DIGITAALISTEN LIIKENNEVERKKOJA KUVAAVIEN KARTTOJEN KANSAINVÄLISEN KEHITYKSEN JA STANDARDOINNIN SELVITYS

DIGITAALISTEN LIIKENNEVERKKOJA KUVAAVIEN KARTTOJEN KANSAINVÄLISEN KEHITYKSEN JA STANDARDOINNIN SELVITYS Antero Karppinen 26.10.1999

SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 1.1 TAUSTAA...3 1.2 STANDARDIEN SOVELTAMISALUEET...3 1.3 ITS-ARKKITEHTUURI...4 2 STANDARDISOINTIORGANISAATIOT...5 2.1 VIRALLISET ORGANISAATIOT...5 2.1.1 ISO...5 2.1.2 CEN...6 2.1.3 SFS...10 2.2 KAUPALLISET DE-FACTO -STANDARDIT...10 3 MUUT JULKISET ORGANISAATIOT JA AINEISTON TUOTTAMISEEN LIITTYVÄT PROJEKTIT10 3.1 CERCO, EUROGI JA MEGRIN...10 3.2 RUOTSI...11 3.2.1 Lantmäteriverket...11 3.2.2 Vägverket...12 3.3 NORJA...15 3.4 TANSKA...16 3.5 ISO-BRITANNIA...16 3.6 SAKSA...18 3.6.1 OKSTRA...19 3.7 ITÄVALTA...21 4 YRITYKSET...21 4.1 TELE ATLAS...21 4.2 AND MAPPING BV...22 4.3 NAVIGATION TECHNOLOGIES...23 4.4 ETAK...25 5 YHTEENVETO...25 6 LÄHDEVIITTEET...27 2

1 YLEISTÄ Raportti liittyy Liikenneministeriön rahoittamaan DIGIROAD-projektiin, jonka erääksi tavoitteeksi on tutkimussuunnitelmassa / 1/ kirjattu kansainvälisen kehityksen selvittäminen. Selvityksessä tarkastellaan aluksi digitaalisten karttastandardien ja -aineistojen kansainvälistä tilannetta, minkä jälkeen perehdytään liikenneverkkoja koskevien standardisointipyrkimysten ja aineistojen keruun kansallisiin tilanteisiin Pohjoismaiden, Iso-Britannian, Saksan ja Itävallan osalta. Lopuksi tarkastellaan joitakin kaupallisia aineistojen tuottajia. 1.1 TAUSTAA Digitaaliset tie- ja katuverkkoa kuvaavat kartat ovat kehittyneet alkujaan kansallisista lähtökohdista. Jo ensimmäisissä karttaa hyödyntävissä liikennetelematiikan sovelluksissa on tarvittu vektorimuotoista, topologisesti oikeaa verkon kuvausta. Sovellusten hyödyntämisessä on todettu, että kartta-aineiston olisi oltava sisällöltään ja määrittelyiltään lähteestä riippumatta yhdenmukaista ja maantieteellisesti mahdollisimman kattavaa ja riittävän laadukasta, jotta sovellukset voidaan toteuttaa luotettavasti. 1.2 STANDARDIEN SOVELTAMISALUEET Digitaaliset kartat voivat sijaita kiinteissä, kartan tuottajien tai ylläpitäjien tietokoneissa, tai ne voivat olla yksi loppukäyttäjän sovelluksen komponenttien osa esimerkiksi CD-ROM levyn muodossa. Digitaalisten karttojen informaatiota voidaan eräissä sovelluksissa siirtää esimerkiksi ajoneuvon sijaintitiedon perusteella vain kulloiseltakin toiminta-alueelta tai CD-ROM kartan muuttumattomia tietoja voidaan päivittää erilliseen RAM-muistiin. Kuva 1 esittää, että standardeja vaaditaan Tiedon tuottajien ja ylläpitäjien tietokantojen sisällön yhteensopivuuden varmistamiseksi Dynaamisten, langattomasti siirrettävien tietojen sovellusriippumattomuuden varmistamiseksi Loppukäyttäjien karttalevyjen laitteistoriippumattomuuden varmistamiseksi. 3

TIEDON TUOTTAJAT JA YLLÄPITÄJÄT S 1 tietojen esitys koko maan kattavassa tietokannassa S standardi S 2 (dynaamisten) tietojen siirto sovelluksiin S 3 tietojen esitys käyttäjän (staattisessa) tietokannassa LOPPUKÄYTTÄJÄT Kuva 1 Digitaalisten karttojen standardointia vaativat kohteet. 1.3 ITS-ARKKITEHTUURI Tarkasteltaessa digitaalisiin karttoihin liittyviä standardeja on huomattava, että kartat liittyvät monella tavalla ylemmän tason ITS-arkkitehtuuriin 1, jota pyritään jäsentämään standardityyppisin määrittelyin esimerkiksi USA:ssa ja Japanissa. Euroopassa EU:n 4. puiteohjelman Karen-projekti ja Suomessa TETRA-tutkimusohjelman TelemArk-hanke liittävät omalta osaltaan digitaaliset kartat ITS-viitekehykseen. Tämä kehitys selventää erityisesti eri ITS-organisaatioiden välisen tiedonsiirron ja osapuolten välisten rajapintojen hahmottamista. Toisaalta käyttäjäsovellusten ryhmittely ja luokittelu osoittaa, mitä sovelluksia pidetään tärkeinä ja toteuttamiskelpoisina. DIGIROAD projektin kannalta molemmat näkökohdat ovat merkittäviä ja sovellettavissa jossain määrin kotimaiseen kehitystyöhön. 1 ITS = Intelligent Transportation Systems 4

2 STANDARDISOINTIORGANISAATIOT 2.1 VIRALLISET ORGANISAATIOT 2.1.1 ISO ISO (International Organization for Standardization) pitää päämajaa Genevessä, Sveitsissä. Vuonna 1947 perustetussa organisaatiossa on edustus noin 130 valtiosta. Julkistetut maailmanlaajuiset standardit ovat suosituksia. ISOn työ tehdään noin 2850 teknillisessä komiteassa, alakomiteassa ja työryhmässä. Teknillinen komitea "Transport information and control systems" TC 204 vastaa nimensä mukaisesti seuraavasta aihepiiristä: "Standardization of information, communication and control systems in the field of urban and rural surface transportation, including intermodal and multimodal aspects thereof, traveller information, traffic management, public transport, commercial transport, emergency services and commercial services in the transport information and control systems (TICS) field." Liikenneverkkoja koskevasta standardiehdotuksesta "Geographic data files" on saatavissa seuraavat tiedot (lähteestä http://www.iso.ch/cate/d25627.html): Numero: ISO/TR 14825:1996 (TR = Technical Report 2. Standardin nimi: Geographic Data Files (GDF) Painos: 1 Sivumäärä: 440 Hintakoodi: XK Teknillinen komitea / alakomitea: TC 204 Kansainvälinen standardiluokitusnumero (ICS): 03.220.01, 35.240.70 Kuvailu: data, data formats, digital techniques, geographic information, information interchange, logical structure, reference models, road transport, traffic ISOn tekninen komitea "TC 184/SC 4 Industrial data", vastaa nk. STEP-standardien kansainvälisestä kehitystyöstä. STEP-standardit on tarkoitettu tuotetietojen kuvailuun ja tietojen siirtämiseen eri organisaatioiden ja ohjelmistojen välillä. Standardeja on sovellettu muutamissa kansallisissa tietietokannoissa. 2 ISOn terminologian mukaan TR merkitsee sitä standardista on julkaistu väliaikainen raportti, koska lopullinen versio ei ole valmistunut. 5

2.1.2 CEN CEN (European Committee for Standardization) vastaa eurooppalaisesta standardisointityöstä. CEN:n sihteeristö sijaitsee Brysselissä. CEN:ssä toimii vuonna 1991 perustettu tekninen komitea TC 287, jonka toimialaan kuuluu: "Standardization in the field of telematics to be applied to road traffic and transport, including those elements that need technical harmonization for intermodal operation in the case of other means of transport. It shall support a.o.: - vehicle, container, swap body and goods wagon identification; - communication between vehicles and road infrastructure, - communication between vehicles; - vehicle-man-machine interfacing as far as telematics is concerned; - traffic and parking management; - user fee collection; - public transport management - user information" TC 278:aan kuuluvat seuraavat työryhmät WG 1 Automatic fee collection and access control WG 2 Freight and Fleet Management systems WG 3 Public transport WG 4 Individual traffic information WG 5 Traffic control WG 7 Geographic road database WG 8 Road traffic data Elaboration, storage, distribution WG 9 Dedicated short-range communication WG 10 Man-machine interfaces WG 12 Automatic vehicle and equipment identification WG 13 Architecture and terminology WG 14 After-theft systems for the recovery of stolen vehicles Työryhmä WG 7 on vastuussa GDF-standardin käsittelystä. Suomalainen CEN/TC 278:n yhteystaho, Yleinen teollisuusliitto (YTL) on julkaissut 20.4.1998 katsauksen TC 278:n valmiista standardeista, äänestyksessä olevista standardiehdotuksista (formal vote, UAP) sekä lausunnolla olevista standardiehdotuksista (enquiry, PQ). GDF on hyväksytty standardiksi seuraavin merkinnöin (lainaus em. katsauksesta): ENV ISO 14825, Geographic data files (ISO/TR 14825:1996), äänestys 1996-06-13 FI kannatti, ratifioitu 1996-07-25, vahvistettu 1997-04-07 SFS-ENV ISO 14825 Paikkatiedostot. YTL:n katsauksesta todettakoon muiden standardiehdotuksien tilanteesta (katsausta kirjoitettaessa) seuraavaa: äänestyksessä prenv 12313-1 Traffic and traveller information (TTI). TTI messages via traffic message coding. Part 1: Coding protocol for radio data system. Traffic message channel (RDS-TMC) (RDS-TMC using ALERT C) Version 3.0 ja lausunnolla olevat WG 7:n standardiehdotukset: 00278041 Geographic road data. Location catalogues. 00278042 prenv 12313-3 Traffic and Traveller Information (TTI). TTI Messages via Traffic Message Coding. Part 3: Location referencing for Alert C. 6

2.1.2.1 GDF GDF (Geographic Data Files) standardin kehitystyö on alkanut Boschin, Philipsin ja Hannoverin yliopiston aloitteesta Eureka-ohjelman DEMETER-projektissa. GDF:n ensimmäinen versio 1.0 esiteltiin lokakuussa 1988. Sen käyttökelpoisuutta arvioitiin EU:n DRIVE:n 1-vaiheen projekteissa TFEDRM (Task Force European Digital Road Map) ja PANDORA (Prototyping a Navigation Database of Road network Attributes) sekä Eurekan CARMINAT-projektissa. GDF-standardin kehittämistä jatkettiin DRIVE II tutkimusohjelman projektissa EDRM II (European Digital Road Map II) vuosina 1992 1994. Standardista julkaistiin versiot 2.0, 2.1 (lokakuussa 1992), 2.2 (marraskuussa 1994) ja 2.3 (syyskuussa 1995). Standardin versio 3.0 on esitelty 12.10.1995 ja hyväksytty ISOstandardiksi ISO/TR 14825 15.11.1996. Standardi on luotu tehostamaan tiehen liittyvän maantieteellisen tiedon keruuta, tuotantoa ja käsittelyä. Parantuva tehokkuus saavutetaan määrittämällä yleinen viitemalli (Reference Model, Kuva 2), jonka avulla käyttäjät voivat kuvata tarpeensa ja tuottajat voivat kuvata tuotteen sisällön. Tämän lisäksi standardi mahdollistaa tähän viitemalliin perustuvan tiedonvaihdon. Standardi sisältää siirtoformaatin määrittelyn, jolla vältetään yhteensopivuusongelmat sekä käyttäjän että tiedon tuottajan päässä. GDF-standardia tukee Euroopassa ERTICO (European Road Transport Telematics Implementation Co-Ordination Organization). Eurooppalaisista digitaalisten karttojen valmistajista GDF-standardia tukee ainakin Tele Atlas, jolla on MultiNet-niminen, GDF 3.0 versioon perustuva tuote. Standardin sisältö Seuraavassa tarkastellaan viitemallia hieman yksityiskohtaisemmin. Viitemallin osassa elementtiluettelo (Feature Catalogue) määritellään sellaiset "todellisen maailman" objektit kuten tiet, rakennukset, hallinnolliset alueet ja taajamat, joilla on merkitystä standardin laaja-alaisissa sovelluksissa. Ne ovat kaikki tien ympäristön elementtejä. Ajoneuvonavigointijärjestelmien tietojen toimittajat, tien ylläpitäjät ja muiden sovellusten tietojen toimittajat löytävät tiiviin elementtien kuvauksen ja luokittelun standardin tästä osasta. Ominaisuusluettelo (Attribute Catalogue) kuvaa elementtien ominaisuuksia ja mahdollisuuksia olla suhteessa johonkin toiseen elementtiin. Jotkin ominaisuudet on varattu yksinomaan tietylle elementtiluokalle, kun taas joitakin ominaisuuksia voidaan soveltaa yleisemmin. Relaatioluettelo (Relationship Catalogue) käsittelee elementtien välisiä suhteita, joita voidaan käyttää kuvailemaan tietoa realistisella tavalla. Esimerkiksi tie-elementtien ja rakennusten välillä voi vallita suhde "rakennus on tien varrella". Elementtien esitystapakaaviossa (Feature Representation Scheme) annetaan ohjeet, kuinka objekti kuvataan pisteenä, viivana, alueena tai monitahoisena elementtinä. Laadunmittausnormi (Quality Measuring Specifications) kuvaa säännöt ja metodit, kuinka GDF datan laatu mitataan ja kuinka data validoidaan. Normi perustuu osittain ISO 2859 - standardiin. 7

FEATURE THEME [NAME, CODE] belong to of FEATURE CLASS [NAME, CODE] may be repr. by may be repr. by FEATURE CATEGORY [CODE] belongs to of belongs to of ATTRIBUTE [ID] of carries FEATURE [ID] is contained in contains SEMANTIC RELATION- SHIP [ID] COMPLEX FEATURE contains is contained in SIMPLE FEATURE is contained in contains x POINT FEATURE LINE FEATURE AREA FEATURE represents is repr. by is repr. by is repr. by NODE [ID] represents represents ISOLATED NODE NON ISOLATED NODE bounds bounds starts at ends at EDGE [ID] left bounds right bounds is bounded by is bounded by FACE [ID] is contained in contains Kuva 2 GDF:n yleinen tietomalli 8

Globaalissa tietoluettelossa (Global Data Catalogue) kerrotaan, kuinka metainformaatio, kuten geodeettiset referenssit ja tietolähteet on mallinnettava. Luvussa määritellään myös datasanasto, jotta GDF pystyy täyttämään tulevaisuuden vaihtelevat tarpeet. Loogiset tietorakenteet luvussa (Logical Data Structures) selvitetään, kuinka tiedot mallinnetaan aikaisemmissa luvuissa kuvattujen sääntöjen mukaisesti sisäkkäisinä tietojoukkoina. Tämä määrittely on tallennusmediasta riippumaton. Lopuksi annetaan ohjeet GDF datan toimittamiseen fyysisellä tallennusvälineellä tallennusvälinemäärittelyssä (Media Record Specification). 2.1.2.2 STEP STEP-lyhenne on johdettu sanoista "International Standard for the Exchange of Product Model Data". STEP on joukko standardeja teknillisten tuotetietojen hallintaan sellaisista tuotteista kuin autot, rakennukset, lentokoneet, laivat ja junat. Teknilliset tiedot sisältävät geometrian, tuotteen identifioinnin, kokoonpanon, valmistussuunnitelman, dokumentoinnin, mitoittamisen, ulkonäön, toleranssien ja valmistuksen kuvauksen. STEPin ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 1995. Se sisälsi mekaanisen kokoonpanon mallin. Seuraava, vuonna 2000 julkaistavaksi suunniteltu versio määrittelee laajan mekaanisen suunnittelun ja tuotannon mallin. Se sisältää myös mallit prosessitehtaan suunnittelusta, johtosarjan suunnittelusta, FEM-mallinnuksesta ja piirilevysuunnittelusta. Koska standardi on modulaarinen ja laajennettava, sitä voidaan soveltaa moniin tuotetietojen hallinnan tarpeisiin, kuten tienrakennukseen. STEP koostuu seuraavista hierarkkisista osista: ISO 10303-11 EXPRESS -tiedon mallinnuskieli ISO 10303-21 EXPRESSiin perustuva tiedonsiirtoformaatin määrittely ISO 10303-22-26 EXPRESSiin perustuva sovellusten ohjelmointirajapinta (SDAI), jossa on liittymät C, C++ ja IDL -kieliin ISO 10303-31 yhdenmukaisuuden testaamisen ohjeistus ISO 10303-40 -sarja kirjasto mallien yleisistä tiedoista kuten geometriasta, topologiasta, tuotteen identifikaatiosta, päivämääristä, ajoista jne. Lisäksi STEPiin kuuluu eri teollisuuden aloille määritelty sovelluskäytäntöjä, jotka on rakennettu yleisten mallien kirjaston avulla (200-sarja). Tienrakennukseen ja ylläpitoon STEP-standardia on sovellettu kansallisen tason projekteissa ainakin Ruotsissa (NVDB), Saksassa (OKSTRA), Hollannissa (ROADSTEP), Ranskassa ja Japanissa. Tähänastisille projekteille on tyypillistä, että EXPRESSkuvailukieltä on käytetty tien rakenteiden ja geometrian mallinnukseen sekä siirtoformaattina, mutta standardin ylempiä tasoja ei ole voitu soveltaa helposti. EU:n tutkimuksen 5. puiteohjelmassa on käynnistymässä hanke, jossa pyritään STEPin jatkokehitykseen ja soveltamisen parempaan tukemiseen erityisesti tienrakennuksen ja ylläpidon tarpeet huomioon ottaen. Tällöin määritettäisiin rajapinnat alkaen tiehen asennettavista antureista ja päätyen tielaitoksiin ja rakentajiin. 9

Lisätietoja ISOn STEP-standardeista on löydettävissä hakusanalla ISO 10303 ISO:n internet-palvelimelta http://www.iso.ch. Esimerkkinä STEP-standardin soveltamisesta tarkastellaan kappaleessa 3.6.1 saksalaista OKSTRA-projektia. 2.1.3 SFS Suomen standardisoimisliitto SFS (http://www.sfs.fi )on ISO:n ja CEN:n jäsen. SFS on vahvistanut GDF:n ja joukon ISO 10303 -standardeja myös kansallisiksi standardeiksi. 2.2 KAUPALLISET DE-FACTO -STANDARDIT Kaupallisten yritysten tavoitteena on varmistaa omien tuotteidensa mahdollisimman laajat markkinat. Kartta-aineistojen tuottajien kannalta olisi siis tärkeää, että samaa materiaalia voitaisiin käyttää eri sovelluksissa riippumatta siitä, missä laitteistossa aineistoa hyödynnetään. GIS-toimisto- ja tuotantosovellukset lukevat (ja kirjoittavat) vakiintuneita tiedonsiirtoformaatteja kuten esimerkiksi Arc/Info, AutoCad (DXF, DWG), Microstation (DGN), MapInfo (MIF, MID) sekä useita eri tietokantaformaatteja. Ajoneuvolaitteiden kartta-aineistojen osalta ei ole päästy sopimukseen yleisistä standardeista, vaan eri laitevalmistajilla on omat sisäiset standardinsa. Karttojen tuottajien on siis muokattava aineistosta ajoneuvolaitteen ohjelmistossa sovellettavan tietomallin mukainen versio sekä muunnettava aineisto sellaiseen muotoon, että CD-ROM -kartan lukija tunnistaa karttalevyn ja voi lukea levyltä tietoja. GDF on yleistymässä kansallisten tietietokantojen ja muiden laajojen tieaineistojen siirtoformaatiksi kaupallisten valmistajien omiin tuotantosovelluksiin. Mobiililaitteissa WAP 3 -puhelimet, GPRS-tiedonsiirtoprotokolla 4 ja WML-kuvauskieli 5 tulevat vaikuttamaan lähivuosien aikana digitaalisten karttatietojen standardinomaiseen käytettävyyteen. 3 MUUT JULKISET ORGANISAATIOT JA AINEISTON TUOTTAMISEEN LIITTYVÄT PROJEKTIT Tässä kappaleessa käsitellään Suomen ulkopuolisia yhteistyöorganisaatioita, kartoituksesta vastaavia eurooppalaisia julkisia organisaatioita sekä muutamia tärkeimpiä projekteja. 3.1 CERCO, EUROGI JA MEGRIN CERCO (Comité Européen des Responsables de la Cartographie Officielle, http://www.cerco.org ) on Euroopan kansallisten karttalaitosten yhteistyöelin EU:n ja EU:n komission suuntaan. CERCOn internet-palvelimelta löytyvät tiedot organisaatioon kuuluvista kansallisista maanmittauslaitoksista. EUROGI (European Umbrella Organization for Geographic Information, http://www.eurogi.org ) on eurooppalaisen maantieteellisen informaation sateenvarjo- 3 WAP = Wireless Application Protocol 4 GPRS = General Packet Radio System, langattoman verkon pakettipohjainen tiedonsiirto 5 WML = Wireless Markup Language 10

organisaatio, joka on perustettu Euroopan komission DG XIII:n tekemän tutkimuksen tuloksena. EUROGI tähtää alan eurooppalaiseen tiedonvaihtoon ja yhteistyöhön. Jäseninä on 18 kansallista paikkatietoyhdistystä, Suomesta ProGIS. MEGRIN (The Multipurpose European Ground Related Information Network, http://www.megrin.org ) toimii CERCOn suojeluksessa. MEGRINin internet-palvelimelta on löydettävissä laajahko katsaus kansallisista digitaalisista maastotietokannoista sivulta http://www.megrin.org/gddd/overview.html. GDDD on lyhenne sanoista Geographical Data Description Directory, maantieteellisen tiedon kuvaushakemisto. Palvelimelta löytyvät kansallisten maanmittauslaitosten aineistot (Digital Landscape Model Datasets), jotka on listattu näkyviin myös liitteeseen 1. 3.2 RUOTSI 3.2.1 Lantmäteriverket Ruotsin maanmittauslaitoksella on useita tieverkon sisältäviä aineistoja (Taulukko 1.) Digitaalisesta maastotietokannasta on saatavissa eri GIS-ohjelmistoille tarkoitettuja näytetiedostoja osoitteesta http://www.lm.se oheisessa kuvassa esitettävältä alueelta (Kuva 3). Kuva 3 Lantmäteriverketin palvelimelta saatavien näytekarttojen alue. MapInfo-muotoisessa kartta-aineistossa on esitetty myös nk. sinisen kartan tiet (Kuva 4). Taulukko 1 Lantmäteriverketin tärkeimmät tieverkon sisältävät aineistot Kartta Suositeltu Sijaintitarkkuuden Muut tiedot mittakaava keskivirhe Vihreä kartta 1:50 000 10 m 25 x 25 km ruudut, koko Ruotsi 619 ruutua á 15-20 MB. Tiet eivät muodosta täydellisesti sulkeutuvia verkkoja. Sininen kartta 1:100 000 15-20 m / 300 m sinisen kartan tiet, koko Ruotsi, noin 200 MB, solmu-linkki -topologia Punainen kartta 1:250 000 300 m koko Ruotsi, noin 257 MB 11

Kuva 4 Näyte sinisen kartan teistä. 3.2.2 Vägverket Ruotsin tielaitos (http://www.vv.se) kehittää kansallista tieverkkotietokantaa. NVDB, Nationell vägdatabas joka perustuu ruotsalaiseen tie- ja rautatieinformaation käsite- ja soveltamismalliin SS 63 70 04(Geografisk information - Väg- och järnvägsnät - Begreppsoch tillämpningsmodell). NVDB-projektissa ovat mukana tielaitoksen lisäksi Lantmäteriverket, kunnallisliitto (Svenska kommunförbundet) ja metsäyhtiöt, joiden aineistoista koostetaan koko maan kattava kansallinen tieverkkoaineisto. NVDB on DIGIROAD-projektin kannalta merkittävin ulkomainen vertailukohde samankaltaisten kehityslähtökohtien ja tavoitteiden vuoksi. NVDB:stä on saatavissa runsaasti tietoja. Tietokannan sisältömäärittelyn versio 2.95 on julkaistu tielaitoksen internet-palvelimella osoitteessa http://www.vv.se/nvdb/databas.html. Sisältömäärittelyyn ja sen liitteisiin ei oteta kantaa tässä selvityksessä. 12

3.2.2.1 Historia Ruotsin hallitus on antanut määräyksen kansallisen tietietokannan perustamisesta niin, että tietokannan on oltava valmis vuoden 1999 aikana. NVDB:n perustamista on edeltänyt vuoden 1997 joulukuussa alkanut tietokannan teknisen ratkaisun suunnittelu. Jo aikaisemmin oli alkanut tietokannan määrittely, jonka tuloksena tietokannan spesifikaatio julkistettiin vuoden 1998 alussa.. Tätä on seurannut standardin SS 63 70 04 laadinta, joka vahvistettiin 2.12.1998. Vuoden 1998 syyskuussa tielaitos ja maanmittauslaitos allekirjoittivat NVDB:tä koskevan yhteistyösopimuksen, joka käsittelee tietokannan tietojen keräämistä ja käyttöä sekä hallintoa. Tammikuussa 1999 allekirjoitettiin vastaava sopimus tielaitoksen ja Ruotsin kunnallisliiton kanssa. 3.2.2.2 Nykytilanne NVDB:n aikataulu on viivästynyt annetusta tavoitteesta mm. teknisen ratkaisun konsulttisopimuksen purkamisen vuoksi. Lokakuussa 1999 on käynnistynyt maanmittauslaitoksen ja tielaitoksen aineistojen yhdistäminen NVDB:n tuotantokeskuksessa Gävlessä. Aluksi molempia aineistoja päivitetään erikseen ja myöhemmässä vaiheessa aineistot yhdistetään ARC/INFO-ympäristössä toimivaksi järjestelmäksi. Aineistojen päivityksen kokeilu tapahtuu Uppsalan läänin alueella, josta se laajenee suoritettavaksi koko maassa vuoden 2000 aikana. Teknisessä ratkaisussa on merkillepantavaa, että NVDB:hen on pyritty sisällyttämään mahdollisimman vähän elementtejä ja ominaisuuksia. Tavoitteena on siis selkeästi vain kansallisen tieverkon olennaisimpien osien kerääminen tietokantaan. Lukuisten mahdollisten tieverkkoa hyödyntävien sovellusten tarvitsemat tiedot on näin ollen kerättävä erikseen ao. sovelluksiin ja ylläpidettävä niissä. 3.2.2.3 Hallintomalli Hallintomalli käsittää oheisen kuvan (Kuva 5) mukaisesti NVDB:n neuvoston, jossa ovat mukana tielaitos, maanmittauslaitos, kunnallisliitto ja metsätalouden edustus. Neuvosto vastaa hallinnosta, ohjauksesta, markkinoinnista ja tuotekehityksestä sekä tukitoiminnoista. Tiedonhankintaan ja ylläpitoon osallistuvat NVDB:n neuvostossa olevat organisaatiot. Periaatteena on se, että muutostiedot kirjataan siellä, missä muutos tapahtuu. NVDB:ssä toteutetaan keskitetty laadunvalvonta ja aineiston toimittaminen käyttäjille. Aineiston toimittajat tulevat saamaan aineistonsa käyttöönsä ilmaiseksi tai nimellistä korvausta vastaan. Muut kuin aineiston toimittajat tulevat saamaan aineiston käyttöönsä hyvin edullisesti. 13

Kuva 5 NVDB:n hallintomalli 3.2.2.4 Standardit Kuten edellä todettiin, NVDB perustuu ruotsalaiseen tie- ja rautatieinformaation käsite- ja soveltamismalliin SS 63 70 04. Standardi valmistui Stanli-projektin 6 osaprojektina STG:n (Standardiseringsgruppen) teknisessä komiteassa STG/TK 126. Standardi on laajuudeltaan 128 sivua. Tärkeimmät referenssit muihin standardeihin ovat ENV12160 Geographic Information - Data description - Spatial schema prenv 12762 Geographic Information - Referencing - Position ISO 10303-11:1994 Industrial automation systems and integration - Product data representation and exchange - Part 11: Description methods: The EXPRESS language reference manual (STEP Part 11) 6 Stanli = Standardisering inom Landskapsinformation, http://www.stg.se/projekt/stanli/present.htm. 14

ISO 10303-21:1994 Industrial automation systems and integration - Product data representation and exchange - Part 21: Implementation methods: Clear text encoding of the exchange structure ISO 10303-21:1994 Industrial automation systems and integration - Product data representation and exchange - Part 21: Implementation methods: Clear text encoding of the exchange structure - Technical Correndum 1 ISO 10303-41 Industrial automation systems and integration - Product data representation and exchange - Part 41: Integrated generic resources: Fundamentals of product description and support SS-ENV ISO 14825 Väginformatik - Geografiska datafiler (GDF) (ISO 14825:1996) Kuten havaitaan, SS 63 70 04 käyttää selkeästi hyväkseen ISO STEP -standardeja (ks. kappale 2.1.2.2). Standardi rakentuu käsitemallista ja sovellusmallista. Käsitemalli on esitetty Stanlin määrittelemällä kuvailukielellä ja havainnollistettu graafeilla, kun taas sovellusmalli on kuvattu EXPRESS-kielellä viittauksin edellä mainittuihin eurooppalaisiin esistandardeihin (CEN ENV) ja ISOn STEP-standardeihin. Standardin liitteenä olevat yleistämisohjeet poikkeavat osittain siitä, mihin NVDB on päätynyt. 3.3 NORJA Norjan merkittävin digitaaliseen tieverkkoinformaatioon liittyvä hanke on Norjan tielaitoksen Elveg-projekti. Aineiston keruu alkoi vuonna 1995 Norjan tielaitoksen, maanmittauslaitoksen ja kuntien yhteistyönä. Elveg-tietokanta on ollut toiminnassa maaliskuusta 1999. Sillä on 3000 4000 aktiivista käyttäjää. Ylläpitokustannuksiksi on ilmoitettu 90 milj. NKr vuodessa. Elveg sisältää kaikki Norjan yli 50 metriä pitkät, henkilöautolla ajettavat yleiset ja yksityiset tiet. Tiet on digitoitu keskilinjan mukaan ja linkkeihin on liitetty ominaisuus- ja osoitetiedot. Ominaisuustiedoista on otettu mukaan paino-, korkeus- ja nopeusrajoitukset, relaatioista kääntymiskiellot. Kadunnimet on liitetty linkkeihin ja erillisiä osoitteita on tallennettu myös linkkeihin liitettyinä pisteinä. Osoitteita on noin 1.9 miljoonaa. Tietokannan geometriatiedot päivitetään normaalisti kerran vuodessa, mutta ominaisuustiedot päivitetään kaksi kertaa vuodessa. Elveg'iin on liitetty havainnollisuuden parantamiseksi myös taustakartta-aineistoa, joka sisältää vesialueet, maanpinnan peitteen, tiet, rautatiet, korkeustiedot ja paikannimiä. Tietokannan aineiston kaupallista hyödyntämistä varten on perustettu Transport Telematik AS niminen yritys. 15

3.4 TANSKA Tanskan digitaalinen tietietokanta on muodostettu maanmittauslaitoksen 1:200 000 - tiekartasta ja tielaitoksen informaatiojärjestelmästä. VejnetDK-niminen järjestelmä kattaa noin 62000 tiekilometriä. Noin 13000 kilometristä on kerätty yksityiskohtaisempia ominaisuustietoja kuten tien leveys, nopeusrajoitus, liikennemäärä, tienumero jne. Kääntymistietojen keräämistä suunnitellaan. VejnetDK:sta puuttuu kuntien tie- ja katuverkosto. Tietokannan sovellusesimerkkinä mainitaan tielaitoksen internet-sivulla (http://www.vd.dk ) ohjelma "Vejafstande i Danmark". Muihin pohjoismaisiin hankkeisiin verrattuna VejnetDK:n tavoitteet ovat vaatimattomammat eikä tietoja ole saatavissa yhtä helposti kuin Norjasta ja Ruotsista. Maanmittauslaitos ja tielaitos ovat aloittaneet uuden kattavamman tietokannan suunnittelun. Se tulee perustumaan topografiseen 1:10 000 -mittakaavaiseen karttaan (Top10DK) ja sisältää myös tielaitoksen aineiston, kuten VejnetDK. Neuvottelut kuntien aineistojen mukaansaamiseksi ovat alkaneet. 3.5 ISO-BRITANNIA Iso-Britannian maanmittauslaitoksen, Ordnance Survey'n (http://www.ordsvy.gov.uk/) tuotteista digitaalista, vektorimuotoista linkeistä ja solmuista koostuvaa tieverkkoaineistoa myydään nimellä OSCAR. Aineistoa on saatavana käyttötarkoituksen mukaan neljänä eri tuotteena, Asset-Manager, Traffic-Manager, Route-Manager ja Network-Manager. Taulukko 2 OSCAR-spesifikaatiot spesifikaatio Asset- Traffic- Route- Network- Manager Manager Manager Manager Elementtikoodeja / taso 10 10 6 5 Tiedoston koko / ruutu Keskimääräinen: NTF 0.35 Mb 0.35 Mb 15 Mb 50 Mb Maksimi: NTF 2 Mb 1.8 Mb 30 Mb 100 Mb Lähtöaineisto 1:1250, 1:2500 ja 1:10000 mittakaavassa Saatavuus Koko maan kattava Koordinaattien resoluutio 1.0 m Tietomalli Vektori, linkki ja solmu Siirtoformaatti BS 7567 (NTF v2.0) Level 3 Muuttuneet tiedot Päivityksen yhteydessä Perus-tieinformaatio Nimi, luokka, tienumero, kiertoliittymän ja risteyksen tunnus Muut tiedot Asutuksen nimi liitettynä ao. solmuun Hinnoitteluperuste Linkkien mukaan Linkkien mukaan Ruutujen mukaan Kansallinen (5 luokkaa) kattavuus Ruutuja 10566 10566 161 52 Ruudun koko 5 km x 5 km 5 km x 5 km 50 km x 50 km 100 km x 100 km Päivitystiheys 6 kuukautta vuosittain vuosittain vuosittain 16

Kuva 6 Näyte OSCAR-aineiston Traffic-Manager -verkosta. Asset-Manager sisältää kaikki julkiset ja osan yksityisistä teistä. Se soveltuu tien varusteiden inventointiin, ylläpidon suunnitteluun, onnettomuustietojen tallentamiseen ja analysointiin ja kansallisen nimistön hallintaan. Traffic-Manager on tarkoitettu ajoneuvojen ja kuljetusten hallintaan sekä ajoneuvonavigointiin ja reitinopastusjärjestelmiin. Lisätietona suurimmista kaupungeista on tallennettu ajorajoitukset, kuten yksisuuntaiset kadut, kääntymiskiellot (oikealle, vasemmalle, U-käännös risteyksissä ja kaksiajorataisilla teillä), pakolliset kääntymiset, jakajat, etuajo-oikeutetut risteykset, käyttörajoitukset ja linkkeihin liittyvät paikannimet. Nämä tiedot on saatu Etak'n kenttätyönä keräämästä aineistosta, joka kattaa Suur-Lontoon sekä kaikki suurkaupunkialueet ja eräitä muita alueita. 17

Route-Manager on tarkoitettu alueelliseen reititykseen. Verkon esitystä on yleistetty siten, että monimutkaiset risteykset kuvataan yhdellä solmulla ja kaksiajorataiset tiet yhdellä linkillä. Vastaavasti Network-Manager-tuotteessa on vain ylemmän tason tieverkosto. 3.6 SAKSA Saksassa toimii kaksi valtakunnallista maanmittausalan organisaatiota, Bundesamt für Kartographie und Geodäsie (maanmittauslaitos) ja Arbeitsgemeinschaft der Vermessungsverwaltungen der Länder der Bundesrepublik Deutschland (AdV 7, osavaltioiden maanmittauslaitosten yhteistyöelin). AdV vastaa ATKIS-projektista 8, jonka tehtävänä on ylläpitää tiettyjä Liittotasavallan digitaalisen kartta-aineiston käsittäviä tuotteita. Kuva 7 Esimerkki Basis-DLM -aineistosta. 7 http://www.adv-online.de/ 8 ATKIS - Amtliches Topographisch-Kartographisches Informationssystem, http://www.atkis.de. 18

ATKIS-informaatiojärjestelmä kuvaa aineistoja seuraavista tuoteryhmistä: digitaaliset maastotietojärjestelmät (Digitale Landschaftsmodelle, DLM) sisältäen digitaaliset maastomallit (Digitale Geländemodelle, DGM), digitaaliset topografikartat (Digitale Topografische Karte, DTK), digitaaliset ortokuvat (Digitale Orthophotos, DOP) Digitaalisissa maastotietojärjestelmistä esimerkiksi perusmaastotietojärjestelmä (Basis- Landschaftsmodel, Basis-DLM, Kuva 7.) sisältää vektorimuotoisia tietoja tieverkosta sijaintitarkkuudella ± 3 m lähtöaineiston ollessa mittakaavassa 1:5000-1:10000 9. Tavoitteena on saada aikaan koko maan kattavuus. Runsaista käyttömahdollisuuksista mainitaan tieympäristöön liittyvät sovellukset kuten navigointi, tienhoito, reitinsuunnittelu, liikenne ja kuljetukset. Basis-DLM:n tietosisältö on varsin runsas, mutta aineisto ei sisällä perusversiossa kadunnimiä. 3.6.1 OKSTRA OKSTRA (Objektkatalog für das Straßen- und Verkehrswesen) on projekti, jonka tavoitteena on luoda yhtenäinen alusta Saksan tielaitosten välisten tietojen siirtoon. Huomiota on kiinnitetty erityisesti tietojen online-saantiin intranetin ja internetin kautta. OKSTRA on tarkoitettu kattamaan Saksan tielaitosten koko toimialue eli tienrakennus ja - suunnittelu, olemassa olevien teiden tiedot ja liikenteeseen liittyvät tiedot. OKSTRAssa on sovellettu ATKIS-projektin määrittelyitä maantieteellisten objektirakenteiden mallintamisessa sekä STEP- ja GDF-standardeja. Kehitysprojektin aikana noin 60 asiantuntijaa mallinsi kaikki tielaitoksen toimialueet. Tämän tuloksena saatiin aikaan kuvaus NIAM-diagrammien muodossa. Nämä tulokset siirrettiin edelleen EXPRESS-kieleen. Syntynyt EXPRESS-malli määrittelee OKSTRAn ja toimii sen muodollisena referenssinä. Tietojen vaihtamiseen ja tietojen saantiin on määritetty kaksi tapaa. Toinen on erityinen peräkkäistietoon perustuva formaatti ja toinen on EXPRESS-kielestä johdettu SQLtauluihin perustuva kuvaus, joka soveltuu relaatiotietokantojen käyttöön (Kuva 8). OKSTRAn käyttöönoton ollessa vielä kesken voidaan saavutettuina välituloksina kirjata samojen käsitteiden käyttö perustuen NIAM-malliin ja EXPRESS-kieleen, yhteisen tiedonvaihtometodiikan käyttöönotto ja horisontaalisen tiedonvaihdon helpottuminen organisaation sisällä. 9 Lähteinä ovat ortokuvat ja Saksan peruskartta 1:5000 19

Kuva 8 NIAM-diagrammien, EXPRESS-kuvauksen ja SQL-taulujen suhde sekä esimerkki siirtotiedostosta. 20

3.7 ITÄVALTA Itävallan kansallinen karttalaitos, Bundesamt für Eich- und Vermessungswesen, tekee digitaalista tieverkkoaineistoa sisältävää maastotietojärjestelmää (Digitales Landschaftsmodell), joka sisältää omina objektiryhminään liikenteen, vesistöt ja paikannimet. Liikenneryhmän tietosisältö kattaa mm. moottoritiet, rampit, maantiet, paikallistiet sekä lepoalueet ja pysäköintipaikat. Jatkuvasti ajantasaistettava perusaineisto eli teiden keskilinjat on luotu ilmakuvista mittaamalla (mittakaavat 1:15000 ja 1:30000) ja ortokuvien manuaalisella digitoinnilla (mittakaava 1:10000). Aineiston keskipoikkeama on ± 3 metriä. Käyttökohteina mainitaan 10 mm. teiden ylläpito, reitinsuunnittelu, liikenteenohjausjärjestelmät, ajoneuvokannan seuranta ja ajoneuvonavigointi. Aineistoa on toimitettu Navigation Technologies'ille. 4 YRITYKSET Yrityksistä tarkastellaan vain niitä, joilla on merkitystä digitaalisen tiekartta-aineiston tuottajina tai sovelluskehittäjinä Euroopan alueella. 4.1 TELE ATLAS Hollantilainen Tele Atlas on perustettu vuonna 1978. Se on ollut mukana GDF:n kehitystyössä EU:n DRIVE-tutkimusohjelman TFEDRM (Task Force European Digital Road Map) projektissa. Vuonna 1993 Tele Atlas perusti European Digital Road Map Association (EDRA) nimisen organisaation yhdessä Robert Bosch GmbH:n ja amerikkalaisen Etak'in kanssa. Boschin digitaalisten karttojen yksikkö yhdistettiin vuonna 1995 Tele Atlakseen, mikä oli merkittävää sen vuoksi, että Boschin Blaupunkt Travelpilot oli ensimmäinen eurooppalainen, kaupalliseen myyntiin tullut ajoneuvonavigointilaite. Vuonna 1996 Tele Atlas alkoi tehdä digitaalisia karttoja myös Philipsin CARINajoneuvonavigointilaitteeseen. Kuva 9 toimistot. Tele Atlaksen paikalliset 10 http://www.bev.gv.at/prodinfo/digitales_landschaftsmodell/dlm_verkehr_3f.htm 21

Yritys on asettanut tavoitteekseen luoda koko Euroopan kattava tiekartasto. Paikalliset toimistot sijaitsevan oheisen kuvan (Kuva 9) osoittamissa maissa. Tele Atlas toimittaa karttamateriaalia esimerkiksi Boschin navigointijärjestelmiin ja VDO:n CARIN-järjestelmään sekä suoraan seuraaville eurooppalaisille autonvalmistajille: Audi Ford Mondeo RNS (Radio Navigation System) Porsche 911 RNS Volkswagen Passat Navigation System Honda Accord ja Prelude RNS Mercedes Benz S- ja E-sarja APS (Auto-Pilot-System) Kuva 10 Porschen navigointijärjestelmä. 4.2 AND MAPPING BV Hollantilainen AND Mapping (http://www.andmap.nl/) on luonut koko maailman kattavan vektorimuotoisen tietietokannan, joka rakentuu eri valtiot ja maantieteelliset alueet kattavista monen tason (layer) kartoista. Tietietokanta on tarkoitettu reitinsuunnitteluun ja visualisointiin. Kuvaustasoja on 1 5, jotka kuvaavat kohdealueen mittakaavoissa 1:2000000, 1:1250000, 1:750000, 1:400000 ja 1:200000. Yksityiskohtien määrä kasvaa siirryttäessä ylemmälle tasolle. AND käyttää omaa sisäistä karttaformaattiaan, joka on julkisesti saatavissa yhtiön internetsivulta. Formaatti kuvaa solmu-, linkki- ja aluetiedostojen rakenteen. 22

4.3 NAVIGATION TECHNOLOGIES Navigation Technologies (NavTech) on amerikkalainen yritys, joka tuli Euroopan markkinoille osakkuudella European Geographic Technologies (EGT) nimisessä yrityksessä. Osittain Philipsin omistama EGT oli ensimmäisiä eurooppalaisia yrityksiä, joka valmisti ajoneuvonavigointiin soveltuvia karttoja. Sittemmin NavTech on ostanut EGT:n kokonaisuudessaan. NavTech'in päämaja on Rosemontissa, Illinoisissa ja Euroopan konttori Bestissä, Alankomaissa. Paikalliset toimistot sijaitsevat oheisen kuvan ( Kuva 11) mukaisesti Belgiassa, Espanjassa, Iso-Britanniassa, Italiassa, Itävallassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa ja Tanskassa. Kuva 11 Navigation Technologies'in Euroopan alueen toimistot NavTech tuottaa ajoneuvojen digitaalisia karttoja seuraaviin autoihin / seuraaville valmistajille: Alfa Romeo 166 BMW VDO Carin (Kuva 12) Magneti Marelli Opel Peugeot Porsche Renault 23

Kuva 12 NavTech'in risteyskohtaiseen opastukseen perustuva kartta VDO/Philipsin CARIN-järjestelmässä NavTech on toiminut aktiivisesti markkinatilanteen selkiinnyttämiseksi julkistaessaan SDAL-formaatin. Se on fyysisen tallennusvälineen spesifikaatio, jonka tarkoituksena on varmistaa karttalevyn toimiminen missä tahansa ajoneuvonavigointilaitteessa. NavTech'in pyrkimykseen luoda kaupallinen standardi ovat lähteneet mukaan Clarion, Pioneer, Microsoft ja Magellan. Kuva 13 Clarionin AutoPC toimii Microsoftin Windows CE-käyttöjärjestelmällä. 24

4.4 ETAK Amerikkalainen Etak on japanilaisen Sonyn tytäryhtiö. Etak on saanut Euroopassa jalansijaa vain Iso-Britanniassa ja Bosch Travelpilotin karttojen alkuperäisenä toimittajana. Koska Boschin laitteiden kartat toimittaa nykyään Tele Atlas, on Etak yhteistyössä Tele Atlaksen kanssa Iso-Britannian karttojen osalta. Etakin oma kartta-aineisto kattaa siis USA:n ja Euroopasta vain Iso-Britannian. Iso-Britannian navigoitava ('turn-by-turn') kartta perustuu Ordnance Surveyn OSCAR, Boundary Line- ja Strategi-tuotteisiin. 5 YHTEENVETO Katsauksessa on selvitetty digitaalisten tieverkkoaineistojen nykytilannetta, standardeja ja joitakin tärkeimpiä projekteja. Tarkastelu on rajattu Euroopan alueelle. Kansainvälisesti verkkojen mallinnukseen vaikuttavat ISOn ja CEN:n hyväksymät standardit ja suositukset. Euroopassa standardeista tärkeimmät ovat tienrakennuksen ja ylläpidon kannalta ISOn STEP-standardit ja telemaattisten toimintojen tarpeisiin soveltuva, myös ISOn hyväksymä GDF. Kansallisella tasolla projektien tuloksena on syntynyt normeja, jotka määrittävät esimerkiksi verkkoaineiston tietomallin ja tietosisällön. Saksan OKSTRA-projektissa on tukeuduttu sekä STEP-standardeihin että GDF:ään. Ruotsissa on katsottu, että kansallinen tietietokanta on perustettava omaan standardiin, jonka senkin pohjana tosin ovat STEP-standardit. Yleisesti voidaan todeta, että tietietokannan tietomallin ja kuvausstandardin valinta vaikuttaa ensisijassa tiedonsiirtoon eri organisaatioiden välillä. Tietojen syöttäminen kansalliseen tietokantaan edellyttää, että organisaatiot joko noudattavat tietojen kuvailussa samoja käsitteitä ja määritelmiä tai että kansallisen tietokannan ja tiedon tuottajaorganisaatioiden välille luodaan konversiorutiinit, jotka huolehtivat tuottajaorganisaatioiden tietojen kääntämisestä omasta tietomallista kansallisen tietokannan käsitteistöön ja formaattiin - ja tietysti myös toiseen suuntaan. Käytännössä tämä vaikuttaa tiedonsiirron rajapintoihin, koska standardeissa määritetään yksityiskohtaisesti tiedonsiirtoformaatit. Avoimeen, kansainväliseen standardiin perustuvat ratkaisut ovat suositeltavia aineistojen siirrettävyyden ja kansainvälisen yhteistyön kannalta. EU:n tutkimuksen 4. puiteohjelmassa on esitetty vaatimus, että tieliikenteen tutkimusprojekteissa olisi karttatietoja käyttävien sovellusten noudatettava GDF:ää. Kansallisen tieverkkoaineiston kaupallista hyödyntämistä Euroopan alueella vaikuttaisi ensi näkemältä edistävän se, että aineisto olisi GDF-yhteensopivaa. On kuitenkin selvää, että riippumatta käytettävästä tietomallista ostaessaan kansallista aineistoa kaupalliset kartantuottajat ja sovellusten kehittäjät tarvitsevat aineistosta yksiselitteisen kuvauksen ja aineiston jossakin yleisessä tiedonsiirtoformaatissa. Digitaalisen kartta-aineiston kansallisina tuottajina ovat perinteisesti toimineet maanmittauslaitokset, joiden aineistoista saadaan tieverkon geometriatiedot ja joitakin ominaisuustietoja. Esimerkit kansallisten aineistojen laadullisista ominaisuuksista luvussa 3. osoittavat, että tieverkkoaineistojen sijaintitarkkuus on nykyään enimmäkseen alueella 1-10 m ja päivitys tapahtuu keskimäärin vähintään kerran vuodessa. 25

Pääosa ominaisuustiedoista on yleensä saatavissa tienrakentajalta ja ylläpitäjältä eli tielaitoksilta. Pohjoismainen kehitys onkin johtanut kohti tietietokantoja, joissa yhdistetään maanmittauslaitoksen ja tielaitoksen aineistot. Koko maan kattavaan tietokantaan on liitettävä lisäksi kuntien aineisto. Norjassa näin on jo tehtykin, Ruotsin NVDB:n osalta neuvottelut kuntien kanssa ovat kesken. Aineistojen tulevista käyttäjistä Ruotsissa on tietietokannan hallintoon otettu mukaan myös metsäteollisuus, jolla on metsäautoteitä koskevaa aineistoa. Digitaalisten tiekarttojen kaupallinen tuottaminen ja myynti on keskittynyt Keski- Euroopan markkinoille. Volvon arvion mukaan 11 vuoteen 1997 mennessä Euroopassa oli myyty vain 50 000 ajoneuvonavigointijärjestelmää. TeleAtlas ja Navtech tekevät näille toistaiseksi vielä pienille markkinoille risteyskohtaiseen navigointiin soveltuvia karttoja, joiden laatu- ja tarkkuusvaatimukset ovat korkeat. Niihin maihin, joista taloudellisten laskelmien perusteella on päätetty tuottaa karttoja, on kartta-aineiston päivittämistä varten perustettu paikalliset toimistot ja palkattu henkilökuntaa keräämään tietoja. Tuotetut aineistot ovat osoittautuneet niin hyviksi, että monet ohjelmistotalot käyttävät näitä digitaalisia karttoja esimerkiksi logistisen suunnittelun lähtötietoina. Julkisilla organisaatioilla ei ole ollut siis samanlaista tarvetta tuottaa omia digitaalisia tiekarttoja, kuin niissä maissa, joissa kansainvälisten kaupallisten yritysten kartantuotanto ei ole käynnissä. Pohjoismaista kaupallisia, navigointilaitteisiin soveltuvia karttoja on saatavissa toistaiseksi vain Tanskasta ja eteläisestä Ruotsista. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että julkinen valta on päättänyt Pohjoismaissa itse suorittaa aineistojen keräämisen ja niitä ylläpitävien organisaatioiden perustamisen. Tärkeänä motivaationa näille hankkeille on EU:n piirissä ja kansallisella tasolla tapahtuva liikennetelematiikan kehitys, joka edellyttää hyvää digitaalista kuvausta tie- ja katuverkoista. Aineistoille asetetaan samat laadulliset kriteerit kuin kaupallisellekin materiaalille, mutta tavoitteena on tukea yhden sovelluksen sijasta myös muita telemaattisia sovelluksia sekä tienrakennusta ja ylläpitoa. Kun vertaillaan julkisten organisaatioiden keräämää aineistoa kaupalliseen, todetaan aineiston hyödyntämistavoitteiden erilaisuudesta aiheutuva ero tietokantojen tietosisällössä. Pohjoismaisen ratkaisun mukaan esimerkiksi palvelutietoja ei sisällytetä itse kansalliseen tietokantaan, vaan ne ja monet muut navigoinnin kannalta tärkeät tiedot jätetään tietokannan ulkopuolisten, palvelujen tarjoajien sovellusten huoleksi. Julkinen organisaatio ja kaupallinen yritys voivat toimia yhteistyössä, kuten Ordnance Survey'n ja Etak'in esimerkki Iso-Britanniasta osoittaa. Myös NavTech ja TeleAtlas ostavat eri maiden kansallisia aineistoja oman tietokantansa pohjaksi, minkä jälkeen ne täydentävät niitä omiin tarpeisiinsa. Edellä mainittuun Volvon arvioon navigointijärjestelmien määristä liittyy myös ennuste telemaattisten järjestelmien yleistymisestä 8 miljoonaan ajoneuvolaitteeseen Euroopassa vuoteen 2005 mennessä. Tähän myötävaikuttaa osaltaan esimerkiksi GPS-paikannuslaitteiden ja vähitellen kasvavien autojärjestelmien valmistusmäärien vaikutus hintatasoon ja tätä kautta järjestelmien yleistymiseen myös keskihintaluokan autoihin. Digitaalisten 11 Jan Hellåkerin esitelmä Autoliiton telematiikkaseminaarissa 8.10.1999. 26

tiekarttojen kysyntä tulee samalla kasvamaan merkittävästi, koska yhä enemmän laitteita asennetaan uusiin autoihin jo valmiiksi tehtaalla. Viimeaikojen nopea mobiilikommukaation kehitys vaikuttaa siihen, että laajakaistainen, suuret datavirrat mahdollistava tiedonsiirto toteutuu nk. kolmannen sukupolven matkapuhelimissa (UMTS). Toisaalta pakettikytkentäinen tiedonsiirto (GPRS) mahdollistaa TCP-IP -yhteydet mobiililaitteisiin, jolloin esimerkiksi ajoneuvossa oleva tietokonejärjestelmä voidaan tunnistaa omalla IP-osoitteella. Ajoneuvojen tietotekniikan kehitys mahdollistaa toimistojärjestelmien sovellusten (sähköposti, internetin käyttö jne.) siirtämisen autoihin, joten mm. käytettävien aineistojen ja tietokantojen ajantasaisuudelle asetetaan suurempia vaatimuksia. On nähtävissä, että ajoneuvoissa staattisten CD-ROM -karttojen rinnalle tulevat dynaamisiin karttoihin perustuvat sovellukset, joissa autoon haetaan mobiiliyhteyden kautta kulloinkin tarvittavan alueen kartta palveluntarjoajan tietokannasta. Tämänlainen kehityssuunta tukee ideaa kansallisesta, ajantasalla pidettävästä tietietokannasta ja aineistoa kaupallisesti hyödyntävästä organisaatiosta. 6 LÄHDEVIITTEET / 1/ Tutkimussuunnitelma, Liikenneverkkojen digitalisointi / tie- ja katuverkot 27

LIITE 1. List of Digital Landscape Model datasets Digital Landscape Model Austria Bundesamt für Eich- und Vermessungswesen Topographic Model (1:5000-1:75 000) Belgium Institut Geographique National/Nationaal Geografisch Instituut 1:10 000 topographic database (1:5000-1:10 000) CORINE LAND COVER (1:75 001-1:150 000) 1:250 000 topographic database (1:150 001-1:300 000) Denmark Kort & Matrikelstyrelsen Topographical Vector Based Large Scale Database (1:10 000) (1:10 001-1:30 000) Digital Coastline of Denmark (1:10 001-1:30 000) Technical Photogrammetric Based Vector Dataset (1:10 001-1:30 000) Digital Road Network for Denmark (1:150 001-1:300 000) Denmark 1:1 000 000 - vector (1:750 001-1:1 500 000) Denmark 1:2 000 000 - vector (Smaller than 1:1 500 000) Finland Maanmittauslaitos Topographic Database of Finland (1:10 001-1:30 000) Administrative Boundaries 1:100 000 of Finland (1:75 001-1:150 000) France Institut Geographique National GEOROUTE (1:10 001-1:30 000) BD TOPO (1:10 001-1:30 000) BD CARTO (1:75 001-1:150 000) CORINE LAND COVER (1:75 001-1:150 000) Road 500 (1:300 001-1:750 000) GéoFLA (1:750 001-1:1 500 000) Road 120 (1:750 001-1:1 500 000) MEGRIN Seamless Administrative Boundaries of Europe (1:750 001-1:1 500 000) Germany Bayerisches Landesvermessungsamt Regions in Bavaria (1:10 001-1:30 000) Settlements in Bavaria (1:10 001-1:30 000) Traffic in Bavaria (1:10 001-1:30 000) Vegetation in Bavaria (1:10 001-1:30 000) Hydrography in Bavaria (1:10 001-1:30 000) Bundesamt für Kartographie und Geodäsie Digital Landscape Model of Germ. 1:200 000 Administrative Boundaries (Communes) (1:150 001-1:300 000) Digital Landscape Model of Germ. 1:1000 000 Administrative Boundaries (Communes) (1:750 001-1:1 500 000) Hessisches Landesvermessungsamt Authoritative Topographic-Cartographic Inform. System (1:5000-1:10 000) Landesamt f. Landesverm. u. Datenverarb.Sachsen-Anhalt (VuKV) Official Topographic-Cartographic Inform. System (No information available) Digital directed administration boundarys (No information available) Landesvermessung + Geobasisinformation Niedersachsen Authoritative Topographic-Cartographic Inform. System (1:10 001-1:30 000) Landesvermessungsamt Baden-Wuerttemberg Authoritative Topographic-Cartographic Inform. System (1:5000-1:10 000) Administrative boundaries, settlement centre points Baden-W. (1:10 001-1:30 000) Landesvermessungsamt Brandenburg Authoritative Topographic-Cartographic Inform. System (1:10 001-1:30 000) Landesvermessungsamt Mecklenburg-Vorpommern 28

LIITE 1. Authoritative Topographic-Cartographic Inform. System (1:10 001-1:30 000) Landesvermessungsamt Nordrhein-Westfalen Authoritative Topographic-Cartographic Inform. System (1:5000-1:10 000) Landesvermessungsamt Rheinland-Pfalz Authoritative Topographic-Cartographic Inform. System (1:5000-1:10 000) Landesvermessungsamt Sachsen Authoritative Topographic-Cartographic Inform. System (1:10 001-1:30 000) Landesvermessungsamt Schleswig-Holstein Authoritative Topographic-Cartographic Information System (1:5000-1:10 000) Thüringer Landesvermessungsamt Authoritative Topographic-Cartographic Inform. System (1:10 001-1:30 000) Great Britain Ordnance Survey OSCAR (1:5000-1:10 000) Boundary-Line (1:5000-1:10 000) Iceland Landmælingar Íslands IS500-V (1:300 001-1:750 000) IS2000-V (Smaller than 1:1 500 000) Ireland Suirbhéireacht Ordanáis na Éireann Urban Street Vector Database (1:10 001-1:30 000) 6 inch RVCS (1:10 001-1:30 000) Italy Istituto Geografico Militare Italiano Vector 1:50000 (1:30 001-1:75 000) Vector 1:250000 (1:150 001-1:300 000) Netherlands Topografische Dienst Nederland Administrative Boundaries of the Netherlands (1:5000-1:10 000) Topographic vectordatabase of the Netherlands 1:10 000 (1:5000-1:10 000) Topographic vectordatabase of the Netherlands 1:50 000 (1:30 001-1:75 000) Topographic vectordatabase of the Netherlands 1:250 000 (1:150 001-1:300 000) Northern Ireland Ordnance Survey of Northern Ireland Large Scale Digital Data (Vector) (Larger than 1:5000) DIGITAL SOIL DATA (1:5000-1:10 000) 1:50 000 Scale Digital Data (Vector) (1:30 001-1:75 000) 1:250 000 Scale Digital Data (Vector) (1:150 001-1:300 000) Norway Statens kartverk N250 KARTDATA version 1997 (1:150 001-1:300 000) Vbase - National road database (1:5000-1:75 000) Portugal Instituto Portugues de Cartografia e Cadastro 1:10 000 Topographic Vector Map (1:5000-1:10 000) Slovenia Geodetska Uprava Republike Slovenije Register of Spatial Units (1:5000-1:10 000) Digital Topographic Database (1:5000-1:10 000) Generalized cartographic database (1:10 001-1:30 000) Spain Centro Nacional de Informacion Geografica Administrative boundaries 1:25 000 (1:10 001-1:30 000) Cartographic database 1:25 000 (1:10 001-1:30 000) Land Use Map 1:100 000 Corine LandCover (1:75 001-1:150 000) Land Use Map 1:100 000 (1:75 001-1:150 000) Cartographic Database 1:200 000 (1:150 001-1:300 000) 29

LIITE 1. Sweden Lantmäteriverket GSD-Blue Map Roads (1:75 001-1:150 000) GSD-Blue Map (1:75 001-1:150 000) GSD-Red Map (1:150 001-1:300 000) Switzerland Bundesamt fur Landestopographie Municipality Boundaries of Switzerland (Larger than 1:5000) 30