SUOMEN PARKINSON-LIITTO RY SÄÄNNÖT Syysliittokokous 20.11.2010 Patentti- ja rekisterihallitus 13.9.2011
SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Parkinson-liitto ry, ruotsiksi Finlands Parkinson-förbund rf ja sen kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakieli on suomi. Yhdistyksen kotipaikka on Turku ja toimialueena koko maa. Näissä säännöissä yhdistystä nimitetään liitoksi. 2 Liiton tarkoituksena on olla rekisteröityjen Parkinson-, dystonia- ja Huntington-yhdistysten sekä muiden sellaisten rekisteröityjen yhdistysten keskusjärjestönä Suomessa, jotka edustavat vastaavia liikehäiriösairauksia sairastavia tai heidän hyvinvoinnistaan kiinnostuneita toimia edellä tarkoitettuja liikehäiriösairauksia sairastavien ja heidän hyvinvoinnistaan kiinnostuneiden valtakunnallisena yhdyssiteenä edistää liikehäiriösairauksia sairastavien hoitoa, kuntoutusta, huoltoa, tieteellistä tutkimusta ja lääketieteellistä toimintaa antaa liikehäiriösairauksia sairastaville ja heidän läheisilleen neuvoja ja ohjeita sekä tukea heitä etujensa valvonnassa valvoa liikehäiriösairauksia sairastavien yleisiä ja yhteisiä, ammatillisia, taloudellisia, sosiaalisia ja muita yhteiskunnallisia etuja edistää alueellista ja valtakunnallista erityisryhmien liikuntaa sekä kokeilla ja kehittää liikehäiriösairauksia sairastaville soveltuvia liikuntamuotoja. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto järjestää ja ylläpitää aktiivista yhteistoimintaa liikehäiriösairauksia sairastavien välillä yhteistyössä jäsenyhdistystensä kanssa tekee esityksiä viranomaisille siten, että terveyden- ja vammaishuollon suunnittelussa ja toteuttamisessa otetaan huomioon liikehäiriösairauksia sairastavien ongelmat ja niiden ratkaisut järjestää lääkinnällistä, ammatillista ja sosiaalista kuntoutustoimintaa sekä lomaja virkistystoimintaa harjoittaa valistus- ja tiedotustoimintaa, järjestää kokouksia, esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, tekee esityksiä ja antaa lausuntoja sekä julkaisee alan kirjallisuutta ja toimittaa jäsenlehteä osallistuu yhteiskunnan yleisten palvelujen, liikehäiriösairauksia sairastavien hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksien sekä apuväline- ja sosiaalipalvelujen kehittämiseen tekee edunvalvontatyötä vaikuttamalla sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toimijoihin, lainsäädännön valmisteluun ja yleisiin asenteisiin vaikuttamiseksi, joko itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kansanterveys- ja vammaistyötä tekevien tahojen kanssa luo ja ylläpitää yhteyksiä vastaavanlaista toimintaa harjoittaviin henkilöihin ja yhteisöihin ulkomailla Toimintansa tukemiseksi liitto voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, perustaa rahastoja, harjoittaa julkaisu- ja kustannustoimintaa sekä jäsentuotteiden myyntitoimintaa, omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä sekä toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia, yleisiä varainkeräyksiä ja juhlia. Liitto voi anoa valtiovallalta ja kunnilta sekä muilta kansallisilta ja kansainvälisiltä tahoilta taloudellista tukea toiminnalleen. 3 Liiton varsinaisia jäseniä ovat jäsenyhdistykset. Lisäksi liitolla voi olla kannattajajäseniä sekä kunniajäseniä ja kunniapuheenjohtajia. Liiton jäsenyhdistykseksi voi liittyä liikehäiriösairauksia sairastavien, heidän omaistensa tai muuten heidän hyvinvoinnistaan kiinnostuneiden yhdyssiteeksi perustettu luonnollisten henkilöiden muodostama rekisteröity yhdistys. 1
Liiton kannattajajäseneksi voi liittyä muu rekisteröity yhdistys tai oikeuskelpoinen yhteisö Liiton jäsenet hyväksyy kirjallisesta hakemuksesta liittohallitus. Jäsenhakemukseen on liitettävä hakijayhteisön säännöt. Tämän pykälän 2. kappaleessa tarkoitetun yhdistyksen tulee liittää hakemukseen myös ilmoitus jäsenmäärästään eriteltynä varsinaisiin ja kannattajajäseniin. Liitto voi kutsua kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi sen tarkoitusperiä erityisesti edistäneitä henkilöitä. Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi kutsumisesta tekee esityksen liittohallitus ja siitä päättää liittokokous. Liiton jäseneksi, kunniajäseneksi tai kunniapuheenjohtajaksi hyväksytyn nimi kirjoitetaan liiton jäsenluetteloon. 4 Liiton kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta. Jäsenyhdistykset suorittavat kalenterivuosittain jäsenmaksun, jonka suuruudesta kullekin vuodelle päättää syysliittokokous. Jäsenyhdistyksen jäsenmaksu muodostuu edellisen kalenterivuoden viimeisenä päivänä olevan jäsenmäärän mukaisesti. Kannattajajäseniltä perittävistä vuotuisista jäsenmaksuista päättää syysliittokokous noudattaen soveltuvin osin edellä jäsenyhdistysten jäsenmaksuista annettuja määräyksiä. 5 Jäsenyhdistyksen on annettava liitolle sen tarvitsemat tiedot vuotuisesta toiminnastaan, taloudestaan ja jäsenistöstään. 6 Liiton jäsen on oikeutettu eroamaan liitosta kolmen (3) kuukauden kuluttua siitä lukien, kun se on ilmoittanut siitä kirjallisesti liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai suullisesti liittokokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Liittohallitus voi erottaa jäsenen, joka toimii vastoin liiton tarkoitusperiä tai laiminlyö jäsenmaksun suorittamisen. Jäsenellä on oikeus saattaa erottamista koskeva liittohallituksen päätös liittokokouksen tutkittavaksi ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittohallitukselle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan. Liittohallituksen on kutsuttava liittokokous koolle kolmen (3) kuukauden kuluessa ilmoituksesta tiedon saatuaan. 7 Liiton päätäntävaltaa käyttää liittokokous. Liiton hallintoelimenä toimii liittohallitus. Jäsenyhdistyksen edustajaksi liittokokoukseen tai liittohallituksen jäseneksi ei tule valita henkilöä, joka saa pääasiallisen toimeentulonsa liiton palveluksessa. 8 Liittokokous kokoontuu sääntömääräiseen kokoukseen kaksi kertaa vuodessa. Kevätliittokokous pidetään huhti-toukokuun aikana ja syysliittokokous loka-marraskuun aikana liittohallituksen määräämänä aikana. Kevätliittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen a) puheenjohtajan tai puheenjohtajien valitseminen b) sihteerin valitseminen c) kahden pöytäkirjantarkastajan valitseminen d) kahden ääntenlaskijan ja tarvittavien avustajien valitseminen e) muiden kokouksessa tarvittavien toimihenkilöiden valitseminen 3. Todetaan kokouksen osanottajat ja laillisuus. 4. Hyväksytään kokouksen esityslista. 2
Päätösasiat 5. Esitellään liiton toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta sekä esitetään tilintarkastajien lausunto ja tilintarkastuskertomus. 6. Vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. 7. Annetaan tiedoksi liittohallituksen tekemät tarkistukset kuluvan vuoden talousarvioon ja toimintasuunnitelmaan 8. Hyväksytään seuraavan vuoden alustavat suunnitelmat. 9. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 10. Muut mahdolliset asiat 11. Kokouksen päättäminen. Syysliittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen a) puheenjohtajan tai puheenjohtajien valitseminen b) sihteerin valitseminen c) kahden pöytäkirjantarkastajan valitseminen d) kahden ääntenlaskijan ja tarvittavien avustajien valitseminen e) muiden kokouksessa tarvittavien toimihenkilöiden valitseminen 3. Todetaan kokouksen osanottajat ja laillisuus. 4. Hyväksytään kokouksen esityslista. Päätösasiat 5. Valitaan vuorovuosin liittohallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, kumpikin kaksivuotiskaudeksi, joka alkaa valintaa seuraavan kalenterivuoden alusta. Ensimmäisenä kautena erovuoroisuus ratkaistaan arvalla. 6. Valitaan liittohallituksen jäsenet kaksivuotiskaudeksi, joka alkaa valintaa seuraavan kalenterivuoden alusta. Vuosittain liittohallituksen jäsenistä puolet on erovuorossa. Ensimmäisenä kautena erovuoroon tulevat valitaan arvalla ja sen jälkeen vuoron mukaan 7. Valitaan liittohallituksen jäsenten henkilökohtaiset varajäsenet kaksivuotiskaudeksi, joka alkaa valintaa seuraavan kalenterivuoden alusta. Vuosittain liittohallituksen varajäsenistä puolet on erovuorossa varsinaisen jäsenen mukaan. 8. Päätetään seuraavan toimintavuoden jäsenmaksujen suuruudet. 9. Hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma. 10. Hyväksytään seuraavan vuoden talousarvio. 11. Valitaan joka toinen vuosi kaksi (2) varsinaista tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkastajaa tai tilintarkastusyhteisö seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi, joka alkaa valintaa seuraavan kalenterivuoden alusta. 12. Määrätään jäsenlehdestä suoritettavan maksun suuruus. 13. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 14. Muut mahdolliset asiat 15. Kokouksen päättäminen. 9 Liittokokoukseen on kukin jäsenyhdistys oikeutettu lähettämään kaksi (2) äänivaltaista edustajaa. Jäsenyhdistykset, joiden varsinaisten henkilöjäsenten lukumäärä ylittää 200, saavat lisäksi lähettää yhden (1) äänivaltaisen edustajan jokaista seuraavaa alkavaa varsinaisten henkilöjäsenten 200- lukua kohden, kuitenkin enintään neljä (4) lisäedustajaa, jäsenyhdistysten edellisen kalenterivuoden viimeisen päivän jäsenmäärän mukaan. Edustajien on oltava jäsenyhdistysten äänivaltaisia jäseniä. Jokaisella edustajalla on liittokokouksessa yksi ääni. Edustaja voi siirtää valtakirjaan tehdyllä siirtomerkinnällä yhdistykseltä saamansa liittokokousvaltuutuksen toiselle saman yhdistyksen valitsemalle kokousedustajalle, kuitenkin siten, että yksi edustaja voi kokouksessa äänestää enintään kahdella äänellä, omalla ja siirretyllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee muissa asioissa puheenjohtajan ääni, mutta vaaleissa ratkaisee arpa. Kannattajajäsenellä on oikeus lähettää liittokokoukseen yksi (1) edustaja, jolla on liittokokouksessa puhevalta mutta ei äänivaltaa. 3
Kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla on liittokokouksessa myös äänioikeus. 10 Liittokokouksen kutsuu koolle liittohallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kokousta lähettämällä kutsu kirjallisena kullekin jäsenelle sekä julkaisemalla kokouskutsu myös jäsenlehdessä. Liittohallituksen on lähetettävä kokouksen työjärjestys esityksineen, lausuntoineen ja liitteineen kaikille liiton jäsenille viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta. Liiton jäsenen, joka haluaa ilmoittamansa asian käsiteltäväksi varsinaisessa liittokokouksessa, on lähetettävä liittohallitukselle syysliittokokousta koskevat esitykset elokuun loppuun mennessä ja kevätliittokokousta koskevat esitykset helmikuun loppuun mennessä. 11 Ylimääräinen liittokokous pidetään, kun liittohallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kymmenesosaa (2/10) liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä liittohallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. 12 Liittohallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, kahdeksan (8) muuta varsinaista jäsentä sekä kahdeksan (8) henkilökohtaista varajäsentä. Vähintään kuuden (6) liittohallituksen varsinaisen jäsenen ja vähintään kuuden (6) varajäsenen tulee olla jäsenyhdistysten varsinaisia jäseniä, joko liikehäiriösairautta sairastavia tai heidän läheisiään. Liittohallituksen varsinaisten jäsenten, mukaan lukien puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, yhtämittainen toimikausi liittohallituksessa saa olla enintään neljän kaksivuotiskauden mittainen. Liittohallituksen puheenjohtaja on liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja liiton varapuheenjohtaja. Varsinaisen jäsenen ollessa estynyt, hänen on ilmoitettava asiasta viivytyksettä varajäsenelleen ja toiminnanjohtajalle. Varajäsenellä on äänioikeus vain varsinaisen jäsenen ollessa estynyt. Liittohallitus on päätösvaltainen, kun vähintään viisi (5) sen jäsentä ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on paikalla. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaalit arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi kokouksen puheenjohtajan mielipide. Koollekutsuja on liittohallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. 13 Liittohallituksen tehtävänä on 1. edustaa liittoa ja panna täytäntöön liittokokouksen päätökset, 2. toimia liiton tarkoitusperien toteuttamiseksi, 3. ratkaista liiton jäsenyyttä koskevat kysymykset lukuun ottamatta kunniajäsenyyttä, 4. valvoa, että liiton sääntöjä sekä liittokokouksen päätöksiä noudatetaan, 5. valvoa liiton varojen ja omaisuuden hoitoa, 6. johtaa liiton yleistä toimintaa, 7. päättää liiton rahastojen käytöstä huomioonottaen liittokokouksen antamat ohjeet; 8. seurata liikehäiriösairauksia sairastavien sosiaaliturvaan liittyviä asioita alueelliset näkökohdat huomioon ottaen, 9. valita liiton työvaliokunta ja asiantuntijaneuvostot sekä muut tarvittavat toimikunnat, 10. esittää sääntöjen 8 mukaan liittokokoukselle toimintakertomus, tilinpäätös, toimintasuunnitelma sekä talousarvio, 11. kutsua liiton kokoukset koolle ja pitää jäsenistöstä luetteloa, 12. valita toiminnanjohtaja ja perustaa muut tarvittavat toimet sekä päättää niihin valittavien henkilöiden työsopimuksista 4
13. valita Suomen Parkinson-säätiön hallitukseen kaksi jäsentä. Jäsenet valitaan neljäksi (4) kalenterivuodeksi. 14 Liitolla on toiminnanjohtaja, jonka tehtävänä on liittohallituksen päätösten mukaisesti johtaa liiton toimintaa sekä vastata asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä huolehtia päätösten toteuttamisesta. Toiminnanjohtaja toimii liiton toimihenkilöiden esimiehenä sekä päättää liittohallituksen erikseen antamin valtuuksin henkilöstön työsopimuksista. Toiminnanjohtajalla on oikeus edustaa liittoa kolmatta miestä vastaan ja viranomaisten edessä. 15 Liitolla on kaksi (2) varsinaista tilintarkastajaa, joista ainakin toisen tulee olla hyväksytty tilintarkastaja (KHT), ja vastaavanlaiset varatilintarkastajat. Edellisten sijaan voidaan valita tilintarkastajayhteisö. Tilintarkastajat valitaan kaksivuotiskaudeksi. 16 Liiton asiantuntijaneuvostot. Liitolla voi olla kaksi asiantuntijaneuvostoa, lääketieteellinen ja taloudellinen. Lääketieteellistä asiantuntemusta edustava asiantuntijaneuvosto on muodostettava liikehäiriösairauksiin erikoistuneista asiantuntijoista ja taloudellista asiantuntemusta edustava asiantuntijaneuvosto talouteen ja järjestötoimintaan erikoistuneista asiantuntijoista. Liittohallitus valitsee asiantuntijaneuvostot enintään kaksivuotiskaudeksi kerrallaan. Liittohallitus vahvistaa asiantuntijaneuvostojen jäsenten lukumäärän ja määrittelee niiden tehtävät. Asiantuntijaneuvosto valitsee itse puheenjohtajansa ja muut virkailijansa. Se kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta tai milloin asiantuntijaneuvoston enemmistö sitä vaatii. 17 Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään maaliskuun 15. päivään mennessä. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen liittohallitukselle osoitettu lausunto viimeistään kahta (2) viikkoa ennen liittokokousta. 18 Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja, kukin yksinään. 19 Päätös liiton sääntöjen muuttamisesta ja liiton purkamisesta on tehtävä liittokokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai liiton purkamisesta. Liiton purkautuessa käytetään liiton varat liiton tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Liiton tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen. 20 Muilta osin noudatetaan liiton toiminnassa yhdistyslain säännöksiä. 5
6 Säännöt