Samu Leppänen Juuso Lehtonen GNOME JA KDE Kirjallinen osa Tietotekniikan ko. / Tietoverkkotekniikka Huhtikuu 2015
SISÄLLYS 1 TYÖPÖYTÄYMPÄRISTÖ... 3 1.1 Määritelmä... 3 1.2 Suosituimmat työpöytäympäristöt ja niiden kehittyminen... 3 2 GNOME (LEPPÄNEN)... 4 2.1 Yleistietoa... 4 2.2 Historia... 4 2.3 Saatavuus... 7 2.4 Käyttö... 8 2.5 Muokattavuus... 10 2.6 Omat kokemukset... 13 3 KDE (LEHTONEN)... 13 3.1 Yleistietoa... 13 3.2 Historia... 13 3.3 Saatavuus... 17 3.4 Käyttö ja muokattavuus... 18 3.5 Omat kokemukset... 19
3 1 TYÖPÖYTÄYMPÄRISTÖ 1.1 Määritelmä Työpöytäympäristö (desktop environment, DE) tarkoittaa kokoelmaa erinäisiä ohjelmia. Ohjelmakokoelma jakaa yleensä keskenään samanlaisen käyttöliittymän ja ulkoasuelementit. Työpöytäympäristö on muokattava kokonaisuus monilla eri ominaisuuksilla ja se sisältää useimmiten myös graafisen käyttöliittymän. Työpöytäympäristöt ovat suurissa määrin korvanneet tekstipohjaiset komentoliittymät ensisijaisina käyttöliittyminä. 1.2 Suosituimmat työpöytäympäristöt ja niiden kehittyminen Kuva: Suosituimpien työpöytäympäristöjen kehittyminen (Mor 2014)
4 2 GNOME (LEPPÄNEN) 2.1 Yleistietoa GNOME on GTK+-kehitysympäristöön pohjautuva työpöytäympäristö, jonka tarkoituksena on olla yksinkertainen ja helppo käyttää. Se on GPL- ja LGPLlisenssien alaisena, eli paketti ja kaikki sen mukana tulevat ohjelmat ovat ilmaisia, ja niiden lähdekoodi on vapaasti kaikkien saatavilla. Pakettia voi myös muokata ja jakaa vapaasti. GNOME on yksi suosituimmista saatavilla olevista työpöytäympäristöistä johtuen sen laajasta saatavuudesta, muokattavuudesta ja yksinkertaisuudestaan. GNOME3 nykyisessä tilassaan ei ole kuitenkaan kevyimpiä työpöytäympäristöjä, joten vanhemmilla tietokoneilla saatetaan joutua tyytymään kevyempiin ympäristöihin. (GNOME 2015) 2.2 Historia KDE-työpöytäympäristön epäselvä tilanne lisenssien suhteen sai alun perin aikaan GNOME-työpöytäympäristön syntymisen. KDE käytti Qt-kehitysympäristöä, joka siihen aikaan ei ollut täysin ilmainen käyttää. Tämä johti GNOMEn kehityksen alkamiseen vuonna 1997. GNOMEn ensimmäinen versio 1.0 julkaistiin maaliskuussa 1999. (O Reilly & Associates 2001)
5 Kuva: GNOME 1.0 (structio.sourceforge.net)
6 GNOME2 sisälsi parannuksia esimerkiksi grafiikoihin ja käytettävyyteen, ja se julkaistiin vuoden 2002 kesällä. (GNOME 2002) Kuva: GNOME 2.0 (Danielbehzadi 2014) GNOME3 julkaistiin keväällä 2011. Päivitys toi mukanaan radikaaleja ohjelmaja ulkoasumuutoksia, jotka synnyttivät ristiriitaa yhteisössä. Osa käyttäjistä vaihtoivat toisiin ympäristöihin ja GNOMEsta syntyi haarautuneita, erillisiä työpöytäympäristöjä, kuten MATE ja Cinnamon.
7 Kuva: GNOME3 tänään, versio 3.14.2 2.3 Saatavuus GNOME on yksi suosituimmista työpöytäympäristöistä, ja se on erittäin hyvin saatavilla monille jakeluille. Jotkin jakelut, kuten Fedora, OpenSUSE ja Ubuntu tarjoavat GNOMEn asentamista suoraan jakelun asennuksen yhteydessä (GNOME 2015). GNOME voi olla myös valmiiksi asennettuna jakeluissa, kuten esimerkiksi Debianissa. Asennus voidaan tehdä myös pakettienhallinnalla tai suoraan lähdekoodista.
8 2.4 Käyttö Kuva: Tavallinen GNOME3-näkymä Järjestelmään kirjautumisen jälkeen päästään tyypilliseen GNOME3-työpöytänäkymään. Vakiona työpöydällä ei ole kuvakkeita, vaan kaikki ohjelmat avataan Activities-valikosta. Työpöydälle voidaan lisätä peruskuvakkeita tai tiedostoja, mutta ne eivät näy muokkaamatta ensin ulkoasua. Kuva: Activities-valikko
9 Activities-valikosta löytyvät kaikki vakiona asennetut GNOME3-työpöytäympäristön ohjelmistot. Vasemman laidan paneeliin voi lisätä mieleisiään ohjelmia nopeaa pääsyä varten. Useinten käytetyt ohjelmat ilmestyvät automaattisesti frequent-valikkoon. Activities-valikkoon ilmestyy myös lista avoinna olevista ikkunoista senhetkisessä työtilassa. Kuva: Avoimet ikkunat Activities-valikossa GNOME3 hyödyntää useita työtiloja. Työtilalla tarkoitetaan erillisiä työpöytiä, joissa jokaisessaan on avoimena omat ohjelmansa, jotta työpöytä ei täyttyisi liian monista ikkunoista kerrallaan. Ikkunoita voi siirrellä työtilojen välillä ikkunan valikosta. Työtilojen välillä voidaan siirtyä käyttämällä näppäinyhdistelmää Super+PageUp/PageDown, tai activities-valikosta. Osa GNOMEn pikanäppäimistä ovat tuttuja myös Windows-järjestelmistä. Näihin lukeutuvat esimerkiksi ikkunanvaihto (Alt-Tab) ja ikkunan koon tai sijainnin vaihtaminen (Super+nuolinäppäimet).
10 Kuva: Muun muassa näppäinyhdistelmillä voidaan siirtyä työtilojen välillä 2.5 Muokattavuus GNOME3 on yksinkertainen myös muokkaamismahdollisuuksien osalta. Teemoja on helppo muuttaa käyttäjän toiveiden mukaan, ja niitä voi ladata netistä tai tehdä itse. Käyttöliittymäelementtejä voi myös muokata teemoista erillään. Helpoiten muokkauksia voi tehdä GNOME Tweak Toolilla (saatavilla pakettienhallinnasta gnome-tweak-tool). Kuva: GNOME Tweak Tool, teemavalikko
11 Tweak Toolilla voidaan tehdä useita säätöjä teoriassa kaikkiin ulkoasuelementteihin. Tärkeimmät näistä ovat GTK+- ja shellteemat. GTK+-teemalla tarkoitetaan ohjelman koko ikkunan käsittävää teemaa ja shellteemalla GNOMEn painikkeita ja paneeleita. Ladatut teemat voidaan purkaa pakkauksenpurkuohjelmalla polkuun /usr/share/themes tai käyttäjäkohtaisesti /home/käyttäjä/.themes/. Kuva: Tumma vakioteema käytössä Kuva: Korkean kontrastin GTK+-teema käytössä Kuva: Netistä ladattu shellteema (ACID, http://gnome-look.org/content/show.php/acid?content=153237) Tweak Toolilla voidaan myös tehdä käyttökokemusta muokkaavia muutoksia, kuten käyttöliittymän elementtien lisäämisiä, kannettavan tietokoneen kannen sulkemisen käyttäytymistä ym.
12 Kuva: Laajennusvalikko, lisää saatavilla GNOMEn verkkosivuilta Kuva: Esimerkkimuokkauksena GNOME3:sta tehty GNOME2:n kaltainen vaihtamalla activities-valikko application-valikoksi, lisäämällä places-valikko ja avoimien ikkunoiden lista alapaneeliin
13 2.6 Omat kokemukset GNOME oli jo ennen tätä kurssia tutuksi tullut työpöytäympäristö. Sen käyttö on, kuten mainostettu, helppoa ja yksinkertaista. Pidän itse kovasti tietokoneen ulkoasun muokkauksesta, ja olen todella tyytyväinen GNOMEn muokattavuuteen. Henkilökohtaisesti en näe ainakaan toistaiseksi tarvetta vaihtaa toiseen työpöytäympäristöön käytettyäni GNOMEa. 3 KDE (LEHTONEN) 3.1 Yleistietoa KDE SC on KDE-yhteisön kehittämä suosittu työpöytäympäristö, joka pohjautuu Qt-käyttöliittymäkirjastoon (GNU LGPL -lisenssi). Paketti ja sen mukana olevat ohjelmat ovat ilmaisia ja lähdekoodi on vapaasti saatavilla. Pakettia voi myös muokata ja jakaa vapaasti (KDE 2015). KDE oli pitkään suosituin työpöytäympäristö ja on yhä yksi suosituimmista. KDE on hyvin muokattavissa ja helppokäyttöinen johtuen ns. windowsmaisuudestaan. KDE ei kuitenkaan sovellu aivan vanhimmille / heikkotehoisimmille koneille johtuen raskaudestaan. 3.2 Historia KDE-projekti käynnistyi vuonna 1996, kun Matthias Ettrich halusi luoda kokonaisen, ulkonäöltään ja toiminnaltaan yhdenmukaisen ja helppokäyttöisen työpöytäympäristön sovellusohjelmille. Alkuperäinen nimi projektille oli KDE, joka tuli sanoista Kool Desktop Environment, mutta viralliseksi merkitykseksi vakiintui K Desktop Environment, jossa K-kirjain ei varsinaisesti tarkoittanut mitään. (KDE 2015) Ensimmäinen versio, K Desktop Environment 1.0 julkaistiin 12. heinäkuuta 1998 UNIX-työasemille. Sitä kritisoitiin Qt-kehitysympäristön käyttämisestä,
14 koska tuolloin Qt oli saatavilla vapaasti vain ei-kaupalliseen käyttöön. Qt julkaistiin vasta vuoden 2009 maaliskuussa LGPL-lisenssillä. Kuva: K Desktop Environment 1.00 (KDE development team 1999) Kritiikistä huolimatta KDE miellytti monia käyttäjiä, ja se lisättiin moniin ensimmäisiin Linux-jakeluihin mukaan. Versio 2.0 julkaistiin 23. lokakuuta 2000, ja se sisälsi monia uusia ominaisuuksia ja merkittäviä parannuksia edeltäjäänsä verrattuna. Konqueror-ohjelma, jota voidaan käyttää mm. selaimena, julkaistiin myös tässä versiossa.(kde 2015)
15 Kuva: KDE 2.2.2 ja Konqueror-selain (KDE development team http://kde.org. 2010.) K Desktop Environment 3.0 julkaistiin 3. huhtikuuta 2002. Suurimpana uutena ominaisuutena oli parempi tuki käytön rajoituksille, joita käytettiin mm. kioskeissa ja internetkahviloissa.(kde 2015)
16 Kuva: KDE 3.0 ja Konqueror (KDE. 2008.) KDE SC 4.0 julkaistiin 11. tammikuuta 2008. Uutena ominaisuutena oli mm. yhdistetty työpöytä ja paneeliympäristö, Plasma, joka tukee työpöytäohjelmia. Viimeisin vakaa versio on 4.14.3 (KDE 2015)
17 Kuva: KDE SC 4.14.3 ja Dolphin-tiedostonhallintaohjelma ja Gwenview-kuvankatseluohjelma 3.3 Saatavuus KDE on yksi suosituimmista ohjelmistokokonaisuuksista, ja se on saatavilla useimmille jakeluille joko paketinhallinnasta tai lähdekoodin avulla. Muutamat jakelut myös käyttävät oletuksena KDE:tä, mm. Mageia, Kubuntu ja Open- SUSE. (KDE 2015)
18 3.4 Käyttö ja muokattavuus Kuva: KDE SC 4 asennettuna Fedoraan ja Kickoff-menu Kirjautumisen jälkeen päästään perusnäkymään. Työpöydällä ei ole oletuksena kuvakkeita. Vasemmasta alakulmasta saa esiin Kickoff-menun, josta löytyvät ohjelmat. Halutessaan käyttäjä voi myös oikealla hiirenpainikkeella napauttaa menua ja vaihtaa klassikkoteemaan, joka tekee Kickoff-menusta enemmän vanhaa Windows-menua muistuttavan. Oikeasta alakulmasta saa esiin paneelin, jota kautta voi mm. lisätä pienoisohjelmia ja lisää paneeleita. Vasemmasta yläkulmasta voi vaihtaa eri ikkunoiden välillä nopeasti. Oletuksena KDE:ssä on vain muutama eri efekti käytössä, mutta käyttäjän halutessa hän voi muokata asetuksista käyttöön mm. hyytelömäiset ikkunat.
19 Samasta paikasta myös löytyvät helppokäyttöasetukset. Kuva: Työpöydän ja ikkunoiden efektien asetukset 3.5 Omat kokemukset Windows:ia paljon käyttäneenä KDE:n käyttö tuntui paljon luontevammalta kuin GNOMEn. Asensin jo kurssin alkuvaiheessa KDE:n ja opin perusasiat nopeasti. Pidän erityisesti efekteistä, helposta käytettävyydestä ja muokattavuudesta. En näe syytä vaihtaa pois KDEstä ainakaan vielä.
20 LÄHTEET Mor, K. 2014. Wikimedia. 15.11.2014. Saatavissa: http://commons.wikimedia.org/wiki/file:popular_free_desktop_environments.svg [viitattu 18.4.2015]. GNOME. 2015. Saatavissa: https://www.gnome.org/ [viitattu 18.4.2015]. O Reilly & Associates. 2001. B2 A Brief History of the GNOME Project. Running Linux. 3. Painos. Saatavissa: http://docstore.mik.ua/orelly/linux/run/appb_02.htm [viitattu 18.4.2015]. structio.sourceforge.net. Escritorio y herramientas Gnome. Saatavissa: http://structio.sourceforge.net/guias/aa_linux_colegio/escritorio-y-herramientas-gnome.html [viitattu 18.4.2015]. GNOME. 2002. GNOME 2.0 Desktop and Developer Platform Released!. Saatavissa: https://mail.gnome.org/archives/desktop-devel-list/2002- June/msg00592.html [viitattu 18.4.2015]. Danielbehzadi. 2014. Wikimedia. 26.12.2014. Saatavissa: http://en.wikipedia.org/wiki/file:gnome-2.0.jpg [viitattu 18.4.2015]. GNOME. 2015. Saatavissa: https://www.gnome.org/getting-gnome/ [viitattu 18.4.2015] KDE. 2015. Saatavissa: https://www.kde.org/ [viitattu 20.4.2015] KDE development team. 1999. Saatavissa: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/2d/kde_1.0.jpg [viitattu 20.4.2015] KDE development team http://kde.org. 2010. Saatavissa: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/41/kde_2.2.2.png [viitattu 20.4.2015] KDE. 2008. Saatavissa: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/d/d7/kde_3.0n.jpg [viitattu 20.4.2015]