Eu-tuki-infot 2015 Kysymyksiä vailla vastausta: VIHERRYTTÄMISTÄ KOSKEVAT KYSYMYKSET - Jos kylvää lohkolle 50 % viljaa ja loput nurmea, voidaanko kasvusto katsoa tuoreviljakasvustoksi? - Asiaa on pohdittu vielä uudelleen MMM:n kanssa. Aikaisemmin annetut ohjeet korvataan lähiaikoina uusilla ohjeilla. Vastaaja: Riitta Laitinen - Katkaiseeko jonkin kasvulohkon kasvimaa-kasvikoodi pysyvän nurmen laskenta/tarkastelujakson koko peruslohkolta? - Kasvimaa kasvikoodi jollakin peruslohkolla on katkaissut pysyvän nurmen laskennan vuosina 2010, 2011, 2012, 2013 ja 2014 peruslohkotasolla. Koska vuonna 2015 kasvulohkot tulee piirtää tukihaun yhteydessä, tehdään tarkastelu jatkossa kasvulohkotasolla. Vuodesta 2015 alkaen kasvimaa kasvikoodi katkaisee pysyvän nurmen tarkastelujakson vain sen kyseisen kasvulohkon alan osalta, ei koko peruslohkon osalta. Vastaaja: Riitta Laitinen - Ovatko puna- ja valkoherukka eri kasvikoodit, eli täyttyykö niillä kahden kasvilajin vaatimus uudessa korvausjärjestelmässä? - Kahden kasvilajin vaatimus on osa viherryttämistuen toimenpiteitä. Viherryttämistuessa tarkastellaan maatalousmaan ja peltoalan käyttöä. Tilan maatalousmaa muodostuu peltoalasta, pysyvistä kasveista ja pysyvistä nurmista. Jos tilalla ei ole muuta maatalousmaata, kuin puna- ja valkoherukkaa, ei tilalla tarvitse noudattaa viherryttämisen viljelyn monipuolistamisen vaatimuksen asettamaa kahden kasvin ehtoa C-tukialueella. Jos tilalla on esimerkiksi viljaa 5 ha sekä puna- ja valkoherukkaa 5 ha, tila vapautuu vilja-alan osalta viljelyn monipuolistamisvaatimuksesta siksi, että se peltoala, jolla vaatimusta tulisi noudattaa jää alle 10 hehtaarin (= 5 ha viljaa). Jos tilalla on esimerkiksi 15 ha viljaa sekä puna- ja valkoherukkaa 5 ha, tilan tulee noudattaa viljelyn monipuolistamisvaatimusta 15 ha alan osalta. Vastaaja: Riitta Laitinen - Jos aikanaan on perustettu monivuotinen nurmi, voidaanko se ilmoittaa (muokkaamatta ja uusimatta) esim. v 2015 palkokasviksi, kun kasvustossa on nykyisin runsaasti härkäpapukasvustoa? - Härkäpapu on yksivuotinen palkokasvi, joka ei muodosta jälkikasvua, josta johtuen lohkolla ei mitä todennäköisimmin kasva seuraavana vuonna riittävän tiheää härkäpapukasvustoa ilman uutta kylvöä. Jokaisen kasvin viljelyssä tulee noudattaa täydentävien ehtojen mukaista hyvää viljelytapaa, jossa tulee viljelytoimenpiteet (mm. muokkaus ja kylvö) suorittaa siten, että tavoitteena on myyntikelpoisen sadon tuottaminen.
Palkokasvit kuuluvat vuoden 2015 tukihaussa valkuaiskasvien ryhmään. Valkuaiskasveja ovat härkäpavun lisäksi mm. ruokaherne, rehuherne, syysrypsi ja kevätrapsi. Palkokasvi nimitys ei siis suoraan kerro, mitä tukia tässä yhteydessä tarkoitetaan, joten tarkempaan yksityiskohtaiseen analysointiin ei ole riittävästi taustatietoja. Vastaaja: Riitta Laitinen SUOJAVYÖHYKENURMEA KOSKEVAT KYSYMYKSET: - Voiko suojanurmivyöhykekorvausta hakea kasvulohkolle, joka sijaitsee vesistöön rajoittuvalla peruslohkolla, muttei ole kosketuksessa vesistöön lainkaan, mutta viljellä silti normaalisti muulla osalla lohkoa, myös vesistöön rajoittuvalta? Eli suojanurmivyöhykkeeksi haettava kasvulohko on vesistöön rajoittuvalla peruslohkolla mutta sijaitsee lohkolla niin, ettei ole 10 m sisällä vesistöksi tms. luettavasta paikasta? - Suojavyöhykenurmeksi ilmoitettavan kasvulohkon on sijaittava valtaojan tai vesistön varressa, jos siitä tehdään erillinen kasvulohko, ei riitä että peruslohko rajoittuu valtaojaa tai vesistöön vaan suojavyöhykenurmikasvulohkon on rajoituttava vesistöön/valtaojaan - Koska suojavyöhykenurmen/ LHP:n saa aikaisintaan niittää? Onko ehdoissa määritelty päivämäärä, jolloin niiton saa aikaisintaan toteuttaa? - Suojavyöhykenurmi on niitettävä vuosittain kasvukauden aikana, Mavi ei ole tarkkaa ajankohtaa määritellyt, esim. kasvukautta seuraavana keväänä tehty ruokohelven niitto ei täytä tätä vaatimusta. Niiton ajankohdassa on otettava huomioon luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden elinolot - LHP:n kasvusto on niitettävä joka toinen vuosi ja niitettävä siten, että luonnonvaraisten lajien elinolot otetaan huomioon, minkä vuoksi niitto on toteutettava siten, ettei lintujen pesintöjä ja nisäkkäiden poikasia vaaranneta. Tarkkoja päivä määriä asiasta ei ole annettu. - Vaaditaanko tukiehdoissa maanäytteen ottamisesta monivuotisen nurmen, erityisesti suojavyöhykenurmen lohkoilta, kun niitä ei edes lannoiteta? - Lähtökohtana on se, että aina on otettava maanäyte ja tehtävä viljavuustutkimus, jos lannoitetaan. Eli jos esim. suojavyöhykkeen perustamisvaiheessa lannoittaa, niin näyte on oltava. KHJ-peltojahan lannoitetaan normaalisti, joten pitää olla viljavuustutkimus. Sama juttu LHP ja monivuotiset kesannot, jos lannoitetaan, pitää olla tutkimus. - Jos ei lannoita, niin viljavuustutkimuksia ei tarvitse ottaa näistä peruslohkoista: - suojavyöhyke - monimuotoisuuspellot - LHP nurmi - kesanto
- Saako suojanurmivyöhykkeen alalla säilyttää paaleja, jotka paalataan suojavyöhykenurmen sadosta? - Mavi ei ole antanut vastausta tähän asiaan. Ehdoissa sanotaan, että suojavyöhykeeltä on korjattava sato pois ja niitettävä kasvusto on korjattava pois suojavyöhykkeeltä. - Saako suojavyöhykenurmea täydennyskylvää sitoumuskauden aikana niin, että siihen lisätään apilan siementä (-> sato säilörehuksi)? - Vuodesta 2015 eteenpäin kylvettävän suojavyöhykkeen siemenseoksessa voi olla enintään 20% typensitojakasvien siemeniä. Täydennyskylvön siemenistä Mavi ei ole antanut tarkempaa tietoa asiasta. - Jos suojavyöhykenurmi perustetaan keväällä, täytyykö se ehtojen mukaan niittää jo samana syksynä, kun kasvustoa niittoon ei luultavasti ole vielä riittävän paljoa? - Pitää niittää ja niittojäte korjattava pois. Voiko ympäristökorvaussitoumuksen peruuttaa ennen maksua? - Kyllä voi, jos valvonnasta ei ole ilmoitettu eikä tukea ole maksettu (edes ennakkoa) Voiko korvauskelpoisuuden vaihtaa AB-alueelta C-alueelle? - Ei voi vaihtaa tukialueelta toisella. Voiko korvauskelpoisuuden vaihdon takia lohkon jakaa? - Lohko voidaan jakaa ennen korvauskelpoisuuden siirtoa. Vaihto tehdään lomakkeella 471 ja mukana on oltava liitekartta ja 102 C-lomake. Vaihdettavan alan oltava vähintään puoli hehtaaria. Sulkeeko toimenpiteet lietelannan sijoittaminen peltoon ja ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen toisensa pois? - Kyllä sulkee, tila voi valita ainoastaan toisen toimenpiteen
Jos korvauskelpoiset lohkot ovat tänä vuonna sitoutumattomalla viljelijällä viljelyksessä, voiko ne ensi vuonna liittää sitoutuneen viljelijän sitoumukseen? - Jos liitettävää alaa on alle 5 ha, voidaan lohkot liittää sitoumukseen, mutta jos ala on yli 5 ha, viljelijän tulee tehdä uusi sitoumus ja uuden sitoumuksen antaminen riippuu aina valtion talousarvion määrärahatilanteesta. Milloin voin hakea valumavesien hallinta- toimenpidettä? - Valumavesien hallinta voidaan toteuttaa ympäristösitoumukseen kuuluvalla peltoalalla, jolle on rakennettu säätösalaojitus ja se sijaitsee turve- ja multamaalla tai peltolohkoille, joilla on ollut voimassa aikaisemman ohjelmakauden mukainen ympäristötuen erityistukisopimus säätösalaojituksesta. - Huolehdi padotuskorkeuden säätelystä ja mahdollisesta kasteluveden käytöstä. Vedenpinnan säätöä maassa toteutetaan nostamalla tai laskemalla padotuskorkeutta kokoojaojan kautta. Hoidettava sään/kasvuolosuhteiden tai viljelytoimenpiteiden mukaan. Huolehdi laitteiden kunnosta asianmukaisesti. Pidä hoidon toteutuksesta kirjaa, johon merkitset säätö-, hoito- ja huoltotoimenpiteet. Toimenpidettä on toteutettava samalla lohkolla hoidon aloittamisesta sitoumuskauden loppuun. Tiedot voit merkitä myös lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. - Valumavesien hoitotoimenpiteeseen sitoudut Vipu-palvelussa (tai lomake 470). Lisäksi sinun tulee ilmoittaa toimenpiteeseen kuluvat peltoalat erikseen Vipu-palvelussa (tai lomake 463) ja palauttaa kuntaan seuraavat liitteet 30.9 mennessä - Jäljennös salaojasuunnitelman ojastokartasta - Viljavuusanalyysi (tai muu analyysitulos maalajin selvittämisestä) - Minusta valumavesi toimenpiteen voi hakea myös uusille salaojituspelloille, mutta vasta kun salaojitus on tehty. Nyt pitäisi vain ennakoida se ruksaamalla valumavesien hallinta toimenpide. Voiko Luonnonhaittakorvaussitoumuksen siirtää? - Luonnonhaittakorvauksesta tehdään vuonna 2015 hakemus, ei sitoumusta. Korvausta haetaan vuosittain tukihaun yhteydessä, joten siirto ei ole mahdollista kuin koko tilan hallinnansiirrossa tai svp:ssa, jotka on tehty elokuun loppuun mennessä. Lohkot, joille LHK:ta haetaan on oltava hallinnassa koko korvauskauden 1.5. 31.12.2015 - - Lohko pois hallinnasta ennen 31.12., korvaus peruttava kyseiseltä lohkolta - - Vuosittain sama korvauskausi (alkaa tuenhausta) Onko se max. 10m muuta maata pellon ja vesistön välissä ihan ehdoton. Veden korkeus vaihtelee vuosittain ja ilmakuvausvuonna vedenkorkeus ollut alhaalla ja kartasta katsottuna näyttää kuin yli 10m on etäisyys. Tuo 10 metriä katsotaan keskivedestä. Eli keskivedeksi katsotaan tulvaveden ja kuivimman kauden vesirajan puoliväli.
Näin on sanottu, että kunta tekee päätöksen siitä onko pelto vesistöön rajoittuva. Olemme kyllä miettineet, että järjestäisimme keväällä yhteisen katselmuksen, jossa käytäisiin maastossa katsomassa näitä eri tilanteita, että saataisiin valvonnan kanssa yhteinen näkemys asiasta. Jos ilmoittaa tänä keväänä vanhan pellon suojavyöhykkeeksi, ei voi käyttää enää pääsääntöisesti lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita. Mikäli perustaa suojavyöhykkeen tänä keväänä, voi perustamislannoittaa vähäisessä määrin taulukoiden 3 ja 5 mukaisesti (sama määrä kuin LHPnurmien typpi ja fosforimäärät). - Vanhan nurmen voi ilmoittaa suojavyöhykkeeksi. Voiko tässä ekana vuonna silti lannoittaa ja käyttää kasvinsuojeluaineita, vaikkei uutta kasvustoa kylväkään? - Lannoitus on mahdollista suojavyöhykkeen perustamisvaiheessa, eli vanhaa nurmikasvustoa ei voi lannoittaa. - Hukkakauraa, valvattia, pujoa, pelto-ohdaketta ja muita tuulilevintäisiä rikkakasveja voidaan torjua suojavyöhykkeeltä kemiallisesti kasvinsuojeluaineen käyttörajoitusten mukaisesti. NITRAATTIASETUSTA KOSKEVAT KYSYMYKSET: - Saako auman perustaa perättäisinä vuosina samalle kasvu/peruslohkolle, jos auma sijaitsee eri vuosina eri paikassa lohkoa? - Auman saa perustaa samalle kasvu/peruslohkolle, mutta paikalle jolla auma on sijainnut, saa auman sijoittaa uudelleen kahden välivuoden jälkeen. - Onko kokonaistypen määrittelyssä mahdollista käyttää taulukkoarvoja, vai vaaditaanko aina lantaanalyysi typen määrittämisen pohjaksi? - Lähtökohta on että lannasta teetetään lanta-analyysi viiden vuoden välein. Laskettaessa lannan ravinteita voi käyttää joko lanta-analyysin tuloksia tai taulukkoarvoja. Jos varastoitavaa lantaa syntyy tilalla alle 25 m³ vuodessa, lanta-analyysiä ei tarvitse tehdä ja ravinteet lasketaan taulukkoarvojen perusteella. - - Kysymys aumaamisen määritelmästä: Jos lantaa tuodaan lohkolle keväällä, pellon pohjan/tien kantavuuden vielä ollessa riittävä, mutta varsinainen levitys tapahtuu myöhemmin, kauanko lanta saa olla pellolla odottamassa levittämistä ilman, että se määriteltäisiin lannan aumaamiseksi? - Kuivalantaa ja orgaanisia lannoitevalmisteita joiden kuiva-ainepitoisuus on alle 30 % voi säilyttää pellolla neljä viikkoa odottamassa levitystä levitysaika mukaan luettuna. - Onko voimassaoleville lanta-analyyseille olemassa siirtymäkausi, )kun tällä hetkellä voimassa olevassa analyysissä ei ole määritelty N- ja P-kokonaisarvoja uuden sopimuskauden ehtojen mukaisesti)?
- Voimassaolevaa lanta-analyysiä voi käyttää uudella ohjelmakaudella jos analyysissä on määritetty liukoinen typpi ja kokonaistyppi. Kokonaisfosforin voi tässä tapauksessa laskea taulukkoarvosta. - Saako lantaa levittää nurmelle kasvukaudella, esim. säilörehusadon korjuun jälkeen? - Lantaa voi levittää nurmelle kasvukaudella, pitää kuitenkin ottaa huomioon että kasvipeitteisenä talven yli pidettäville peltolohkoille lantaa ja orgaanista lannoitevalmistetta saa syyskuun 15. päivästä eteenpäin levittää vain sijoittamalla. TÄYDENTÄVIÄ EHTOJA KOSKEVAT KYSYMYKSET: - Jos ojien uusimisen yhteydessä piennar tuhoutuu, täytyykö se korjata/uusia, ja mihinkä siitä tarvitsee ilmoittaa? Riittääkö tilan omaan kirjanpitoon tehty merkintä todentamaan asian? - Jos pientareen kasvusto vaurioituu tai tuhoutuu on nurmi kylvettävä pientareelle heti olosuhteiden salliessa. Tästä on tehtävä merkintä tilan omaan kirjanpitoon, esim. lohkokirjanpitoon. Vastaaja: Arto Valkonen EHK:TA KOSKEVAT KYSYMYKSET: - Jos eläinten hyvinvointiehtoihin on valittu eläinten laiduntaminen, kuinka toimitaan tukiehtojen täyttämiseksi tilanteessa, jossa vasikka syntyy niin myöhään, ettei sitä voida päästää laiduntamaan kun laiduntamisvaatimuksen muk. 6 kk ikä saavutetaan ajankohdassa, jolloin laidunkausi on jo päättymässä? Voidaanko vasikka tällöin jättää pois muun ryhmän mukana laiduntamisesta? YMPÄRISTÖKORVAUSTA KOSKEVAT KYSYMYKSET: - Jos nurmi on päätetty kemiallisesti, saako lohkolle perustaa monimuotoisuusnurmen suorakylvöllä? - Mikä on uuden korvausjärjestelmän mukainen kattava tiheys kerääjäkasveille käytännössä (siementä kg/ha tms.)? - Voidaanko vanhassa järjestelmässä ympäristötuen ulkopuolella olleet pellot saada uuden korvausjärjestelmän piiriin? Vaikuttavatko vanhan tukikauden sitoumukset uuden korvauskauden ajalle (mm. fosforin tasaus, peltolohkojen saaminen tukikelpoisuuden piiriin )? Voidaan tietyissä tapauksissa. Pääsääntö on kuitenkin se, että 2004 jälkeen raivatut pellot eivät saa korvauskelpoisuutta. Kaikilta osin korvauskelpoisuutta haettaville lohkoilla on ollut kasvulohkot vuonna 2013 tai 2014 ja joka oli tukikelvotonta ympäristötuessa että luonnonhaittakorvauksessa ja 1)jolle on maksettu maatalouden ympäristötukea tai luonnonhaittakorvausta jonakin vuonna 1995 ja 2013 välillä
2)joka on ilmoitettu tukihakemuksessa jonakin vuonna vuosien 1995 ja 2004 välillä 3)joka on ilmoitettu maa- ja metsätalousministeriön hyväksymällä lomakkeella numero 175 vuonna 2004 tai 4)jota on koskenut maatalouden ympäristötuen erityistukisopimuksen 20-vuotinen maatalouden ympäristötuen erityistukisopimus Vanhan kauden sitoumukset päätetään ja uusi ohjemakausi alkaa uusilla sitoumuksilla. Ennen vuotta 2011 tehdyt erityistukisopimukset voivat jäädä voimaan, hakijan niin halutessa. Fosforin tasausjakso ei pääty, vaikka siirrytään uudelle ohjelmakaudelle. - Keitä kasvinsuojeluruiskuntestaus ja siihen kohdistuva ammattitutkintovaatimus koskevat? Kaikkia tuenhakijoita sekä ympäristökorvaukseen sitoutuneita, että myös ympäristökorvauksen ulkopuolisia viljelijöitä. - Jos varhaisperunan sadonkorjuun jälkeen lohkolle kylvetään kerääjäkasvi, kuinka sen kylvö voidaan todentaa riittävän hyvin valvontaviranomaisille? - Onko uusille sitoumusehdoille jo määritelty pysyvä aikataulu? - Sitoumusehdot on julkaistu ja ne ovat voimassa ohjelmakauden ajan. Sitoumusehdot löytää vuoden 2015 hakuoppaan sivulta 115-145 - Kuinka tarkasti tilan täytyy noudattaa (ymp.korv.sitoutuneena) 5-vuotista viljelykiertosuunnitelmaa? - Viisivuotinen viljelysuunnitelma laaditaan ensimmäisen vuoden aikana ja jätettävä kuntaan 30.4.2016 mennessä. Viljelysuunnitelma ei velvoita viljelijää vaan on suuntaa antava suunnitelma viideksi vuodeksi.
- Jos tilan viljellystä p-a:sta yli 75% on nurmella, ja muiden kasvien viljelyala on yli 30 ha, saako tila talviajan kasvipeitteisyyden korvausta? - Saa talviaikaisen kasvipeitteisyyden tuen, koska ei ole vapautettu viherryttämisetä.