IKIVIHREÄT Brysselissä 24. - 27.11.2012 Tarja Cronberg oli esittänyt ikivihreille kutsun tulla tutustumaan Euroopan parlamentin toimintaan Brysseliin. Matkalle ilmoittautui 12 ikivihreän ryhmä: Marjatta Donner, Marjaleena Länsipuro, Marja Leena Nousiainen, Pirkko Telaranta, Leena Kalliojärvi ja miehensä Seppo Roponen, Tuulikki ja Juha Sven Korhonen, Leena Krohn, Tuomo Jantunen, Veikko Alander ja Reino Lampinen. Reino vastasi matkan erinomaisesti sujuneista järjestelyistä, tukenaan Tarja Cronbergin avustaja Laura Haajamo. Matkalle lähdettiin Finnairin/ Flyben lennolla lauantaina 24.11.2012 klo 9.25, ja siltä palattiin Finnairin lennolla tiistaina 27.11.2012 klo 19.15. Majoituimme aivan parlamentin lähelle Thon Residence Parnasse -asuntohotelliin. Huoneistot olivat väljiä: olohuone, keittiösyvennys, makuuhuone, kylpyhuone ja wc. Hotellin luonteesta johtuen palveluja ei juurikaan ollut ja vastaanotto oli vaatimaton. Myöskään aamupalaa ei ollut tarjolla, mutta lähikaduilla ja Luxembourgin aukiolla oli runsaasti kahviloita. Sää oli Brysselille tyypillinen: joka päivä satoi ainakin vähän, välillä oli tuulista ja välillä pilkisti aurinko. Lämpötila oli 10 asteen kummallakin puolella. Lauantai: Saavuimme hotellille yhden paikkeilla. Sisäänkirjautumisen ja laukkujen purkamisen jälkeen lähdimme 10 hengen joukolla syömään. Reino johdatteli meidät parlamenttirakennuksen läpi Leopold-puiston kautta Place Jourdanille ja Suolan henki -brasseriaan (l Esprit de Sel). Tarjolla oli tyypillistä belgialaista ruokaa: simpukoita, oluessa kypsennettyä jänistä, waterzooie-kanasta. Vapaata lauantai-iltaa ja sunnuntaita kukin vietti haluamallaan tavalla. Matkalaisista osa kävi taidepalatsi Bozar in konsertissa: Orchestra dell' Accademia Nazionale di Santa Cecilia johtajanaan Antonio Pappano soitti Verdin Sinfonian (Luisa Miller) ja Schumannin Konserton pianolle ja orkesterille, solistina pianisti Jan Lisiecki. Monet kävelivät keskustaan, ihastelivat Belgian mahdin ja vaurauden aikana rakennettua kuninkaallista loistoa,
art nouveauta, katunäkymiä ja puistoja. Grand-Placen ja Manneken Pis in tarkastuksen jälkeen seudulta löytyi useampiakin vohvelipaikkoja. Jotkut kuuntelivat jazzia jopa kahtena iltana: lauantaina The Music Village -nimisessä kahvilassa soitti Sylvain Beuf & Ivan Paduart -trio ja sunnuntaina toisessa jazzluolassa, L Archiduc issä esiintyi palkittu sokea katalonialainen pianisti Ignasi Terrazza trioineen. Mahtava monikerroksinen kuninkaallinen taidemuseo oli monen tutustumiskohteena. Museo kattaa eurooppalaisen maalaus- ja kuvanveistotaiteen kaikki vaiheet italialaisesta renessanssista ja alankomaalaisista mestareista (Hans Memling, Hiëronymus Bosch, Lucas Cranach, Pieter Brueghel, Rubens, Van Dyck, Frans Hals, Rembrandt) moderniin ja nykytaiteeseen (mm. van Gogh, Matisse, Dalí, Tanguy, Ernst, Chagall, Miró, Magritte, Delvaux). Useimmat näistä maalaustaiteen ystävistä tutustuivat myös erilliseen Renè Magritte museoon. Valokuvassa Magritte-museon aulaa (Magritte itse oikealla). Pari matkalaista teki pitemmän kävelyretken ministerineuvoston Justus Lipsius -rakennuksen ja komission päämajan Berlaymontin välistä Cinquantenaire-puiston läpi Montgomeryn liikenneympyrän vierellä olevalle raitiovaunupysäkille. Sieltä he menivät vahingossa väärään raitiovaunuun, joka vei heidät tuntemattomaan paikkaan kauas maaseudulle. Päätepysäkiltä onneksi löytyi viitta oikeaan suuntaan: Tervuren 1,6 km.
Hollanninkielisessä Tervurenissa he kiersivät jonkun kuninkaan teettämät kolme pitkää keinolammikkoa ja söivät puistoravintolassa erinomaiset lasagnet. Kävelyä tuli kaikkiaan noin 15 km. Maanantai: Kun aamupäivä oli vielä vapaata, samat reippailijat vuokrasivat Villo!-automaatista luottokortilla kaupunkipyörät ja kävivät noin 5 km:n päässä katsomassa taloa, jossa Reino asui 1990-luvun lopulla. Lopuksi he ajoivat keskustan ja mm. Brysselin puiston läpi katsomaan St. Michel et Gudule -katedraalia. Matkaa tuli taas noin 15 km.. Iltapäivällä alkoi varsinainen ohjelma. Ensin tutustuimme Suomen pysyvän edustuston toimintaan. Sitä esitteli ympäristösektorin erityisasiantuntija Marjo Nummelin. Noin 85 hengen edustustoa johtaa suurlähettiläs, pysyvä edustaja Jan Store. Edustuston asiantuntijat seuraavat komission ehdotusten valmistelua, tarvittaessa tuovat jo siinä vaiheessa esille Suomen näkökohtia hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti ja osallistuvat ehdotusten käsittelyyn ministerineuvoston kaikissa portaissa. Ehdotus viedään ensin johonkin neuvoston noin 250 työryhmästä, jonka jälkeen sitä käsitellään pysyvien edustajien komiteassa Coreperissa ja lopuksi ministerineuvostossa. Asiantuntijat myös ottavat selvää muiden jäsenvaltioiden kannoista ja pyrkivät vaikuttamaan niihin Suomen intressien mukaisesti. Vilkas keskustelu kosketteli Suomen änkyrälinjaa, lobbaamista, EU:n palkkatasoa ym.
Kävellessämme edustustolta Rue de Trevesiä hotellin suuntaan kohtasimme tyypillisen brysseliläisen näyn: koko katu oli täynnä isoja traktoreita, niiden perävaunuja ja kiihkeitä kansalaisia. Maidontuottajat (mm. Saksasta, Ranskasta, Belgiasta, Hollannista ja Puolasta) olivat tulleet näyttämään, miten EU:n toimielimiä lobataan. Kyse oli budjettineuvotteluihin ja maataloustukeen liittyvästä kahden päivän mielenosoituksesta. Luxembourgin aukiolle oli pystytetty iso olutteltta vaikka asia oli vakava, ei viihdepuoltakaan ollut unohdettu. Pitkin iltaa kuului metsästystorvien ja paukkupanosten ääntä. Hotellia vastapäätä oleva virastorakennus sai maitokylvyn, ja kadulle kipattiin lantakuorma. Aukiolla paloi koko yön nuotio: aluksi poltettiin ainakin yksi perävaunu ja sen jälkeen muuta. Maanantai-illaksi Tarja Cronberg oli kutsunut IKIVIn valtuuskunnan kotiinsa illalliselle EU-parlamentin ja hotellimme lähelle. Läsnä olivat myös Laura ja Berliinistä kaksi päivää aiemmin Tarjan ja Lauran avuksi tullut harjoittelija. Tarjolla oli ruusukaalipiirakkaa, porkkanapiirakkaa, salaattia, kanaa ja viiniä sekä jälkiruoaksi suklaa- ym. kakkuja. Tarja kertoi viettävänsä tässä Heidi Hautalalta perityssä asunnossa vain 5-6 yötä kuukaudessa. Parlamentti kokoontuu Brysselissä kahtena viikkona, yksi viikko menee Strassbourgissa hotellissa, viikonloput yleensä Suomessa, ja myös Iran-komitean puheenjohtajuus tietää paljon matkoja.
Tiistai oli varsinainen työpäivä. Aamulla kokoonnuimme parlamentin Paul Henri Spaak -rakennuksen vierailijoiden ovelle Lauran johdateltavaksi. Mukana oli ryhmän laaja kokoonpano : ikivihreiden lisäksi Turun vihreät naiset, Johanna Sumuvuoren tutkijaryhmä ja neljä joensuulaista opiskelijaa, yhteensä 29 henkeä. Parlamentissa meidät otti vastaan hallintovirkamies Mari Tuominen. Hän kertoi parlamentin kokoonpanosta, poliittisten ryhmien muotoutumisesta ja suomalaisten meppien sijoittumisesta, 20 pysyvästä 10-70 hengen komiteasta, joissa käsitellään eri elämänalueita, sekä lainsäädäntöehdotusten käsittelyvaiheista komission ehdotuksesta parlamentin ja ministerineuvoston väliseen sovitteluun. Lopuksi otimme ryhmäkuvan lippurivistön edessä. Pienen tauon aikana, lounasta odoteltaessa useimmat ryhmäläiset tutustuivat uuteen Parlamentarium-näyttelyyn, joka kuvaa multimedian avulla Euroopan yhdentymisen historiaa ja merkkihenkilöitä. Laura oli järjestänyt meille pöydän meppien ravintolasta, jossa nautimme kohtuuhintaisen ja monipuolisen buffet-lounaan.
Vielä iltapäiväksi oli ohjelmaa: Tarja järjesti koko laajennetulle ryhmälle parlamentin tiloissa miniseminaarin EU:n ja euron mahdollisista tulevaisuuksista, jäsenvaltioiden jakautumisesta eri toimintalinjoja kannattaviin blokkeihin, Iran-työstä ja Lähi-idän ydinaseetonta vyöhykettä koskevan aloitteen neuvotteluista. Ja sitten pika pikaa lentokentälle - osa taksilla, osa bussilla.