilyttäneet asemansa. - Lisäksi matkoja myydään tasaiseen tahtiin Thaimaahan. Myös Dominikaanisen tasavallan ja Meksikon kohteet kiinnostavat. Suomalaiset - kassa
syty ovat vihdoin lämmenneet myös tasokkaisiin kaukoristeilyihin mm. Välimeren, Dubain ja Karibian alueille. - Eikä kaupunkilomiakaan, esimerkiksi Berliiniin, Budapestiin, Lontooseen ja New Yorkiin, voi unohtaa, koska ne ovat kestosuosikkeja kautta vuoden, kertoo Jönkkäri. Nettimyynti vaikuttaa Matkailualalla on tapahtunut raju muutos, kun kivijalka-matkatoimistoista on yhä enemmän siirrytty tekemään kauppaa nettiin. - Kilpailemme suoramyynnin eli nettimyynnin sekä paikallisten toimijoiden kanssa. Nettimyynnin merkitystä ja osuutta on kuitenkin korostettu liikaa. Aivan kuin kaikki nykyisin ostaisivat netistä. Jönkkärin mukaan matkatoimisto tarjoaa vaihtoehtoja sekä pystyy myös suullisesti vastaamaan ja neuvomaan kuluttajaa. - Työssämme näkyy se, että meiltä tiedustellaan kohteista sekä passija viisumimääräyksistä, mutta sitten valitettavasti varataan sen pohjalta matka netin kautta ja ohitetaan matkatoimisto. Tämä on yleisesti pienten matkatoimistojen ongelma, miten laskuttaa konsultoinnista. - Paljon on myös asiakkaita, jotka tekevät toisin päin. Tulevat toimistolle varaamaan matkan, jota ovat ensin tutkineet netistä ja haluavat vielä varmistaa asiaa. Samalla voi kysellä lisätietoja ja mahdollisesti varata matkaan lisäpalveluita, joita ei saakaan sieltä netin kautta, valottaa Jönkkäri. - Juuri tänään palvelin asiakasta, joka sanoi: Käyn tässä mieluummin kuin netissä, kun voin jutella vähän muutakin. Tässä työssähän on aina vahvasti mukana myös sosiaalinen puoli. Satalomat työllistää tällä hetkellä 2-3 henkilöä ja yhtiön myynti oli viime tilikaudella noin 3 miljoonaa euroa. Suosittelen SYT-kassan jäsenyyttä Tarja Jönkkäri liittyi SYT-kassan jäseneksi vuonna 2008. - Silloin vasta havahduin siihen, että oma työttömyysturva pitää olla kunnossa. Olen ollut pitkään mukana Yrittäjänaisten edunvalvonnassa, joten sitä kautta osasin myös olla aktiivinen tässä. Jönkkäri suosittelee jäsenyyttä kaikille yrit- täjille. - Olenkin useampia henkilöitä suositellut jäseneksi. Yllättävän paljon on yrittäjiä, jotka eivät tiedä SYT-kassasta vielä mitään. Miltä kassan ensi vuoden minimi-yel-tuloraja vuodessa, 12.500 euroa, tuntuu? - Omalla kohdalla asia on kunnossa, mutta mietin, miten monelle tuo raja on liian korkea. Jos tuloraja jää tämän summan alle, yrittäjähän on pelkästään Kelan peruspäivärahan varassa. Siinä ei ole mitään mahdollisuutta sairastuttuaan tulla toimeen, tai palkata itselleen sijaista yritykseen. Monelle tämä voi olla kauhun paikka, pelkää Jönkkäri. Vuonna 2007 Jönkkäri valittiin valtakunnalliseksi yrittäjänaiseksi. Valintaperustelujen mukaan Jönkkäri on pystynyt toimimaan menestyksekkäästi alalla, jonka markkinat keskittyvät lähes kokonaan isoille toimijoille. Matkojen myynti netin kautta on entisestään vaikeuttanut alan vuutta. kannatta- Porin Yrittäjänaisten mukaan Jönkkärin yrittämisen salaisuus on sitkeys, optimistinen asenne, riskinottokyky ja vahva usko omaan tekemiseen. Matkailu tuo kasvua Matkailuala on laajasti ottaen yksi harvoja toimialoja, joka kasvaa vaikka taloudellisesti nyt eletään haastavia aikoja. Matkailun merkitys maailmalle ja Suomelle kasvaa vuosi vuodelta. - Valtiovallan pitäisi panostaa matkailualalle enemmän, eikä puhua siitä vain juhlapuheissa. Matkailupalvelujen järjestäminen voi tuoda työtä ja yrittäjyyttä myös harvaanasutuille alueille, korostaa Suomen matkatoimistoalan liiton puheenjohtaja Kirsi-Marja Salonen. Hänen mukaansa Suomen matkailualan kehittäminen on otettava selkeästi esille uuden hallituksen hallitusohjelmassa ensi keväänä. - Realistisena tavoitteena voidaan pitää maamme matkailutuottojen moninkertaistamista. Tämä edellyttää aktiivista yhteistyötä matkailualan eri toimijoiden kanssa, muistuttaa yrittäjä Salonen, joka pyörittää Matkatoimisto Heta Oy:tä Turussa yhdessä tyttärensä kanssa. 7
Ajatuksia Arkadianmäeltä Yksinyrittäjien aseman petraaminen uuden hallituksen asialistalle Yrittäjien sosiaaliturvan parantaminen nousee esille ensi keväänä uudessa hallitusohjelmassa. Pramille nostetaan ainakin yrittäjäpuolison asema, helpompi tilipohjainen kirjanpito ja yrittäjän tulotakuu. Teksti: Sanalinna: Pauli Komsi esimerkiksi veroprosentti ja sosiaaliturva eläisivät tosiasiallisten kuukausitulojen mukaan. Näin veromätkyjä ei enää tulisi, eikä Kelan asumistuen takaisinperintää tapahtuisi. - Samalla raportointivelvollisuus vähenisi. Viranomaiset vaihtaisivat tietoja keskenään sen sijaan, että yrittäjän tarvitsisi raportoida tietoja muuttuneista tuloistaan eri viranomaisille, sanoo Alanko-Kahiluoto. Vihreiden ryhmäpomo toivoo, että yrittäjän ja itsensä työllistäjän työttömyys- ja eläketurvaa yhdenmukaistetaan palkansaajan sosiaaliturvan kanssa. Tämä on yksi heidän hallitusohjelmatavoite keväällä 2015. - Puutteet sosiaaliturvassa aiheuttavat sen, ettei siirtyminen palkansaajasta yrittäjäksi aina kannata. Yrittäjäksi ryhtyminen on edelleen sosiaaliturvariski myös yrittäjän samassa taloudessa asuvalle perheenjäsenille. Siksi tarvitaankin aika nippu uudistuksia. Alanko-Kahiluoto luetteleekin kuuden kohdan listan, joilla edistetään yrittäjien sosiaaliturvaa: Raportointivelvollisuudet nakertavat yrittäjien työpanosta kohtuuttomasti. Vaadimme yrittäjärauhaa pienyrittäjille, sanoo vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto. Vihreiden eduskuntaryhmän kesäkokous nosti elokuussa esille varsinkin yksinyrittäjien vaikean aseman raskaan hallintobyrokratian alla. Vihreät vaativatkin yrittäjärauhaa yrittäjille. - Yrittäjät tarvitsevat lisää turvaa, vähemmän byrokratiaa. Yrittäjien on saatava keskittyä työhönsä ilman jatkuvaa huolta toimeentulosta. Yrittäjärauha paranee kun poistetaan yrittäjien sosiaaliturvan aukot ja turha byrokratia, lataa helsinkiläinen kansanedustaja, vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto. Byrokratian vähentämiseksi Alanko-Kahiluoto haluaa, että kansallisen tulorekisterin käyttöönottoa kiirehditään. - Keskitetty tulorekisteri keräisi tiedon henkilön kaikista tuloista, mukaan lukien sosiaalietuudet. Tulojen ennustettavuus paranisi, sillä Yrittäjän työttömyys- ja eläketurvan sekä sairasloman omavastuuaikaa lyhennetään. Yrittäjän puolison työttömyysturvan epäkohdat poistetaan. Palkansaajan työssäoloehdon täyttävän yrittäjän perheenjäsenen, joka ei omista yrityksestä mitään, pitää saada palkansaajan työttömyysturva. Yrittäjän työttömyysturvan parantamiseksi myyntivoiton jaksotuksesta työttömyysturvassa luovutaan. YEL-järjestelmän epäkohdat korjataan. Parannetaan yrittäjien asumistukea. 8 -kassa
Yksityiselle elinkeinonharjoittajalle annetaan oikeus vähentää sairaan lapsen hoitajan palkka yrityksen verotuksessa. Tulotakuulla lisää yrittäjiä Suomeen Suurin osa uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Siksi valtion kannattaa Alanko-Kahiluodon mukaan tukea uuden yritystoiminnan syntymistä. Liian moni yritystoiminnasta kiinnostunut elää työnsä sijasta työttömyysturvalla, koska pelko työttömyysturvan menettämisestä estää tilaisuuksiin tarttumisen. - Tilanteen korjaamiseksi uudelle yrittäjälle pitäisi säätää tulotakuu. Tämä takuu turvaisi yrittäjän elannon yrityksen alkuvaiheessa ja madaltaisi yrittäjäksi lähtemisen kynnystä. - Tulotakuuta myönnettäisiin yksinyrittäjälle TE-toimiston päätöksellä vuodeksi kerrallaan. Yrittäjän tulotakuuta voisi hakea myös, kun yritystoiminta käynnistetään uudestaan pidemmän hoitovapaan, opiskelun tai sairauden jälkeen. Yrittäjän tulotakuu voisi Alanko-Kahiluodon mukaan olla nykyisen starttirahan suuruinen (n. 740e/kk) ja se pienenisi tulojen kasvaessa. Tulotakuu olisi eräänlainen yksinyrittäjän perustulo, ja se korvaisi nykyisen starttirahan. Yrittäjäpuolison turva kuntoon Myös kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Arto Satonen haluaa parantaa yrittäjien sosiaaliturvaa. - Työttömyysturva kaipaa edelleen yksinkertaistamista, vaikka askeleita siihen suuntaan onkin jo otettu. Yksinkertainen ja luotettava sosiaaliturva antaa varmuutta lähteä yrittäjäksi. - Suurempaa varmuutta antaisi yrittäjän ja hänen puolisonsa sosi- syty aaliturvan saaminen samalle tasolle kuin muilla suomalaisilla, muistuttaa itsekin yrittäjätaustaa omaava Satonen. Hän esittää uuteen hallitusohjelmaan konkreettisen tavoitteen, jolla lisätään yrittäjyyttä Suomessa. - Poistetaan verotuksen tulolähdejako elinkeinotoiminnan, maatalouden ja henkilökohtaisen toiminnan tulolähteen väliltä. Tämä vähentäisi yrittäjäksi ryhtymisen riskiä, kun yritystoiminnassa mahdollisesti syntyneitä tappioita voisi myöhemmin vähentää palkkatulojen verosta. Verotuksesta tulisi tällä tavalla Satosen mukaan ennakoitavampaa ja yksinkertaisempaa. Samalla tarpeeton verosuunnittelu vähenisi. Keskusta haluaa yrittäjävähennyksen Kaikki tulot samalle viivalle, jotta mahdollisia yritystappioita voisi vähentää myös palkkatuloista, vaatii kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen. Keskusta haluaa pienyritysten kirjanpidon tiliotepohjaiseksi. Kansanedustaja Annika Saarikko (kesk) toivoo myös toiminimiyrittäjille verovähennystä. Yrittäjyydestä pitää Keskustan mielestä tehdä houkutteleva vaihtoehto. Se edellyttää kilpailukykyistä veropolitiikkaa ja sosiaaliturvaa yrittäjille. Myös epäonnistuminen pitää puolueen mielestä sallia ja yrittäjällä on oltava oikeus uuteen alkuun. Keskusta kokosi viime kesänä 101 konkreettista ehdotusta byrokratian vähentämiseksi ja normitulvan purkamiseksi. Yksi esityksistä koskettaa erityisesti yksinyrittäjiä, kun puoleen mielestä mikroyritysten kirjanpito pitäisi mahdollistaa tiliotepohjaiseksi. - Keskusta katsoo, että meidän on kyettävä huolehtimaan yrittäjien eläketurvasta ja oltava valmis tekemään parannuksia nykyiseen YELlakiin, sanoo Keskustan varapuheenjohtaja, turkulainen kansanedustaja Annika Saarikko. Verotukseen on Saarikon mielestä otettava käyttöön yrittäjävähennys. - Liikkeen- ja ammatinharjoittajille, henkilöyhtiöiden osakkaille sekä maa- ja metsätalouden harjoittajille on annettava vastaavantasoinen verohuojennus, kuin mitä osakeyhtiöt saivat yhteisöveroalennuksena. - Vähennys pitäisi olla viisi prosenttia pienten yritysten elinkeinotoiminnan yritystulosta. Yrittäjävähennys varmistaisi erimuotoisille yrityksille tasapuolisen kohtelun. 9
Muista vakuuttaa itsesi oikeasta työtulosta. Lue edes tämä Kassan jäsenen muistilista Tiesithän että, jäsentietomuutoksista ilmoittaminen on aina kassan jäsenen vastuulla. Kassan jäsenten tulee itsenäisesti huolehtia esim. vakuutustasojen ja yhteystietojen muutoksista. Jäsenen tulee myös huolehtia, että hän on vakuuttanut itsensä oikeassa kassassa. Jos toimit päätoimisena palkansaajana, kannattaa sinun vaihtaa palkansaajakassan jäseneksi. Seuraaville sivuille olemme koonneet asioita, jotka jokaisen jäsenen olisi hyvä tiedostaa. Olethan muistanut päivittää vuoden 2014 työtulosi? Oletko vakuuttanut itsesi oikesta työtulosta? Oletko YEL-, MYEL- vakuutettu yrittäjä vai TyEL-vakuutettu osaomistaja tai yrittäjän perheenjäsen? Kassan jäsenenä voit itse valita työttömyysturvasi vakuutustason. Valitsemasi vakuutustaso saa olla enintään eläkevakuutuksesi (YEL,MYEL tai osaomistajan/perheenjäsenen TyEL-vuosipalkan) vahvistetun vuosityötulon suuruinen ja sen pitää olla vähintään 8.520 euroa vuodessa (vuonna 2015 12.500 /v) kerryttääkseen yrittäjän työssäoloehtoa. Vakuutustasoa ei siis kannata ottaa suurempana kuin todellinen YEL-, MYEL- vuosityötulosi tai Ty- EL- palkkasi on. Työtulosi muuttuessa kannattaa sinun muuttaa myös kassaan valittua tasoa. Huomioithan, että muutokset tulee aina tehdä kirjallisesti esim. sähköpostilla osoitteeseen neuvonta@syt.fi tai netissä http://www.syt.fi/index.php/fi/tyotulonmuutos 1. YEL- ja MYEL-vakuutettu yrittäjä 10 YEL- tai MYEL-vakuutuksen vuosityötulo on enimmäismäärä, jonka mukaan yrittäjä voi vakuuttaa itsensä SYT-kassassa. YEL- ja MYEL- vakuutetulla ratkaisevaa on vakuutusyhtiön kanssa sovittu laskennallinen työtulo. YEL-ja MYEL-työtuloja ei voi lain mukaan laskea yhteen työttömyyskassan vakuuutasoa valittaessa. Työtuloon eivät vaikuta osingot tai yksityisotot, eikä myöskään verotuksessa vahvistettu ansiotulo. Lisätietoja YEL- ja MYEL-vakuutuksestasi saat eläkeyhtiöstäsi. 2. TyEL-vakuutettu osaomistaja tai perheenjäsen TyEL-vuosipalkka on enimmäismäärä, jonka mukaan yrittäjä voi vakuuttaa itsensä SYT-kassassa. TyELvakuutetulla tämä tarkoittaa todellisuudessa maksettuja eläkevakuutuksen alaisia palkkoja. Jos teet vakuutustason muutoksen sähköpostitse tai kirjeitse niin kirjoita viestiisi Nimesi ja puhelinnumerosi Syntymäaikasi tai jäsennumerosi Uusi vakuutustasosi ja mistä alkaen se on voimassa Takautuvasti muutos voidaan tehdä vain kuluvan vuoden osalta. Voit tarkistaa tämänhetkisen vakuutustason jäsenmaksulaskuistasi tai kassan easioinnista. Oletko sairaus- tai vanhempainlomalla, hoitovapaalla tai opiskelija? Onko työtulosi alle 8.520 euroa vuodessa? Hae jäsenmaksuvapautusta Mahdollinen jäsenmaksuvapautus voidaan myöntää yli kuukauden kestävän sairausloman, vanhempainloman, hoitovapaan tai päätoimisen opiskelun takia. Jäsenmaksusta voi vapautua myös siltä ajalta, jolloin yrittäjän eläkevakuutuksen työtulo on yritystoiminnan vähenemisen johdosta laskettu alle lain vaatiman olennaisen yrittäjyyden vähimmäistason (8.520 e/vuosi). Vapautus alkaa seuraavasta täydestä kalenterikuukaudesta. Tee hakemus sähköpostilla neuvonta@syt. fi, faksilla numeroon (09) 622 4840 tai postitse osoitteeseen SYT, PL 999, 00101 Helsinki. Liitteeksi tarvitaan todistus Kelan tai vakuutusyhtiön maksamasta päivärahasta (älä lähetä lääkärintodistusta) tai todistus oppilaitokselta kouluun hyväksymisestä ja opintojen arvioidusta kestosta. Ilmoita kirjallisessa hakemuksessa nimi ja puhelinnumero syntymäaika tai jäsennumero tilinumero jäsenmaksun mahdollista palauttamista varten. Palautus koskee vain kuluvan vuoden jäsenmaksuja. Jäsenmaksuvapautukseen oikeuttavalta ajalta ei kerry yrittäjän työssäoloehtoa. Ilmoita osa-aikaeläkkeelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäämisestä SYT-kassaan Jos jäät osa-aikaeläkkeelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle ilmoita siitä kassaan. Osa-aika- tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevan yrittäjän jäädessä työttömäksi hänen päivärahansa määräytyy pääsääntöisesti ennen eläkettä vallinneen tilanteen mukaisesti. Edellytyksenä on, että jäsen on täyttänyt 18 kuukauden mittaisen yrittäjän työssäoloehdon eläkkeen alkamiseen mennessä. Kassan jäsenmaksut määritetään eläkkeen alkamishetken puolitetun/ alennetun YEL- työtulon perusteella. Jos eläkkeen alkamishetken YEL- työtulo on alle 8.520 euroa vuodessa, määritellään SYT-kassan jäsenmaksut kuitenkin tältä tasolta. Oikean jäsenmaksutason määrittämiseksi tarvitsemme vakuutusyhtiön todistuksen, josta selviää milloin osa-aikaeläke/ osatyökyvyttömyyseläke on alkanut eläkkeen alkamishetken YELtai MYEL- vuosityötulo -kassa
Henkilöt (osaomistajat ja yrittäjän perheenjäsenet), jotka eivät kuulu YEL- tai MYELvakuutuksen piiriin, ilmoittavat TyEL- vuosipalkan. Lähetä skannattu vakuutusyhtiöntodistus sähköpostitse neuvonta@ syt.fi, postita se osoitteeseen SYT, PL 999, 00101 Helsinki tai faksaa todistus numeroon (09) 622 4840. Ilmoita myös puhelinnumerosi, jotta voimme tarvittaessa kysyä lisätietoja. Yrittäjästä palkansaajaksi Työttömyyskassa kannattaa aina valita päätoimen mukaan. Jos siirryt yrittäjätyöstä palkkatyöhön sinun kannattaa liittyä palkansaajan työttömyyskassaan, koska SYT-kassassa ei voi kerryttää palkansaajan päivärahaoikeutta. Palkansaajan työssäolo- ja vakuutusehto on nykyisin 26 viikkoa (6kk). Jos siirryt palkansaajakassaan niin varmista, että jäsenmaksusi meillä on kunnossa eropäivään saakka. Maksut ovat kunnossa, kun olet maksanut jäsenmaksulaskusi on eropäivään asti. Jotta kerryttämäsi ansioturva säilyy voimassa kassasta toiseen siirtyessäsi, kassajäsenyyksien väliin ei saa jäädä yli kuukauden vakuuttamatonta jaksoa Yrittäjäkassassa kerrytetty päivärahaoikeus säilyy myös palkansaajakassassa. Lisätietoja palkansaajakassoista www.tyj.fi Työttömyysturvassa yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka on YEL- tai MYELvakuutusvelvollinen (poislukien apurahansaaja) syty työskentelee (ilman johtavaa asemaa) osakeyhtiössä josta hän itse, hänen perheensä (tai hän yhdessä perheensä kanssa) omistaa vähintään 50 % (tai jossa hänellä/heillä on muutoin vastaava määräysvalta). Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän puoliso, sekä yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva avopuoliso, lapset ja vanhemmat. Henkilön katsotaan olevan johtavassa asemassa yrityksessä, jos hän on osakeyhtiön toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen tai jos hän osakeyhtiössä tai muussa yrityksessä tai yhteisössä on vastaavassa asemassa. Pienissä yrityksissä ja yhteisöissä, joissa omistus jakaantuu tasaisesti, johtava asema voi muodostua myös (henkilön muodollisesta asemasta riippumatta) pelkän omistamiseen liittyvän määräysvallan kautta. Käytännössä työttömyysturvan kannalta olennaista päätösvaltaa käyttää tällöin yrityksen tai yhteisön osakkaiden tai jäsenten kokous. Siten esimerkiksi osuuskunnassa, jossa on enintään kuusi jäsentä ja kunkin jäsenen omistus on siten yli 15 %, on kaikkia osuuskunnan jäseniä pidettävä yrittäjinä. Huom! Mikäli yhtiömiehen päätösvaltaa ei ole yhtiömiesten sopimuksella olennaisesti rajoitettu, henkilöyhtiön (käytännössä avoimen ja kommandiittiyhtiön) jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä katsotaan lähtökohtaisesti aina olevan vähintään 50 % vastaava määräysvalta (vaikka yhtiömiehiä olisi esim. 3-6). Tämä johtuu siitä että, ellei henkilöyhtiön yhtiösopimuksessa ole muuta sovittu, henkilöyhtiön jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä yleensä on oikeus ryhtyä yhtiötä koskeviin hallintotoimiin, oikeus edustaa yhtiötä ja lisäksi kielto-oikeutensa nojalla oikeus kieltää toista yhtiömiestä ryhtymästä yksittäiseen toimenpiteeseen. Mikäli yhtiösopimuksessa ei ole muuta sovittu, on olennaiset päätökset yleensä tehtävä yhtiömiesten yksimielisillä päätöksillä. Tästä johtuen myös vastuunalaisen yhtiömiehen puoliso, joka työskentelee yhtiössä yleensä katsotaan yrittäjäksi. Jos sairastut, hae sairauspäivärahaa Kelasta Työkyvytön yrittäjä voi saada Kelasta sairauspäivärahaa YELtyötulojensa perusteella, kun hänellä on työkyvyttömyyden alkamispäivänä voimassa pakollinen tai vapaaehtoinen yrittäjien eläkelain (YEL) mukainen eläkevakuutus. Yrittäjän sairauspäiväraha alkaa neljäntenä päivänä sairastumisesta. Päivärahan perusteena on tavallisimmin viimeksi vahvistetun verotuksen YEL- työtulo, jonka Kela saa verottajalta suoraan. Vuonna 2014 käytetään vuoden 2012 verotietoja. Jos yrittäjä on korottanut verotuksen jälkeen YEL- työtuloaan, hän voi esittää kuuden kuukauden tulona korotetun työtulonsa. YEL- vakuutetulla sairauspäivärahan omavastuuaika on sairastumispäivä ja kolme seuraavaa arkipäivää. Muutoinhan omavastuuaika olisi sairastumispäivän lisäksi 9 arkipäivää. Nämä ns. YELpäivärahapäivät ennen varsinaista sairauspäivärahan alkamista eivät kerrytä sairauspäivärahan enimmäismaksuaikaa, joka on enintään 300 arkipäivää. Lisätietoja: www.kela.fi Yrittäjäksi katsotaan myös Ty- EL-vakuutuksen piiriin kuuluva osaomistaja/perheenjäsen, jos hän työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä josta hän itse omistaa vähintään 15 %, tai josta hänen perheensä (tai hän yhdessä perheensä kanssa) omistaa vähintään 30 % (tai jossa hänellä/heillä on muutoin vastaava määräysvalta). Pidäthän osoite- ja yhteystietosi ajan tasalla. Käy katsomassa omat tietosi easioinnissa www.syt.fi easioinnin käyttäminen on helppoa. Mene osoitteeseen www.syt.fi ja klikkaa kohtaa easiointi Kirjaudu sisään henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla klikkaamalla oman pankkisi logoa Nyt pääset katselemaan ja muuttamaan jäsenrekisterissämme olevia tietojasi. Jos sinulla ei ole vielä tunnuksia, saat ne pankistasi. 11
syty Laskutuspalvelu on ratkaisu yhteiskunnalliseen ongelmaan. On paljon väestöryhmiä, jotka eivät välttämättä kykene perustamaan yritystä, kuten maahanmuuttajat, verovelalliset ja luottohäiriöiset, sanoo Eezy osuuskunnan tiedottaja Jouni Valta. - Jos kevytyrittäjä on ollut palkansaaja ja saa nyt työttömyysetuuden palkansaajan työttömyyskassasta, jatkuu päivärahan saaminen pääsäännön mukaan osittain soviteltuna päivärahana jonkin aikaa. Pidemmällä tähtäimellä kevytyrittäjän olisi syytä selvittää oma tilanteensa, ettei hän menetä työttömyysturvaoikeuttaan, muistuttaa SYT-kassan kassanjohtaja Merja Jokinen. Hänen mukaansa tässä on vähän kaksinainen tilanne. - Jos henkilöllä jo on oikeus työttömyysturvaan, niin sitä ei pääsääntöisesti menetä kevytyrittäjyydellä. Toisaalta kevytyrittäjyystyö ei tuo siihen uutta turvaa. - Jos taas henkilöllä ei ole aiempaa työttömyyskassataustaa, niin hän ei pääse työttömyyskassan jäseneksi vain omaa työtä tekemällä laskutuspalvelussa, selvittää Jokinen. Palkansaajakassan jäsenyysaika kerryttää työssäoloehtoa vain palkkatyöllä ja yrittäjäkassassa aikaa tulee vain yritystoiminnalla. Oma työ ei kerrytä uutta työssäoloehtoa kummassakaan kassassa. Laskutuspalveluilla jo tuhansia käyttäjiä Kevytyrittäjä voi olla tyhjän päällä työttömyysturvassa Laskutuspalvelut yleistyvät ja kevytyrittäjyys lisää suosiotaan. Työttömyysturvajärjestelmässä kyse on kuitenkin ns. omasta työstä, joka ei kerrytä oikeutta työttömyyspäivärahaan, koska työtä ei tehdä yrittäjäasemassa eikä työntekijänä. 12 Kevytyrittäjyys on uusi toimintamalli yrittäjyyden ja palkansaajan välillä. Näitä kevytyrittäjyyttä tarjoavia laskutuspalveluita on Suomessa jo yli 20. Alan suurin toimija on osuuskuntataustainen Eezy. Sillä on yli 10.000 verkkopankin kautta rekisteröitynyttä käyttäjää ja liikevaihtoa 22 miljoonaa euroa (vuosi 2013). Yksi syy laskutuspalvelujen suosioon on yrityksen pyörittämiseen liittyvän byrokratian määrä, josta kaikesta voi välttyä siirtämällä paperirumban ulkopuoliselle. Talouden taantuma ja irtisanomiset ovat johtaneet tilanteeseen, että yhä useamman työikäisen on työskenneltävä yrittäjämäisessä tilassa. Laskutuspalvelujen suosio on kasvanut nopeasti ja tänä päivänä näitä ns. kevytyrittäjiä saattaakin syntyä jo enemmän kuin toiminimiä. - kassa
Miten neuvotte asiakkaita työttömyysturva-asioissa? - Saamme päivittäin useita kysymyksiä koskien työttömyysturvaa. Kysymysten suuri määrä johtuu siitä, ettei työvoimatoimistoista eikä työttömyyskassoista aina löydy riittävästi asiantuntemusta vastata laskutuspalvelujen kautta tehtävän työn työttömyysturvaa koskeviin kysymyksiin, sanoo Eezy osuuskunnan toinen omistaja ja tiedotusvastaava Jouni Valta. Laskutuspalvelun kautta toimivan henkilön työttömyysturva on Vallan mukaan yksiselitteinen. - Henkilöt työllistyvät omassa työssään, laskutuspalvelun ollessa verotuksellisesti heidän työnantajansa. Omassa työssään työllistyvälle maksettu palkka ei kerrytä työttömyysturvan työssäoloehtoa. Henkilö voi kuitenkin saada täyttä tai soviteltua ansiosidonnaista ansiopäivärahaa, mikäli henkilö on sitä kerryttänyt aikaisemmissa työsuhteissaan. SLP Groupin Olli Kopakkala. SLP Group osuuskunnan Ukko-sivusto on laskutuspalvelualan yksi kasvava yritys. Sen markkinointivastaava Olli Kopakkala kertoo, että työttömyysturva-asioissa he pyytävät yleensä ensin kääntymään oman TE-toimiston puoleen. - Käytännöt tuntuvat vaihtelevan jopa eri toimistojen mukaan, joten emme voi ottaa kantaa käyttäjän työttömyysturvaan liittyvissä asioissa, sanoo Kopakkala. syty Miten hyvin asiakkaanne tuntevat palkansaajan/ yrittäjän työttömyysturvakysymykset? - Melkoisen heikosti. Mutta opastamme käyttäjiä karikoiden ohi myös näissä asioissa, valottaa Kopakkala. - Olemme koonneet ukko-verkkosivustollemme laajan tietopankin, jossa kerrotaan vastaukset lukuisiin kysymyksiin, alkaen aina netto- ja bruttopalkan eroista. Laskutuspalvelun kautta työskentelevän työttömyysturvaan saatiin Eezyn Jouni Vallan mukaan selvyyttä vasta viime vuonna. - Tietoa löytyy jonkin verran, mutta ei laskutuspalvelun kautta, eli omassa työssään työllistyvän työttömyysturvasta. Tämä johtuu siitä, että tilanne työttömyysturvan suhteen ratkaistiin vasta viime vuonna. Tätä ennen oli työttömyysviranomaisten sekä työttömyyskassojen suhtautuminen melko sattumanvaraista ja niiden päätökset ennalta arvaamattomia, sanoo Valta. Olette merkittävä ponnahduslauta yrittäjyyteen, miten neuvotte palkansaajasta yrittäjätielle lähteviä? - Pääasiassa kehotamme heitä kääntymään yrityksen perustamisasioissa oman kunnan ELY-keskuksen puoleen, sanoo Kolpakkala - Monet käyttäjämme päätyvät palvelumme kautta perustamaan oman yrityksen tai palkkatöihin asiakasyritykseen. Autamme työn hinnoittelussa neuvomalla, että oma palkka kannattaa kertoa noin 1,7:llä, jotta laskutuksessa on huomioitu työnantajamaksut ja palkan sivukulut. Eezyn Valta taas kiistää yrittäjäksi siirtymisen vilkkauden. - Huomattava määrä henkilöitä on tietoisesti valinnut meidät yritysmuodokseen. Suurin osa palvelumme käyttäjistä ei siis pidä meitä ponnahduslautana oikeaan yrittäjyyteen, vaan he pitävät meitä itselleen sopivimpana tapana toimia yrittäjänä. - Kokonaan itsenäiselle yrittäjätielle lähteviä on huomattavan vähän. Tämä on yllättänyt meidät, odotimme huomattavasti useamman siirtyvän jossain vaiheessa toimimaan oman yrityksen kautta, paljastaa Valta. - Suurin osa näistä perustaa oman yrityksen kertomatta aikeistaan meille, joten he eivät myöskään saa neuvontaa tässä asiassa. Muutoinkin koemme, ettei yritysneuvonta ole Eezyn tehtävä. Mihin palvelunne suosio perustuu? - Menestyksemme takana on ratkaisun tarjoaminen yhteiskunnallisen ongelmaan. Ennen palveluamme oli itsensä työllistäjän rekisteröitävä itselleen toiminimi tai perustettava yritys, ja tämän myötä siirryttävä palkansaajan statukselta yrittäjäksi kaikkine velvollisuuksineen. Kuitenkaan läheskään kaikki itsensä työllistäjät eivät halua toimia myös yrityksen omistavina yrittäjinä, vaan he haluavat vain toimia itsenäisinä työnsuorittajina omalla alallaan, painottaa Valta. - Yleensä he toimivat aloilla, joilla työn luonne vaatii laskuttamista, jolloin on pitänyt perustaa yritys. Yrityksen perustamisen myötä tulevat aina myös yrittäjän riskit ja velvollisuudet, niinpä kynnys lähteä yrittäjäksi onkin ollut monelle liian korkea. - On myös huomattava määrä henkilöitä, joille yrityksen perustaminen ei edes onnistu esim. luottohäiriöiden vuoksi. Meillä on myös paljon maahanmuuttajia, joille oman yrityksen kautta toimiminen saattaa olla hankalaa puutteellisen kielitaidon vuoksi, kertoo Valta. Myös Kopakkala uskoo palvelukonseptin helppouteen. - Palvelumme on yksinkertainen. Tarjoamme käyttäjillemme mahdollisuuden toimia vapaasti, mutta samalla kaikkien lakien mukaan. Käyttäjämme voivat olla varmoja, että verot ja vakuutusmaksut maksetaan aina ajallaan ja oikean kokoisena. 13
syty Yrittäjä voi kuulua väärään kassaan Yritystoiminnan aloittaminen kannattaa ilmoittaa heti omaan palkansaajakassaan, jotta ei maksa turhasta väärään kassaan. 14 Monet yrittäjät ovat palkansaajakassojen jäseniä, vaikka heidän pitäisi olla yrittäjäkassassa. Väärän kassan jäseniä on ainakin satoja, ehkä jopa tuhansia. Väärien kassojen jäsenet maksavat jäsenmaksuja, mutta heillä ei ole oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan kuin poikkeustapauksissa. Väärän kassan ongelma paljastuu ikävästi yleensä juuri silloin kun työttömyyskassasta haetaan apua. Erityisesti osaomistajat tai perheenjäsenet, jotka työskentelevät puolisonsa kokonaan omistamassa yrityksessä, eivät useinkaan miellä itseään yrittäjiksi. Henkilö voi siis olla TyEL-vakuutuksen piirissä, vaikka työttömyysturvassa hänet luokiteltaisiinkin yrittäjäksi. Väärän kassan ongelmaan on törmätty myös Yleisessä työttömyyskassassa eli YTK:ssa. Ja tässä tapauksessa tuo y-kirjain tarkoittaa yleistä eikä yrittäjää, minkä moni voi helposti sekoittaa. Parin viime vuoden tilaston mukaan YTK on tehnyt yrittäjyyden perusteella kielteisiä jäsenyyspäätöksiä noin 200 vuodessa. Yrittäjyyden perusteella erotetaan tai kirjataan eronneeksi myös noin 200 jäsentä vuodessa. - kassa
syty - Suhteutettuna YTK-kassan suureen jäsenmäärään, lähes 350.000, nämä määrät ovat melko pieniä. Kuitenkin jokainen henkilö, joka jää ilman ansioturvaa siitä syystä, että on vakuuttanut itsensä väärässä työttömyyskassassa, on liikaa, sanoo Loimaalla työskentelevä YTK:n toimitusjohtaja, VT Auli Hänninen. YTK:n liittymislomakkeessa kysytään tarkasti yritystoiminnasta, omistuksesta ja perheenjäsenen omistuksesta. - Jos näihin kohtiin ilmoitetaan jotakin yritystoimintaan viittaavaa, selvitämme asiaa ennen jäsenyyden hyväksymistä tai hylkäämistä, kertoo Hänninen. Hänen mukaansa jokainen YTK:hon liittynyt jäsen saa postitse Jäsenyyden ABC:n, jossa kerrotaan perusasiat työttömyyskassan jäsenyydestä. Tässä oppaassa kerrotaan myös siitä, että YTK on palkansaajakassa ja yrittäjät voivat vakuuttaa itsensä yrittäjäkassassa. - Ongelmana ovat ne jäsenet, jotka jäsenyyden aikana aloittavat yritystoiminnan, eivätkä ole asiasta yhteydessä YTK:hon. Heitä ei saa oikein millään tavalla kiinni, huokaa Hänninen. - Jos jäsen on YTK:hon yhteydessä, hänelle kerrotaan mahdollisuudesta liittyä yrittäjäkassaan tai säilyttää palkansaajakassan jäsenyys enintään 18 kuukauden ajan. Suosittelemme kuitenkin niin nettisivuilla kuin asiakaspalvelussakin sitä, että jäsen siirtyisi heti yrittäjäkassaan, koska vain yrittäjäkassan jäsenenä voi kerätä yrittäjän työssäoloehtoa. Vasta päivärahaanomus paljastaa Työttömyysturvalaki on vanhentunut, koska se ei huomio työelämän rajua muutosta. YTK-kassan toimitusjohtaja Auli Hännisen mielestä yhdistelmävakuutusmallia pitäisi selvittää, koska yhä useampi tekee lomittain joko palkka-, yritys- tai näiden välimaastossa olevia töitä. Myös akavalaisen 195.000 jäsenen IAET-kassassa väärän kassan ongelma paljastuu usein vasta päivärahaanomuksen yhteydessä. - Emme törmää ennen päivärahan käsittelyä kovin usein tapauksiin, että henkilö on väärässä kassassa. Tällaisia tapauksia on joitakin vuodessa ja kyseessä ovat tilanteet, jossa henkilöt ryhtyvät yrittäjiksi jossain vaiheessa meillä jo jäsenenä ollessaan, sanoo IAET-kassan viestintävastaava Melina Argillander. - Tiedotamme oikean kassan valinnasta heti jäseneksi liittymisvaiheessa ja yleisesti kotisivuillamme sekä oppaissamme. Päätoimisia yrittäjiä ei juurikaan yritä liittyä meidän kassaamme. Argillanderin mielestä työttömyysturva-asioiden tiedotus on ensiarvoisen tärkeää. IAET-kassalla ei ole omaa jäsenlehteä, mutta kassa tukee liittojensa (mm. Suomen Ekonomiliitto ja Insinööriliitto) tiedotusta kirjoittamalla työttömyysturvaa käsitteleviä artikkeleja liittojensa jäsenlehtiin. Työelämän muutos huomioon turvassa YTK:n Hännisen mielestä työttömyysturvalaki on jäljessä nykyisen työelämän kehityksestä. Vielä 15 vuotta sitten työtä tehtiin huomattavan paljon enemmän perinteisesti palkansaajana tai yrittäjänä. Urat olivat myös pidempiä kuin nykyisin. - Tällä hetkellä työura voi muodostua hyvinkin limittäin kulkevista palkansaajatöistä, yrittäjätöistä sekä töistä, jotka eivät ole kumpaakaan, kuvaa Hänninen. - Työttömyysturvalain pitäisi tunnistaa tämä kehitys ja vakuuttaminen työttömyyden varalle pitäisi onnistua niin, että siinä pystyy yhdistämään erilaisilla tavoilla tehtyä työtä. Tietynlaista yhdistelmävakuutusta pitäisi Hännisen mielestä selvitellä ja siinä pitäisi huomioida myös erilaiset palkansaajan ja yrittäjyyden välimaastossa tehtävät työt. - Tässäkin haasteena on se, miten saamme tiedon siitä, mistä ja millä tavalla jäsen on tulonsa hankkinut. Tämä vaatisi tietojärjestelmien kehittämistä ja automaattisen tietojen siirron lisäämistä, jolloin esimerkiksi eläkevakuutuksen muuttumisesta tulisi työttömyyskassaan heti tieto, sanoo Hänninen. 15
Mitä teen jos jään työttömäksi? Voiko yrittäjä olla työtön? Tähän on yksinkertainen vastaus: kyllä. Yrittäjällä on oikeus päivärahaan, kun hän on täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon ja on lopettanut yritystoimintansa todisteellisesti. Yritystoiminta katsotaan lopetetuksi, kun työskentely on päättynyt ja yritys on myyty, asetettu konkurssiin, selvitystilaan (Huom! Selvitysmiehenä toimiminen saattaa muodostaa esteen päivärahan maksamiselle - ota yhteyttä TE-toimistoon) tai muun kuin osakeyhtiön yhtiömiesten kesken on tehty sopimus yhtiön purkamisesta. Yritystoiminta katsotaan lopetetuksi myös, kun tuotannollinen ja taloudellinen toiminta (sekä työskentely) on päättynyt ja yrittäjä on luopunut eläkevakuutuksestaan, jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakko- ja työnantajarekisteristä ja jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen joko yrityksen poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai yritystoiminnan keskeytymisestä. Yritys saa jäädä kaupparekisteriin. Päivärahaa maksetaan ilman yritystoiminnan lopettamista, jos henkilön työkyky on alentunut pysyvästi ja olennaisesti, jos yritystoiminta on luonnonolosuhteista johtuen kausiluontoista tai jos yrittäjä on palkansaajaan rinnastettava, harvalukuisille toimeksiantajille työskentelevä henkilö, jolla ei ole kiinteää osto- tai myyntipaikkaa tai vastaavaa toimipaikkaa toiminnan harjoittamista varten. Yrittäjä ei voi lomauttaa itseään töiden vähyyden takia, mutta perheenjäsenen lomautus on mahdollista, mikäli yrityksestä on lomautettu perheenjäsenen lisäksi yksi ulkopuolinen työntekijä. Yrittäjän perheenjäsen voidaan lomauttaa ainoastaan jos lomautus on kokoaikainen, ja yrityksestä on lomautettu taikka irtisanottu taloudellisista tai tuotannollisista syistä vuoden tarkastelujakson aikana vähintään yksi työntekijä, joka ei ole yrittäjän perheenjäsen. Kokoaikainen lomautus on sellainen, jossa lomautus kestää yhdenjaksoisesti vähintään kokonaisen kalenteriviikon (ma-su). Lomautus katsotaan kuitenkin kokoaikaiseksi myös tilanteissa, joissa lomautus kestää maanantaista perjantaihin ja sitä seuraa viikonloppu, jolloin henkilö ei yleensä eikä kyseisenä viikkona tee työtä eikä työnantaja maksa palkkaa. Jos työssä tehdään yleisesti työtä myös viikonloppuisin ja/ tai jos työnantaja maksaa viikonlopuiltakin palkkaa, lomautuksen on kestettävä maanantaista sunnuntaihin, jotta se voitaisiin katsoa kokoaikaiseksi. Edellä mainitussa tilanteessa edellytetään lisäksi, että yrittäjän perheenjäsenen omistusosuus on viimeisen kahden vuoden aikana ollut alle 15 % yrityksestä, eikä hänellä ole ollut muutoinkaan vastaavaa määräysvaltaa yrityksessä. Työttömäksi jääneen yrittäjän tulee ilmoittautua Työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi esim. verkossa www.te-palvelut.fi. Paikallinen työvoimaviranomainen antaa kassalle lausunnon yrittäjän työttömyydestä. Kassa ei voi tehdä TE-toimiston lausunnosta poikkeavaa päätöstä. Työttömyysetuuden myöntäminen ja esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon saaminen edellyttää mm. että hakee ja on valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä (myös vaikka olisi osa-aikatyössä, työkyvytön tms.). Työnhakijaksi Ilmoittautumisen jälkeen on tärkeää noudattaa TE-toimiston antamia ohjeita ja päivämääriä työnhaun voimassa pitämiseksi. Työvoimapoliittista lausuntoa varten yrittäjä antaa TE toimistolle selvityksen yritystoiminnan todisteellisesta lopettamisesta (kohta 1) tai päätoimisesti yritystoiminnassa työllistyneen työllistyminen on päättynyt työttömyysturvalain tarkoittamissa tilanteissa (kohdat 2-4). Päivärahaa maksetaan enintään 500 päivän ajan. (kts. s.19) Kun yli 18 kuukautta yrittäjänä toiminut jäsen lopettaa toimintansa, kassan tulee selvittää, jääkö toiminnan lopettamisesta tai myymisestä jäljelle puhdasta myyntivoittoa. Jos myyntivoittoa jää, se siirtää päivärahan maksamisen alkamista. (kts. s.19) 1. Yritystoiminta katsotaan lopetetuksi, kun yritys on myyty yritys on asetettu konkurssiin yritys on asetettu selvitystilaan muun kuin osakeyhtiön purkamisesta on tehty yhtiömiesten kesken sopimus tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättynyt ja yrittäjä on: a) luopunut eläkevakuutuksestaan (YEL, MYEL, TyEL); b) jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakkoperintä- ja työnantajarekisteristä; 16 -kassa
c) jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai yritystoiminnan keskeytymisestä. Huom! Yrityksen jättämisellä kaupparekisteriin ei ole merkitystä arvioitaessa yritystoiminnan lopettamista. 2. Yrityksessä työskentelyn päättyminen Varsinaisen yrityksessä työllistymisen voidaan katsoa päättyneen, mikäli yrittäjän työkyky on alentunut pysyvästi ja olennaisesti. Edellyttää, että yrittäjä on saanut sairauspäivärahaa enimmäisajan 300 päivää ja hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on joko vireillä tai hylätty Palkansaajaan rinnastettavaksi yrittäjä katsotaan silloin, kun hän tekee toimeksiantoja, eli toiminta ei kohdistu suureen yleisöön. Toimeksiantajia voi olla useita, työsuoritus tehdään pääsääntöisesti itse, mutta toimintaa varten yrittäjällä ei saa olla omasta asunnostaan erillisiä toimitiloja. Palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän toimeksiantojen tulee olla päättyneitä, tai jäljelle jääneet toimeksiannot eivät saa työllistää häntä päätoimisesti. Henkilön pitäminen palkansaajaan rinnastettavana yrittäjänä todetaan aina jälkikäteen. Kausiluonteisena pidetään yritystoimintaa, jota on luonnonolosuhteiden takia mahdollista harjoittaa keskimäärin yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan vuodessa. Toiminnan tulee estyä nimenomaan luonnonolosuhteiden takia. Sillä, ettei toiminta ole koko vuotta kannattavaa luonnonolosuhteista johtuen, ei ole asiassa merkitystä. 3. Yrittäjän perheenjäsenen työskentelyn päättyminen Yrittäjän perheenjäsenen (= samassa taloudessa asuva puoliso, lapsi tai vanhempi) työskentelyn päättymisen yrityksessä voi osoittaa: kun työkyky on alentunut pysyvästi ja olennaisesti tai kyseessä on kausiluonteinen yritystoiminta kun perheenjäsen on työllistynyt päätoimisesti enintään 6 kuukauden ajan 2 vuoden tarkastelujakson aikana (=satunnainen työskentely) kun työllistyminen on johtunut siitä, että työllistymistä edistäviin palveluihin tai omaehtoisiin opintoihin liittyvä harjoittelu on järjestetty perheenjäsenen yrityksessä kun tuotantosuunta on lopetettu kun perheenjäsenen on lomautettu. kun työnteko ja palkanmaksu yrityksessä keskeytyy työpaikkaa kohdanneen tulipalon tai poikkeuksellisen luonnontapahtuman vuoksi ja samalla vähintään yhden muun perheen ulkopuolisen työntekijän työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet kun yritystoiminnan harjoittamisen edellytykset ovat pysyväisluontoisesti heikentyneet Yrittäjän perheenjäsentä koskien on hyvä muistaa, että myös perheenjäsen on työttömyysturvalain mukaan yrittäjä, mikäli hän työllistyy perheyrityksessä ja tällöin hänen tulee olla yrittäjän työttömyyskassan jäsen, vaikka hän saa työstään tavallista työeläkelain mukaista palkkaa. Palkansaajakassasta hän voi saada päivärahaa vain, mikäli työ päättyy ensimmäisen 18 kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta/perheyrityksessä työllistymisen aloittamisesta. syty 4. Yritystoiminnan muuttuminen sivutoimiseksi Yritystoiminnan voi osoittaa muuttuneen sivutoimiseksi, kun henkilö on tehnyt vähintään kuusi kuukautta yritystoimintaan liittymätöntä kokoaikatyötä. Työssäoloksi hyväksytään myös esimerkiksi työssäoloehtoon luettava osa-aikatyö. Kehotamme tiedustelemaan TE -toimiston tarvitsemista selvityksistä TE toimistosta! Työvoimahallinnon valtakunnallinen työttömyysturvaneuvonta palvelee arkisin klo 9-17 puh. 0295 020 701, verkossa www.te-palvelut.fi. Yrittäjän työssäoloehto Yrittäjän työssäoloehtoaika (=vähimmäisaika, joka kassassa on oltava jäsenenä ennen kuin päivärahaoikeus syntyy) on vähintään18 kk (15 kk vuonna 2015). Palkansaajasta yrittäjäksi siirtyvällä on yleensä myös ns. jälkisuojaoikeus. Tämä tarkoittaa oikeutta saada päivärahaa yrittäjyyttä edeltäneen palkkatulon perusteella, jos yritystoiminta lopetetaan jälkisuoja-ajan kuluessa. Jälkisuoja-aika yrittäjäksi siirtyvällä on yleensä 18 kk, mutta kuitenkin korkeintaan siihen saakka kunnes yrittäjän työssäoloehto SYT-kassan jäsenyysaikana on täyttynyt. Palkansaajakassasta SYT -kassaan siirtyneiden yrittäjien vakuutus- ja työssäoloehto voi täyttyä jo 12 kuukauden yrittäjyyden jälkeen (jos kassasta toiseen siirtyminen on tapahtunut viimeistään 31.12.2013) ja/tai yrittäjällä voi olla katkeamaton ansiopäivärahaoikeus palkansaajan jälkisuojan perusteella. Jotta jäsenyysaika SYT-kassassa voidaan lukea työssäoloehtoon, yrittäjyyden tulee lain mukaan olla laajuudeltaan olennaista toimintaa. Toiminnan laajuus on olennaista, kun yrittäjän lakisääteisen eläkevakuutuksen perusteena oleva työtulo (YEL-vakuutetuilla vahvistettu työtulo) on vähintään 8.520 /vuosi (vuonna 2015 12.500 /v). Eläkevakuutusmaksujen tulee myös olla maksettu. Huomioithan, että sairaus-, osasairaus- tai äitiyspäiväraha-aika ei kartuta yrittäjän työssäoloehtoa. Työssäoloehto ei myöskään kartu ajalta, jolta henkilö saa kotihoidontukea, työmarkkinatukea, työttömyyspäivärahaa tms. Työssäoloehdon voimassaolo Työmarkkinoilta voi olla poissa ilman laissa mainittua hyväksyttävää syytä enintään kuusi (6) kuukautta menettämättä oikeuttaan työttömyyspäivärahaan = jo kerrytetty 500 päivää / jäljellä olevat 500 päivää. Henkilön katsotaan olleen työmarkkinoilla, jos hän on ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä tai työllistynyt yritystoiminnassa tai omassa työssä työvoimapoliittisessa toimenpiteessä tai työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa Henkilöllä katsotaan olleen hyväksyttävä syy työmarkkinoilta poissaololle sairauden / laitoshoidon / kuntoutuksen asevelvollisuuden / siviilipalveluksen päätoimisten opintojen apurahakauden lapsen syntymän / enintään 3-vuotiaan lapsen hoidon tai muun näihin verrattavan syyn johdosta 17
18 kuukauden aikaraja vaikuttaa moneen yrittäjän työttömyysturvassa. Miten yrittäjän ansiosidonnainen päiväraha määritellään? Yrittäjäpäiväraha määritellään sen vakuutustason perusteella, jonka mukaan yrittäjä on vakuuttanut itsensä SYT-kassassa 18 kuukauden ajan ennen työttömyyttä. Kassaan valittu vakuutustaso ei saa olla suurempi kuin jäsenen lakisääteisen eläkevakuutuksen vahvistettu vuosityötulo (YEL-, MYEL- TyEL). Päivärahan määrittelyssä otetaan huomioon työtulotasojen kuukausikeskiarvo työttömyyttä edeltäneen 18 kuukauden ajalta, jona aikana työtulossa voidaan työttömyysturvalain mukaan ottaa huomioon enintään 20 %:n korotus. Jos kassan työtuloa nostaa enemmän kuin 20 %, korotettua tasoa tulee ylläpitää 18 kuukautta, jotta myös 20 % ylittävä osuus otetaan päivärahan perusteeksi. Jos SYT-kassaan ilmoitettu työtulo on suurempi kuin vahvistettu eläkevakuutustulo, päivärahaa maksetaan eläkevakuutustulon perusteella. Jos taas SYT-kassaan ilmoitettu työtulo on pienempi kuin vahvistettu eläkevakuutustulo, päivärahaa maksetaan SYT-kassaan ilmoitetun työtulon perusteella. Mikäli eläkevakuutustulo ja/tai SYT-kassaan ilmoitettu tulo ovat vaihdelleet, päivärahaa maksetaan työttömyyttä edeltäneen 18 kk:n työtulojen kuukausikeskiarvon perusteella. Palkansaajan päiväraha ja työssäoloehto = jälkisuojapäiväraha Palkansaajasta yrittäjäksi siirtyvällä on yleensä myös ns. jälkisuojaoikeus. Tämä tarkoittaa oikeutta saada päivärahaa yrittäjyyttä edeltäneen palkkatulon perusteella, jos yritystoiminta lopetetaan jälkisuojan aikana. SYT-kassa voi maksaa päivärahaa myös yrittäjyyttä edeltäneen palkkatulon perusteella. Tätä päivärahaa kutsutaan palkansaajan jälkisuojapäivärahaksi. Palkansaajan jälkisuojapäivärahaa maksetaan henkilölle joka ei ole täyttänyt yrittäjän työssäoloehtoa SYT-kassassa, joka on toiminut yrittäjänä alle 18 kuukautta ja jonka palkansaajan työssäoloehto on voimassa Palkansaajan työssäoloehdon pituus on joko 34 tai 26 kalenteriviikkoa. 26 viikon työssäoloehtoa käytetään, jos henkilö on 29.12.2013 jälkeen ollut yhden kalenteriviikon palkansaajan työssäoloehdon täyttävässä työssä. Jos henkilö ei ole työskennellyt palkkatyössä edellä mainituin tavoin, häneen sovelletaan 34 kalenteriviikon työssäoloehtoa. Lisätietoja www. syt.fi Palkansaajakassasta siirtyvä yrittäjä voi siis saada palkansaajasäännösten mukaista päivärahaa, jos yritystoiminta lakkaa ensimmäisten 18 kuukauden aikana, mutta kuitenkin korkeintaan siihen saakka kunnes yrittäjän työssäoloehto SYTn jäsenyysaikana on täyttynyt. 6 kuukauden hyvityksen saaneen jäsenen työssäoloehto voi täyttyä jopa 12 kuukauden yrittäjyydellä ja kassan jäsenyydellä. Päiväraha määritellään aina viimeksi täyttyneen työssäoloehdon mukaisesti. Työssäoloehtohyvitys koskee ainoastaan yrittäjiä, jotka ovat aloittaneet yritystoiminnan viimeistään 31.12.2013 sekä eronneet palkansaajakassasta 31.12.2013 mennessä. Vuoden 2015 alusta yrittäjän työssäoloehto täyttyy 15 kuukauden päätoimisella yritystoiminnalla kassan jäsenyysaikana. Oikeus palkansaajaperusteiseen päivärahaan päättyy yrittäjän työssäoloehdon täytyttyä. Ennen vuotta 2014 yrittäjäksi ryhtyneet ja palkansaajakassasta eronneet henkilöt voivat saada enintään kuuden kuukauden hyvityksen yrittäjän työssäoloehtoon. Palkansaajan työssäoloehto Palkansaajan työssäoloehtoa voi kerryttää vain palkansaajakassan jäsenenä. Palkansaajan työssäoloehdon pituus on 26 kalenteriviikkoa (ennen 34 viikkoa). Työssäoloehtoa kerryttää jokainen kalenteriviikko, jolloin työtä on ollut vähintään 18 tuntia ja työstä on maksettu työehtosopimuksen mukainen palkka (Opetusalalla yleensä 8 tuntia / kalenteriviikko). Työn ei tarvitse olla yhdenjaksoista, mutta työssäoloehdon tulee täyttyä 28 kuukauden mittaisen tarkastelujakson aikana. Tarkastelujakso alkaa pääsääntöisesti siitä päivästä, jolloin henkilön on ilmoittautunut työnhakijaksi. Tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemällä vuodella työttömyysturvalaissa hyväksyttävästä syystä kuten sairauden, alle 3-vuotiaan lapsen hoidon tai päätoimisen opiskelun vuoksi. Työssäoloehdon voimassaolo päättyy henkilön oltua poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta ilman hyväksyttävää syytä tai yritystoiminnan jatkuttua yli 18 kuukautta. Palkansaajan jälkisuojapäivärahaa maksetaan henkilölle: joka ei vielä ole täyttänyt yrittäjän työssäoloehtoa SYT-kassassa; ja joka on toiminut yrittäjänä alle 18 kuukautta; ja jonka palkansaajan 34 viikon tai 26 viikon työssäoloehto on voimassa ja joka on liittynyt SYT-kassaan kuukauden sisällä palkansaajakassasta eroamisesta. 18 -kassa
Palkansaajaperusteisen jälkisuojapäivärahan määrittely Jälkisuojan perusteella maksettava työttömyyspäiväraha lasketaan yrittäjyyttä välittömästi edeltäneen 26 viikon (tai 34 viikon) vakiintuneen palkkatulon perusteella. Vakiintuneeseen palkkaan huomioidaan normaalin kuukausipalkan ja luontoisetujen lisäksi mm. ilta- ja vuorotyölisät ja työajanlyhennyskorvaukset. Palkanmäärittelyssä ei huomioida mm. lomarahaa, lomakorvausta tai työsuhteen päättyessä maksettua kertakorvausta. Jos henkilö on saanut palkansaajakassasta työttömyyspäivärahaa ennen yrittäjyyden aloittamista, eikä työssäoloehto ole tämän jälkeen täyttynyt uudelleen, SYT-kassa maksaa hänelle samansuuruista päivärahaa, kuin hän on saanut ennen yrittäjäksi ryhtymistään enimmäismaksuajan täyttymiseen saakka (jäljellä olevat päivät). Jälkisuojapäivärahan maksaminen edellyttää myös, että SYT-kassaan on liitytty kuukauden sisällä palkansaajakassasta eroamisesta. Lisäksi edellytetään, että jäsenmaksut palkansaajakassaan on maksettu eropäivään saakka. Kassasta erotetulla ei ole oikeutta palkansaajan jälkisuojaan. Palkansaajaperusteisen jälkisuojapäivärahan suuruus Kun päivärahaa määritellään, lasketaan ensin päivärahan perusteena olevasta vakiintuneesta tulosta kuukausipalkka. Palkkaan tehdään aina työeläkemaksusta johtuva vähennys. Vähennyksen suuruus on 4,13 prosenttia vuonna 2014. Päiväraha lasketaan tästä kuukausipalkasta. Päiväraha muodostuu perusosasta, ansio-osasta, lapsikorotuksista ja mahdollisesti korotusosasta. Perusosan suuruus vuonna 2014 on 32,66 /päivä. Ansio-osa on 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos vuosityötulo ylittää 41.151,60, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %. Päivärahaan lisätään lapsikorotukset. Lapsikorotusta voi saada alle 18-vuotiaasta huollettavasta lapsesta. Lapsikorotukset ovat vuonna 2014 yhdestä lapsesta 5,27, kahdesta lapsesta 7,74 ja kolmesta tai useammasta lapsesta 9,98. Täysi ansiopäiväraha lapsikorotuksineen voi enimmillään olla 90 % päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta. Ansiopäiväraha on kuitenkin vähintään mahdollisella lapsikorotuksella korotetun peruspäivärahan suuruinen. Ansiopäiväraha on veronalaista tuloa ja sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa. Jos haet SYT-kassasta jälkisuojapäivärahaa toimita kassaan seuraavat asiakirjat Työsopimus, työtodistus ja irtisanomisilmoitus Palkkatodistus (vähintään 34 viikolta) Päivärahahakemus (TE-toimistoon ilmoittautumisesta lukien) Myyntivoitonselvityslomake (täytä kohdat 1, 2 ja 3 sekä päivää ja allekirjoita lomake) Todistus eläkevakuutuksen vuosityötulosta yrittäjyysajalta Todistus eläkevakuutusmaksujen maksamisesta yrittäjyysajalta (YEL- /MYEL -vakuutus) syty Toimita hakemus kassalle vasta sitten, kun TE-toimisto on antanut lausunnon työttömyydestä. Kassa ei voi koskaan maksaa päivärahaa ilman työvoimapoliittista lausuntoa. HUOM! Myyntivoiton selvityslomake on aina täytettävä ja palautettava työttömyyskassalle. Myös silloinkin kun omistus on ollut 0 % ja/tai mitään ei ole myyty. Mahdollisen jälkisuojapäivärahan suuruuden voit laskea seuraavasta linkistä: http://www.tyj.fi/fin/ansiopaivaraha/paivarahalaskuri/ Myyntivoitonjaksotus Ansiopäivärahaan ei ole oikeutta ajalta, jolle yritystoiminnan lopettamiseen liittyvä yritysomaisuuden myyntivoitto jaksotetaan. Yrityksen käyttöomaisuudesta tai muista pitkäaikaisista sijoituksista saatua myyntivoittoa pidetään yrityksen lopettamiseen liittyvänä myös silloin, kun se on saatu kuuden kuukauden aikana ennen yrityksen lopettamista. Myyntivoittoa voi syntyä esimerkiksi osakkuuden, yhtiöosuuden, liiketoiminnan tai yritysomaisuuden myynnistä. Huomionarvoista on, että myös myymättä jääneestä tai omaan käyttöön otetusta yritysomaisuudesta voi syntyä myyntivoittoa. Myyntivoittoa ei kuitenkaan jaksoteta, jos yritystoiminta on kestänyt enintään 18 kuukautta tai jos yrityksen viimeisen tilikauden taseen loppusumma vähennettynä yritystoiminnan veloilla on enintään 20 000. Taseen puuttuessa käytetään omaisuusluetteloa. Myyntivoitto jaksotetaan ansiopäivärahan perusteena olevan työtulon perusteella. Yritysomaisuuden myyntivoitto jaksotetaan enintään 24 kuukauden ajalle. Jaksotus lykkää ansiopäivärahan 500 päivän enimmäiskauden alkamisajankohtaa. Myyntivoittolaskelma Myyntivoittolaskelma tehdään myyntivoiton selvityslomakkeelle. Ensin tehdään viimeisen täyden tilikauden tasetarkastelu. Tasetarkastelun + riville täytetään taseen vastaavaa/ vastattavaa summa, - riville täytetään vieras pääoma yhteensä. Jos laskutoimituksen lopputulos on enintään 20 000, ei lomaketta tarvitse täyttää päiväystä ja allekirjoitusta lukuun ottamatta pidemmälle. Tase tulee kuitenkin toimittaa lomakkeen liitteenä kassaan! Jos tasetarkastelun loppusumma on yli 20 000, selvityslomakkeen kääntöpuolelle tehdään myyntivoittolaskelma, jonka loppusummaksi jää jaksotettava myyntivoitto. Esimerkki Vakuutustaso/työtulo/vuosi 30 000 Päivärahan perusteena oleva kuukausitulo: 2 500 Myyntivoitto 15 000 Jaksotusaika 15 000 / 2 500 = 6 kuukautta Lue lisää: www.syt.fi Ansiopäivärahan kesto Ansiopäivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa ja enintään 500 työttömyyspäivältä. Kun ansiopäivärahaa maksetaan 5 päivältä viikossa, 500 päivää täyttyy aikaisintaan vuodessa ja 11 kuukaudessa. 19
Ansiopäivärahan ansio-osan 500 päivän enimmäismaksuajasta vähennetään kuitenkin 100 päivää, jos sinulla on alle kolmen vuoden työhistoria. Enimmäismaksuajasta vähennetään 100 päivää myös silloin, jos kieltäydyt työllistymistä edistävästä palvelusta tai keskeytät palvelun ensimmäisen 250 päivärahapäivän aikana. Vähennystä ei tehdä työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytymisen tai palvelun keskeyttämisen perusteella, jos osallistut palveluun 250 ensimmäisen päivärahapäivän aikana vähintään 40 päivän ajan ja saat tältä ajalta korotettua ansio-osaa. Silloin kun ansio-osan enimmäismaksuaikaa on lyhennetty, työttömyyskassa maksaa ansiopäivärahan peruspäivärahan suuruisena viimeisen 100 tai 200 päivän ajalta. HUOM! Yrittäjillä ei ole lisäpäiväoikeutta kuten palkansaajilla. Ansiosidonnaista päivärahaa voi saada pääsääntöisesti 65-vuotiaaksi saakka. Palkansaajaperusteiseen päivärahaan liittyvät lisäpäivät Ikääntyneellä työttömällä, joka jää työttömäksi saaden palkansaajan jälkisuojapäivärahaa, voi olla oikeus saada lisäpäiviä 500 päivän täytyttyä seuraavasti: Lisäpäivät vuosina 1950 1954-synteneille Jos vuosina 1950 1954 syntynyt henkilö täyttää 59 vuotta ennen kuin hänen 500 päivän enimmäisaikansa täyttyy, hänelle voidaan maksaa 500 päivän lisäksi ansiopäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 65 vuotta. Lisäksi edellytyksenä on, että henkilöllä on työssäoloaikaa vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Lisäpäivät vuonna 1955 1956 tai sen jälkeen syntyneille Jos vuonna 1955 1956 tai sen jälkeen syntynyt henkilö täyttää 60 vuotta ennen kuin hänen 500 päivän enimmäisaikansa täyttyy, hänelle voidaan maksaa 500 päivän lisäksi ansiopäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 65 vuotta. Lisäksi edellytyksenä on, että henkilöllä on työssäoloaikaa vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Lisäpäivät vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneille Jos vuonna 1957 tai sen jälkeen syntynyt henkilö täyttää 61 vuotta ennen kuin hänen 500 päivän enimmäisaikansa täyttyy, hänelle voidaan maksaa 500 päivän lisäksi ansiopäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 65 vuotta. Lisäksi edellytyksenä on, että henkilöllä on työssäoloaikaa vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. YLIMÄÄRÄINEN KASSAN KOKOUS Aika: Perjantai 21.11.2014 klo 10.30 Paikka: Ravintola Pääposti, Lakka-kabinetti, Mannerheiminaukio 1 B, 00100 Helsinki lisätietoja marraskuussa www.syt.fi KASSANS EXTRAORDINARIE MÖTE Tid: Fredagen den 21 november 2014 kl. 10.30 Ort: Restaurang Pääposti, kabinett Lakka, Mannerheimplatsen 1 B, 00100 Helsingfors mera information i november www.syt.fi -kassa -kassa 20 -kassa