KOSTEUDENHALLINNAN KÄSIKIRJA Kuivauksen teoriaa ja parhaita käytäntöjä Osa 2. Kuivauspuhaltimet -ilmavirran tärkeys ASTQ SupplyHouse Oy Luoteisrinne 4 C 02270 Espoo Puh. 020 7780 790 Fax 09 524 509 www.astq.fi www.heylo.fi
KOSTEUDENHALLINNAN KÄSIKIRJA KUIVAUSPUHALTIMET JA NIIDEN OIKEA KÄYTTÖ Tehokasta ilmavirtaa tarvitaan jokaisessa kuivausmenetelmässä ja tekniikassa! Tämä Kosteudenhallinnan Käsikirjan jakso keskittyy kuivauspuhaltimien merkityksen painottamiseen sekä uuden teknologian tuomien ajanmukaisten kuivauspuhaltimien edullisiin ominaisuuksiin. Käsittelemme tässä osiossa tehokkaan ja oikein mitoitetun ilmavirran merkitystä kuivausprosessin eri vaiheissa. Useiden tutkimustulosten mukaan kuivauksen alkuvaiheessa on tarve runsaalle puhallinkapasiteetillejatietyissäseutaavissavaiheissasitävoidaantuntuvastivähentää. Uutena tekijänä otetaan huomioon kuivausprosessien energiatehokkuus ja hiilijalanjälki. VESI HÖYRYKSI Kuivausprosessissavedenolotilamuutetaanväljästätai huokosiinimeytyneestänesteestä(haihtuvaksi) vesihöyryksi. Ensi tavoite on aikaansaada ja ylläpitää nopeaa haihtumista. Ilman liike toimii höyryn siirtojärjestelmänä tai - mekanismina. Kun vesi haihtuu, kostea ilmapatja kertyy pinnan ylle muodostaenkosteanrajapinnan(boundary layer). Ilmansiirtomekanismiahaihtuminenhidastuu. Tätäilmiötäon vaikeasilminhavaita; kuivausasentajanon vain ymmärrettävätämä tosiasia. KUIVAUKSEN PIIRAKKA Kuivumiseen vaikuttavat perustekijät on helppo havainnollisttaa kuivauksen piirakan avulla. Se muodostuu tehokkaaseen kuivumiseen vaikuttavistakolmestatekijästä: Ilmavirta Ilman kosteus Lämpötila 1. Alhainen ilman kosteus 2. Sopiva lämpötila(ilman ja kuivattavien materiaalien) 3. Ilmavirta Nämäkolmetekijääon oltavahallinnassa, kun halutaanedistäänopeaahaihtumista. Hieman vaativampi kuivausprosessin käsite on vesihöyryn osapaineen ero märkien materiaalien ja ilman välillä. Ilmavirran tärkeyttä vahvistaa tosiasia, että nesteen haihtumisen matemaattisessa mallinnuksessa ilmavirta toimii kertoimena. Ilmavirta siis moninkertaistaa muiden kuivausprosessissa käytettävien tekijöiden tehon!
Haihtuminen = ilman virtausnopeus höyryn osapaineen ero Huomaa, että virtausnopeus on tässä vaiheessa KERROIN! PUHALTIMET TÖIHIN Väljän veden pumppauksen ja imuroinnin jälkeen kuivauspuhaltimet ovat tärkeimmässäasemassa, kun tarvitaannopeaahaihtumista. Hygroskooppiset, vettänopeastiimeväthuokoisetmateriaalit(betoni, kevytbetoniharkot, puu, eristeet, akustiikkalevyt, kokolattiamatot alushuopineen jne.) vapauttavat nopeasti vettä. Tässä vaiheessa ilman virtausnopeus ja virtauskuvion muoto ovatkriittisiätekijöitä jamitäenemmänilmaa, senparempi. Päätettäessä kuivauspuhaltimien määrästä ja asennuksista kohteeseen, on pitkälti toimittu näppituntumalla. Alallaon vain joitainperusnormejailmavirroista, muttateknologiankehitysvie kohti optimaalisia, täsmennettyjä ohjeita. Kuivausliikkeet ovat omaksuneet ajatuksen, että puhallin on varsinainen kuivauskone ja kosteudenpoistaja pitää ilman vesimäärän niin alhaisena, että kohteesta haihtuva vesi mahtuu siihen. Tämä periaate toimii hyvin kuivauksen alussa, mutta kuivauksen myöhemmässä vaiheessa puhaltimien rooli pienenee. Voidaan väittää, että käytämme liianvähänpuhaltimiaalussajaliikaaloppuvaiheessa!
MONTAKO PUHALLINTA? Kuivausalan käytettävissä on rajallinen määrä tietoutta ja ohjeistusta siitä, kuinka monta kuivauspuhallinta tulisi kussakin kuivaustoimeksiannossa käyttää tasapainoisen, hallitun kuivausprosessinmitoituksessa. Siksisiteeraammetässä IICRC:n(Institution of Inspection Cleaning and Restoration, USA) suosituksia, yleispätevänäpikaohjeena: kuivauspuhaltimia tulee käyttää siten, että nopeaa ilmanvirtausta ylläpidetään tarkoituksellisesti märkien pintojen yli. Monissa tilanteissa seinän alaosan ja lattian yhtymäkohta ovat vaikeimpia kohteita. Kuivauspuhaltimet tulisi asentaa 3 5 metrin välein siten, että niiden suuaukot osoittavat samaan suuntaan. (IICRC S-500 2006 p. 51) Tässä tarkoitetaan simpukkapuhaltimia KUN PROSESSI ETENEE Nopean ilmavirran tarve vähenee! Edellä viitattiin haihtumiseen vaikuttaviin tekijöihin ja siinä tuli esiin, että ilmavirta on kerroin. On tärkeää ymmärtää, että haihtuminen tapahtuu aluksi täysin kyllästyneistä materiaaleista. Siinä vaiheessa vettä on jatkuvasti vaeltamassa kohti materiaalin pintaa. Yleensä suurin osa vedestä on poistunut ensimmäisten 24-48 kuivaustunnin aikana. (Jos tämä ei ole toteutunut, tarkista kuivauslaitteiston kapasiteetti/mitoitus tai sen ollessa OK, tutustu lukuun väljänvedenpoistojapainehuuhtelu/korkeapaineimurointi. Siis, -kun pintavesion poissa, haihtuminen hidastuu ja tarvitaan vähemmän ilmavirtaa. TEKNISESTI SANOTTUNA Nopea haihtumisen ensivaihe on nimeltään vakiokuivumisnopeuden jakso, constant rate period. Tässä jaksossa ilmavirta vaikuttaa haihtumisen kertoimena. Kaava on (kuten aiempana): Haihtuminen = Ilmavirta x höyryn osapaineen ero Evaporation = Airflow Vapour Pressure Differential Pintaveden haihduttua, tullaan alenevan kuivumis- Nopeudenjaksoon, falling rate period jokaon huomattavasti hitaampi jakso. Ilmavirta ei enää toimi haihtumisen kertoimena. Nytperuskaavaon: Haihtuminen = Höyryn osapaineen ero Evaporation = Vapor Pressure Differential
KONTAKTI ON KRIITTINEN TEKIJÄ Jotta ilmavirran energia saadaan parhaiten valjastettua korkean kosteuspitoisuuden poistoon pinnalta, ilmavirran on kohdattava märkä pinta parhaalla tavalla. Hyvinkin samalla tavoin, kuin Newtonin Kehdon heiluriliikkeessä, kosketuksen tulee tapahtua siten, että liikkuvan esineen energia siirtyy seuraavaan kohteeseen. Märän pinnan yllä oleva ilma on verrattavissa tässä oikeassa reunassa olevaan kuulaan ja vesihöyry kuulaan rivin toisessa päässä. Toisin sanoeen, liikkuvan ilman täytyy olla suorassa kontaktissa märän, haihduttavan pinnan kanssa. Senttimetrien etäisyydellä pinnasta virtaavalla ilmalla ei ole tehokasta kuivausvaikutusta. NOPEUS ON KRIITTINEN TEKIJÄ Ilmanvirtauksenaikaansaaminenon ensimmäinenvaihe. Virtauksenmääräjanopeusovatkriittinentekijä. Kun pinnassa on runsaasti vettä nestemäisessä muodossa huokosissa ja väljemminkin, tarvitaan runsasta, nopeaa virtausta siirtämään haihtuvaa höyryä. Kun tämä vakioidun kuivumisen vaihe päättyy, pienempi ilmamäärä riittää. KUIVAUSPUHALTIMEN VALINTA Oikeantyyppisen puhaltimen valinta on samalla kuivausliikkeelle ratkaiseva strateginen valinta. Koska kuivauskoneita käytetään usein myös asutuissa tiloissa, turvallisuus on yksi tärkeimmistä kriteereistä. Koska laitteet ovat kohteessa ilman valvontaa useita päiviä- viikkoja, niiden sähköturvallisuusjaesim. liikkuvienosiensuojausovathyvintärkeässäasemassa. Puhaltimientuleetasapainoisestituottaahyväilmamääräjavirtausnopeussekästaattinenpaine; tehosuhteentuleeolla optimaalinenkw. Muotoiluntuleeolla sellainen, ettähaluttuvirtauskuvio, esim. laminaarinen, kohtaa pinnan hyvällä paineella ja tasaisuudella. Hyvin selkeästi saadaan erilaistenkuivauspuhaltimientehokkuuttavisualisoitualämpökameratekniikalla.
PALJONKO ILMANVIRTAUSTA KÄYTÄNNÖSSÄ TARVITAAN? Kuivausalallaeiole varsinaistatieteellistämääritystapaa, kuinkapaljonilmavirtaustatarvitaan. Puuteollisuudessa ja elintarvike- ja farmasiateollisuudessa on tehty paljon kuivaamiseen liittyviä tutkimuksia. Em. sektorien tiede on hyvin selkeää ja sovellettavissa hyvin siihen, mitä kuivausalalla tehdään. Puujaelintarvikkeetovathygroskooppisiasamallalailla, kuinkostuneetrakenteetkin. Tutkimukset johtavat samaan suuntaan; prosessin alkupäässä tarvitaan enemmän ilmanvirtausta ja lopussa vähemmän. Tämän osan lopussa on tutkimusviitteitä, jotka periaatteessa osoittavat seuraavaa: Vakiokuivumisnopeuden jakson alussa useimmat tutkimukset erittelivät ilmanvirtausmääriksi 3 3.5 m/s (11 13 km/h). Alenevan kuivumisnopeuden jakson aikana kaikki tutkimukset erittelivät ilmanvirtausmääriksi 0.5 1.5 m/s (2 5.5 km/h). Edelliseen perustuen, paras käytäntö on aloittaa kuivaustyö asentamalla puhaltimet 3-5 metrin välein. Näin saavutetaan helposti yli 3 m/s ilmavirtaus märkiä pintoja pitkin. On otettava huomioon, että kuivauspuhaltimen puhallusaukon läheltä mitattuna ilmavirtaus on nopeampi, jopa 10 m/s. Siksion suositeltavaamitatailmavirtasiipianemometrillä3-5 m etäisyydelläpuhaltimesta. Mikäli käytettävissä on lämpökamera, sillä voidaan hyvin varmistaa puhaltimien asenusten ja suuntausten onnistuminen. Ja kokemus opettaa lisää Hyvä käytäntö on merkitä laitemitoitukset, mittaukset ja asennusmuutoksetkohteenkuivauspöytäkirjaan.
KUIVAUSPUHALTIMIEN MITOITUS Kun materiaaleissa ei enää ole pintakosteutta, ilman virtausta voidaan vähentää jopa yhteen puhaltimeen/huone. Pienehkö ilmavirta tarvitaan vielä kierrättämään ilmaa, jotta kosteus siirtyisi kosteudenpoistajaan. Mitenasentajavoitietää, ettämateriaalienpintakosteuson poistunut? Tässäjoukkokeinoja: Suorita märällä materiaalilla kosteusmittaus. Mittaus tehdään hygrometrillä, joka asetetaan pinnalle ja peitetään/teipataan muovikalvolla muutamaksi tunniksi. Jos ERH (tasapainotilan suhteellinenkosteus) on alle85%, materiaalissaeiole enääpintakosteutta. Mittaapintapintakosteusmittarilla. Josmittarinäyttääalle30% kosteuspitoisuutta, pinnassaeiole enääkosteutta. Pidä kosteusmittarin mittauspäätä lähellä mitattavaa pintaa, samalla kun ilmavirtaus kohdistuu siihen. Jos lämpötila ja RH pinnan lähellä on vastaava, kuin tilan olosuhteet, ilmavirta on riittävä. Jos lämpötila on viileämpijarhkorkeampi, tarvitaanlisääilmanvirtausta. Aistinvarainentesti. Jospintanäyttääjatuntuumärältä, pintakosteuttaon jäljellä. Mikä tahansa näistä menetelmistä riittänee päätöksentekoon, koska tiedämme, että kohde ei ole vielä kuiva, vaan se on valmis alenevan kuivumisjakson edellyttämiin uudelleenmitoituksiin. OIKEALLA LAITEMITOITUKSELLA NOSTETAAN LUOTTAMUKSEN TASOA Asiantunteva kuivausasentaja käyttää oikeaa ilmavirran mitoitusta projektin alussa ja toteaa hetken, jolloinpintakosteuson poistunutjaon aikaalentaailmanvirtauksia. Tämäntyyppisetperustellut. läpinäkyvät toimenpiteetlisäävätasiakkaanluottamustajatyytyväisyyttäammattilaisiin. Käytäntö 1. päivä 2. päivä 3. päivä 4. päivä 5. päivä Yhteensä puhallin -pv Yleinen käytäntö Parempi käytäntö Paras käytäntö 5 5 5 5 5 25 8 7 6 3 2 26 10 6 3 3 3 25 Esimerkki kuivauspuhaltimien määristä. HUOM! Vain esimerkki, jokainen projekti on erilainen.
PUHALTIMIEN ILMAMÄÄRÄ JA VIRTAUSNOPEUS Kuten aikaisemmin on todettu, märkien materiaalien yllä ja lävitse kulkeva ilmavirta lisää haihtumisnopeutta. Kun muut kuivaukseen vaikuttavat tekijät pysyvät muuttumattomina, niin mitä suurempi ja voimakkaampi ilman virtausnopeus on, sitä parempi on kuivumisnopeus. Se, mihin ja kuinka monta kuivauspuhallinta sijoitetaan riippuu monista seikoista. Hyvin usein jokaiseen huoneeseen asennetaan yksi kuivauspuhallin ja suurempiin huoneisiin yksi kuivauspuhallin/20 m². On muistettava, että mitä useampia kuivauspuhaltimia on käytössä, sitä nopeammin myös ilmassa olevan kosteuden määrä lisääntyy, jolloin tarvitaan taas lisää kosteudenpoistajia. Sopivat kuivauslämpötilat Teoriassa pitää paikkansa, että mitä korkeampi lämpötila, sitä nopeampaa on haihtuminen ja siitä johtuen myös kuivumisnopeus. Useimmissa vesivahinkokorjaustöissä ei kuitenkaan voida käyttää korkeita lämpötiloja, varsinkaan, jos ulkoilman suhteellinen kosteus on suuri. Yleensä sienten itiöintija kasvu lisääntyy korkeissa lämpötiloissa. Useimmissa veden vahingoittamissa rakennuksissa on ihmisiä ja korkeat lämpötilat eivät ole miellyttäviä asumismukavuuden kannalta. Koska korkeissa lämpötiloissa vapautuu suurempia määriä vesihöyryä ilmaan, tarvitaan enemmän ilmankuivaimia ja jälkivahinkojen vaara on myös olemassa. Joka tapauksessa useimpien lämmitysjärjestelmien avulla voidaan kehittää korkeintaan 30 C sisälämpötila. Edellä mainituista syistä sisälämpötilan tulisi olla vesivahinkokorjaustyötä aloitettaessa yleensä noin 21 C -22 C. Joissain tapauksissa lämpötilaa voidaan nostaa kun toimenpiteet, joilla pyritään vaikuttamaan alkuvaiheen korkeaan ilmankosteuteen, on saatu valmiiksi.
PERUSTIETOA PUHALTIMISTA Korkeakierroksinen puhallin on yleisin vesivahinkojen kuivaamisessa käytetty konetyyppi. Näitä nimitetään simpukkapuhaltimiksi, laminaaripuhaltimiksi, kuivaajiksi ja jopa tuulettimiksi, mutta niiden kaikkien toimintaperiaate sama eli kosteus poistetaan märiltä pinnoita höyrystämällä. Puhallin työntää ilmavirtaa jopa 35 km tuntinopeudella erityisesti tähän tehtävään suunnitellusta laminaarisesta (ohut, levymäinen laminaarivirtaus) lyhyestä suutinosasta. Puhallin on muotoiltu siten, että sitä voidaan käyttää pintojen ja rakenteiden kuivaamiseen sekä niiden päältä että sisältä tai esim. mattojen alta. Ammattikäyttöön tarkoitettua puhallinta tulisi voida käyttää myös sellaisissa kohteissa, joissa tarvitaan erittäin korkeatehoista kuivaamista, kuten sisäseinien välit ja kovien lattioiden alaosat. Nämä puhaltimet eivät lämmitä ilmaa, vaan kuivaavat märät pinnat rikkomalla kosteaa rajapintaa ja liikuttamalla ilmaa aikaansaaden näin suuremman höyrystymisnopeuden. PUHALTIMEN OMINAISUUDET Vaikka kaikki puhaltimet toimivat samalla periaatteella, niiden muotoilussa on suuriakin eroja. Jotkin eroavaisuudet ovat aivan selviä, kuten virtakytkin, laitteen kotelon muoto ja puhallusaukon tai -suuttimen koko. Muita ominaisuuksia, kuten turvallisuusnäkökohtia, moottorin teknisiä ominaisuuksia, laakerointia sekä puhallusilman määrää ja staattista painetta on jo paljon vaikeampi vertailla. Nykyään puhutaan menetelmien ja laitteiden hiilijalanjäljestä,ainakin energiankulutuksen kohdalla. Uudemmat laitetyypit ovat huomattavasti energiaystävällisempiä perinteisiin verrattuina. Parasta varmaankin on kokeilla kuivaajia käytännössä jossain korkeatehoista kuivaamista vaativassa kohteessa kuten esim. kovien lattioiden alapuolisessa kuivaamisessa. Selvähköjä eroja eroja voi havaita silmämääräisessä tarkastelussa ja varsinkin, jos käytettävissä on lämpökamera. Muut ominaisuudet kun taas toiset tulevat esille vasta laitteita käytettäessä eri työkohteissa.
PUHALTIMIEN OMINAISUUDET Ensimmäisissä puhaltimissa käytettiin tavallisesta ohutmetallista valmistettuja rakenteita ja niissä oli metallinen puhallinputki. Nämä laitteet olivat kovaäänisiä ja lisäksi ne saattoivat olla vaarallisia, koska koneen käyttäjän tai sivullisen oli mahdollista saada sähköisku suoraan koneen metallikuoresta. Myös tavallisia koti-/toimisto-käyttöön tarkoitettuja tuuletuspuhaltimia saatettiin käyttää. Turvallisuussyistä metallista valmistettuja kuivauspuhaltimia saisi käyttää vain silloin kun ne on varustettu maadoitetulla vikavirtakytkimellä tai käytetään suojaerotusmuuntajia. Nykyään parhaimmat kuivaimet on valmistettu rotaatiovaletusta iskunkestävästä muovista. Ne ovat yhä turvallisempia, hiljaisempia ja kevyempiä; ne puhaltavat myös enemmän ilmaa kuin useimmat vanhanmalliset metalliset kuivaajat. Useimpia nykyisin valmistettavia kuivaajia ei tarvitse maalata ja niitä tarvitsee huoltaa vain harvoin. Moottorit Joissakin halvemmissa puhaltimissa käytetään suojattua napamoottoria, mutta uusissa ammattikäyttöön tarkoitetuissa puhaltimissa moottorit ovat voimankäytöltään tehokkaita PSC (permanentsplitcapacitor) moottoreita, jotka kuluttavat vähemmän sähköä. Energiatehokkaan moottorin käyttäminen on tärkeää kahdesta syystä: sähkön saanti työkohteessa ja sähkön korkea hinta. Suurella kuivaustyömaalla tarvitaan paljon sähköä siellä käytettäville kuivaajille ja kosteudenpoistajille. Energiasyöpöt laitteet ovat jo saattaneet ottaa kaiken saatavissa olevat ampeerit ennen kuin riittävä määrä laitteita on käytössä. Kuivaajat käyvät jatkuvasti useita päiviä kohteessa. On selvää, että asiakkaat ovat huolissaan sähkön kulutuksesta. Huono laite voi esimerkiksi tarvita kolmen vrk:n aikana 5 A virtaa ja kuluttaa sähkövirtaa noin 28 kwh:n edestä, kun taas tehokkaammankuivaajan kulutus samalta ajalta voivat olla vain 3 kwh! Korkeapaineista puhallinmoottoria suositellaan seinien, sokkelien ja lattioiden kuivaamiseen. Alimittaiset moottorit saattavat ylikuumeta ja näin koneiden elinikä lyhenee. Seinien onkaloiden ja kovapuisten lattioiden alaosien kuivaamiseen on parempi käyttää erityisesti tähän tarkoitukseen suunniteltua korkeatehoista kuivaajaa. Useiden puhaltimien tuottama staattinen paine on alle 40 Pa, kun taas korkeatehoiset laitteet tuottavat 100-1200 Pa staattisen paineen.
Suuri aksiaalipuhallin pienen huoneen tilakuivauksessa Tehokas ilmankierto huoneessa Kondenssivesi Pumpataan viemäriin Kostea ilma imetään kosteudenpoistajaan Kostea ilma Kuiva ilma
Tämä opas perustuu teorian osalta Brandon Burtonin aineistoon: HOW MUCH AIRFLOW IS NEEDED? BRANDON BURTON Restoration Sciences Academy:nteknisenkoulutuksenpäällikkönäBrandon on kouluttanutlähes5000 vesivahinkojenkuivauksenammattilaistakuivaustekniikanteoriaanjakäytännönkuivaustekniikoihin. Brandon on kerännyt laajan tietouden alan johtavilta asiantuntijoilta, laitevalmistajilta ja muilta toimijoilta. Tuloksena on koko joukko alan parhaita käytäntöjä dokumentoituina valvonta- ja riskienhallintaa myöten. Brandon on toiminut puhdistus- ja vahinkosaneerausalalla vuodesta 1995. Hän toimii Dri-Eaz UK:n teknisenä johtajana tarjoten tukeaan Iso-Britannian vahinkoalan toimijoille. REFERENCES Lamb, Dr. Fred M. The Importance of Air Velocity in Drying. Modern Woodworking. July 2002. Steiner, Ylva. Optimisingthe Air Velocity in an Industrial Wood Drying Process. Norwegian University of Life Sciences Dept of Ecology and Natural Resource Management. 2008. Salamon, M and McIntyre, S. 1969 Manipulation of Air Velocity Permits Drying Time Savings. Canadian Forest Industries. Volume 89. Simpson, William T. Effect of Air Velocity on the Drying Rate of Single Eastern White Pine Boards. Res. Note FPL RN 266. Madison, WI: US Department of Agriculture, Forest Service, Forest Products Laboratory 1997. Xuai-Kang Yi, et al. Thin Layer Drying characteristics and Modellingof Chinese Jujubes. Mathematical Problems in Engineering. 2012.
KUIVAUSPUHALTIMET, AKSIAALI- HeyloFD 360 Kuivauspuhallin uusilla ominaisuuksilla. Hyvä puhallusteho 5 -lapaisella siipipyörällä 360 ulospuhallus, Ilmamäärä 1270 m³/h Ilmavirran staattinen paine 350 Pa Sähköliitäntä 230/50 V/Hz, 3 m virtajohto Moottoriteho 0,13 kw, virrankulutus max 0,5 A Korkeus / Leveys / Syvyys (mm) 385/225/385 Helppo ja kevyt käsitellä, vain 4,6 kg! Pinottavissa varastointia ja kuljetusta varten Äänentaso (db(a)) 73 Heylo ACE Kuivauspuhallin, jossa 4 eri kuivausasentoa. Ilmamäärä 2930/3880 m³/h (2 nopeutta) Ilmavirran staattinen paine 250 Pa, 3 -lapainen Sähköliitäntä 230/50 V/Hz, Moottoriteho 0,19 kw, virrankulutus max 1 A Korkeus / Leveys / Syvyys (mm) 490/480/400 Paino 15 kg Äänentaso (db(a)) 67 / 71 Lattiat Seinät Tehotuuletus Portaaton nopeudensäädin (lisävaruste) Matot Katto Pinottavuus Kuivumisen periaate; rajapinnan rikkominen Maahantuonti ja neuvonta: ASTQ Supply House Oy Luoteisrinne 4 C, 02270 Espoo Puh. 020 7780 790 myynti@astq.fi www.astq.fi www.heylo.fi
KUIVAUSPUHALTIMET, RADIAALI- HeyloTD 2200SKF -kuulalaakeroitu kuivauspuhallin Hyvä laminaarinen virtausnopeus Ilmamäärä 1856/1996/2091 m³/h (3 nopeutta) Ilmavirran staattinen paine 350 Pa Sähköliitäntä 230/50 V/Hz Moottoriteho 0,55 kw, virrankulutus max 2,4 A Jakosuutin, letkun läpimitta 102 mm (3 x) Korkeus / Leveys / Syvyys (mm) 460/400/460 Helppo ja kevyt käsitellä, vain 11kg! Äänentaso (db(a)) 68 Heylo TD 500 Kuivauspuhallin Ilmamäärä 540 m³/h Ilmavirran staattinen paine 250 Pa, radiaalipuhallin Sähköliitäntä 230/50 V/Hz, Moottoriteho 0,085 kw, virrankulutus 0,35 A Korkeus / Leveys / Syvyys (mm) 300/250/280 Paino 3,2 kg Äänentaso (db(a)) 58 Kosteudenpoistaja Kuivumisen periaate; rajapinnan rikkominen Maahantuonti ja neuvonta: ASTQ Supply House Oy Luoteisrinne 4 C, 02270 Espoo Puh. 020 7780 790 myynti@astq.fi www.astq.fi www.heylo.fi
TUULETUS-/KUIVAUSPUHALTIMET, RADIAALI- Heylo PowerVent 8000 -aksiaalipuhallin Ilmamäärä 7560 m³/h Ilmavirran staattinen paine 600 Pa Sähköliitäntä 230/50 V/Hz Moottoriteho 0,64 kw, virrankulutus 3,4 A Letkuliitäntä 405 mm, max letkupituus 45 m Jakosuutin, erilaisille letkun läpimitoille (2- tai 5 x) Korkeus / Leveys / Syvyys (mm) 580 / 530 / 510 Tehoon nähden kevyt, vain 17kg! Äänentaso (db(a)) 85 Heylo Vortex-aksiaalipuhallin Ilmamäärä 3600 m³/h Ilmavirran staattinen paine 550 Pa, aksiaalipuhallin Sähköliitäntä 230/50 V/Hz, Moottoriteho 0,49 kw, virrankulutus 2,2 A Letkuliitäntä 305 mm, max letkupituus 38 m Jakosuutin, erilaisille letkun läpimitoille (3 x) Korkeus / Leveys / Syvyys (mm) 490 / 480 / 400 Paino 15 kg Äänentaso (db(a)) 83 Heylo Compact -aksiaalipuhallin Ilmamäärä 1392 m³/h Ilmavirran staattinen paine 287 Pa, aksiaalipuhallin Sähköliitäntä 230/50 V/Hz, IP 54 Moottoriteho 0,27 kw, virrankulutus 1,2 A Letkuliitäntä 200 mm, max letkupituus 15 m Letkupatruuna lisävarusteena Jakosuutin, erilaisille letkun läpimitoille (3 x) Korkeus / Leveys / Syvyys (mm) 355 / 305 / 330 Paino 7,3 kg Äänentaso (db(a)) 72 Heylo-aksiaalipuhaltimiinon saatavana M-luokan suodattimet Maahantuonti ja neuvonta: ASTQ Supply House Oy Luoteisrinne 4 C, 02270 Espoo Puh. 020 7780 790 myynti@astq.fi www.astq.fi www.heylo.fi
UUTUUS; TD 2000/VELO -KUIVAUSPUHALLIN Nopeampi kuivaus ei maksa maltaita Huipputehoinenkuivauskonepienessäkoossa? Alallaon pitkään sanottu: mahdotonta! MUTTA uusi TD 2000 lyötäyskädenpöytään: huippuluokanvirtausnopeus, äärimmäisen pieni virrankulutus, hämmästyttävä käsiteltävyys, uskomaton tilankäyttövarastoinnissa, ennätysmääräilmavirtaamahtuuyhteenpakuun. Nämäominaisuudetjavielähelppopuhdistettavus jahuollettavuus päälle! Nämä yhdessä tekevät Velosta yhden onnistuneimmista kuivauskoneista, mitä Dri-Eaz on milloinkaanvalmistanut. Velonelinkaarikustannuson arvioitu: -jopa 85% alhaisemmat energiakustannukset ja hiilijalanjälki, verrattuna useimpiin kilpaileviin tuotteisiin. Ilmamäärä 1190 m³/h Ilmavirran staattinen paine 280 Pa Sähköliitäntä 230/50 V/Hz Moottoriteho 0,12 kw, virrankulutus 0,53 A Kulutusmittari, kwh! Sähköjohto 4,6 m 5 x erilaista asennusasentoa Pinottavissa varastointia/kuljetusta varten Korkeus / Leveys / Syvyys (mm) 229 / 457 / 584 Tehoon nähden kevyt, vain 9,5 kg! Äänentaso (db(a)) 65 Paku täyteen ja baanalle! Maahantuonti ja neuvonta: ASTQ Supply House Oy Luoteisrinne 4 C, 02270 Espoo Puh. 020 7780 790 myynti@astq.fi www.astq.fi www.heylo.fi
VERTAILU; PERINTEINEN SIMPUKKAPUHALLIN VS TD 2000 Simpukkapuhallin, tasainen laminaarinen ilmanvirtaus Puhallusaukon muoto suuntaa tasaisen laminaarivirtauksen kuivattavaan pintaan vakiopaineella ja siten tuottaen kohtalaisen kuivaustehon. TD 2000 Kuivauspuhallin Simpukka- Puhallin Sahara 2300 m³/h 20,4 kwh/vrk Lämpökamerakuvat, Kuivattava pinta simpukka 1. Vasemmalla 22 sek. 2. Oikealla 3 min, 20 sek. TD 2000/Velo, keskitetty ilmanvirtaus Puhallusaukon mallinnettu sisäinen virtaus suuntaa voimakkaan virtauksen pintaan nostaen painetta ja virtausnopeutta tuottaen ainutlaatuisen kuivaustehon huomattavasti perinteisiä puhaltimia energiatehokkaammin! Lämpökamerakuvat, TD 2000 1. Vasemmalla 22 sek. 2. Oikealla 3 min, 20 sek. Kuivattava pinta 1190 m³/h 2,93 kwh/vrk
VERTAILU; TD 2000 VS. PERINTEISET SIMPUKKAPUHALTIMET Kuivauskokeen tulokset lämpökameralla havainnollistettuna = Kuivuva alue TD 2000 - Edistynyt suutinmuotoilu lisää kuivausalaa. - Saavutetaan merkittävä tehon lisäys huomattavasti pienemmällä energialla. - Kuivausprojektit nopeutuvat. Sahara simpukka Kilpaileva simpukka