HI12 HI3 Kansainväliset suhteet
HI3-kurssin asiat: n. 200 vuotta Wienin kongressista Kylmän sodan jälkeiseen aikaan 1800-luku: Imperialismi Nationalismi 1900-luku: I MS Totalitarismi: kommunismi, fasismi, natsit II MS Kylmä sota: alku, tapahtumia (=konflikteja), loppu Kolmas maailma: Kiina, Afrikka, Aasia, Lähi-itä 2000-luku: Kolmas maailma kylmän sodan jälkeen Suurvallat: USA, Kiina, Venäjä, Aasian muut maat, Afrikka YK, terrorismi, globaalit ongelmat
Harjoitustehtävät 2017 Tavalliset 6p. S2014/4: totalitarismi 1930-1940-luvuilla S2015/4: Lähi-idän politiikka Jokerit 9p. K2014/9: Eurooppa 1939 K2013/9: Kylmän sodan alku
S2014/4
S2014/4 Aikarajaus 1930- ja 1940-luvut Totalitarismin käsite? Mitä totalitaarisia järjestelmiä oli? Valitse yksi ja selitä: Miten (ja miksi) syntyi? Tyypilliset piirteet?
S2014/4 3 4 p. Totalitarismin käsite on selitetty oikein hyödyntäen esimerkiksi Italian, Saksan tai Neuvostoliiton kehitystä 1930 ja 1940-luvuilla. Kuvataan diktatuurin syntyyn vaikuttaneet olosuhteet valitussa valtiossa. Ilmeisinä piirteinä selostetaan diktatuurin johtamistapaa ja valtiovallan ulottumista kaikille yhteiskunnan aloille. Minkälaisissa yhteiskunnallisissa oloissa maat siirtyivät diktatuuriin ja mikä rooli johtajilla oli?
S2014/4 5 6 p. Totalitarismin käsite selostetaan laajemmin. Totalitarismissa perustellaan vallankäyttöä puolueen ideologialla fasismi, kansallissosialismi tai kommunismi Kerrotaan käytännön esimerkkejä: johtajakultti, propaganda, terrorin käyttö, suhde poliittisiin vastustajiin tai eri kansanryhmiin, lasten ja nuorten kasvatus. Totalitarismin synnyn tapahtumahistoria pääpiirteissään IMS:n päättymisestä lähtien. Kokelas voi vertailla eri totalitaarisia valtioita.
K2014/9: Eurooppa 1939 Alla on kolme lainausta, jotka liittyvät Euroopan poliittiseen tilanteeseen syksyllä 1939. Erittele, miten Molotov, Hitler ja Chamberlain käyttävät puheissa historiaa sanomansa tukemiseksi.(4 p.) b) Miten Euroopan suurvaltapoliittinen tilanne kehittyi elokuusta 1939 toukokuuhun 1945? (5 p.)
Harjoitustehtävät 2017-18 Tavalliset 6p. Jokerit 9p. S2015/4: K2014/9: Lähi-idän politiikka Eurooppa 1939 K2013/9: Kylmän sodan alku
K2014/+9
K2014/9 a)jokainen teksti analysoitava! b)vaihe vaiheelta päätapahtumat, kronologisesti.
K2014/9 Hitler viittaa Preussin rooliin Saksan yhdistymisessä ja IMS:n lopputulokseen, joka ei tule koskaan toistumaan. Saksa ei tule koskaan enää kokemaan häpeärauhaa. Hitlerin voi tulkita viittaavan myös Fredrik Suureen.
K2014/9 Chamberlain vertaa vuotta 1939 IMS:n syntyyn vuonna 1914. Hän näkee Saksan laajentumishaluisen politiikan tilanteen kiristymisen syynä.
K2014/9 Molotov viittaa 1600-luvulla käytyihin uskonsotiin ideologioiden välisenä taisteluna ja niiden seurauksiin sekä Englannin ja Ranskan ja toisaalta Saksan imperialistiseen kilpailuun maailmanherruudesta.
K2014/9 Täysien pisteiden vastauksessa vaaditaan lisäksi lähdekriittistä tarkastelua: puheen ajankohdan huomioiminen pyrkimys oikeuttaa oman maan politiikka puhujat ovat johtavia henkilöitä ja puhuvat oman maansa päättäjille
K2014/9 Lähtökohta: Natsit vallassa Saksassa Saksa laajentunut Keski-Euroopassa Elokuun lopussa 1939 Molotov- Ribbentrop -sopimus
K2014/9 b) Euroopan suurvaltapoliittinen tilanne 1939-1945 1. Saksan ja NL:n välinen hyökkäämättömyyssopimus. 2. Saksan hyökkäys Puolaan 1.9.1939 aloitti sodan. 3. Sodan osapuolet: liittoutuneet ja akselivallat. 4. Saksan eteneminen lännessä. 5. Saksan hyökkäys NL:oon 1941 ja kahden rintaman muodostuminen. 6. NL mukaan liittoutuneiden joukkoon Saksaa vastaan ja Yhdysvaltojen tulo mukaan sotaan. 7. Stalingradin taistelu yhtenä sodan käännekohtana. 8. Liittoutuneiden keskinäiset konferenssit ja alkavat erimielisyydet. Teheran, Jalta, Potsdam 9. Normandian maihinnousu 1944 ja kilpajuoksu Berliiniin keväällä 1945. 10. Saksa antautuu toukokuun alussa 1945 Kiitettävään vastaukseen vaaditaan sotatapahtumien taustalla olleiden, kuten taloudellisten tekijöiden ja liittolaissuhteiden muutosten vaikutusta suurvaltapolitiikkaan.
II MS:n KONFERENSSIT Marraskuussa 1943 Teheranissa: (kolme suurta 1. kerran) toisen rintaman avaaminen Eurooppaan yhteistyö Helmikuussa 1945 Jaltassa: Saksan miehittäminen ja jakaminen väliaikaisesti sotakorvaukset Euroopan valtioille demokraattisesti valitut hallitukset Heinäkuussa 1945 Potsdamissa: USA, NL, I-B suunnittelevat Saksan miehityksen Japanille uhkavaatimus ehdottomasta antautumisesta
II MS:n KONFERENSSIT Elokuussa 1941 Atlantin julistus: ei aluemuutoksia, ihmisten ja kansojen oikeudet, yhteistyö taloudessa, rauha ja turvallisuus = esikuva YK:lle Tammikuussa 1942 Washingtonissa: kaikki mahdolliset resurssit akselivaltojen lyömiseksi (Saksa tärkein) ei erillisiä rauhansopimuksia Tammikuussa 1943 Casablancassa: Saksan antauduttava ehdoitta Marraskuussa 1943 Teheranissa: (kolme suurta 1. kerran) toisen rintaman avaaminen Eurooppaan (Stalinin vaatimus) ensimmäiset ehdotukset YK:sta Helmikuussa 1945 Jaltassa: Saksan miehittäminen ja jakaminen väliaikaisesti, sotakorvaukset Euroopan valtioille demokraattisesti valitut hallitukset NL sotaan Tyynelle valtamerelle YK:n perustaminen Heinäkuussa 1945 Potsdamissa: Oder-Neisse linja rajaksi USA, NL, I-B suunnittelevat Saksan miehityksen ja valvonnan -> myöhemmin Saksa yhdistettäisiin Japanille uhkavaatimus ehdottomasta antautumisesta
Harjoitustehtävät 2017 Tavalliset 6p. Jokerit 9p. S2015/4: K2013/9: Lähi-idän Kylmän sodan politiikka alku
Kotiin Monisteesta: Länsiblokki ja itäblokki Churchillin ja Stalinin puheiden tulkinta Jokeri: K2013/9: Kylmän sodan alku
K2013/9 Kylmän sodan alku! Helppo rakenne: a) Tulkitse kuva 2p. b) Vertaile lähteitä 3p. c) Kerro lopuksi USA:n ja NL:n suhteista 1950-luvun loppuun (huom! aikarajaus) = kylmän sodan alku 4p. Tee aikajana kylmän sodan alusta v. 1950 loppuun, tapahtumat.
Kylmä sota 1945-1991 Ajanjakso, jossa käytiin kahden supervallan sekä heidän liittolaistensa välistä poliittista, ideologista ja taloudellista kilpailua. = PROXY WAR = edustajien, valtuutettujen tai asiamiesten välillä
a) Miten tulkitset piirrosta?
a) 2 p. K2013/9 Länsieurooppalaisena Low suhtautuu ironisesti Neuvostoliittoon Euroopan vapauttajana. Kuvassa Neuvostoliiton johto pohtii, minkä valtion se seuraavaksi ottaa valtapiiriinsä. Kuvaa voidaan tulkita myös Marshall-avun näkökulmasta. Ketkä saivat apua ja ketkä ei?
b) 3 p. K2013/9 Ulkoministeri Marshall perustelee vuonna 1947 USA:n taloudellista apua Euroopalle vilpittömällä auttamisen halulla ja tilanteen normalisoimisella. Samana vuonna Neuvostoliiton suurlähettiläs näkee Marshall-avun USA:n pyrkimyksenä luoda Eurooppaan Neuvostoliiton vastainen liittoutuma. Novikovin mukaan USA:n todellisena motiivina on Euroopan maiden taloudellinen ja poliittinen alistaminen.
ERP(European Recovery Plan) = Marshall-apu Länsi-Euroopan tervehdyttäminen Kommunismin vastustaminen Markkina-alue USA:lle
Marshall-apua saaneet maat Länsi-Euroopan tervehdyttäminen Kommunismin vastustaminen Markkina-alue USA:lle
c) 4 p. K2013/9 Sota Euroopassa päättyi liittolaisten kilpajuoksuun Berliiniin ja valtioiden ajautumiseen vastakkain Saksan kysymyksen ratkaisussa. Kylmä sota alkoi. 1948 alkanut Berliinin saarto kärjisti välejä edelleen. Saksa jakautui kahdeksi valtioksi 1949: Saksan liittotasavalta ja Saksan demokraattinen tasavalta.
c) 4 p. K2013/9 Suurvallat perustivat omat sotilasliittonsa: NATO ja Varsovan liitto. 1955 maat jäseniksi. Rautaesirippu jakoi Euroopan valtiot kahteen leiriin: Yhdysvaltain liittolaiset Länsi- Euroopassa ja Neuvostoliiton tukemat kansandemokratiat itäisessä Keski- Euroopassa. Mainittu suurvaltasuhteiden kehittymiseen vaikuttaneita tapahtumia 1950-luvulla; esim. Geneven henki, Unkarin kansannousu.
+ GENEVEN HENKI = SUOJASÄÄ 0 II MS päättyy 1945 Berliinin saarto 1948 NL: suhteet Hruštšov: Länsi-Saksaan Rauhanomainen rinnakkaiselo Suomelle Porkkala, YK:iin Itävallan suvereniteetti 1955, Varsovan liitto 1950 Korean aselepo 1955 1960 Suezin kriisi 1956 - Saksan jako NATO 1949 Stalinin kuolema NL:n atomipommi Korean sota 1950-53 Unkarin kriisi 1956 Sputnik 1957 Taiwanin kriisi 1958 Vietnamin sota 1959- Ydinaseita Eurooppaan Berliinin muuri 1961 Kuuban kriisi 1962
S2015/4 Yhdysvaltain Lähi-idänpolitiikkaa kylmän sodan aikana ja sen jälkeen Perinteinen essee: USA: tavoitteet? Mitä haasteita ennen ja nyt? (siis ongelmia!)
Lähi-Itä: Yhdistyneet arabiemiirikunnat Bahrain Egypti Iran Irak Israel/Palestiina Jemen Jordania Kuwait Kypros Libanon Oman Qatar Saudi-Arabia Syyria Turkki
Tyydyttävä vastaus: S2015/4 Joitakin USA:n Lähi-idän politiikan keskeisiä tavoitteita: Israelin olemassaolon turvaaminen juutalaisten vaikutus? alueen öljyvarojen kontrollointi ääri-islamilaisuuden uhan hillitseminen Kylmän sodan aikana kommunismin leviämisen estäminen (Venäjä?)
Tyydyttävä vastaus: S2015/4 Miten Yhdysvallat on ajanut näitä tavoitteitaan? Keskeisimmät konfliktitilanteet esim.: Israel: Suezin kriisi Kuuden päivän sota Jom Kippur sota (Camp Davidin sopimus) Tiekartta-suunnitelma Iranin vallankumous Irakin-Iranin sota Persianlahden sota + Irakin sota terrorismin vastainen sota Arabikevät + Syyria + Isis?
Tyydyttävä vastaus: S2015/4 Kylmän sodan aikana 1945 1991 USA ja Neuvostoliitto liittolaisineen kilpailivat vaikutusvallasta myös Lähi-idässä. Kylmän sodan aikana Yhdysvaltain tavoitteet Lähiidässä olivat: rauhan turvaaminen palestiinalaisten, arabimaiden ja Israelin välillä öljyn saatavuuden turvaaminen öljykriisin 1973 vuoksi Lähi idän merkitys korostui entisestään Politiikan haasteita olivat esimerkiksi Palestiinan kysymys sekä Iranin islamilainen vallankumous.
Kiitettävä vastaus: S2015/4 Eritellään em. muutoksia monipuolisemmin. Vastauksesta käy ilmi, mitkä maat alueella ovat Yhdysvaltain liittolaisia ja mitä valtioita se pitää vihollisinaan. Vastauksessa voidaan käsitellä myös Yhdysvaltojen sisäpolitiikkaa, esim. tukea Israelille viimeaikaisia tapahtumia kuten Arabikevään ja Syyrian sodan vaikutuksia Trump?
K2011/5 Mitä vuosiluvut kertovat? IMS:n ja IIMS:n alku!!! Eli minkälaisessa tilanteessa Saksa oli maailmansotien alkaessa? Vertaile = yhtäläisyydet ja erot!
K2011/5 I MS:n ja II MS:n vertailua Saksan osalta Saksan asema 1914 ja 1939-3p. Minkälainen valtio oli? Saksan tavoitteet 1914 ja 1939-3p. Mihin pyrki?
3 4 p: K2011/5 Vastauksessa tuodaan esiin yhtäläisyyksiä ja eroja vuosien 1914 ja 1939 välillä. Asema: yhtäläisyytenä esim.: Saksa oli kummassakin tapauksessa taloudellisesti ja sotilaallisesti vahva samalla se oli tyytymätön asemaansa: vuonna 1914 pettymykset siirtomaakilpailussa 1939 Versailles n sopimuksen nöyryytys
3 4 p: K2011/5 Vastauksessa tuodaan esiin yhtäläisyyksiä ja eroja vuosien 1914 ja 1939 välillä. Tavoitteissa oli eroja: vuonna 1914 Saksan aseman vahvistaminen suurvaltana 1939 tavoitteena oli suurvalta-aseman lisäksi: arjalaisen rodun maailmanherruus elintilan hankkiminen idästä
5 6 p: K2011/5 Saksan asemaa ja tavoitteita vuosina 1914 ja 1939 on käsitelty osana Euroopan poliittista, taloudellista ja sotilaallista kehitystä. Yhtäläisyyksiä ja eroja on pohdittu monipuolisesti, esim.: Keisarikunta 1914 ja natsivaltio 1939 Liittolaiset 1914 ja 1939? suurvaltapolitiikka ja kilpailu ennen ensimmäistä maailmansotaa ennen toista maailmansotaa läntiset suurvallat eivät estäneet Saksan laajentumista, ja Saksa solmi Neuvostoliiton kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen
S2013/5
S2013/5 Mikä NATO? Kolme tehtävää: 1. Miksi perustettiin? 2. Mikä merkitys kylmässä sodassa? 3. Miten rooli muuttunut?
2 p. S2013/5 NATO:n perustamiseen vuonna 1949 johtaneet syyt kylmän sodan alussa; Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välien viileneminen Itä-Euroopan tilanne Saksan kysymys NATO:n syntyminen Berliinin saarron seurauksena Neuvostoliiton vaikutusvallan leviämisen estäminen (patoamispolitiikka).
2 p. S2013/5 Länsimaiden yhteistyö vahvistui kylmän sodan aikana ja ne antoivat toisilleen turvallisuustakuut. Neuvostoliitto liittolaisineen perusti vastapainoksi Varsovan liiton. Yhdysvaltojen johtava rooli Länsi-Euroopan puolustuksessa kylmän sodan aikana. Rautaesirippu Euroopassa ei sotia voimatasapaino, vakoilua, sopimuksia
2 p. S2013/5 NATO on laajentunut Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen entisiin sosialistimaihin. ohjus kilpi Viro, Puola, Tsekki NATO on laajentanut tehtäviään kriisinhallintaoperaatioihin eri puolilla maailmaa. Esimerkkejä NATO:n kriisinhallintaoperaatioista. Jugoslavian sisällissota Irakin sota Afganistanin sota Venäjää ja (muslimi)terrorismia vastaan!
K2012/4 1.Molemmat kriisit tunnettava! osapuolet, tapahtumat, lopputulos 2.Vertaile = eroja ja yhtäläisyyksiä
3-4 p. Yhteistä esimerkiksi: K2012/4 molemmat olivat kylmän sodan kriisejä joissa osallisina olivat myös Yhdysvallat ja Neuvostoliitto Kriisien vakavuus: sota oli lähellä molemmissa kriiseissä, oltiin ydinsodan partaalla (erityisesti Kuubassa 1962) Molemmat kriisit olivat vaarallisia, mutta avoimelta konfliktilta Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välillä lopulta vältyttiin
K2012/4: Mitä eroja? Kuuban kriisi: Amerikassa Kuuban kriisissä USA esitti uhkavaatimuksen Kuuba oli strategisesti merkittävä, koska oli lähellä Yhdysvaltojen rajaa. Berliinin kriisi: Euroopassa Berliinissä Neuvostoliitto esitti uhkavaatimuksen Berliini vastaavasti oli tärkeä NL:lle, oli sen miehitysvyöhykkeellä.
6 p. K2012/4 Ulkopoliittiset tavoitteet: kummatkin halusivat häätää vihollisen pois takapihalta Vastauksessa voidaan pohtia myös kriisien seurauksia, esim. kuuman linjan avaaminen. Asiaa on pohdittu myös Kuuban ja Saksojen näkökulmasta.