FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2014

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2014 1.1. 31.12.2014

FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2014...2 1) Finnpartnership-ohjelma...4 2) Liikekumppanuustuki...4 2.1. Liikekumppanuustuen hallinnointi...4 2.2. Liikekumppanuustuen käsittely...5 2.3. Valtionavustuspäätökset...6 2.4. Liikekumppanuustukisitoumukset ja -maksatukset...6 2.5. Myönnetyn LKT:n alueellinen kohdentuminen...8 2.6. Tukien kohdentuminen DAC-luokittain... 10 2.7. Tuen kohdentuminen hakijayrityksen koon mukaan... 11 2.8. Hakijayrityksen sijainnin mukainen tuen kohdentuminen... 13 2.9. Tuen toimialoittainen kohdentuminen... 14 2.10. Liikekumppanuustukihankkeiden tuloksien eli kehitysvaikutusten mittaaminen... 15 2.11. Liikekumppanuustukihankkeitten toteutus... 15 2.11.1. Vastaanotetut loppuraportit... 16 2.11.2. Ensimmäinen seurantaraportti... 17 2.11.3. Viimeinen seurantaraportti... 17 3) Liikekumppanuuksien identifiointi- ja edistämistoiminta (Matchmaking)... 19 3.1. Matchmaking-tilaisuudet kohdemaissa... 20 3.2. Matchmaking-yhteydenotot kehitysmaayrityksiltä ja suomalaisilta yrityksiltä... 20 3.3. Matchmaking-yhteydenottojen markkinointi... 22 3.4. Matchmaking-toiminnan tulokset... 22 3.5. LKO:n markkinointi Suomessa... 23 3.6. Yhteistyö sidosryhmien kanssa... 23 4) Neuvontapalvelu... 23 5) Henkilöstö... 24 6) Näkymät vuodelle 2015 ja tulevaisuuden kehitystarpeet... 24

2 (25) FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2014 YHTEENVETO Liikekumppanuusohjelman tavoitteena on lisätä suomalaisten ja kehitysmaiden yritysten ja liiketoiminnasta kiinnostuneiden toimijoiden kaupallista yhteistyötä niin, että hankkeet synnyttävät myönteisiä kehitysvaikutuksia kohdemaissa. Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen kestävyys ovat oleellisia lähtökohtia arvioitaessa liikekumppanuusohjelman kautta tuettavia hankkeita. Finnpartnershipin tarjoamia palveluita ovat Liikekumppanuustuen kanavointi suomalaisille yrityksille ja muille toimijoille, liikekumppanuusaloitteiden identifiointipalvelu (Matchmaking) mukaan lukien tuonnin edistämiseen liittyvät palvelut sekä yleinen kehitysmaihin suuntautuviin liikekumppanuushankkeisiin liittyvä neuvonta. Finnpartnership on kysyntävetoinen ohjelma, joka kattaa kaikki OECD DAC -luokitellut kehitysmaat. LK-tuen kysyntä on kohdistunut 115 eri maahan suuntautuviin hankkeisiin, eli 77 % kehitysmaista. Uusina kohdemaina oli Etelä-Sudan, Gabon, Guatemala ja Mauritius. Toimintavuoden aikana rekisteröitiin 121 uutta liikekumppanuustukihakemusta. Näistä 90:lle ehdotettiin Finnfundin sisäisessä tukikomitean käsittelyssä myönnettäväksi tukea yhteensä 4 318 282 euroa, joka on neljänneksen enemmän kuin vuonna 2013. Keskimääräinen myönnetty tuki oli 47 981 euroa, mikä on noin 10 000 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Yksittäisten tukien suuruus vaihteli 2 200 eurosta 241 435 euroon, palvellen niin pienien kuin suurienkin yritysten kansainvälistymistä. Vuonna 2014 ylivoimaisesti suurin osa hakijayrityksistä oli edelleen PK-yrityksiä. Hyväksytyistä hankkeista ten hankkeita oli 87 %, mikä on 3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2013. Toisaalta suuryrityksille myönnetty osuus euromääräisestä liikekumppanuustuesta nousi edellisvuoteen verrattuna 5 prosenttiyksikköä ja oli 16 % vuonna 2014. Tavanomainen osuus, 74 %, haki tukea ensimmäistä kertaa. Luvut ovat todiste tuen tärkeydestä varsinkin ten toiminnan aloittamiselle uusilla kehittyvillä markkinoilla. Vuosina 2006 2014 on myönnetty 731 LK-tukea 570 eri hakijalle. 34 tuen saajan kotipaikkakunta on ulkomailla ja 536:n Suomessa. Hieman alle puolet tuetuista hankkeista suuntautuu Aasiaan, jonka osuus on ollut laskussa edellisvuosista. Lähes yhtä moni hanke suuntautuu nyt Afrikkaan, jonka osuus on puolestaan nousussa. Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibialle suuntautuneiden hankkeiden osuus on lähes edellisvuoden tasolla, kun taas Eurooppaan ei suuntautunut yksikään hanke. 28 % vuonna 2014 tuetuista hankkeista on kohdistunut vähiten kehittyneisiin maihin ja muihin matalan tulotason maihin. Näiden alempien tulotasojen kehitysmaiden ryhmien yhteinen vuotuinen osuus on hieman pienempi kuin viime vuonna kappalemääräisesti,

3 (25) mutta euromääräisesti kasvua on 7 prosenttiyksikköä eli hankkeet ovat olleet keskimääräisesti aiempaa suurempia. Vuonna 2014 LK-tukea on myönnetty hankkeille, jotka edustavat 20 eri toimialaa. Tietoja viestintäteknologian (24 %:n osuus vuoden 2014 LKT-hankkeista), palvelualan (10 %), koulutuspalveluiden (9 %), käsitöiden (7 %) sekä ympäristö-alan (7 %) hankkeita on ollut eniten. Suosituimmat sektorit vaihtelevat vuosittain. Maksatusten kokonaismäärä oli 980 803,21 euroa, mikä on jonkin verran vähemmän kuin edellisvuonna. Maksatusten osuus on kuitenkin viimeisimpinä vuosina noussut noin 60 %:iin myönnetystä tuesta niiden osalta, jotka hakevat maksatusta. Toimintavuonna erääntyi 80 tukea, joista 45:lle suoritettiin maksatus. Näistä hankkeista noin 73 % on jo maksatuspyyntövaiheessa johtanut liikekumppanuuteen tai etenevät suunnitellusti, mikä on ennätyssuuri osuus. Viimeisessä seurantaraportointivuorossa olivat vuoden 2010 hankkeet. Raportoinnin perusteella 24 hanketta (37 %) 65:sta liikekumppanuuteen johtaneesta hankkeesta on kolmen vuoden jälkeen edelleen onnistuneita. Kuten aikaisemminkin luvut olivat parempia ensimmäisenä seurantavuonna (52 %) ja toisena (43 %) verrattuna tähän kolmanteen seurantavuoteen. 21 yritystä on investoinut kohdemaihin yhteensä 20,2 miljoonaa euroa, mikä on yli 16 kertaa näille maksetun LK-tuen verran. Yleensä investointien määrät vaihtelevat 10 30 kertaa maksetun tuen. Hankkeen positiivisista työllistämisvaikutuksista raportoi 23 yritystä. Suoraan on työllistetty 621,5 ja epäsuorasti 237 henkilöä, ja 307 suorista työpaikoista oli uusia. Naistyöntekijöiden määrä on 29 % suorista työpaikoista 15 yrityksessä. Yritykset arvioivat työllistävänsä vielä useita satoja lisää lähitulevaisuudessa. Näiden lisäksi yritykset raportoivat muista kehitysvaikutuksista, kuten teknologian ja osaamisen siirrosta sekä yleisinfrastruktuurin parantamisesta. Vuoden aikana jatkettiin Matchmaking-toiminnon tehostettua markkinointia erinomaisilla tuloksilla. Vaikka yhteydenottoja kehitysmaista vastaanotettiin 222, niin hakemuksia rekisteröitiin tietokantaan vain 114 kappaletta. Vuoden aikana jatkoselvityksiin on 161 aloitteesta johtanut 38 %. Ministeriön ja muiden sidosryhmien edustajista koottu neuvoa-antava ja suosituksia tekevä ohjausryhmä kokoontui raportointivuoden aikana neljä kertaa. Ohjausryhmän kokouksissa käsiteltiin mm. ohjelman hallintoa, tavoitteita, tuloksia sekä Team Finland yhteistyötä.

4 (25) TOIMINTARAPORTTI 1) Finnpartnership-ohjelma Finnpartnershipin tavoite on lisätä suomalaisten ja kehitysmaiden yritysten ja muiden liiketoiminnasta kiinnostuneiden toimijoiden välisiä, kaupallisesti kannattavia ja pitkäaikaisia liikekumppanuuksia tukemalla hankkeiden identifioimista ja kehitystä. Ohjelman hallinnosta on solmittu sopimus ulkoasiainministeriön (UM) ja Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n (Finnfund) välillä vuoteen 2015 asti. Ohjelman yksi päätoiminto on Liikekumppanuustuen (LKT) kanavointi suomalaisten ja kehitysmaatoimijoiden kaupallisesti kannattaviin pitkäaikaisiin liikekumppanuushankkeisiin. Vuonna 2014 vastaanotettiin 121 hakemusta, mikä oli muutama vähemmän kuin edellisen vuoden 124 vastaanotettua LKT-hakemusta. Yhteensä 90 hankkeelle 1 myönnettiin tukea 4 318 282 euroa, jossa huomattavaa kasvua edellisen vuoden 3 488 807 eurosta. Yksityiskohtaisempaa tietoa LK-tuesta kuten myös tuettavien hankkeiden tuloksista löytyy kappaleesta 2. Toisen päätoiminnon Matchmaking-palvelun (MM) tehostamista jatkettiin raportointivuonna erinomaisilla tuloksilla. MM-palvelun tapahtumista ja tuloksista on yksityiskohtaisesti kerrottu kappaleessa 3. Lisäksi kappaleessa 4 on kooste neuvontapalveluista, kappaleessa 5 tarkemmin henkilöstöstä ja kappaleessa 6 lyhyesti tulevaisuuden näkymistä. 2) Liikekumppanuustuki 2.1. Liikekumppanuustuen hallinnointi Ministeriön hyväksymä LKT:n haku-, myöntö- ja sopimusprosessi on kuvattuna kokonaisuudessaan liitteessä 1. Lisäksi operaattorin työtä ohjaavat vuotuiset yksityiskohtaiset työsuunnitelmat tavoitetasoineen. LKT:n puolella vuosi on jaettu kuuteen kahden kuukauden hakujaksoon. Hakujakson aikana saapuneet hakemukset käsitellään aina seuraavan kahden kuukauden aikana. Ministeriön ja muiden sidosryhmien edustajista koottu neuvoa-antava ja suosituksia tekevä ohjausryhmä (OR) kokoontui raportointivuoden aikana neljä kertaa. OR:n kokoonpano on koottu liitteeseen 2. OR:n kokouksissa käsiteltiin mm. vuoden 2013 toiminta- ja talousraportti sekä työsuunnitelma ja uudet tavoitteet vuodelle 1 Käsitellyt hakemukset 113 kappaletta (90 hyväksyttyä + 23 hylättyä = 113 hakemusta). Vuonna 2013 käsiteltyjä hakemuksia oli 121 kappaletta (94 hyväksyttyä + 27 hylättyä = 121 hakemusta).

5 (25) 2015. OR:lle esiteltiin myös v. 2010 hankkeiden viimeisen seurantavaiheen kehitysvaikutuksia sekä vuoden 2013 Matchmaking-pilotin loppuraportti. Lisäksi käsiteltiin uusia Team Finland kansainvälistymispalveluita. 2.2. Liikekumppanuustuen käsittely Vuoden 2014 työsuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi muun muassa, että vastaanotettujen tukihakemusten määrä olisi 135 hakemusta, käsiteltävien hankkeiden määrä 128 hanketta ja LK-tuelle varattiin noin 3,2 miljoonaa euroa. Toimintavuoden aikana rekisteröitiin yhteensä 121 uutta LKT-hakemusta. Finnfundin sisäisessä tukikomiteassa käsiteltiin 113 hanketta ja näistä 90:lle esitettiin myönnettävän tukea yhteensä 4 318 282 euroa. 23 hakemusta hylättiin. Tukikomitea kokoontui raportointivuoden aikana kuusi kertaa. Vuoden lopussa käsittelemättömiä hankkeita oli 25, ja ne käsiteltiin 28.2.2015 mennessä. Syyt 23 hylkäävään päätökseen olivat seuraavat: hakijalla ei ollut taloudellisia resursseja ja/tai riittävää kokemusta ja/tai hankkeen vastuuhenkilöllä oli luottohäiriömerkintöjä (12 kpl) hakija veti hakemuksensa pois (5 kpl) hankkeella ei ollut ylemmän keskitulotason maissa vaadittavia suoria kehitysvaikutuksia (2 kpl) hanke ei ollut pitkäaikaiseen etabloitumiseen tähtäävää toimintaa (3 kpl) hankkeen katsottiin olevan liian alkuvaiheessa (1 kpl). Keskimääräinen myönnetty tuki vuonna 2014 oli 47 981 euroa. Yksittäisten myönnettyjen tukien suuruus vaihteli 2 200 eurosta 241 435 euroon. 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Tuen keskikoko 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 1 Keskimääräiset myönnetyt tuet 2006 2014

6 (25) 2.3. Valtionavustuspäätökset Operaattori haki ulkoasiainministeriöltä valtionavustusta tukikomitean käsittelemiin hankkeisiin yhteensä 4 318 282 euroa. Toimintavuoden aikana jätettiin kuusi esitystä LK-tukea koskevasta valtionavusta (taulukko 1). Taulukko 1 Valtionapuesitykset ja päätökset vuonna 2014 esitys pvm euroa päätös pvm päätös vastaanotettu euroa 6/2013* 19.12.2013 1 086 763,00 7.3.2014 1.4.2014 1 007 222,00 1/2014 27.2.2014 610 430,00 7.3.2014 1.4.2014 610 430,00 2/2014 30.4.2014 683 958,00 30.4.2014 4.6.2014 683 958,00 3/2014 18.6.2014 868 335,00 18.6.2014 3.7.2014 868 335,00 4/2014 3.9.2014 919 615,00 9.9.2014 17.9.2014 919 615,00 5/2014 30.10.2014 392 783,00 5.11.2014 12.11.2014 392 783,00 6/2014 18.12.2014 843 161,00 13.1.2015 5.2.2015 843 161,00 Yhteensä 4 318 282,00 4 482 343,00 *Ministeriö päätti hylätä yhden hakemuksen, jolle oli esitetty myönnettävän tukea 2.4. Liikekumppanuustukisitoumukset ja -maksatukset Saatuaan valtionapupäätöksen asiakas allekirjoittaa sitoumuslomakkeen, jossa sitoutuu tuen ehtoihin ja vahvistaa ottavansa tuen vastaan. Vuoden 2014 aikana 82 hakijaa palautti allekirjoitetun sitoumuksen, joka on palautettava viimeistään silloin, kun asiakas hakee tuen maksatusta. Tuet erääntyvät kahden vuoden päästä päätöksen tiedonantopäivästä 2. Toimintavuoden 2014 aikana maksatuksia tehtiin vuosina 2011, 2012, 2013 ja 2014 myönnetyistä tuista. Maksatusten kokonaismäärä raportointivuonna oli 980 803,21 euroa. Maksatuksia suoritettiin 54 hankkeelle. Kuviossa 2 on kuvattu maksatusten osuutta jokaisen vuoden myönnetystä tuesta. Kuvio 2 Maksatusten osuus vuosittain myönnetystä LK-tuesta. *Kaikki tuet eivät ole vielä erääntyneet 2 Tuen saajan tulee hakea maksatusta erääntymispäivään mennessä joko yhdessä tai kahdessa erässä.

7 (25) Toimintavuoden aikana erääntyi sekä vuonna 2011 että 2012 käsiteltyjä hakemuksia, yhteensä 80 tukea. Vuonna 2014 erääntyneisiin tukiin kohdistuneet maksatukset olivat keskimäärin 18 221,91 euroa, kun kaikkien näiden erääntyneiden tukien keskikoko oli 32 175,71 euroa. Keskimääräisen maksatuksen osuus keskimääräisestä myönnetystä tuesta oli siis 57 %. Edellisenä vuonna vastaava osuus oli noin 60 %. Yksittäiset maksatukset vaihtelevat hankekohtaisesti 7 %:sta 100 %:tiin myönnetystä tuesta. Tuista 35 (44 %) jäi käyttämättä kokonaisuudessaan (1 114 791 euroa) 3. Tukea ei haettu maksatukseen mm. seuraavista syistä: hankkeen toteutuksessa ei syntynytkään budjetoituja kustannuksia, hakijayritys hakeutui konkurssiin, hankkeen tilintarkastuksen kustannus olisi ollut liian suuri verrattuna myönnettyyn tukeen 4 partneriyritys ei täyttänyt sovittuja ehtoja, joten hankkeesta luovuttiin, partneriyritys osoittautui rikolliseksi, joten hankkeesta vetäydyttiin, partneriyritys hakeutui konkurssiin, joten hanke ei edennyt, hanke venyi tai ei edennyt eikä kustannuksia ehtinyt syntyä, hanke toteutui niin pienessä mittakaavassa, ettei kustannuksia syntynyt, kohdemaan byrokraattinen järjestelmä esti hanketta etenemästä, hankkeen yhteyshenkilö lopetti yhtiössä, joten hankkeen kustannusten keräys erääntymispäivään mennessä ei onnistunut, ja syntyneet kustannukset erosivat arvioiduista: syntyi vain kustannuksia, jotka eivät ole ehtojen mukaisia. Kuviossa 3 on kuvattu keskimääräinen vuosittain myönnetty tuki sekä siihen kohdistunut keskimääräinen maksatus. Vuodelta 2012 on vielä 12 tukea erääntymättä, joten maksatusten osuus saattaa kasvaa. Kuvio 3 Keskimääräiset vuosittaiset myönnetyt tuet ja maksatukset 2006 2012. *12 tukea vielä erääntymättä 3 Viime vuonna vastaava osuus vuonna 2013 erääntyneistä tuista oli 28 %. Aikaisempina vuosina vastaava osuus on vaihdellut välillä 18 24 %. 4 Vuoden 2015 alusta tilintarkastajan lausunnon kustannus on tukikelpoinen kustannus

8 (25) Liitteessä 3 on listattuna yksityiskohtaisemmin toimintavuoden tukimäärät, maksatukset sekä toistaiseksi käyttämättä oleva määrä. 2.5. Myönnetyn LKT:n alueellinen kohdentuminen Hieman alle puolet tuetuista hankkeista suuntautuu Aasiaan, jonka osuus on ollut laskussa edellisvuosista. Toiseksi eniten hankkeita suuntautuu Afrikkaan, jonka osuus on puolestaan edelleen nousussa. Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibialle (LAC) suuntautuneiden hankkeiden osuus on lähes edellisvuoden tasolla, kun taas Eurooppaan ei suuntautunut yksikään hanke tänä vuonna. Alla olevassa kuviossa on kuvattu jakauma maanosittain. Vuonna 2014 tukea on myönnetty 42 eri maahan 5 kohdistuneisiin hankkeisiin (sekä ensisijaiset että toissijaiset maat) ja koko toiminnan aikana 109 eri maahan kohdistuneisiin hankkeisiin. Vuosien 2006 2014 aikana hyväksyttyjen hakemusten maantieteellinen jakauma on kuvattu liitteessä 4. Vuotuiset muutokset Aasian ja Afrikan osalta näkyvät myös alla olevasta kuviosta, jossa on esitetty maanosien prosentuaalinen osuus kunkin vuoden myönnetystä tuesta (kuvio 4). Kuvio 4 Prosentuaalinen myönnetty LKT maanosittain vuosina 2006 2014 Raportointivuonna tuen keskikoko ei juurikaan riipu maanosasta, kun taas edellisenä vuotena Aasiaan suuntautuneille hankkeille myönnettiin huomattavasti suurempia tukia kuin Latinalaiseen Amerikkaan tai Afrikkaan suuntautuneille hankkeille (kuvio 5). 5 Uusia kohdemaita 2014: Etelä-Sudan, Gabon, Guatemala, Mauritius

9 (25) 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Tuen keskikoko maanosittain 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Aasia Afrikka Eurooppa LAC Kuvio 5 Vuotuisen tuen keskikoko maanosittain 2006 2014 Vuosina 2006 2014 eniten hakemuksia on kohdistunut Kiinaan, Intiaan ja Vietnamiin. Vuoden 2014 kärjestä löytyvät Intia, Kenia, Vietnam ja Kiinaan. Kumulatiivisessa kokonaistilastossa näitä maita seuraavat Thaimaa, Tansania, Ukraina, Bangladesh ja Brasilia. Useisiin maihin on kohdistunut vain yksi tai pari hakemusta. Hakemukset ovat vuonna 2014 kohdistuneet ensisijaiset maat huomioiden 30 eri maahan ja hankkeiden kaikki kohdemaat huomioiden 43 maahan. Koko toiminnan aikana hakemukset ovat kohdistuneet ensisijaiset maat huomioiden 82 eri maahan ja hankkeiden kaikki kohdemaat huomioiden 115 maahan. Tukea on vuonna 2014 myönnetty 28 + 14 eri maahan 6. Liitteessä 3 on listattu kaikki yksittäiset hankkeet vuonna 2014. Tukea on kaiken kaikkiaan vuosina 2006 2014 myönnetty 109 eri maahan. Tuki on kohdistunut 73 eri ensisijaiseen maahan sekä lisäksi 36 toissijaiseen maahan. Taulukossa 2 on listattu joka vuoden kuusi suosituinta kohdemaata. Taulukko 2 Suosituimmat (ensisijaiset) kohdemaat myönnettyjen tukien mukaan 2006-2014 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Intia 4 Vietnam 10 Intia 11 Kiina 17 Kiina 29 Kiina 18 Kiina 18 Kiina 12 Intia 12 Bangladesh 2 Kiina 9 Kiina 11 Intia 11 Intia 17 Intia 14 Intia 9 Vietnam 11 Kenia 12 Kiina 2 Intia 7 Vietnam 9 Vietnam 8 Vietnam 11 Brasilia 7 Vietnam 8 Intia 8 Vietnam 8 Kroatia 2 Thaimaa 6 Peru 6 Ukraina 6 Peru 6 Vietnam 7 Tansania 5 Sambia 7 Kiina 7 Thaimaa 2 Bangladesh 4 Bangladesh 4 Bangladesh 4 Kenia 5 Thaimaa 5 Thaimaa 5 Tansania 7 Brasilia 5 Ukraina 2 Kenia 4 Thaimaa 3 Etelä-Afrikka 3 Thaimaa 3 Ghana 4 Brasilia 4 Bangladesh 5 Namibia 5 6 Tukea on myönnetty 28 ensisijaiseen kohdemaahan, minkä lisäksi 14 maata on ollut hankkeissa ainoastaan toissijaisena kohdemaana.

10 (25) 2.6. Tukien kohdentuminen DAC-luokittain Tuettavien hankkeiden kohdemaina voivat olla kaikki OECD:n 7 kehitysapukomitea DACin 8 listaamat kehitysmaat ja alueet. 28 % vuonna 2014 tuetuista hankkeista (kpl) on kohdistunut vähiten kehittyneisiin maihin ja muihin matalan tulotason maihin. Kuvio 6 Vuonna 2014 myönnetty LKT ( ja kpl) DAC-luokittain (suluissa vuoden 2013 luvut) Vähiten kehittyneiden maiden osalta osuus on laskenut selvästi sekä kappale- että euromääräisesti edellisvuodesta. Tuen osuus muihin matalan tulotason maihin on puolestaan noussut reippaasti sekä kappale- että euromääräisesti. Alemman keskitulotason maiden osuus on jotakuinkin edellisvuoden tasolla molemmilla mittareilla mitattuna. Ylemmän keskitulotason maiden osuus on kappalemääräisesti vuoden 2013 tasolla, mutta euromääräisesti osuus on laskenut (kuvio 6). Vuosien 2006 2014 aikana myönnettyjen tukien jakautuminen DAC-luokittain ei juurikaan ole muuttunut edellisvuodesta (kuvio 7). Vähiten kehittyneiden maiden ja muiden matalan tulotason maiden hankkeiden koko toiminnan ajalta laskettu kappalemääräinen osuus on 36 %. Kuvio 7 Vuosina 2006 2014 myönnetty LKT ( ja kpl) DAC-luokittain (suluissa vuoden 2013 luvut) 7 OECD = Organization for Economic Co-operation and Development 8 DAC = Development Assistance Committee

11 (25) Liitteessä 4 on listattu yksityiskohtaisesti maanosittainen ja maakohtainen kumulatiivinen LKT:n kohdentuminen vuosina 2006 2014. Kuvio 8 kuvaa vuotuisen myönnetyn tuen jakaantumista DAC-luokittain. Vuotuiset osuudet vaihtelevat suuresti. Kuvio 8 Vuotuinen osuus myönnetystä liikekumppanuustuesta DAC-luokituksen mukaan 2.7. Tuen kohdentuminen hakijayrityksen koon mukaan Vuonna 2014 ylivoimaisesti suurin osa hakijayrityksistä oli edelleen PK-yrityksiä. Hyväksytyistä hankkeista ten hankkeita oli 87 %, mikä on 3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2013. Toisaalta suuryrityksille myönnetty osuus euromääräisestä liikekumppanuustuesta nousi edellisvuoteen verrattuna 5 prosenttiyksikköä ja oli 16 % vuonna 2014. Tuen hakijana voi olla joko Suomeen rekisteröity yritys, muualle rekisteröity yritys, jolla on merkittävä linkki Suomeen, Suomessa toimiva tutkimus- tai koulutuslaitos, yliopisto tai muu vastaava organisaatio tai Suomeen rekisteröity yhdistys. Raportointivuonna tuen saajina ovat olleet yritykset (sekä PKettä suuryritykset) sekä tutkimus- ja koulutuslaitokset. Tuen prosenttiosuus (30/50/70 %) hyväksytyistä kustannuksista riippuu hakijan koosta sekä hankemaan kehitysmaaluokituksesta. Kuviossa 9 on esitelty myönnettyjen tukien euromääräinen 9 sekä kappalemääräinen jako hakijan koon sekä juridisen muodon mukaan. 9 Tuen kokonaismäärä 2013: 3 585 663,- (96 kpl), tuen kokonaismäärä 2012: 2 405 276,- (77 kpl), tuen kokonaismäärä 2011: 3 889 276,- (114 kpl), tuen kokonaismäärä 2010: 4 271 150,- (110 kpl), tuen kokonaismäärä 2009: 4 154 403,- (77 kpl), tuen kokonaismäärä 2008: 3 591 597,- (68 kpl:ta), tuen kokonaismäärä 2007: 3 890 797,- (79 kpl), tuen kokonaismäärä 2006: 1 809 702,- (22 kpl).

12 (25) Kuvio 9 V. 2014 hyväksytyt hankkeet hakijan koon ja juridisen muodon mukaan (suluissa v. 2013 tiedot) Tuen keskikoko PK-yrityksille oli vuonna 2014 selvästi pienempi kuin suuryrityksille, vaikkakin keskikoko oli kasvanut edellisvuodesta. Yksittäisten myönnettyjen tukien suuruus vuonna 2014 vaihteli 2 200 eurosta 241 435 euroon. Vuosina 2006 2014 tuki on vaihdellut välillä 800 250 000 euroa. Kuvio 10 kuvaa myönnettyjen tukien keskikokoa hakijan koon ja juridisen muodon mukaan. Kuvio 10 Myönnettyjen LK-tukien keskikoko hakijan koon ja juridisen muodon mukaan v. 2006 2014 Hakijoiden prosentuaaliset osuudet vuosittaisista kappale- ja euromääräisistä tuista koon ja juridisen muodon mukaan on esitetty kuvioissa 11 ja 12. Parin viime vuoden aikana PK- ja suuryritysten määrät ovat vakiintuneet tasoilleen.

13 (25) Kuvio 11 Vuosina 2006 2014 hyväksytyt hankkeet (kpl) hakijan koon ja juridisen muodon mukaan Kuvio 12 Vuosina 2006 2014 hyväksytyt hankkeet ( ) hakijan koon ja juridisen muodon mukaan Vuonna 2014 myönnetyt 90 LK-tukea kohdistuivat 81 yritykselle. Yhdelle yritykselle myönnettiin neljä LK-tukea ja yhdelle kolme LK-tukea, nämä kaikki suuntautuivat eri maihin. Neljälle yritykselle myönnettiin kaksi LK-tukea, joilla kaikilla hakemukset suuntautuivat myöskin eri maihin. 60 yritystä (74 %) haki ensimmäistä kertaa LKtukea. Aikaisemmin LK-tukea saaneita yrityksiä oli tuen hakijoiden joukossa raportointivuonna 21 (26 %), joista nk. jatkohakemuksia jo aiemmin hyväksytyille hankkeille oli 13. 2.8. Hakijayrityksen sijainnin mukainen tuen kohdentuminen Vuosina 2006 2014 on myönnetty 731 LK-tukea 570 eri hakijalle. 34 tuen saajan kotipaikkakunta on ulkomailla ja 536:n Suomessa. Uusmaalaisille yrityksille on

14 (25) myönnetty puolet tuesta (ks. kuvio 13 alla, jossa jaottelu ELY-keskusten toiminta-alueitten mukaan 10 ). Vuonna 2014 uusmaalaisten yritysten määrä nousi edelliseen vuoteen verrattuna, 50 %:sta 54 %:iin. Kuvio 13 Myönnetyt tuet 2006 2014 alueittain 2.9. Tuen toimialoittainen kohdentuminen Vuonna 2014 LK-tukea on myönnetty hankkeille, jotka edustavat 20 eri toimialaa. Tieto- ja viestintäteknologian (24 %:n osuus vuoden 2014 LKT-hankkeista), palvelualan (10 %), koulutuspalveluiden (9 %), käsitöiden (7 %) sekä ympäristöalan (7 %) hankkeita on ollut eniten. Vuonna 2013 suosituimpien sektoreiden kolmen kärki oli sama, joita seurasivat sähkötekniikka ja ympäristöala. Suosituimmat sektorit vaihtelevat vuosittain ja vuosien 2006 2014 aikana myönnettyjen tukien toimialoittainen yksityiskohtainen jakautuminen (24 eri toimialalle) sekä kappale- että euromääräisesti löytyy liitteestä 5. Kaiken kaikkiaan tieto- ja viestintäteknologian (17 %), palvelualan (8 %), tuotantotekniikan ja -laitteiston (8 %), ympäristöalan (8 %) ja energiateollisuuden (8 %) hankkeita on ollut eniten. Karkeampi DAC-sektoriluokituksen mukainen kappale- ja euromääräinen jakauma vuonna 2014 on seuraava: tuotanto 51 % (kpl) ja 49 % ( ), talouselämän perusrakenteet 40 % (kpl) ja 43 % ( ) sekä sosiaalinen kehitys 9 % (kpl) ja 8 % ( ). 10 Suomen 20 maakuntaa on yhdistetty 15 toiminta-alueeksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (ELY-keskuksissa). Ahvenanmaa ei kuulu ELY-keskusten 15 toiminta-alueeseen.

15 (25) 2.10. Liikekumppanuustukihankkeiden tuloksien eli kehitysvaikutusten mittaaminen Finnpartnership selvittää liikekumppanuustukihanke-esitysten tukikelpoisuuden sekä niiden suoriutumisen kehitysvaikutusnäkökohtien osalta erillisen, ministeriön hyväksymän politiikan periaatteiden mukaisesti. Tavoitteiden kannalta on olennaista, että tuettavat hankkeet ovat osa kestävää kehitystä. Kestävän kehityksen takaamiseksi on tärkeää, että Finnpartnershipin kautta tuetuilla hankkeilla on pitkäaikaisia myönteisiä vaikutuksia kohdemaiden kehitykseen. Kehitysvaikutusten ja hankkeiden saaman pisteytyksen suhteen on huomioitava, että tuettavien hankkeiden mahdollisista kehitysvaikutuksista voidaan tuen myöntämisen yhteydessä tehdä ainoastaan karkea arvio. Todelliset kehitysvaikutukset voidaan arvioida tarkemmin vasta hankkeiden toteutuksen jälkeen, mikä on otettu huomioon myös tuen maksamisen jälkeen vaadittavassa raportoinnissa. Tuloksista raportoidaan kahden vuoden ajan (katso myös 2.11.). Hankkeiden kehitysvaikutusten politiikassa määriteltyjä mitattavia kehitysvaikutuksia ovat vaikutukset kohdemaan työllisyyteen, sukupuolten väliseen tasa-arvoon, kohdemaan työväestön henkisen pääoman lisäämiseen (koulutus), teknologian ja osaamisen siirtoon, kohdemaan tuotannon monipuolistamiseen, kohdemaan yleisinfrastruktuurin parantamiseen, työolosuhteisiin ja sosiaalietuuksiin yrityksessä ja sen ympäristössä (Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sääntöjen noudattaminen, työturvallisuus, palkkataso, asunto-/terveys- tms. edut) ja erityisiin myönteisiin ympäristövaikutuksiin (esim. uusiutuva energia tai muu kestävää kehitystä tukeva tuotantotapa). 2.11. Liikekumppanuustukihankkeitten toteutus Liikekumppanuustuen saajat raportoivat operaattorille seuraavasti: Loppuraportti maksatuspyynnön yhteydessä 11, Seurantaraportti I (loppuraporttia seuraavana vuotena) 12, sekä Seurantaraportti II (ensimmäistä seurantaraporttia seuraavana vuotena) 13. Raportointivelvollisuus syntyy tuen saajalle, kun tuen saaja allekirjoittaa sitoumuksen saatuaan valtionavustuspäätöksen. Jos tuen saaja ei täytä raportointivaatimuksia, on ministeriöllä oikeus vaatia liikekumppanuustuen takaisinmaksua. Näin ollen tuen saajalta, jolle ei suoriteta maksatusta, ei myöskään vaadita raportointia. 11 Vuonna 2014 raportoivat pääosin vuonna 2012 LK-tukea saaneet hankkeet. 12 Vuonna 2014 raportoivat vuonna 2011 LK-tukea saaneet hankkeet. 13 Vuonna 2014 raportoivat vuonna 2010 LK-tukea saaneet hankkeet.

16 (25) 2.11.1. Vastaanotetut loppuraportit Vuonna 2014 erääntyi viimeinen erä vuonna 2011 tukea saaneista hankkeista sekä osa vuonna 2012 tukea saaneista hankkeista. 80:sta tukea saaneista maksatusta haki 45. Näistä hankkeista 33 (73 %) on jo maksatuspyyntövaiheessa johtanut liikekumppanuuteen tai etenevät suunnitellusti, mikä on ohjelman tavoite. Loppuraportissa tulee vähintään mainita sen työn edistyminen, johon tukea on myönnetty, ja josta maksatusta pyydetään. Tuen saaja raportoi myös, ovatko esim. esivalmistelutyöt jo johtaneet etabloitumiseen tai milloin etabloituminen on odotettavissa. Erääntyneistä hankkeista on raportoitu alla olevan taulukon mukaisesti: Taulukko 3. Loppuraportoinnin mukainen hanketilanne maksatuspyynnön yhteydessä (vuonna 2011/2012 tukea saaneet, vuonna 2014 erääntyneet hankkeet) Tilanne maksatushetkellä Kpl hanketta Tulos Tuella tehtävä työ toteutettu tai etenee suunnitellusti 33 + Kesken 5 ~ Ei toteudu 7 - Maksatusta pyytäneet yhteensä 45 Toteutettujen hankkeiden osuus (73 %) on edellisvuoteen (60,7 %) verrattuna reippaasti suurempi. Kesken olevien hankkeiden osuus (11 % 14 ) sekä ei toteutuneiden hankkeiden osuus (16 % 15 ) on vastaavasti laskenut edellisvuodesta. Kesken olevat hankkeet ovat raportoineet mm. pitkittyneistä tai kariutuneista partnerineuvotteluista johtuvista aikataulupoikkeamista. Myös markkinatilanteen heikentyminen on aiheuttanut sen, että hanketta ei aktiivisesti viedä eteenpäin vaan seurataan tilanteen kehitystä. Tärkeimmät syyt siihen, että hankkeita ei toteuteta, ovat yritysten ilmoitusten mukaan vaikeus löytää sopiva paikallinen partneri, jonka kanssa voitaisiin päästä molempia osapuolia tyydyttävään sopimukseen. Lisäksi raportoitiin kohdemaan raskaista juridisista järjestelmistä sekä byrokratiasta, joiden takia hanketta ei saatu vietyä eteenpäin. Myös hakijan tuotteiden/palveluiden kysynnän lasku vaikutti hankkeen lopettamispäätökseen. 14 Vuoden 2011 LKT 20,2 %; uusien ehtojen mukainen vuoden 2010 LKT 19,4 %; vanhojen ehtojen mukainen vuoden 2010 LKT 34,8 %; vuoden 2009 LKT 22 % 15 Vuoden 2011 LKT 19 %; uusien ehtojen mukainen vuoden 2010 LKT 13,9 %; vanhojen ehtojen mukainen vuoden 2010 LKT 21,7 %; vuoden 2009 LKT 12 %

17 (25) 2.11.2. Ensimmäinen seurantaraportti Kaikkiaan vuonna 2011 myönnettiin 114 hankkeelle tukea ja näistä 83:lle maksettiin tukea. Näistä kuusi on aikaisempien hankkeiden jatkohakemuksia 16, jotka on raportoitu erikseen. Lisäksi kolme on maksatuksen jälkeen ajautunut konkurssiin ja näin ollen hanketuloksista raportoidessa käytetään määrää 74. Raportoinnin kohteena oleville 74 yritykselle maksettiin LK-tukea yhteensä 1 482 478,78 euroa 17. Tähän mennessä 39 yritystä raportoi investoinneista kohdemaahan. Investointien kokonaisarvo on yhteensä vähintään 18,5 miljoonaa euroa, mikä on yli 12 kertaa maksetun LK-tuen verran. Jos mukaan lasketaan myös jatkohankkeet, on investointien määrä lähes 14 kertaa maksetun liikekumppanuustuen verran. Investointeja tehneistä 82 % on PK- ja 18 % suuryrityksiä. Loppuraportoinnin perusteella 52 (70 %) hanketta oli jo johtanut liikekumppanuuteen vuonna 2013 ja näistä 36 (49 %) hanketta oli edelleen onnistuneena ensimmäisen seurantaraportoinnin jälkeen. Seurantaraportoinnin perusteella 11 hanketta on joko kesken tai niitä on toistaiseksi lykätty. Näistä hankkeista osa saattaa edetä tulevaisuudessa. Osa keskeneräisistä hankkeista on puolestaan pysähtynyt mm. kohdemaiden haastavan turvallisuustilanteen tai liiketoimintaympäristön muutosten seurauksena. Kaikista hankkeista 27 ei ole onnistunut tai on lopetettu. 2.11.3. Viimeinen seurantaraportti Kaikkiaan vuonna 2010 myönnettiin 110 hankkeelle tukea ja näistä 79:lle maksettiin tukea. Näistä 14 oli aikaisempien hankkeiden jatkohakemuksia 18, jotka on raportoitu erikseen ja näin ollen hanketuloksista raportoidessa käytetään hankemäärää 65. Raportoinnin kohteena oleville 65 yritykselle maksettiin LK-tukea yhteensä 1 253 884,55 19 euroa. Tähän mennessä 21 yritystä raportoi investoinneista kohdemaahan. Investointien kokonaisarvo on yhteensä vähintään 20,2 miljoonaa euroa, mikä on yli 16 kertaa maksetun LK-tuen verran. Jos mukaan lasketaan myös jatkohankkeet, on investointien määrä lähes 19 kertaa maksetun liikekumppanuustuen verran. Kuten nytkin, yleisesti ottaen pienen osan tekemät investoinnit ovat aina olleet moninkertaisia verrattuna maksettuun LK-tukeen. 16 Neljä jatkohakemuksista on vuoden 2010 hankkeiden jatkohakemuksia, yksi on vuoden 2008 hankkeen jatkohakemus ja yksi on vuoden 2009 hankkeen jatkohakemus. 17 Jatkohankkeille maksettiin 139 896,08 eli yhteensä LK-tukea maksettiin 1 622 374,86, joka on noin 42 % myönnetystä tuesta. 18 Yksi jatkohakemuksista on vuoden 2007 hankkeen jatkohakemus, kahdeksan hankkeista on vuoden 2008 hankkeiden jatkohakemuksia ja viisi vuoden 2009 hankkeiden jatkohakemuksia. Näiden hankkeiden onnistumisesta on raportoitu vuosina 2007 2012 tehdyissä kehitysvaikutusraporteissa. 19 Jatkohankkeille maksettiin 316 700,99 eli yhteensä LK-tukea maksettiin 1 570 585,54, joka on noin 37 % myönnetystä tuesta.

18 (25) Seurantaraportoinnin perusteella 24 hanketta (37 %) 65:sta liikekumppanuuteen johtaneesta hankkeesta oli edelleen ennallaan onnistuneena. Tämä on pienempi osuus onnistuneita kuin aikaisempina vuosina. Osa hankkeista oli vielä keskeneräisiä, mutta etenivät suunnitelman mukaan. Vuosi sitten 28 hanketta (43 %) oli viety läpi onnistuneesti ja sitä edellisenä vuotena 34 hanketta (52 %) arvioitiin onnistuneiksi. Osassa hankkeista (25 %) onnistuminen ei ole vielä raportointihetkellä varmaa; kuudestatoista hankkeesta kolmetoista on lykätty toistaiseksi ja kolme on kesken. Hankkeet saattavat toteutua tulevaisuudessa. Hankkeensa arvioi jo tässä vaiheessa tuottavaksi 22 yritystä (92 % onnistuneista). Lisäksi neljä yritystä on kertonut, että hankkeen tuottavuutta ei voida tällä hetkellä arvioida. Loput arvioivat hankkeensa tuottamattomiksi. Tuottamattomista hankkeista kahdeksan uskoo, että hankkeet tulevat melko todennäköisesti olemaan tuottavia tulevaisuudessa ja viisi uskoo, että hankkeet eivät ole tuottavia tulevaisuudessa. Muut yritykset eivät ole osanneet arvioida, miten todennäköisesti hanke menestyy tulevaisuudessa. 23 yritystä raportoi hankkeen suorista työllistämisvaikutuksista. Raportoinnin mukaan hankkeet työllistivät yhteensä suoraan 621,5 henkilöä, ja työpaikoista 307 oli uusia. Suoraan työllistävistä yrityksistä 16 arvioi työllistävänsä yhteensä 409 ihmistä nykyistä enemmän seuraavien kahden vuoden aikana. Myös neljä sellaista yritystä, jotka eivät tällä hetkellä työllistä, arvioivat työllistävänsä kahden vuoden kuluessa. 16 yritystä työllisti ihmisiä epäsuorasti. Epäsuorasti luotuja työpaikkoja oli yritysten omien arvioiden mukaan 237. Naistyöntekijöiden määrä oli 180 henkilöä eli 29 % suoraan työllistäneiden yritysten työpaikoista. Naisia työllisti 15 yritystä. 19 yritystä raportoi joko vaikuttaneensa positiivisesti naisten työllistymiseen tai työoloihin tai raportoi hankkeen sukupuolten väliseen tasa-arvoon vaikuttavista piirteistä. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on yksi Suomen kehityspoliittisen toimenpideohjelman 20 ja kehitysyhteistyön läpileikkaavista tavoitteista. Teknologian ja tietotaidon siirto sekä positiiviset koulutusvaikutukset olivat useimmin esiintyneet kehitysvaikutukset. 60 % hankkeista sisälsi teknologian ja tietotaidon siirtoa. 20 Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma: Valtioneuvoston periaatepäätös 16.2.2012.

19 (25) 52 % hankkeista sisälsi koulutusta. Koulutus on pitänyt sisällään muun muassa tuotantoon ja kokoonpanoon, ohjelmointiin, tuotekehitykseen, koneiden sekä järjestelmien käyttöön, laatujärjestelmiin ja ajatteluun, taloushallintoon, henkilöstöhallintoon, hankintaan, markkinointiin, kuljetukseen ja tuontivaatimuksiin, kierrätykseen sekä verkkotietoturvan ymmärtämiseen liittyviin asioihin. 57 % suoraan työllistävistä yrityksistä maksaa keskimääräistä parempia palkkoja, mikä on useimmin esiintyvä sosiaalinen vaikutus. Yritykset ovat arvioineet, että palkat ovat olleet noin 4-30 % paikallista palkkatasoa korkeampia. Yksittäisiä muita toimenpiteitä ovat olleet esim. äitiysloma ja sen jälkeen mahdollisuus tehdä lyhempää työpäivää, työntekijöiden lapsille järjestetty kouluopetus, vuosittainen lääkärintarkastus sekä työpaikan yhteydessä oleviin asuntoihin tehdyt parannukset. Yhdeksän yritystä (14 %) raportoi hankkeidensa tuottamista kehitysvaikutuksista kohdemaan yleiseen infrastruktuuriin. Raportoinnin mukaan hankkeet vaikuttivat eniten energiantuotannon sekä lastentarhojen, koulujen, sairaaloiden tai terveyskeskusten parantamiseen. 45 % yrityksistä raportoi kohdemaan markkinoihin ja niiden tuotantorakenteeseen kohdistuneista kehitysvaikutuksista. Useimmin ilmoitettuja kehitysvaikutuksia olivat mm. uusien tuotteiden tuotannon aloittaminen kohdemaassa, tuotteiden laadun parantaminen, kohdemaan vientikaupan vahvistaminen sekä hankkeen sijainti maaseudulla tai teollistumattomassa kaupungissa. Kaikki yritykset ovat velvoitettuja noudattamaan kansainvälisiä ympäristöstandardeja. 29 yritystä eli 45 % raportoi hankkeen muista ympäristövaikutuksista. Merkittävimpiä muita ympäristövaikutuksia olivat mm. energiatehokkaiden menetelmien, ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien ja raaka-aineiden käyttö sekä hankkeessa toteutettu ympäristöstrategia. Yksityiskohtaisempaa tietoa hankkeiden etenemisestä voi lukea kotisivuilla olevista seurantaraporteista. Hankkeiden kehitysvaikutukset viimeisimpien seurantaraporttien mukaan on myös koottu liitteeseen 6. Yritysten raportoimat hankkeiden etenemiset löytyvät liitteestä 7. 3) Liikekumppanuuksien identifiointi- ja edistämistoiminta (Matchmaking) MM-toimintaan katsotaan kuuluvan kohdemaiden ja kotimaan yrityskontaktien työstämisen sekä järjestettävien tilaisuuksien lisäksi yhteistyön tiivistäminen Suomen kehitysmaaedustustojen, kansainvälisten sisarorganisaatioiden sekä suomalaisten ja kohdemaiden kaupallisten toimijoiden kanssa. Lisäksi tavoitteena on tarjota palveluita kehitysmaatuonnin edistämiseen liittyen.

20 (25) Raportointivuonna jatkettiin vuonna 2013 aloitettua MM-palvelun tehostamista. Kehitysmaista haettiin lisää niin sanottuja yritysbongaajia, joiden toivotaan löytävän kohdemaista varteenotettavia yrityksiä ja ohjaavan niitä MM-palvelun pariin. Löytäessään hyvän yrityksen bongaajat saavat toimeksiannon yrityksen taustojen tarkistamisesta. Myös Suomessa tapahtuvien liikekumppaneiden identifioimisen toimeksiannoissa jatkettiin laadulla kilpailemista. 3.1. Matchmaking-tilaisuudet kohdemaissa MM-tilaisuuksia on järjestetty vanhojen markkinoinnin pääpainomaiden lisäksi Algeriassa, Ecuadorissa, Etelä-Afrikassa, Etiopiassa, Indonesiassa, Kolumbiassa, Pakistanissa ja Sri Lankassa. Tilaisuuksien aikana esiteltiin pääasiallisesti LKO:n tuomat mahdollisuudet kehitysmaiden yrityksille sekä tarjottiin tilaisuuskohtaista tietoa suomalaisista yrityksistä, Suomen markkinoista sekä yleistä Suomi-tietoa. Listaus tilaisuuksista löytyy liitteestä 8. Taulukko 4 Tilaisuudet kohdemaissa vuonna 2014 Kohdemaissa järjestettävät tilaisuudet Toteutunut (tavoite) Koko vuosi (cum) 17 kpl (8-16 kpl) T1 T2 T3 3 Peru 1 Etelä-Afrikka 1 Etiopia 1 Pakistan 1 Tansania 1 Algeria 1 Tansania 3 Kolumbia 1 Ecuador 1 Indonesia 1 Peru 1 Sri Lanka 1 Vietnam Tilaisuuksien lisäksi Finnpartnership tapasi matkojen yhteydessä mahdollisuuksien mukaan suurlähetystöjen ja kauppakamareiden edustajia, pääsektoreiden toimijoita sekä Finpron, maitten ministeriöiden ja vienninedistämisorganisaatioiden edustajia yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseksi. 3.2. Matchmaking-yhteydenotot kehitysmaayrityksiltä ja suomalaisilta yrityksiltä Raportointivuoden aikana yhteydenottoja kehitysmaista vastaanotettiin 222 kpl, mikä on 17 % enemmän kuin edellisvuonna. Lisäksi on vastaanotettu yksi hakemus suomalaiselta yritykseltä, eli yhteensä hakemuksia vastaanotettiin 223. Vuoden aikana konkreettisia hakemuksia saatiin työstettyä 114 kpl (rekisteröity tietokantaan / oneto-one yhteydenoton välitys / kehitysmaatuonnissa avustamista), mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuonna. Vaikka hakemusten laatuvaatimuksia on tiukennettu, edelleen vain noin 50 % yhteydenotoista etenee MM-toiminnassa. Taulukko 5 tiivistää MM-toiminnassa mukana olleiden yritysten lukumäärän sekä kuvaa, mitä aloitteille on tehty.

21 (25) Taulukko 5 Matchmaking-yhteydenotot vuonna 2014 Kontaktin luonne Yrityksen MM-hakemus rekisteröity tietokantaan Yrityksen alkuperä Koko vuosi T1 T2 T3 kehitysmaalaiset 80 28 25 27 suomalaiset 0 0 0 0 One-to-one -yhteydenotot ja tiedonvälitys kehitysmaalaiset 23 2 11 10 suomalaiset 0 0 0 0 Kehitysmaatuonti kehitysmaalaiset 11 5 4 2 suomalaiset 0 0 0 0 Aktiivisen MM-toiminnan kohteena olleet yritykset -> joista aiempien raportointijaksojen aikana saapuneita Yrityskontaktit, joita ei ole vielä rekisteröity tietokantaan (prosessi kesken, tietoja puuttuu) Kaikki vastaanotetut yhteydenotot yhteensä yhteensä 114 35 40 39 kehitysmaalaiset -41-14 -19-8 suomalaiset 0 0 0 0 kehitysmaalaiset 149 54 28 67 suomalaiset 1 1 0 0 223 (joista 222 kehitysmaista) 76 49 98 Vuoden aikana tietokantaan siirretyt partnerinhakuilmoitukset jakaantuivat 18 sektorin välille. Tietokantaan rekisteröitiin kehitysmaayrityksiä eniten IT-teollisuudesta (15 kpl), maatalous- ja elintarviketeollisuudesta (10) sekä energiateollisuudesta (6). Hakemuksia (sisältäen kehitysmaatuonti- sekä one-to-one-yhteydenotot) rekisteröitiin tietokantaan 29 maasta. Eniten hakemuksia rekisteröitiin Perusta (21 kpl), missä heijastuu erinäiset MM-työn panostukset Perun kanssa. Seuraavaksi eniten hakemuksia rekisteröitiin Vietnamista (13 kpl), Algeriasta (7 kpl), Chilestä (7 kpl) sekä Intiasta (7 kpl). Vietnamissa oltiin kerran vuonna 2014, mutta useasti vuoden 2013 aikana, joten oletettavasti näiden matkojen tulokset valuivat vuoden 2014 puolelle. Algeriassa järjestettiin onnistunut tapahtuma toukokuussa 2014. Chilessä ja Intiassa puolestaan toimii aktiivisia yritysbongaajia, jotka syöttävät MM-toimintoon paikallisia yrityksiä. Laadullisesti vahvat hakemukset tulevat maista, joissa on olemassa taho, joka voi tukea tai auttaa hakemuksen teossa, kuten yritysbongaajat, kansalliset toimijat (vienninedistämisorganisaatio, toimialan liitto jne.) tai Suomen lähetystöt. Yksityiskohtainen taulukko aktiivisista MM-yhteydenotoista ja niiden jakautumisesta maittain ja sektoreittain on liitteessä 9. Ulkopuolisia toimijoita on käytetty määrättyjen MM-hakemusten edelleen työstössä. Tarkoituksena on näin varmistaa hakemusten taso sekä parantaa niiden markkinoitavuutta suomalaisille yrityksille. Työ koostuu pääasiallisesti kohdemaissa tehtävästä yritysten taustojen tarkistuksesta (kahdessa vaiheessa) sekä Suomessa tehtävästä yritysten hakemusten aktiivisempaan markkinointiin tähtäävästä työstä. Näissä tapauk-

22 (25) sissa myös tieto onnistumisesta, eli yhteistyö yritysten välillä, välittyy Finnpartnershipille. Raportointivuoden aikana saatiin valmiiksi 21 kehitysmaayrityksen 21 yhdistäminen suomalaisyrityksiin ulkopuolisten konsulttien avulla. Taustojentarkistukseen on käytetty pääasiassa konsultteja, jotka ovat tulleet mukaan Matchmaking-pilotin kautta. Sopimukset on solmittu yhteensä 32 yritysbongaajan ja 37 Suomessa toimivan konsultin kanssa. Taustojentarkistuksissa hyödynnettiin myös vanhaa konsulttiverkostoa. 3.3. Matchmaking-yhteydenottojen markkinointi Kehitysmaiden yritysten partnerinhakuilmoituksista tiedotettiin myös kuukausittaisissa uutiskirjeissä. Kuukausittaisen uutiskirjeen vastaanottajat koostuvat yrityksistä, kattojärjestöistä, alueellisista kehitysorganisaatioista ja muista partnereista. Loppuvuodesta suomenkielinen vastaanottajalista koostui 994 (kasvua vuodessa 6 %) ja englanninkielinen 428 (kasvua 38 %) henkilöstä tai henkilön edustamasta organisaatiosta. Markkinoinnissa yhteistyötä suomalaisten ja kehitysmaalaisten yritysten tukiorganisaatioiden kanssa vahvistetaan jatkuvasti. 3.4. Matchmaking-toiminnan tulokset Liiketoimintamahdollisuuksien identifiointitoiminnan seurauksena on syntynyt useita liikeyhteyksiä. Vuoden 2014 aikana jatkoselvityksiin yhteistyön aloittamiseksi yritysten välillä on johtanut alla olevan taulukon mukaan 161 aloitteesta 62 aloitetta, eli yhteensä 38 % työstetyistä hakemuksista. Tässä on huimaa kasvua edellisvuosiin verrattuna, mikä on tulosta tehostetusta Matchmaking-työstä. Taulukossa 6 on kuvattu MM-toiminnan tuloksia. Seuranta on lähetetty joulukuussa 2014 Partner Search tietokannassa oleville yrityksille. Näiden lisäksi one-to-one yhteydenottojen etenemistä on seurattu mahdollisuuksien mukaan. Taulukko 6 Matchmaking-toiminnon seurannan tulokset vuosina 2009 2014 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kommunikointia yritysten välillä 25 19 18 6 7 35 Yritysvierailu tai tapaaminen suunnitteilla 3 0 0 1 4 4 Yritysvierailu tai tapaaminen toteutettu 0 7 3 2 2 5 Konkreettisesta yhteistyöstä sovittu 1 2 1 0 1 5 Konkreettinen yhteistyö aloitettu tai toimeenpantu 1 8 4 3 2 7 LKT-hakemus vastaanotettu 0 0 0 2 0 6 yhteensä 30 (36 %) 36 (31 %) 26 (25 %) 14 (14 %) 16 (22 %) 62 (38 %) Ei vielä tulosta 37 (44 %) 74 (63 %) 72 (70 %) 77 (76 %) 42 (58 %) 53 (33 %) Ei vastausta kyselyyn 17 (20 %) 8 (7 %) 5 (5 %) 11 (11 %) 16 (22 %) 46 (29 %) yhteensä 84 (100 %) 118 (100 %) 103 (100 %) 102 (100 %) 72 (100 %) 161 (100 %) 21 6 x Vietnam, 3 x Peru, 2 x Chile, 2 x Tansania, 1 x Egypti, Etelä-Afrikka, Indonesia, Intia, Kamerun, Kolumbia, Namibia & Pakistan

23 (25) 3.5. LKO:n markkinointi Suomessa Vuonna 2014 operaattori esitteli toimintaansa ja palveluitaan 47 erilaisessa tapahtumassa tai tilaisuudessa, tavoitteen ollessa vuositasolla 28 tilaisuutta. Lähes kaikki tilaisuudet ovat olleet muiden järjestämiä yhteistilaisuuksia, mikä on mahdollistanut LK-ohjelmasta tiedottamisen useissa tilaisuuksissa suhteellisesti pienemmillä resursseilla. Tarpeen mukaan pyritään saamaan muiden toimijoiden edustajia edustamaan myös Finnpartnershipiä. Liitteessä 8 on listattu kaikki markkinointitilaisuudet. 3.6. Yhteistyö sidosryhmien kanssa Yhteistyötä on vuoden aikana sekä ylläpidetty että tiivistetty suomalaisten toimijoiden, kuten ulkoasiainministeriön edustustojen, tuontipolitiikkatoiminnan ja neuvonantajien, Team Finland toimijoiden, klusterityöryhmien sekä yrittäjien katto-organisaatioiden, kuten Muotikaupan liiton, kanssa. Yhteistyötä on jatkettu ja kehitetty kehitysmaiden tahojen, kuten kehitysmaiden suurlähetystöjen, kansainvälistymis- ja kaupanedistämistahojen ja konsulttien, kanssa. Lisäksi erilaisia yhteistyömuotoja on kehitelty Norjan, Ruotsin ja keskieurooppalaisten kehitysmaatuontia ja kehitysmaainvestointeja edistävien sisarorganisaatioiden kanssa MM-palveluun, kehitysmaatuontiin ja markkinaraportteihin liittyen. Yhteistyötä on tehty myös kehitysmaatuontia edistävien tahojen kanssa tuettujen ostajamatkojen markkinoimiseksi, muun muassa ADEXin kanssa (Asociación de Exportadores del Perú). 4) Neuvontapalvelu Finnpartnership-ohjelma tarjoaa suomalaisyrityksille LK-tuen ja MM-palvelun lisäksi kehitysmaahankkeisiin liittyviä neuvontapalveluja. Neuvontapalveluiden kysyntä vaihtelee suuresti, samoin yritysten tarpeet neuvojen suhteen. Olennainen tehtävä on lisäksi ollut ohjata yrityksiä muiden kansainvälistymispalveluita tarjoavien tahojen, kuten ELY-keskusten, Finnveran, Finpron, Nopefin ja Tekesin palveluiden piiriin. Yritykset pyytävätkin varsin usein lisätietoja ja neuvontaa myös muiden Suomessa toimivien kansainvälistymispalveluita tarjoavien organisaatioiden palveluista. Yritykset pyytävät myös esim. kehitysmaiden yritysten, laki- ja tilitoimistojen tai elinkeinoelämää edustavien organisaatioiden yhteystietoja. Ohjelman kotisivuilla ylläpidettävä liiketoimintapankki pyrkii kattamaan kyseiset tiedot kehitysmaista. Tiedot liiketoimintapankkiin saadaan yhteistyökumppaneilta ja näin maa- ja sektorikohtaisen tiedon määrä on kiinni paljolti yhteistyökumppaneiden aktiivisuudesta.

24 (25) Vuoden alussa lisättiin viimeiset CBI:lta tilatut markkinaraportit kotisivuille kehitysmaatuontiosioon. Operaattori auttaa yleisellä tasolla liikekumppanuusyrityksiä hankkeiden kehittämisessä ja toteuttamisessa koko hankkeen elinkaaren ajan, mutta ohjaa asiakkaita tarvittaessa kääntymään myös muiden, esim. konsulttien, puoleen yksityiskohtaisempaa neuvontaa varten. Operaattorin tarjoama neuvontapalvelu on avoin myös muille kuin LK-tukea hakeville yrityksille. Yleinen neuvontapalvelu on toteutettu Finnpartnership-tiimille allokoiduin henkilöstöresurssein sekä Finnfundin henkilöstön avulla, mm. rahoitus- ja ympäristöasiantuntijoiden toimesta. Yhteensä neuvontaan on käytetty keskimäärin noin 27 tuntia kuukaudessa tavoitteen ollessa noin 21 tuntia kuukaudessa. Lisäksi LKT-hakijoille tarjotaan erityistä neuvontaa koskien ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksia (Y&Y-voucher) sekä rahoitusneuvontaa. 5) Henkilöstö Tiimiin kuuluu ohjelmajohtaja, viisi asiantuntijaa ja assistentti. Nuorempana analyytikkona toiminut Maijastiina Suonpää lopetti 5.3.2014 ja hänen seuraajakseen palkattiin Janne Penttilä 3.3.2014 alkaen. Lisäksi assistenttina toiminut Tiina Mäkinen lopetti tehtävässään 22.7.2014 ja hänen seuraajakseen palkattiin Suzanne Hénault 4.9.2014 alkaen. Kesätyöntekijäksi palkattiin Santeri Vilos (17.3. 29.8.2013). Edellä mainittujen lisäksi henkilöstöön kuuluvat Siv Ahlberg, Suvi Lähdevuori, Birgit Nevala, Marika Torkkel ja Hanna Viitala. 6) Näkymät vuodelle 2015 ja tulevaisuuden kehitystarpeet Vuonna 2015 toiminta jatkuu pääosin ilman suurempia muutoksia. Toiminnan vaatimia pieniä muutoksia tehdään jatkuvasti ja lisäksi meneillään olevat muutokset Team Finland-toimintakonseptin alla tuonevat mukanaan uudistuksia, jotka vaikuttavat myös Finnpartnershipin työhön. Työn alla ollut lakimuutos, joka integroisi LKohjelman pysyväksi osaksi Finnfundia, lopetettiin ja siten keväällä on edessä ohjelman hallinnon kilpailutus vuodesta 2016 eteenpäin. Vuoden alusta tehtiin muutoksia LKT:n ehtoihin (demonstraatiohankkeet ja uusia hyväksyttäviä kustannuksia) sekä lanseerattiin konferenssituki. Matchmaking-toimintaa laajennetaan useampiin maihin perustuen edellisen vuoden hyviin tuloksiin mahdollistaen näin suuremmat volyymit ja paremman kustan-

25 (25) nustehokkuuden. Yhteistyötä jo aiemmin mukana olleissa maissa, Indonesiassa, Pakistan, Perussa, Sri Lankassa, Tansaniassa ja Vietnamissa, jatketaan kuten aiemmin. Lisäksi kartoitetaan mahdollisuuksia esim. Afganistanissa, Algeriassa, Bhutanissa, Boliviassa, Chilessä, Ecuadorissa, Egyptissä, Etelä-Afrikassa, Kazakstanissa, Kolumbiassa, Kuubassa, Malesiassa, Myanmarissa, Panamassa, Ruandassa, Sambiassa, Tunisiassa, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä, joissa toiminta rakentuu hyvän yhteistyön varaan mm. edustustojen kanssa. Resurssien parhaan käytön varmistamiseksi pyritään vastaamaan kysyntään niin, että aktiiviset ja tulokselliset toimijat saavat vastinetta työlleen. Yhteistyötä suomalaisten toimijoiden kanssa tiivistetään entisestään hyvässä Team Finland-hengessä. TEM-konsernin alaiset toimijat ovat kaikki aktivoituneet ja rakentumassa on hyviä yhteistyömalleja. Näkymät kuluvalle vuodelle ovat taas kerran erilaiset kuin aikaisemmin, tämän ollessa viimeinen vuosi tällä sopimuksella. LKT:n kysyntä on jatkuvaa, tosin paineita tukemisen muodonmuutoksille on, jotta varmistetaan mahdollisimman suuri vaikuttavuus. Samoin kysytään yhteishankkeitten, innovaatioiden, BoP-mallien ja muitten ei-perinteisten tai nykyisten ehtojen mukaista rahoitusta (kuten esim. starttiraha). MMpalvelun aikaansaama kysyntä on suurta ja jatkuvasti kasvavaa ja pullonkaulana ovat erilaiset laatuvaatimukset kehitysmaissa ja Suomessa. Myös suomalaisten yritysten herättäminen tällaiseen yhteystyöhön vaatii paljon resursseja, mutta saatu positiivinen palaute ja vastaanotto kannustavat jatkamaan. TOIMINTARAPORTIN ALLEKIRJOITUS Helsinki 30. päivänä huhtikuuta 2015 Siv Ahlberg Programme Director Finnpartnership / Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) Liitteet Liite 1: LKO:n prosessikaavio Liite 2: Finnpartnershipin ohjausryhmän kokoonpano 2014 Liite 3: Vuonna 2014 myönnetyt tuet Liite 4: Vuosina 2006-2014 hyväksytyt tukihakemukset maanosittain Liite 5: Vuosina 2006-2014 myönnetyt tuet toimialoittain Liite 6: LKT-hankkeiden kehitysvaikutukset Liite 7: v. 2010 hankkeet - seurantaraportointi Liite 8: Markkinointitilaisuudet 2014 Liite 9: Matchmaking-yhteydenotot Tilintarkastuskertomus Finnpartnership-ohjelman talousraportti 2014