Opettajan opas Tehtävien ratkaisut Esihistoria 1. Tutki näyttelyssä olevaa Lapinlahden alueen karttaa ajalta noin 7000 vuotta ekr. Vertaa sitä nykykarttaan. Miltä kotikyläsi näyttää vanhemmassa kartassa? 2. Mitä tarkoittaa esihistoriallinen aika? Esihistoriallinen aika tarkoittaa aikaa, jolta ei ole samanaikaisia kirjallisia tietoja. 3. Mitä merkittävää on Mäkikylän Kiikkukalliossa? Nykytiedon mukaan Kiikkukalliossa on maamme toiseksi vanhinta kalliota, kvartsidioriittia. Ikää sillä on yli 3,1 miljardia vuotta. 4. Mitä kivikautisia esineitä näyttelyssä on? kivikirveitä, kivitalttoja, pallonuija, kivituura 5. Kuvaile kivikautisen perheen elämää näyttelyssä olevan opetustaulun pohjalta.
1500 1600-luku 1. Mistä Lapinlahden varhaisimmat pysyvät asukkaat ovat tänne tulleet? He ovat tulleet Etelä-Savosta, Juvalta, Säämingistä ja Rantasalmelta 2. Kuuluuko Sinun sukusi Lapinlahden vanhimpiin sukuihin? Mihin? Kysele vanhemmiltasi ja isovanhemmiltasi lisää tietoja. 3. Viereinen kartta esittää Ruotsin laajenemista Suomessa ja sen lähialueilla. - Merkitse karttaan Lapinlahti. - Miksi 1500-luvun loppupuoli oli Ylä-Savossa levotonta aikaa? Ylä-Savo oli riidanalaista aluetta ja rajaselkkauksia käytiin usein venäläisten kanssa. 4.Mihin pitäjään Lapinlahti kuului -1500-luvulla? Tavinsalmen pitäjään - 1627 alkaen Iisalmeen 5. Miksi 1690-luku oli erityisen vaikeaa aikaa? Ruotsin suurvalta-ajan sotaväen otot, verotus ja monet ankarat katovuodet olivat jo aiemminkin heikentäneet elinmahdollisuuksia. Poikkeukselliset sääolot aiheuttivat ns. suuret kuolonvuodet 1695 97. Silloin lähes kolmasosa Suomen väestöstä kuoli nälkään ja tauteihin.
1700 1809 Tutki tekstiä 1700 1809 sekä näyttelyssä olevaa vuoden 1755 karttaa, jossa on kirkonkylän ja lähiympäristön alueet. 1. Mikä paikka karttaan merkitty Korkea hiekkaharju on? Haminamäki 2. Mitä Sinulle tuttuja paikkoja karttaan on merkitty? 3. Mikä paikka oli Väärni? Väärni oli Iisalmen kappalaisen virkatalo. 4. Numerolla 16 on merkitty Puustelli. Mikä paikka se oli? Se oli sotilasvirkatalo (boställe = virkatalo) ruotujakolaitoksen aikana. 5. Vertaa karttaan merkityn maantien sijaintia nykyisen 5-tien sijaintiin. Mitä huomaat? 1700-luvulla tie kulki nykyisen kirkonkylän kohdalla Haminamäen länsipuolella, Kivistöntien paikkeilla kohti Mykkälää. Honkasalmi ylitettiin nykyisen rautatiesillan kohdalla. Honkaniemestä tie jatkui Valkeisenlammen itäpuolta myöten kuten nykyisinkin. Talvella kuljettiin jääteitä Hujalanlahden (kartassa Sorsalaks) yli Peltoniemeen, Kunnanrannasta Sonnilanniemeen ja Valkeisenlammen poikki. 6. Savonjärven itäpuolella on numerolla 4 merkitty Heikkilän talo. Miten Heikkilän ja Asikkalan talot liittyvät Suomen kirkon historiaan? Heikkilän ja Asikkalan väki oli heinänteossa Telppäsniityllä v. 1796. Siellä koettiin hengellinen herätys. Tästä tapahtumasta katsotaan herännäisyysliikkeen, körttiläisyyden, alkaneen. 7. Etsi syitä siihen, miksi Lapinlahden keskustaajamaksi kehittyi nykyinen kirkonkylä. - Kuopion Iisalmen maantie kulki Ollikkalan kautta - Tänne oli perustettu kestikievari - Täällä oli sotilasvirkatalo Puustelli - Väärnin tila hankittiin kappalaisen virkataloksi - Hautausmaa saatiin tänne v. 1803 - Oma rukoushuone saatiin v. 1826.( Se sijaitsi vanhan hautausmaan pohjoispuolella, ja sen paikalla on nykyisin muistokivi)
1809 1899 ja 1900-luku 1. Keisari Aleksanteri II:n aikana (1855 1881) Suomessa voitiin toteuttaa monia uudistuksia. Alkoi kehitys kohti itsenäistä Suomea. Miten uudistukset näkyivät Lapinlahdella? kunnallishallinnossa Kirkollisten ja maallisten asioiden hoito erotettiin toisistaan (1865). Lapinlahti erosi Iisalmesta itsenäiseksi kunnaksi v. 1874 kansanopetuksessa Lapinlahden ensimmäinen kansakoulu perustettiin kirkonkylälle v. 1881. liike-elämässä Kun kaupankäynti sallittiin maaseudulla, Lapinlahti sai ensimmäisen kauppapuodin 1860-luvun puolivälissä. Säästöpankki perustettiin v. 1891 ja osuuspankki 1904. liikenneyhteyksissä Nerkoon kanava valmistui v. 1869 Kuopio Iisalmi rautatie valmistui 1902 köyhäinhoidossa Vaivaistalo (myöhemmin kunnalliskoti) perustettiin Peltoniemeen v. 1892. 2. Vitriinissä on Suometar-lehti vuodelta 1865. Mistä asioista sen ensimmäisellä sivulla kirjoitetaan? Lehti kirjoittaa mm. koulukurista, lakiehdotuksista, Venäjän seteleistä, yliopistosta ja aikaisesta talven tulosta. 3. Ikkunaseinällä on Lapinlahden kartta 1800-1900-lukujen taitteesta. - Etsi kartasta oma kotitienoosi. - Mitkä kunnat olivat tuolloin Lapinlahden naapurikuntia? Nilsiä, Kuopio, Maaninka ja Iisalmi. Rutakko eli nykyinen Sonkajärvi oli omalaatuinen, itsenäiseksi pyrkivä alue Iisalmessa (kartassa Rutakko socken) Sonkajärvi itsenäistyi v. 1922 ja Varpaisjärvi v. 1911. - Mitkä kunnat ovat nykyisin naapurikuntiamme? Varpaisjärvi, Siilinjärvi, Maaninka, Iisalmi, Sonkajärvi 4.Milloin Lapinlahdesta tuli itsenäinen kunta? 1874 Lapinlahden asukasluvun kehitys: Syitä muutoksiin: Iisalmessa 1627 n. 600 asukasta Suurvalta-ajan sodat, erit. ison vihan aika, 1723 1084 ja katovuodet (mm. 1695-97) 1800 10365 Lapinlahdella 1875 5710 1895 7327 1925 9821 Erit. 1930-luvulla muuttoliikettä Etelä-Suomeen, 1940 9275 Talvisota 1945 9583 1946 11225 Siirtolaisia tuli n. 2000 henkeä 1954 11559 1960 10203 Suurten ikäluokkien maalta- ja maastamuutto 1990 8070 Väkiluku on viime vuosikymmeninä 2004 7596 tasaisesti vähentynyt 2008 7550 Etsi syitä asukasluvun (hitaisiin tai nopeisiin) muutoksiin, esim. 1627 1723, 1945 1946.
Erätalous 1. Mitkä olivat savolaisten vanhimmat elinkeinot? Metsästys ja kalastus, mutta myös kaskiviljelyä harjoitettiin. 2. Mitä sana raha on alun perin tarkoittanut? Raha tarkoitti eläimen nahkaa, erityisesti oravannahka oli vaihdon väline. 3. Mitä kalastusvälineitä näyttelyssä on? Piirrä ja nimeä niitä. Millä pyydyksillä olet itse kalastanut? Näyttelyssä olevia kalastusvälineitä: Verkko, merta, rysä, atrain, Tuohiköyttä on käytetty nuotanvedossa, Verkon kohoja ja painoja sekä puikkari
Kaskiviljelystä peltoviljelyyn Joitakin kuvassa olevia esineitä on myös näyttelyssä. Tutki niitä ja niihin liittyviä tekstejä. Nimeä kaikki esineet ja kirjoita mitä niillä tehtiin. 1. Talikko, taikko Käytetään lannan luonnissa tai perunannostossa Oikeanpuoleinen voisi olla heinän tms. luontiin sopiva hanko 2. Varsta, riusa puintiväline, jolla jyvät irrotetaan tähkäpäistä 3. Jauhosiivilä Jauhot siivilöidään, jotta karkeat akanat erottuivat pois 4. Sorkka-aatra Kylvös tasoitellaan aatralla 5. Viikate eli viitake Heinä kaadetaan viitakkeella 6. Keritsimet Lampaista keritään eli leikataan villa keritsimillä. Jos talossa ei ollut saksia, ne toimittivat myös saksien virkaa 7. Sirppi Vilja leikattiin sirpillä 8. Risukarhi eli risuäes Kuvan karhi on tehty oksikkaista kuusipölkyn puolikkaista. Näyttelyssä on puukkoäes. Kasken kylvös tasoitettiin sekä aatralla että äkeellä. 9. Kylvövakka, kylvökopsa Kuvan kylvövakka on ohuesta laudasta. Näyttelyn kylvökopsa on tehty tuohesta. Kylväjä kylvi kaksin käsin siemenet. 10. Virsu Tuohivirsut olivat kesäjalkineita. Kaskenpoltossa kelpasivat yksinkertaisemmat lötöt. Mitä tarkoittaa pettuleipä? Pettujauhot saatiin nuoren männyn kaarnan alla olevasta nilakerroksesta. Ruisjauhoista ja pettujauhoista leivottiin pettuleipää. Näyttelyssä on jäljennös Eero Järnefeltin Kaski -maalauksesta. Mitä tiedät sen syntyvaiheista? Eero Järnefelt vietti kesän 1893 Väisälänmäen Rannan-Puurulassa. Täällä hän maalasi Kasken.
Vaatteiden valmistus ja vaatteiden huolto 1. Ennen kuin pellolla kasvavasta pellavasta oli saatu lankaa, tarvittiin useita työvälineitä ja työvaiheita. Ota selvää, mitä kullakin työkalulla tehtiin. Kirjoita ja / tai piirrä. Rohka - maasta nyhdetystä pellavasta riivittiin rohkalla siemenkodat pois Sitten pellavia liotettiin 1 2 viikkoa rantavedessä Liotuksen jälkeen pellavat kuivattiin hajallaan ja sidottiin lyhteiksi Loukku -- loukulla rikottiin varret, jolloin kovat ainekset irtosivat Lihta - lihdalla erotettiin päistäret (puumaiset osat) Vidin - viimeiset päistäret ja tappurat irtosivat vitimellä Pellavaharja - lopuksi kuidut harjattiin pellavaharjalla, ja niistä saatiin hienoa lankaa 2. Tutki samoin esineitä, joita tarvittiin, ennen kuin lampaanvillasta saatiin kinnaslankaa Keritsimet lampaasta leikattiin villa keritsimillä Kartat (karstat) kehrättävät villat kuohkeutettiin kartoilla lepereiksi Rukinlapa villakuontalo kiinnitettiin rukinlapaan Rukki lepereistä kehrättiin rukin avulla lankaa Vyyhdinpuu kehrätty lanka kelattiin vyyhdeksi vyyhdinpuulle 3. Etsi pyykinpesuun liittyviä esineitä ja nimeä ne. Mistä kotitekoinen saippua valmistettiin? Pesukarttu, pyykkipunkka, pyykkilauta Saippua keitettiin eläinten sisälmysrasvoista, ja lipeä saatiin koivun tuhkasta uuttamalla 4. Vertaa entisajan ja nykyajan vaatteiden silitystä. Ennen käytettiin kaulauslautoja, jotka vastaavat nykyajan mankelia. Silitysraudat olivat hankalasti lämmitettäviä ja raskaita.
Maitotalous 1. Tutki esineitä, joita käytettiin ennen lypsyllä ja maidon jatkokäsittelyssä 2. Mitä seuraavilla esineillä tehtiin: - maitosiivilä Vastalypsetty maito kaadettiin siivilän läpi, jotta mahdollisesti siihen tulleet roskat eivät päässeet maitoon - separaattori Separaattorilla eli maitokoneella erotettiin kerma maidosta. - kirnu Kerma kirnuttiin voiksi kirnussa mäntää heiluttelemalla 3. Lypsyaiheisessa valokuvassa näet lehmisavuja. Mikä niiden tarkoitus oli? Hyttyset ja kärpäset karkotettiin lehmisavun avulla 4. Mitä tarkoittaa se, että lehmä on ummessa? Lehmä ei silloin tuottanut maitoa 5. Miksi voi oli entisaikana ruokapöydässä harvinaista herkkua? Talvisaikaan lehmät lypsivät vain vähän ja se vähäinen maito pyrittiin säästämään voin valmistukseen. Voi myytiin ja sillä saatiin tuiki tarpeellista rahaa.
Kaupankäynti Näissä purkeissa on entisajan maalaiskaupan myymiä elintarvikkeita. Mitä niissä on? Yksi purkki kuitenkin sisältää katovuosina hätäleivän valmistuksessa käytettyjä jauhoja. Sitä ei ollut kaupassa myytävänä. Mitä ja missä purkissa? Purkeissa on seuraavia elintarvikkeita: 1. Sokeria 2. Raakakahvia 3. Suolaa 4. Ruisjauhoja 5. Vehnäjauhoja 6. Riisiä 7. Ohraryynejä 8. Mannaryynejä 9. Pettujauhoja (näistä tehtiin pettu- eli hätäleipää) 10. Veskunoita (kuivattuja luumuja) 11. Rusinoita 12. Herneitä 13. Kanelia