Katupölyn mittaus Nuuskijalla ja ohiajotestit



Samankaltaiset tiedostot
Snowek Oy:n harjalaitteiden päästöjen mittaus Nuuskija-autolla

Talvirengasmittausten tuloksia katupölyn näkökulmasta

REDUST- hankkeen ensimmäisen vuoden (2011) tuloksia

Käytännön toimet ja kokemuksia menestyksekkäästä katupölypitoisuuksien pienentämisestä PK-seudulla

Hiukkasten lukumäärän ja keuhkodeposoituvan pintaalan mittaukset erilaisissa ympäristöissä. Ilmanlaadun mittaajatapaaminen, Tampere 11.4.

Tampereen ilmanlaadun tarkkailu

Jatkuvatoimiset hiukkasmittaukset. Anssi Julkunen Ilmanlaadun mittaajatapaaminen Turussa

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

Sensorit ulkoilman hiukkaspitoisuuksien seurannassa. Topi Rönkkö. Ilmanlaadun tutkimusseminaari

Life after REDUST. REDUST katupölyseminaari Kaarle Kupiainen 1

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NAB LABS OY

KATUPÖLYN TORJUNTA POHJOISMAISSA KEINOJEN KRIITTINEN ARVIOINTI

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Auto- ja kuljetustekniikka. Autosähkötekniikka INSINÖÖRITYÖ

PM10-trendit Helsingissä ja Tampereella

KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

Metropolian ajoneuvoprojektit autoalan näkökannalta

PANK PANK-5201 PÄÄLLYSTEEN SULAN KELIN KITKA, SIVUKITKAMENETELMÄ. Asfalttimassat ja päällysteet, perusmenetelmät 1 MENETELMÄN TARKOITUS

ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015

Autojen todelliset päästöt liikenteessä

TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN

Pyöräilyn aikainen altistuminen ilmansaasteille

Uutta ilmanlaadun seurannassa

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

Korkeuden ja etäisyyden vaikutus ilmanlaatuun katukuilussa ja sisäpihalla

VALIO OY SEINÄJOEN TEHTAIDEN KUIVAIMIEN PÖLYPÄÄSTÖ- MITTAUKSET

Sensoreilla uutta tietoa ilmanlaadun seurantaan ja ennusteisiin pääkaupunkiseudulla

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016

Päästövähennyspotentiaali, kustannustehokkuus ja pölyntorjunnan strategia

Kaupunki-ilman mittaus- ja mallinnustarpeet, tekniikat ja tulosten hyödyntäminen pääkaupunkiseudulla. Jarkko Niemi Ilmansuojeluasiantuntija, FT

KATUPÖLYTUTKIMUS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2012

Kadunpuhdistuksen ja kaluston laadunvarmistus

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

Hiilimonoksi-din (CO) massa. Euro WMTCtestisykli,

Tuoretta tietoa ulkoilman pienhiukkasista. Dos. Hilkka Timonen et al., Ilmatieteen laitos, Pienhiukkastutkimus

CENGE - Controlling Emissions of Natural Gas Engines

Rakennustyömaiden pölymittaukset Kalasatamassa Tommi Wallenius

KUORMA- JA LINJA-AUTON RENKAAT

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Lokakuu joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2011

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja

Pienhiukkasten ulko-sisä-siirtymän mittaaminen. Anni-Mari Pulkkinen, Ympäristöterveyden yksikkö

BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maaliskuu. Neljännesvuosiraportti 1/2017

Edullisten sensorien käyttö hiukkamittauksissa

Parhaita paloja katupölystä tärkeimmät tulokset katupölytutkimuksista

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY RAMBOLL FINLAND OY, ILMANLAATU JA MELU RAMBOLL FINLAND LTD.

SwemaAir 5 Käyttöohje

RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä. Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11.

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

KÄYTTÖOHJE PM1 TRACKER. Tekee näkymättömästä näkyvän: mittaa ja paranna sisäilmanlaatuasi. Puhdasilmaratkaisut

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka - joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2013

Talvikunnossapidon laadun seuranta

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka-joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2015

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

MEMO No CFD/THERMO DATE: 2nd February Laser-Doppler anemometer measurements of air flow between cooling ribs of an electrical motor.

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 ja haittakustannusten laskenta (IHKU-malli) politiikan tukena

Motocrosspyörien melupäästömittaukset

Kuva 1. Liikenteen PM10-päästöt (kg/v/m) ja keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät vuonna 2005.

Kuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta helmikuulta 2018

MITTAUSRAPORTTI 7017A PÄÄSTÖMITTAUKSET KREMATORIO KAJAANIN SEURAKUNTA

Katupölyn päästöt ja niiden vähentäminen. Roosa Ritola Tutkija Suomen ympäristökeskus HSY ilmanlaadun tutkimusseminaari

Yliajokoemenetelmäkuvauksen tarkentava liite

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Heinä-syyskuu. Neljännesvuosiraportti 3/2015

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Hiidenveden vedenlaatu

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka-joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2016

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Tuulen nopeuden mittaaminen

Merja Paakkari, Hafmex Wind Oy Erkki Haapanen, Tuulitaito 10/2011

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY RAMBOLL FINLAND OY, ILMANLAATU JA MELU RAMBOLL FINLAND LTD.

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 2017

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

Mittausasemat 2018

Transkriptio:

Katupölyn mittaus Nuuskijalla ja ohiajotestit Liisa Pirjola Dosentti, yliopettaja Metropolia ammattikorkeakoulu Teollinen tuotanto Auto- ja kuljetustekniikka http://nuuskija.metropolia.fi Katupölyseminaari 25.1.2012, Viikin ympäristötalo

Laboratorioauto Nuuskija Ainutlaatuinen liikkuva ilmanlaadun tutkimuslaboratorio suunniteltu ja rakennettu Metropoliassa Tekesin ja LVM:n rahoittamassa LIPIKA-projektissa, valmistui v. 2003 katupölymittausjärjestelmä Tekesin rahoittamassa VIPEN-projektissa v. 2005 Nuuskijalla voidaan mitata pakokaasupäästöjä todellisissa ajotilanteissa (Pirjola et al., 2004; 2006) sekä renkaan ilmaan nostattamaa katupölypitoisuutta (Pirjola et al., 2009; 2010) Volkswagen LT 35 diesel Pakokaasun mittaamiseen kaksi mahdollisuutta: 2.4 m korkeudelta tuulilasin yläpuolelta ja 0.7 m korkeudelta etupuskurin yläpuolelta.

Katupölymittaukset Nuuskijalla Nuuskija mittaa auton renkaan nostattamaa katupölypitoisuutta vasemman takarenkaan (vetävä pyörä) takaa, siis lähellä lähdettä Näyte kerätään kartiomaiseen suuaukkoon, jonka pinta-ala on 0.20m x 0.22m ja etäisyys 5 cm renkaasta ja 7 cm maan pinnasta. Suuaukon koko määräytyi renkaan ja lokasuojan geometriasta. Ruostumaton teräsputki (halkaisija 10 cm) johtaa katolle, missä sähkömoottori ohjaa pumppua, millä tuotetaan vakio virtaus 2000 L/min putkeen. Haarautuman kautta näyte johdetaan mittalaitteille. Testirenkaana on käytetty kitkarengasta Nokian Hakkapeliitta CR 225/70/R15

Mittalaitteisto Hiukkasten lukumääräpitoisuutta ja kokojakaumaa 7 nm:sta 10 m:iin mitataan kahdella ELPI:llä (Electrical Low-Pressure Impactor; Dekati Ltd.) 1 sekunnin aikaresoluutiolla. Toinen ELPI mittaa katupölypitoisuutta pyörän takaa ja toinen taustailman pitoisuutta etupuskurin yläpuolelta. Massapitoisuus PM 2.5 saadaan laskennallisesti, kun hiukkasten tiheys tunnetaan. Massapitoisuutta PM 10 mitataan pyörän takaa TEOM:lla (Tapered Element Oscillating Mcrobalance; series 1400A, Rupprecht & Patashnick), mikä tallettaa 30-s liukuvaa keskiarvoa 10s välein. PM 10 mitataan myös kahdella DustTrak:lla(TSI, model 8530), joiden aikaresoluution ons 1 s. DustTrak voi myös mitata PM 2.5 and PM 1.

Mittalaitteisto Nuuskija mittaa myös kaasujen pitoisuuksia: hiilimonoksidi (CO; model CO12M, Environnement S.A.), typen oksidit (NO, NOx; model APNA 360, Horiba), ja hiilidioksidi (CO 2 ; model VA 3100, Horiba) tuulilasin yläpuolelta tai etupuskurin yläpuolelta. Sääasema katolla 2.9 m korkeudella talllettaa meteorologiset suureet: Suhteellinen tuulen nopeus ja suunta ultraäänisensorilla (model WAS425AH, Vaisala) sekä lämpötila ja suhteellinen kosteus sondilla (model HMP45A, Vaisala). Satelliittipaikannin (model Garmin16X) tallettaa auton nopeuden ja ajoreitin

Tutkimusajoneuvo Opel Vectra Vuonna 2009 Metropolia rakensi Nordic Enviconin omistamaan bensiinikäyttöiseen henkilöautoon Opel Vectra katupölyn mittausmenetelmän, mikä perustuu ns. TRAKER (Testing Re-entrained Aerosol Kinetic Emissions from streets) metodi. Metodi on kehitetty USA:ssa (Etyemetzian et al., 2003) Vectra mittaa renkaan nostattamaa katupölypitoisuutta vasemman eturenkaan takaa, lähellä lähdettä Pölynäyte kerätään isokineettisesti halkaisijaltaan 1 cm putkeen, minkä suuaukko sijaitsee 5 cm etäisyydellä renkaasta ja 21 cm etäisyydellä maan pinnasta. Auton katolla olevalla puhaltimella tuotetaan putkeen laminaarinen virtaus, jonka virtausnopeus on 75 L/min.

Katupölyn mittaaminen Opel Vectralla PM10:n taustapitoisuus mitataan toisella näytteenottoputkella auton etupuskurista PM10 mitataan kahdella DustTrak:lla (TSI, model 8530) 1 s taikaresoluutiolla Satelliittipaikannin ja tietokone Mittauslaitteisto on helposti rakennettavissa ja purettavissa Testirenkaana käytetään kitkarengasta Nokian Tyres Hakkapeliitta R, 205/55/R16 Mittaustulokset kuvaavat keskimääräisen henkilöauton eturenkaan nostattamaa päästöä

Ilmanlaadun mittausasema (HSY) PM 10 and PM 2.5 concentration measurements with batteryoperated Osiris monitors at 6 sites (pairs on the opposite sides of the 3 test street sections). Distance from the streetway edge 3 m and sampling height 4 m. Measurement trailer for air quality (PM 10, PM 2.5, NO 2, NO) and weather parameters (wind speed and direction, temperature, relative humidity, air pressure and rain). Furthermore, webcam during upwind-downwind test.

Ohiajomittaukset ajoneuvojen päästökertoimien määrittämiseksi 9

Ohiajomittausten tavoitteet To estimate: (1) Vehicle specific PM10 emission factors (car and van)(sniffer and Vectra) utilizing upwind-downwind measurement data (2) The link between the street surface concentrations measured with the measurement vehicles Sniffer and Vectra with street side concentrations and further with emission factors These measurements are part of Actions 1 and 2 and will provide parameters to be used in Action 3 of the REDUST project. 10

Ohiajomittaukset keväällä 2011 Paikka: Suurmetsäntie, Osio 2 Aika: 12.4.2011 Mittauslaitteet: Osiris (PM 10 ) ohiajomittauspari Webkamera liikennetiheyden tallentamiseen Säätiedot sekä HSY:n mittauskopista että Nuuskijasta 10 m korkea torni pystytettiin alatuulen puolelle katua, 3 DustTrak-laitetta 1.9, 2.9 ja 4.3 m korkeuksilla 1 DustTrak kopin katolla 4 m korkeudella Tuulen suunta oli ~200 o Tuulen nopeus oli ~2-2.5 m/s

Mittausmenetelmä 1) Aluksi mitattiin tien pinnan päästöpitoisuudet PM 10 sekä Nuuskijalla (TEOM ja DustTrak) että Vectralla (2 DustTrak), nopeudella 50 km/h (5 toistoa). 2) DustTrakit asennettiin torniin ja kopin katolle 3) Nuuskija ja Vectra ajoivat tornin ohi 50 km/h nopeudella Ei muita autoja (vaikea toteuttaa, lokikirjaan merkinnät) Toistoja riittävästi Lisäksi Nuuskija mittasi normaalista TEOM:lla katupölypitoisuutta 4) Lopuksi toistettiin tien pinnan päästöpitoisuusmittaukset sekä Nuuskijalla että Vectralla nopeudella 50 km/h (5 toistoa) 12

Video suurmets ntie_12042011 025.avi Nuuskijan ohiajo 350 PM10 (ug/m3) 300 250 200 150 100 1.5 m 2.9 m 50 0 12:12:53 12:12:56 12:12:59 12:13:02 12:13:05 12:13:08 12:13:11 12:13:14 12:13:17 12:13:20 12:13:23 12:13:26 12:13:29 12:13:32 12:13:35 12:13:38 12:13:41 12:13:44 12:13:47 12:13:50 12:13:53 12:13:56 12:13:59 12:14:02 12:14:05 4.3 m 13

Päästökertoimet Ohiajopiikkien avulla on laskettu Nuuskijan ja Vectran keskimääräiset päästökertoimet TRAKER-menetelmän mukaisesit (Etyemetzian et al. 2003, Atm Env 37, 4559-4571; Gillies et al. 2005, Atm Env 39, 2341-2347; Gertler et al. 2006, Atm Env 40, 5976-5985) EF (mg veh -1 km -1 ) = n 3 i 1j 1 u i (m / s) cos i m S ( g / m 3 ) z j (m) t i (s) 10 3 (km / m) 10 3 (mg / g) Mikä on Nuuskijan renkaan takaa mittaaman katupölypitoisuuden ja päästökertoimen välinen riippuvuus? 14

Päästökertoimet 3000 Emission factor (mg/km) 2500 2000 1500 1000 500 y = 18.463x 0.5512 Sniffer-Hernesaari-2006 Sniffer-Suurmetsäntie-2011 Vectra-Suurmetsäntie-2011 Power (Sniffer-Hernesaari- 2006) 0 0 2000 4000 6000 8000 Sniffer-emission (µg/m 3 ) Kuvassa mukana myös ensimmäiset ohiajomittaukset, jotka tehtiin v.2006 Hernesaaressa Jos renkaan takaa mitattu pitoisuus on > 2000 g/m 3, niin EF (mg veh -1 km -1 ) = 18.46 x PM 0.55, (PM in g m -3 ) 15

Keskimääräinen Vectran päästökerroin on 20% pienempi Päästöön vaikuttavia tekijöitä - renkaan tyyppi (kesä, kitka, nasta) - ajonopeus - tien päällyste - tien pinnan kosteus - tien pinnalle kertynyt pölymäärä Lisämittauksia tarvitaan, jotta saadaan selville Nuuskijan ja Vectran mittaustulosten ja päästökertoimien välinen yhteys myös puhtaammille pinnoille Päästökertoimia tarvitaan, kun arvioidaan autokannan kokonaispäästöjä (REDUST hankkeen Action 3), mallinnukseen (katupölyemissiomalli GRD2) ja niiden avulla voidaan esimerkiksi arvioida, tarvitaanko tien pinnan puhdistustoimenpiteitä 16

Päästöindeksit Indeksi Indeksin väri Pitoisuus (mg/m 3 ) Määritelmä 0-15 0-300 Erittäin märkä tai puhdas tienpinta 15-50 300-1000 Kesäaikainen puhdas tien pinta 50-100 1000-2000 Tienpinta kevätpuhdistusten jälkeen 100-275 2000-5500 Toimenpiteitä vaaditaan 275-400 5500-8000 Toimenpiteitä vaaditaan 400-600 8000-1200 Toimenpiteitä vaaditaan >600 >12000 Toimenpiteitä vaaditaan Indeksin arvo, väriskaala, vastaava Nuuskija-pitoisuus ja määritelmä. 17