Liite 4 Ilmastonmuutoksen seurauksia pääkaupunkiseudulle

14.2.2012 Liite 4 Ilmastonmuutoksen seurauksia pääkaupunkiseudulle 1 Haavoittuvuus ilmastonmuutokselle Sopeutumisstrategian taustaraportissa Pääkaupunkiseudun ilmasto muuttuu (HSY 2010) on arvioitu tulevaisuuden ilmastonmuutosta pääkaupunkiseudulla sekä sen vaikutuksia yhdyskuntiin ja ympäristöön. Taustana strategian valmistelulle myös haastateltiin kaupunkien ja alueellisia toimijoita siitä, miten sää ja sen ääri-ilmiöt ovat vaikuttaneet heidän työhönsä. Strategiatyön kuluessa on järjestettiin työpajoja, joissa kaupunkien, HSY:n ja muiden organisaatioiden asiantuntijat ovat tunnistaneet ja määrittäneet keskeisiä ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja seurauksia eri sektoreille. Näiden pohjalta on tunnistettu pääkaupunkiseudun kannalta keskeisiä ilmastonmuutoksen vaikutuksia sekä joitakin ilmastomuutokselle haavoittuvia ryhmiä ja alueita. Ilmastonmuutoksen arvioidut vaikutukset, joihin pääkaupunkiseudulla on tarpeen varautua, ovat: lämpötilan nousu, helle- ja kuivuuskaudet, leudot talvet sademäärän lisääntyminen etenkin talvisin, jolloin myös suuret lumimäärät ovat mahdollisia, rankkasateet, hulevesi- ja vesistötulvat merenpinnan nousu tuulisuuden ja myrskyisyyden mahdollinen lisääntyminen Pääkaupunkiseudulla haavoittuvia alueita ilmastonmuutokselle ja sen vaikutuksille ovat mm. rannikko- ja vesistöalueet, hulevesitulville alttiit alueet, eroosioherkät alueet, kaupunkien tiiviisti rakennetut alueet, joilla lämpösaarekeilmiö saattaa nostaa lämpötiloja muita alueita enemmän, sekä viheralueet. Ilmastonmuutoksen vaikutuksille herkimpiä ryhmiä ovat mm. vanhukset, lapset ja pitkäaikaissairaat. Nämä ryhmät eivät kuitenkaan ole yhtenäisiä, eivätkä esimerkiksi kaikki vanhukset ole muuta väestöä haavoittuvampia ilmastonmuutokselle. Kuitenkin esimerkiksi Keski-Eurooppaa koetelleessa helleaallossa vuonna 2003 (UNEP 2003) yksin asuvat vanhukset olivat ryhmä, joihin kuumuus vaikutti muuta väestöä haitallisemmin (Vandentorren ym. 2006). Yleisesti katsotaan, että Suomi on sopeutumiskykyinen maa mm. vaurautensa, maantieteellisen sijaintinsa ja resurssiensa vuoksi. Myös kehittyneet maat ja yhteiskunnat voivat kuitenkin olla haavoittuvia sään ääri-ilmiöille ja ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Suomalaisen yhteiskunnan haavoittuvuudet sääilmiöille ja luonnononnettomuuksille nousivat esiin vuosien 2010 ja 2011 myrskyjen seurauksista (Onnettomuustutkintakeskus 2011). Yhteiskuntamme on kehittynyt, mutta osa kehityksestä on myös tehnyt meistä haavoittuvampia luonnononnettomuuksille. Monet yhteiskunnan keskeiset toiminnat ovat riippuvaisia energian- ja sähköntuotannon ja -jakelun varmuudesta, tietoliikenneyhteyksien katkeamattomasta toiminnasta ja liikenteen sujuvuudesta. Laajat ja pitkäkestoiset sähkökatkot ovat pääkaupunkiseudulla epätodennäköisiä, mutta toteutuessaan aiheuttaisivat suuria vahinkoja. Lisäksi useamman ilmiön tapahtuminen yhtä

2 aikaa voi lisätä haavoittuvuutta suuresti. Esimerkiksi myrskyn aikana on mahdollista, että sataa rankasti, merivesi nousee korkealle myrskytuulien vuoksi ja myrsky katkoo puita ja aiheuttaa ongelmia sähkönjakelulle, tietoliikenteelle ja muulle liikenteelle. Pelastustoimi ja vahinkojen korjaaminen voivat vaikeutua merkittävästi tietoliikenteen ja sähkönjakelun katkojen ja liikenneväylien tukkeutumisen vuoksi. Lisäksi kuljetusten katkeaminen aiheuttaa suuria ongelmia mm. laitoksille ja kaupalle, sillä ne eivät usein pidä suuria varastoja itse. Yhteiskuntien toiminta onkin hyvin riippuvaista häiriöttömistä kuljetuksista. Väestö Suomessa on myös tottunut turvallisuuteen ja siihen, että viranomaiset toimivat häiriö- ja onnettomuustilanteissa. Kansalaiset myös odottavat, että syntyneet vahingot korvataan heille. Omatoiminen varautuminen, ongelmien ennaltaehkäisy ja toimiminen erityistilanteissa eivät välttämättä enää kuulu yleisiin kansalaistaitoihin. Arvioidut ilmastonmuutokset pääkaupunkiseudulla ovat lähivuosikymmeninä lievempiä kuin monien muiden maapallon alueiden muutokset, mutta sään ääri-ilmiöiden ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ja kustannukset voivat silti meillä olla mittavia yhteiskunnan haavoittuvuuksien takia. Maiden tai kaupunkien mahdollisuudet selviytyä ilmastonmuutoksen aiheuttamista vaikutuksista ovat kuitenkin sitä paremmat mitä vastuskykyisempiä ja joustavampia ne ovat. Ilmastonmuutoksen lisäksi yhteiskunnan toimintaan vaikuttavat monet muut tekijät kuten väestön ikääntyminen, taloudelliset tekijät, rakenteelliset muutokset ja ympäristömuutokset. Vastustuskyky tai palautumiskyky (resilience) onkin nousemassa sopeutumiskyvyn ja haavoittuvuuden rinnalle tai niiden sijaan käsitteeksi, jota käytetään selittämään eroja eri kaupunkien tai alueiden kyvyssä selviytyä ilmastonmuutoksen ja muiden muutosten tuomista ongelmista ja haasteista. 2 Ilmastonmuutoksen vaikutuksia pääkaupunkiseudulla Ilmaston muuttuminen, kuten lämpötilan nousu ja sademäärän kasvu, vaikuttaa rakennettuun ja kaupunkiympäristöön monin eri tavoin. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia pääkaupunkiseudulle on koottu Sopeutumisstrategian taustaraporttiin (HSY 2010). Lisäksi strategian valmistelua varten järjestettiin asiantuntijatyöpajoja, joissa tunnistettiin mahdollisia vaikutuksia eri sektoreille. Näitä ilmastonmuutoksen mahdollisia seurauksia eri sektoreille pääkaupunkiseudulla on koottu taulukoihin 1-7. Taulukoissa on esitetty pääosin ilmastonmuutoksen aiheuttamia suoria vaikutuksia eri sektoreille ja niiden toimintaan. Näiden lisäksi ilmastonmuutoksen välilliset vaikutukset, esimerkiksi kuljetusten tai tietoliikenteen kautta välittyvät vaikutukset, voivat olla hyvin merkittäviä eri sektoreiden toimintaan. Ilmastonmuutoksen arvioidut vaikutukset eri sektoreille voivat olla sekä haitallisia että osa myös hyödyllisiä.

3 Taulukko 1. Maankäyttö ja rakentaminen: ilmastonmuutoksen ennakoituja vaikutuksia. MAANKÄYTTÖ JA RAKENTAMINEN Lämpötilan nousu, helteet, leudot talvet Talvien leudontuminen vähentää lämmitystarvetta Muutokset Lisääntynyt sadanta, rankkasateet Taajamatulvien riskit lisääntyvät: rakennusten ja rakenteiden vahinkojen riskit lisääntyvät Tuulet ja myrskyt Lisääntyvä tuulisuus voi tehdä kaupunkialueista epäviihtyisiä Merenpinnan nousu, merivesitulvat Riski alavien rannikkoalueiden vettymisestä kasvaa Vaikutukset Asuntojen, liike- ja toimistotilojen ja palvelurakennusten liiallinen lämpeneminen kesäisin, viilennystarve voi lisääntyä kesäisin Roudan vähentyminen vähentää maaperän lujuutta, toisaalta routavauriot vähenevät. Leutoina talvina lumipeitteen maaperää lämmittävä vaikutus vähenee Epävarmuus lisääntyy: ääri-arvot on edelleen otettava rakentamisessa huomioon (esim. hyvin kylmät talvet) Ulkotilojen varjostuksen tarve kasvaa, ulkotiloja käytetään enemmän Rakennusten ja niiden julkisivujen kosteuskuorma lisääntyy, arvorakennusten vaurioiden mahdollisuus lisääntyy Lisääntyvä kosteus voi vähentää maaperän lujuutta. Pohjaveden pinnan suurempi vaihtelu aiheuttaa maaperän kantavuuden heikkenemistä Lisääntyvä kosteus vähentää maaperän kykyä pidättää vettä Eroosioriskit kasvavat: tiet, penkereet, ympäristörakentaminen Riskit rakennuksille ja rakenteille lisääntyvät, rakenteiden kestävyys koetuksella Myrskytuhot kaupungin metsissä, viheralueilla ja puistoissa lisääntyvät Tuuli voi työntää kosteutta rakenteissa Tuulisuuden lisääntyminen lisää korkean rakentamisen riskejä Meritulvien riskit kasvavat, myrskytulvissa merenpinta voi nousta aiempaa korkeammalle Meritulvat voivat nousta kellareihin, maanalaisiin tiloihin ja vaurioittaa perustuksia Riskit alavien paikkojen historiallisille arvokohteille kasvavat Julkisten tilojen, esim. joukkoliikenneasemien lämpeneminen kesällä Viistosateiden lisääntyminen kuormittaa rakennuksia Yleisötapahtumissa rakenteiden, katosten ym. kaatumisen riskit kasvavat Rakentaminen helpottuu ja muuttuu ympärivuotisemmaksi Meren ollessa jääpeitteetön voivat lumisateet lisääntyä rannikolla

Meren ollessa avoinna, aallokko ja pärskeet vaikuttavat rannan läheisiin ulkotiloihin ja rakenteisiin kauemmin 4

5 Taulukko 2. Liikenne ja verkostot: ilmastonmuutoksen ennakoituja vaikutuksia. LIIKENNE JA VERKOSTOT Lämpötilan nousu, helteet, leudot talvet Routa vähenee; maaperän kantavuus laskee. Routavaurioiden riskit vähenevät Muutokset Lisääntynyt sadanta, rankkasateet Maanalaisten verkostojen tulvariskit kasvavat Tuulet ja myrskyt Puiden kaatuminen sähkölinjojen ja teiden päälle Merenpinnan nousu, merivesitulvat Meritulvien riskit kasvavat, myrskytulvat voivat nousta korkeammalle ja uhata maanalaisia verkostoja Huolto- ja kunnossapidon sekä koneistojen viilennyksen tarve kasvaa Maaperän vettyminen vaikeuttaa hulevesien imeytymistä, vaikuttaa rakenteiden kestävyyteen Myrskyt voivat vaikeuttaa liikennettä, viivästyksiä ja katkoja joukkoliikenteessä ja kuljetuksissa Alavien rannikkoalueiden vettymisen riski kasvaa, riskit esim. alhaalla sijaitseville muuntamoille Vaikutukset Tienpintojen kuluminen voi lisääntyä lämpimien säiden vuoksi, erityisesti lämpöhuiput lisäävät raskaiden ajoneuvojen asfalttipintojen kulutusta Teiden kantavuuden ja rakenteen heikkeneminen vaikuttaa myös niiden alla kulkeviin verkostoihin Tienpintojen liukkaus voi lisääntyä Liikenneväylät pysyvät sulina pidempään, mikä voi lisätä liikenneturvallisuutta Liikenneväylät voivat tukkeutua rankka- ja lumisateiden vuoksi, liikennekatkot ja mm. kuljetusten viivästyminen tai katkeaminen Runsaat lumisateet ja lumimäärät vaikeuttavat liikennettä, lisäävät onnettomuuksien riskejä, työmatkaliikenteen viivästykset, kuljetusten vaikeutuminen Runsaat lumisateet ja lumen kertyminen puiden oksille voivat aiheuttaa ongelmia energiahuollolle, mm. sähkönjakeluverkostolle Kosteus lisää rasitusta rakenteille ja päällysteille, kunnossapidon kustannukset voivat nousta Korjaus- ja huoltotarve lisääntyy ääri-ilmiöiden lisääntymisen myötä Sähkönjakelun ja tietoliikenneyhteyksien häiriöiden ja katkojen riskit kasvavat Riskit rautatieaseman toiminnalle ja metrotunneleille merivesitulvien aikana Epävarmuus lisääntyy; lumisia ja kylmiä talvia tulee edelleen, vaikka harvemmin, ja niihin pitää varautua Teiden sortumavaara lisääntyy

6 Taulukko 3. Vesihuolto: ilmastonmuutoksen ennakoituja vaikutuksia. VESIHUOLTO Muutokset Vaikutukset Lämpötilan nousu, helteet, leudot talvet Routa vähenee; toisaalta routavauriot vähenevät Viilennyksen tarve lisääntyy koneiden osalta Vesijohtovuodot lisääntyvät jos lämpötila sahaa Lisääntynyt sadanta, rankkasateet Sadevesi- ja sekavesiverkostojen tulviminen ja tulvavahingot lisääntyvät Ylivuotojen riskit sekaviemäreistä, pumppaamoista ja puhdistamoilta kasvavat rankkasateiden aikana Hyvin kuivan/märän vaihtelut aiheuttavat ongelmia puhdistamoilla: bakteerien toiminta heikkenee Tuulet ja myrskyt Pitkäaikainen sähkökatkos vaarantaisi pumppaamoiden perustoiminnot Ukkosen aiheuttamat vauriot vesihuoltoverkoston mittaus- ja valvontajärjestelmille voivat lisääntyä Merenpinnan nousu, merivesitulvat Mikäli merenpinnannousu ja rankkasade osuvat samaan ajankohtaan, voivat viemäriverkostot täyttyä vedellä. 1 Hyvin kuuman/kylmän vaihtelut aiheuttavat ongelmia puhdistamoilla: bakteerien toiminta heikkenee Maaperän kantavuus voi heikentyä 1 Sekavesiviemäreiden ylivuotokaivoihin on asennettu tulvaluukut, jos ylivuotokynnys on alle 1,5 metrin korkeudessa. Tulvaluukut estävät meriveden pääsyn viemäriverkostoon merenpinnan noustessa. Jos merivedenpinta nousee yli 1,5 metriä, merivesi saattaa päästä viemäriverkostoon sellaisten ylivuotokaivojen kautta, joissa ei ole tulvaluukkua. Jätevedenpumppaamoilla on estetty meriveden virtaaminen ylivuotoputken kautta viemäriverkostoon. Pahimmassa tilanteessa merenpinnannousu ja rankkasade osuvat samaan ajankohtaan, jolloin viemäriverkostot saattavat täyttyä vedellä.

7 Taulukko 4. Jätehuolto: ilmastonmuutoksen ennakoituja vaikutuksia. JÄTEHUOLTO Lämpötilan nousu, helteet, leudot talvet Routa vähenee; maaperän kantavuus voi laskea, toisaalta routavauriot vähenevät Muutokset Lisääntynyt sadanta, rankkasateet Kaatopaikan jätevesien ylivuotojen riski kasvaa rankkasateiden aikana Tuulet ja myrskyt Pitkäaikainen sähkökatkos vaarantaisi kaatopaikan perustoiminnot Merenpinnan nousu, merivesitulvat Vaikutukset Hellejaksot aiheuttavat hajuhaittoja jätteiden keräyspisteissä ja kaatopaikoilla Viilennyksen tarve lisääntyy koneiden osalta Eroosioriskit kasvavat

8 Taulukko 5. Ympäristö: ilmastonmuutoksen ennakoituja vaikutuksia. YMPÄRISTÖ Lämpötilan nousu, helteet, leudot talvet Kasvukausi pitenee, mahdollisuus istuttaa myös uusia lajeja viheralueille Istutuskausi pitenee Muutokset Lisääntynyt sadanta, rankkasateet Rankkasateiden aikana jätevesien ylivuotojen riskit kasvavat => vaikutukset vesistöjen veden laatuun Hulevesien mukana vesistöihin pääsee ravinteita ja epäpuhtauksia Tuulet ja myrskyt Myrskytuhojen riskit kasvavat viheralueilla, kaupunkimetsissä ja puistoissa Merenpinnan nousu, merivesitulvat Alavien rannikkoalueiden vettymisen riski kasvaa, merivesitulvien riski kasvaa Murtoveden sekoittumisen riski pohjaveteen kasvaa alavilla rannikkoalueilla Kuivuuskausina puistot ja viheralueet voivat kärsiä Tulvat voivat olla haitallisia kalastolle ja pohjaeläimille Vaikutukset Kasvituholaisten ja - tautien riskit kasvavat Vesistöjen veden laatu voi heikentyä veden lämpenemisen vuoksi Leväkukintojen riski kasvaa Leudot talvet ja sateiden lisääntyminen lisäävät kasvipeitteettömiltä pelloilta tulevaa kuormitusta Kuivuuskausien aikana pohjaveden ja vesistöjen pinta laskee, vesistöissä (etenkin pienissä järvissä) veden laatu voi heikentyä Eroosioriskit kasvavat, myös rannikolla

9 Taulukko 6. Pelastustoiminta ja turvallisuus: ilmastonmuutoksen ennakoituja vaikutuksia. PELASTUSTOIMI JA TURVALLISUUS Lämpötilan nousu, helteet, leudot talvet Maasto- ja metsäpalot lisääntyvät kuumina ja kuvina kesinä Muutokset Lisääntynyt sadanta, rankkasateet Tulvariskien kasvamisen myötä pelastustoimen tehtävät lisääntyvät Tuulet ja myrskyt Myrskyjen aikana puiden kaatuminen sähkölinjojen ja teiden päälle lisäävät pelastustehtäviä Merenpinnan nousu, merivesitulvat Merivesitulvien riski kasvaa Onnettomuusriskit liikenteessä kasvavat, myös raiteilla Henkilövahinkojen riskit tulvien aikana lisääntyvät Pelastustoimen häiriintyminen, mikäli tieväylät tukkeutuvat Merivesitulvat lisäävät mm. maanalaisten verkostojen ja tunneleiden tulvimisen riskiä Vaikutukset Kuumuus liikennevälineissä riski etenkin kuljettajille Alikulkujen ja maanalaisten verkostojen tulviminen lisäävät pelastustehtäviä Isojen tulvien aikana evakuoinnit ja väestönsiirrot tarpeen Katkot tietoliikenteessä vaikeuttavat merkittävästi viranomaistoimintaa, kansalaiset eivät pääse läpi hätäkeskukseen Laajat evakuoinnit ovat mahdollisia, jos infrastruktuurin vauriot ovat suuria Pelastustoimi voi häiriintyä mikäli väylät tulvivat Myrskyt ja muut ääriilmiöt voivat aiheuttaa yleisen turvallisuudentunteen heikkenemistä Suuronnettomuuksien vaara; esim. suurissa yleisötilaisuuksissa rakenteiden ja katosten kaatuminen tuulien ja myrskyjen vuoksi

10 Taulukko 7. Sosiaalitoimi ja terveys: ilmastonmuutoksen ennakoituja vaikutuksia. SOSIAALITOIMI JA TERVEYS Muutokset Vaikutukset Lämpötilan nousu, helteet, leudot talvet Auringon lisääntyvästä säteilystä aiheutuu riskejä terveydelle kuten ihosyöpäriskin kasvaminen Tautikirjo voi muuttua (nk. trooppiset taudit, vektorilevitteiset taudit, kasvi- ja eläintaudit, zoonoosit) Etenkin herkkien ryhmien altistuminen helteille: vanhukset, sairaat, lapset ym. Rakennusten viilennystarve kasvaa Lämpimämpi ilmasto myös helpottaa joidenkin potilaiden oloa ja selviämistä Lisääntynyt sadanta, rankkasateet Tulvat voivat haitata kuljetuksia: sairaankuljetukset, kotihoito, laitosten tavaratoimitukset Suuronnettomuuksien (esim. tulvat) aikana välilliset vaikutukset terveydenhoitoon: normaali toiminta häiriintyy päivystysten kuormittuessa Henkilövahinkojen riskit tulvan aikana Saastuneen tulvaveden aiheuttamat terveysriskit Tuulet ja myrskyt Myrskyjen ja ääriilmiöiden aiheuttamat sähkö- ja tietoliikennekatkot vaikeuttavat laitosten toimintaa, viranomaisten toimintaa Sairaankuljetukset, kotihoidon toiminta ja kuljetukset voivat häiriintyä, vaikutuksia myös mm. laitosten ruokahuoltoon Merenpinnan nousu, merivesitulvat Merivesitulvien riski kasvaa, myrskyjen aikana merenpinta voi nousta aiempaa korkeammalle Lisääntynyt liukkaus lisää onnettomuuksien riskejä liikenteessä ja kaduilla Maasto- ja metsäpalojen takia ilmanlaatu voi heikentyä paikallisesti

11 Ilmastonmuutoksen suoraan Suomelle aiheutuvien vaikutusten lisäksi sen merkittävimmät seuraukset Suomelle ja myös pääkaupunkiseudulle voivat aiheutua ainakin lähitulevaisuudessa muualla Euroopassa ja maailmalla tapahtuvien muutosten ja vaikutusten kautta. Ilmastonmuutoksella arvioidaan olevan suuria vaikutuksia mm. maailman ruuantuotantoon ja vesivaroihin. Ilmastonmuutos voi myös entisestään kärjistää sellaisten alueiden elinolosuhteita, joilla jo nyt kärsitään esimerkiksi kuivuudesta ja tulvista. Ilmastonmuutos voi osaltaan lisätä konfliktien riskejä alueilla, joilla resursseista on jo nyt puutetta. Lisäksi ilmastonmuutos voi vaikuttaa esimerkiksi matkailuun, mikäli nykyiset lomakohteet tulevaisuudessa muuttuvat ilmaston lämpenemisen myötä epäviihtyisiksi (IPCC 2007b). Myös ilmastopolitiikalla ja hillintätoimilla voi olla merkittäviä vaikutuksia Suomelle. Hillintätoimilla ja - politiikalla voi olla vaikutuksia mm. energiantuotantoon, rakentamiseen, liikenteeseen ja yhdyskuntarakenteeseen. Hillintään sopeutuminen voikin olla lähitulevaisuudessa yksi suurimmista muutoksista Suomessa. Pääkaupunkiseudun sopeutumisen strategiassa keskitytään kuitenkin vain ilmastonmuutoksen suoraan pääkaupunkiseudulle kohdistuviin vaikutuksiin sekä niihin vaikutuksiin, joihin kaupungit, HSY ja muut yhteistyötahot voivat omilla toimillaan vaikuttaa. Siten muualla maailmassa tapahtuvat vaikutukset ja ilmastopolitiikkaan sopeutuminen on rajattu tämän strategian ulkopuolelle

12 Lähteet Aalto, L. 2008. Kaupunkikuva. 100 vuotta energiarakentamista Helsingissä. Helsingin Energia, Edita Prima Oy. Aaltonen, J., Hohti, H., Jylhä, K., Karvonen, T., Kilpeläinen, T., Koistinen, J., Kotro, J., Kuitunen, T., Ollilla, M., Parvio, A., Pulkkinen, S., Silander, J., Tiihonen, T., Tuomenvirta, H. ja Vajda, A. 2008. RATUloppuraportti, Rankkasateet ja taajamatulvat. Suomen ympäristö 31/2008, Luonnonvarat. Suomen ympäristökeskus. Berghäll, J. ja Pesu, M. 2008. Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö. Tunnistetut vaikutukset ja haasteet Suomessa. Suomen ympäristö 44/2008. Ympäristöministeriö, Edita Prima Oy, Helsinki. Carter, T. (toim.) 2007. Suomen kyky sopeutua ilmastonmuutokseen: FINADAPT. Yhteenveto päättäjille. Suom. Kankaanpää, S. Suomen ympäristö 1/2007. Suomen ympäristökeskus, Vammalan kirjapaino Oy, Vammala. Dhinault, J.-F., Claessens, Y.-E., Ginsburg, C. ja Riou, B. 2003. Unprecedented heat related deaths during the 2003 heat wave in Paris: consequences on emergency departments. Critical Care 8:1-2. Haapala, J., Myrberg, K., Leppänen, J.-M., Lumiaro, R., Lehtiniemi, M. ja Titta, E. 2009. Ilmastonmuutos muuttaa Itämerta. Itämeriportaali. Saatavissa Internetistä: http://www.fimr.fi/fi/tietoa/ilmastonmuutos/fi_fi/muutos Halonen, J. 2009. Acute Cardiorespiratory Health Effects of Size-Segregated Ambient Particulate Air Pollution and Ozone. National Institute for Health and Welfare. Helsinki University Print. Hansen, K. M., Geels, C., Brabdt, J., Andersen, B., Baklanov, A., Christensen, J.H., Christensen, O.B., Ellerman, T., Engardt, M., Foltescu, V., Hansen, A.W., Kaas, E., Karlsson, P.E., Pleijel, H., Stohl, A., Tarrason, L. 2008. Interaction between climate change, air pollution and related impacts. TemaNord 2008:602. Nordic Council of Ministers, Copenhagen. Helsingin vesi 2008. Viemäröinti. HSY 2010. Pääkaupunkiseudun ilmasto muuttuu Sopeutumisstrategian taustaselvityksiä. HSY:n julkaisuja 3/2010. Edita, Helsinki. Saatavissa Internetistä: http://www.hsy.fi/tietoahsy/documents/julkaisut/3_2010_paakaupunkiseudun_ilmasto_muuttuu.pdf Ilmatieteen laitos 2009. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutoskuvaus. Ilmastoennuste eri säätekijöistä vuoteen 2099 asti eri päästöskenaarioilla. IPCC 2007. Climate Change 2007: Impacts, Adaptation and Vulnerability. Contribution of Working Group II to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom. Järvinen, S., Kankaanpää, S., Lounasheimo, J. ja Aarnio, P. 2010. Ilmastonmuutoksen vaikutukset Pääkaupunkiseudulle. Osa C. Pääkaupunkiseudun ilmasto muuttuu Sopeutumisstrategian taustaselvityksiä. HSY:n julkaisuja 3/2010. Edita, Helsinki.

13 Kasvio, P. 2008.Espoonjoen suojelusuunnitelma. Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 5/2008. Espoon ympäristökeskus, Espoo. Kellomäki, S., Strandman, H., Nuutinen, T., Peltola, H., Korhonen, K.T. ja Väisänen, H. 2006. Adaptation of forest ecosystems, forests and forestry to climate change. FINADAPT Working Paper 4, Fnnish Environment Institute Mimeographs 334, Helsinki. Kirkinen, J., Martikainen, A., Holttinen, H., Savolainen, I., Auvinen, O. ja Syri, S. 2006. Impacts on the energy sector and adaptation of the electricity network business under a changing climate in Finland. FINADAPT Working Paper 10, Finnish Environment Institute Mimeographs 340, Helsinki. Kohl, J. 2009. Avauksia ilmastonmuutoksen sosiaalisista vaikutuksista. Teokessa Taimio, H. (toim.): Kestävään kasvuun ja hyvinvointiin. Työväen sivistysliitto, Helsinki. Kuismanen, K. 2008. Climate-conscious architecture. Design and wind testing method for climates in change. Väitöskirja. Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto. Universitatis Ouluensis C 307,. Oulu. Lanki, T. ja Pekkanen, J. 2008. Kaupunki-ilman hiukkaset ja sydänsairaudet. Suomen lääkärilehti 11/2008, 159-165. Launiainen, J., Perttilä, M. ja Lumiaro, R. 2008. Ilmastonmuutos vaikuttaa Itämereen. Itämeriportaali. LUMONET 2005. Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin. Saatavilla Internetistä: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=16135&lan=fi Mankkinen, T. 2009. Climate change security and safety. Esitys Nordic Climate Change Adaptation työpajassa, 3.-4.9.2009, Norrköping, Ruotsi. http://www.iss.uio.no/gammelt/forskning/plan/en/news/2009-09-09.html Marttila, V., Granholm, H., Laanikari, J., Yrjölä, T., Aalto, A., Heikinheimo, P., Honkatukia, J., Järvinen, H., Liski, J., Merivirta, R. ja Paunio, M. 2005. Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 1/2005. Vammalan kirjapaino Oy, Vammala. Merenkulkulaitos 2009. Ilmastonmuutoksen vaikutukset Merenkulkulaitoksen toimintaan ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edellyttämät toimenpiteet. Merenkulkulaitoksen sisäisiä julkaisuja 3/2009. Helsinki. Niemi, J., Malkki, M., Myllynen, M., Lounasheimo, J., Kousa, A., Julkunen, A. ja Koskentalo, T. 2009. Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2008. YTV:n julkaisuja 15/2009. YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, Helsinki. Onnettomuustutkintakeskus 2011. Heinä-elokuun 2010 rajuilmat. Tutkintaselostus. S2/2010Y. Onnettomuustutkintakeskus, Helsinki. Saatavissa Internetistä: www.onnettomuustutkinta.fi Pajunen, V., Männynsalo, J. ja Lahti, K. 2009. Vantaanjoen ja sen sivujokien riskikartoitus. Julkaisu 63/2009. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Pelin, T. 2001. Ilmastonmuutoksen vaikutukset pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2001:15. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV. Helsinki.

14 Peltonen, L., Haanpää, S. ja Lehtonen, S. 2005. The challenge of climate change adaptation in urban planning. FINADAPT Working Papers 13. Finnish Environment Insitute Mimeographs 343. Edita Prima Oy. Perrels, A., Rajala, R. ja Honkatukia, J. 2005. Appraising the socioeconomic impacts of climate change for Finland. FINADAPT Working Papers 12. Finnish Environment Insitute Mimeographs 342. Edita Prima Oy, Helsinki. Pöyry, J. ja Toivonen, H. 2005. Climate change adaptation in biological diversity. FINADAPT Working Papers 3. Finnish Environment Insitute Mimeographs 333. Edita Prima Oy, Helsinki. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. ja Mannerkoski, I. (toim.) 2001. Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Uhanalaisten lajien II seurantaryhmä. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Richardson, K., Steffen, W., Schellnhuber, H.J., Alcamo, J., Baker, T., Kammen, D.M., Leemans, R., Liverman, D., Munasinghe, M., Osman-Elasha, B., Stern, N. ja Waever, O. 2009. Climate Change. Global Risks, Challenges & Decisions. Synthesis Report. IARU International Scientific Congress, 10.-12.3.2009, Copenhagen, Denmark. Rummukainen, M. ja Källén, E. 2009. Ny klimatvetenskap 2006-2009. Komissionen för hållbar utveckling, Regeringskansliet. Saarelainen, S. 2006. Climate change and the risks to the built environment. FINADAPT Working Papers 9. Finnish Environment Mimeographs 339. Edita Prima Oy, Helsinki. Saarelainen, S. ja Makkonen, L. 2008. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen radanpidossa. Esiselvitys. Ratahallintokeskuksen julkaisuja A 16/2008. Kopijyvä Oy, Kuopio. Sievänen, T., Tervo, K., Neuvonen, M., Pouta, E., Saarinen, J. ja Peltonen, A. 2005. Nature-based tourism, outdoor recreation and adaptation to climate change. FINADAPT Working Papers 11. Finnish Environment Institute Mimeographs 341. Edita Prima Oy, Helsinki. SilanderJ., Vehviläinen, B., Niemi, J., Arosilta, A., Dubrovin, T., Jormola, J., Keskisarja, V., Keto, A., Lepistö, A., Mäkinen, R., Ollila, M., Pajula, H., Pitkänen, H., Sammalkorpi, I., Suomalainen, M. ja Veijalainen, N. 2006. Climate change adaptation for hydrology and water resources. FINADAPT Working Paper 6. Finnish Environment Institute Mimeographs 336. Helsinki. Tiehallinto 2009. Ilmastonmuutoksen vaikutus tiestön hoitoon ja ylläpitoon. Tiehallinnon selvityksiä 8/2009. Helsinki. UNEP 2003. Impacts of Summer 2003 Heat Wave in Europe. Environment Alert Bulletin, UNEP. http://www.grid.unep.ch/product/publication/download/ew_heat_wave.en.pdf Uudenmaan liitto 2007. Uudenmaan rannikkoalueiden yleispiirteinen tulvakartta. Uudenmaan liiton julkaisuja E 96. Priimus Paino Oy, Helsinki. Vandentorren, S., Bretin, P., Zeghnoun, A., Mandereau,-Bruno, L., Croisier, A., Cochet, C., Ribéron, J., Siberan, I., Declercq, B. ja Ledrans, M. 2006. August 2003 Heat Wave in France: Risk Factors for Death of Elderly People Living at Home. European Journal of Public Health, Vol 16, 6: 583-591.

15 Vantaan kaupunki 2009. Hulevesiohjelma. Julkaisu C 16/2009. Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskus. Wahlgren, I., Kuismanen, K. ja Makkonen, L. 2008. Ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa tapauskohtaisia tarkasteluja. VTT:n tutkimusraportti VTT-R-03986-08. Ympäristöministeriö 2008. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ympäristöhallinnon toimialalla. Toimintaohjelma kansallisen sopeutumisstrategian toteuttamiseksi. Ympäristöministeriön raportteja 20/2008. Helsinki.