N:o 2 Marraskuu 1998 November Helsinkiläinen ja meri Kestävään kehitykseen sivulta 4 Miinat Naissaaressa Maisan matkatarina sivulla 3 Syyskokous 12.11.1998 Höstmöte ks. takasivu se baksidan
2 3 Jäsenmaksut Julkaisija: Saariston ystävät ry Toimitus ja taitto: Juha Ojala Yhteydenpito: Juha Ojala Servinkuja 6 B 10, 02150 Espoo puh: (09) 4559 0077 sähköposti: juha.ojala@icon.fi moniste, Helsinki 1998 Saariston ystävän edellisessä numerossa pyysimme maksamaan kuluvan vuoden jäsenmaksun 50,- hengeltä (kannatusjäsenet 300,-) yhdistyksen tilille Leonia 800015-70421868. Valitettavan harva on muistanut hoitaa velvollisuutensa. Jollet kuulu heidän joukkoonsa, toivomme sinun käyttävän oheista tilillepanokorttia. Merkitse viestikenttään Jäsenmaksu 1998 sekä nimesi (myös muut nimet, jos maksat samalla lomakkeella useampien henkilöiden jäsenmaksut). Kiitämme etukäteen. Miinat Naissaaressa Tuli tehtyä jotain ihan merkittävää luotsasin Saariston ystävien Naissaaren retken M/S MIINALLA. Ystävistä ei ollut muita mukana kuin Annikki Poutiainen, hänen kanssaan saimme sitten kuitenkin 13 hengen retkueen kasaan. Tule sähköpostilistalle Jos sinulla on sähköpostiosoite, voit ilmoittaa sen meille: martin.lodenius@helsinki.fi, niin pystymme tiedottamaan tulevista tapahtumista yhdistyksen jäsenille tehokkaammin. Säännöllisiä uutiskirjeitä emme aio lähettää sähköpostissa, mutta silloin tällöin voi olla hyvä viestittää nopeasti ja edullisesti. Saariston ystävien hallitus 1998 Martin Lodenius, puheenjohtaja Matti Nieminen, varapuheenjohtaja Anneli Mikkonen, talous Juha Ojala, tiedotus, jäsenrekisteri Heikki Ingervo Kaisa Pajanen Juha Savander Maisa Siirala Kari Silfverberg Saariston ystävät nyt internetissä Yhdistykselle on tehty WWW-sivut, jotka näin alussa ovat aika vaatimattomat, mutta pyrimme niitä kehittämään parhaamme mukaan. Sivuilla annetaan yhteystietoja hallituksen jäsenille ja siihen sijoitetaan myös tietoja ajankohtaisista tapahtumista sekä linkkejä kiinnostaviin kohteisiin. Sivujen osoite on: http://members.theglobe.com/saaristo/ 314 328 (k), 708 5058 (t), martin.lodenius@helsinki.fi 755 6343 (k), 7312 2237 (t), matti.nieminen@ymk.hel.fi 328 1215 (k), 8870 2246 (t), anmi@ziehl-ebm.fi 4559 0077 (k/t), juha.ojala@icon.fi 757 1941, heikki.ingervo@helsinki.fi 328 1745 (k), 7312 2682 (t), kaisa.pajanen@ymk.hel.fi 728 2779 (k), juha.savander@uusimaa.reg.elisa.fi 4030 0663 (t), fax 4030 0690, maisa.siirala@vyh.fi 718 071 (k), 7312 2678 (t), kari.silfverberg@ymk.hel.fi Oli jännittävä laivamatka: mennessä vähän liikaa tuulta ja vanhat isot mainingit Pietarista WC ja reelinki olivat ahkerassa käytössä. Paluumatkan aloitimme upealla sienibrunssilla, jonka Leena B. loihti edellisen illan löydöistämme. Jännitystä oli saarellakin: pieni luontotutkijoiden joukko eksyi pois lähtiessä ja Ursula kaatui suoraan kuonolleen saaren päästä päähän kulkevalla junaradalla, jota myöten säkkipimeässä hapuilimme illalla satamaan. Satamaa ei ollut helppo havaita metsästä käsin, kun siellä ei ollut mitään valoja. Vapaaehtoinen meripelastuseura oli viritellyt jotain valaistusta aallonmurtajalle, mutta sikäläinen merenkulun vir.omainen oli käskenyt poistaa itsellään heillä ei ollut varoja valaistukseen. Emme uskaltaneet palata enää polkuja pitkin, ne olivat suht. heikosti merkittyjä ja saarella on vielä miinoja. Näimmekin joitakin puoliksi dyyneihin hautautuneena itärannalla. Varsinainen raivaamaton miina-alue on kuulema aidattu. Venäläisten tukikohtien maisemat olivat aika lohduttomia, hajoitettuja rakennuksia, hyljättyjä laitteita ja junanvaunuja, maasta nousi öljyn lemu. Sen sijaan sataman läheisyyteen on valmistunut tuliterä luontokeskus, jopa lähes luxustasoa oleva rakennus, jossa saa hyvää ruokaa ja kahvia yllätysviinerin (= makkara!) kera. Joku petipaikkakin keskuksessa on ja erinomainen sauna ei suinkaan rannalla, vaan metsässä talon takana. Meistä pidettiin erinomaista huolta: kun yritin tavoittaa Kaisan tuttavaa ministeriöstä (laitoin lopulta faxin), alettiin sieltä soitella minulle päin. Maret(?) oli lomalla, mutta peräti ministeriön korkea osastopäällikkö Juri Kaljumäe soitti ja pani puiston johtajan asialle. Tiit Koit soitteli sitten pitkin matkaa minun ja kippari Pekan kännyyn ja varmisti, että kaikki on kunnossa, kun hän ei pysty tulemaan meitä vastaan. Tapasin hänen poikansa saarella ja kiittelin puolestamme. Lisäksi sain Viitasalon Ilkalta hyviä vihjeitä (oli Tallinnassa, kun valmistelin retkeä, ja menimme ristiin merellä. Ilkka palasi sieltä Helsinkiin samaan aikaan, kun me puuskutimme Tallinnaan. Tuli isolla laivalla, kun katamaraani ei kulkenut tuulen takia). Olimme kuulemma ensimmäinen 1/2-virallinen retkua Suomesta yleisölle juuri avattuun saareen ja luontokeskukseen. Reissu oli mahtava, vahinko ja harmi ovat puhtaasti teidän, jotka ette olleet mukana. Maisa Siirala
4 5 P aikallisagenda 21 on kestävän kehityksen toimintaohjelma ensi vuosisadalle. YK:n vuoden 1992 Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi haastoi kaikki maailman kaupungit ja kunnat laatimaan kestävän kehityksen toimintaohjelmaa. Rion sopimuksesta lähtien paikallisagendatyön on käynnistänyt jo yli 1 600 eurooppalaista kuntaa ja kaupunkia, Helsinki niiden joukossa. Syksyllä 1997 asetettiin Helsingin paikallisagendatyölle ylipormestarin johtama johtoryhmä, joka hyväksyi joulukuussa työohjelmaluonnoksen vuodelle 1998. Työohjelman mukaisesti perustettiin helmikuussa 1998 pieni koordinointielin eli Paikallisagendaprojekti Ympäristökeskuksen yhteyteen. Prologi Suurin huolenaiheemme on, että lyhytnäköisen taloudellisen ajattelun ja globaalin kilpailun perustelemana on Helsinki Itämeren uhkea, urbaani tytär joutumassa tilanteeseen, jossa sen kauneimpia suloja myydään ensimmäiselle tarjoajalle. Joidenkin nykyisten suunnitelmien ja ajattelemattoman rantojen käytön seurauksena olemme menettämässä merellisen Helsingin todellisia potentiaaleja! Sen sijaan rantojemme runsaudesta ja erityisluonteesta johtuen Helsinki voisi profiloitua pieniä kustannuksia vaativin toimenpitein jokaista kaupunkilaista palvelevaksi merikaupungiksi. Erilaisuus, oman historian ja luonnon kunnioittaminen sekä määrätietoiset ympäristönsuojeluinvestoinnit ovat pitkällä tähtäimellä parhaat menestystekijät. Kestävän kehityksen haasteet pähkinänkuoressa: I haaste: Pelastetaan Itämeri Ensimmäinen haaste on rantaluonnon ja Itämeren, maailman saastuneimman meren tilan nopea parantaminen. Tulosten aikaansaaminen edellyttää isoja, rohkeita päätöksiä sekä uutta näkemystä siitä mikä on kannattavaa. Alusten koko on saatava pienenemään, eikä niiden ehdoilla tule enää muokata herkkää, luonnon arvoiltaan ja kulttuuriltaan ainutlaatuista lähisaaristoamme. Jos ympäristökustannukset sisällytetään laivojen toimintaan, vähenee lähes ilmainen matkustelu ja siitä aiheutuva liikenne. Alusten öljypäästöt on saatava kuriin ja veneilyn jätehuolto on järjestettävä uudelleen! II haaste: Kehitetään rantakulttuuria Agenda 21: Helsinkiläinen ja meri Merellisen Helsingin kestävään kehitykseen ideoita, haasteita ja toimenpiteitä Toinen haaste on kehittää Helsinkiin urbaani rantaympäristö, jolla vuodenajoista, säistä, kellonajoista, varallisuudesta ja varusteista riippumatta voisimme kaikki halutessamme kokea vuoropuhelun meren kanssa. Tämä edellyttää uudenlaista näkemystä rantojemme luonteesta ja potentiaaleista, rantakulttuurimme kehittämistavoitteista sekä niille suunnitellusta toiminnasta. Rannasta nauttiminen edellyttää mahdollisuutta omaan rauhaan myös suurkaupungin rannoilla. Lisäksi rantojen ja vesialueiden käyttöä ja käyttäjiä on ohjattava uusin opastein ja jopa säännöin paremmin eri käyttäjäryhmät sekä luonnon kestokyvyn huomioivaan kulttuuriin, sillä olemme vasta rantojemme käytön opetteluvaiheessa. Tämän hetken tosiasia on, että vuoropuhelua meren ja maan välillä ei osata suunnitella eikä rakentaa! III haaste: Otetaan aikalisä rantojen rakentamiseen Kolmas haaste on saattaa Helsingin rantoja ja saaria koskevat suunnitelmat uudelleenvalmisteltaviksi ja ottaa aikalisä rakennushankkeiden käynnistämiseen. Nyt rantojen rakentaminen etenee liian nopeasti yksipuolisen kannattavuusarvioinnin ja sektoroituneen suunnittelun tulosten pohjalta. Uusissa rakentamisalueissa, mm. Munkkisaaren rannassa, on kysymys nykyisten asukkaiden tärkeiden lähivirkistysalueiden ottamisesta rakentamisen kohteeksi. Lisäksi kohde on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen, vapaa suurkaupungin ranta-alue, jonka merkittävin potentiaali on edustavan kaupunkipuiston rakentaminen Suomen tiheimmin asutulle alueelle (jossa virkistysalueiden tarve on ilmeinen). Lisäksi nykyisten rantojen ja saarien kehittämissuunnitelmien luonne, mm. saariston osayleiskaavassa, ei vastaa rantojemme todellista potentiaalia, vaan etsii ihanteitaan Keski- ja Etelä-Euroopan täysin toisenlaisesta ranta- ja kaupunkikulttuurista, yhdessä mielessä jo pilatuilta rannoilta. Asemakaavoissa rantojen kehittämissuunnitelmat ovat yleisesti liian elitistisiä, jollekin muulle kohderyhmälle kuin asukkaalle suunnattuja. Jos nykyiset suunnitelmat toteutuvat, menetetään sekä ainutlaatuisia luonnonarvoja, että ainutlaatuiset merellisen kaupunkikulttuurin potentiaalit, että todellinen valttikortti globalisoituvien kaupunkien välisessä kilpailussa. Aikalisän aikana olisi reviirirajat rikottava ja opittava uuteen suunnittelukulttuuriin, jonka seurauksena tulosvastuu toteutuu myös kokonaisuuden, luonnon ja asukkaan kannalta positiivisena. IV haaste: Saaristo kaikkien asukkaiden käyttöön Neljäntenä haasteena on parantaa kaikkien asukkaiden mahdollisuuksia käyttää saaristoa ja rantoja. Tämän tavoitteen toteuttamisen voidaan aloittaa käynnistämällä ennakkoluuloton ja uutta kaupunkirantakulttuuria etsivä rantakokonaisuuden kehittämisprojekti, merellisen keskuspuiston rakentaminen. Siihen hyvin soveltuva alue on Vartiokylänlahden ja Porvarinlahden muodostama historiallinen kokonaisuus. Lisäksi Itä-Helsingissä kaupunkilaisilla on nykyisin huono kontakti mereen ja aivan lähellä sijaitsevaan,
6 7 Piirrokset: Erkki Kalkkinen erinomaiseen saaristoon, joka on pitkälti säästynyt mahdollisuuksia kaventavalta rakentamiselta. Merellisen Helsingin toimenpidesalkku Loppuraportin liitteessä on tarkemmin kuvattu eri toimenpiteiden perusteluja ja annettu yksityiskohtaisempia ohjeita niiden toteuttamiseksi. 1. Lisätään kaiken tasoiseen koulutukseen luonnon arvostuksen ja kunnioituksen opetusta. Pidetään kouluissa eri vuodenaikoina rantapäiviä. 2. Rahoitetaan (Helsingin kaupunki!) Helsingin merellistä historiaa käsittelevä väitöskirja. 3. Otetaan yleiskaava 2002:ssa rantojen kaavoitus uudelleenkäsittelyyn ja analysoidaan erilaisten kehittämisvaihtoehtojen hyödyt ja haitat kaupunkikokonaisuuden sekä nykyisten ja tulevien asukkaiden kannalta. 4. Rauhoitetaan luonnonmukaiset kivirannat ja muotoillaan jo täytetyt rannat uudelleen sen jälkeen, kun on tehty vesitilojen, selkien ja lahtien kartoitus ja maisema-analyysi. 5. Järjestetään rantojen suunnittelusta ja rakentamisesta vastaaville suunnittelijoille, rakennuttajille, rakentajille ja päätöksentekijöille koulutusta luonnontietoudesta, rantojen ekologisista prosesseista sekä meren, horisontin ja rantaviivan erityisluonteesta meillä Helsingissä. Erityisesti kurssitus suunnataan KSV:lle ja Ympäristökeskukselle. 6. Laaditaan rantatypologia, jonka perusteella määritellään niiden luonne, suojelu- ja muutostoimenpiteet, suunnitteluohjeet sekä hoito ja käyttö eri vuodenaikoina. Lisäksi kartoitetaan tämän hetken rantojen käyttötilanne (toiminta, intensiteetti, ympäristön laatu ja kulutuskestävyys, hyödyntämätön potentiaali jne.), jonka jälkeen identifioidaan ne rannat, jotka olisivat massakäyttöön sopivia. 7. Inventoidaan nykyisten rantakaistaleiden leveyden tarkoituksenmukaisuus kevyen liikenteen ja muun sinne suuntautuvan toiminnan näkökulmista ja ryhdytään toimenpiteisiin liian kapeiden rantakaistojen leventämiseksi. 8. Laaditaan eri saarille ja rannoille esille laitettavat järjestyssäännöt niiden historiallisen, käyttäjiin liittyvän ja ympäristöllisen luonteen mukaan. Järjestyssäännöissä määriteltäisiin mm. äänentoistolaitteista vapaita saaria (esim. Pihlajasaari!) ja rantoja (kuten koiravapaitakin jo nyt on olemassa). 9. Kehitetään ja lisätään välineitä rannalla oleiluun: tuulensuojia, WC-koppeja, roskiksia, vaatekaappeja, keittokatoksia, kahviloita jne. 10. Käynnistetään rantojen ja merialueen talvisen virkistyskäytön suunnittelu (luistinradat ja -reitit, kahvilat, jään kestävyysinformaatio jne.) ja rakentaminen. Ulotetaan katkeamattomat reitit myös mantereen puistoihin. 11. Rakennetaan lisää sopivia luontoretkipolkuja mantereelle ja saariin. Järjestetään niillä opastettuja luontoontutustumisretkiä. Jaetaan innostavia esitteitä. 12. Kaistoitetaan vesiliikenne eri tasoisille veneille ja laivoille eli osoitetaan pien- ja suurveneille omat reitit. 13. Laitetaan kaikki lähivedet nopeusrajoituksen piiriin: venesatamien kohdalle 5 km nopeusrajoitus, muualle 10 km. 14. Osoitetaan verkkokalastukselle kalastuspaikat ja tehdään näistä kohteista jaettava kartta muille vesialueiden käyttäjille. 15. Kielletään vesiskootterit, kuten Tanskassa ja Ruotsissa, ja perustetaan niille oma keinorata kuten Keimolan autorata. 16. Perustetaan kanoottien ja veneiden vuokrauspisteitä kaupungin eri laidoille ja tuotetaan selkeä reittikartta melojille ja soutajille kohde- ja näköalapaikkaselvityksineen eli laaditaan lähivesien ja rantaalueiden melonta- ja souteluopas. 17. Rakennetaan melojien ja soutelijoiden tukikohtiin ja välietappikohteisiin varustus rantautumista varten (esim. matalat ponttoonilaiturit + pelastusrekvisiittaa). 18. Tehdään veneilijöille osoitettujen parkkipaikkojen (15 min) kartoitus ja toteutetaan ne. Annetaan veneilijöille lastausta ja purkamista varten auton ikkunaan parkkeeraukseen oikeuttava lappu, jonka saa kaupungin ulkoiluvirastosta tai veneseuroista. 19. Käynnistetään venekerhojen ja kaupungin yhteisen jätehuoltosuunnitelman tekeminen. 20. Luovutaan Kustaanmiekan leventämisestä ja edellytetään nykyistä pienempiä aluksia sen ohi liikennöimiseen. 21. Perustetaan satamamaksujärjestelmä, joka tekee jätehuollosta ja päästöjen suodattamisesta kannattavaa. 22. Kysytään neuvoa Tukholman kaupungin viranomaisilta: Kuinka te saitte vedet puhtaiksi ja uintikelpoisiksi? 23. Rajoitetaan autoliikennettä rantateillä (mm. ajallisia rajoituksia viikonloppuisin) ja poistetaan autokisat Sörnäisten rantatieltä. 24. Kehitetään vesijoukkoliikennettä edulliseen, mutta omaleimaiseen suuntaan: esim. HKL:n kortilla matkustaminen ja hienot alukset (kunnostetaan Suomenlinnan lautta!!). 25. Kehitetään ja luodaan edellytyksiä elämyksellisille saaristoonpääsypalveluille kuten vuokrasoutajille ja Suomenlahden keskelle suuntautuville kanoottiretkille. 26. Käynnistetään uusi, puolueeton asiantuntijaselvitys suursataman tarpeesta ja sijoituspaikan vaihtoehdoista Etelä-Suomessa. Lausunnot Yhdistys on lähettänyt lausunnon kaupungin virastoille, joissa vastustetaan Vuosaaren Uutelassa sijatsevan Niemenapajan rakennusten purkamista. Vaihtoehtoina voisivat tulla kyseeseen vuokraaminen ammattikalastajan asunnoksi tai järjestöjen käyttöön. Vuokraaminen ei saisi olennaisesti kaventaa alueen käyttöä virkistykseen. Yhdistys on useiden muiden järjestöjen kanssa hyväksynyt aloitteen, jossa toivotaan tehokkaita toimenpiteitä vesiskootteriliikenteen rajoittamiseksi.
Saariston ystävät ry Kutsu yhdistyksen syyskokoukseen torstaina 12.11. klo 17.30 Pauligin huvilassa, Mechelininkatu 26 1) Avataan kokous, todetaan sen päätösvaltaisuus ja valitaan kokousvirkailijat 2) Vahvistetaan yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 1999 3) Päätetään jäsenmaksujen suuruudesta sekä vahvistetaan talousarvio vuodelle 1999 4) Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä sekä valitaan puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet 5) Valitaan kaksi varsinaista ja kaksi varatilintarkastajaa 6) Käsitellään muita mahdollisesti esille tulevia asioita 7) Päätetään kokous Kutsu keskustelutilaisuuteen, alkaen klo 18.00 samassa paikassa: Helsinkiläinen ja meri Agenda 21 -teemaryhmän puheenjohtaja Mariitta Vuorenpää alustaa, kommenttipuheenvuoroja pyydetty kaupunkisuunnitteluvirastolta ja ympäristökeskukselta. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Skärgårdens vänner rf Kallelse till föreningens höstmöte torsdagen 12.11. kl 17.30 i Pauligs villa, Mechelinsgatan 26 1) Mötet öppnas, beslutsförheten konstateras, mötesfunktionärer väljs 2) Föreningens verksamhetsplan för år 1999 godkänns 3) Beslutes om medlemsavgifternas storlek och fastställs budgeten för år 1999 4) Beslutes om antalet medlemmar i styrelsen och väljs ordförande och övriga medlemmar av styrelsen 5) Väljs två ordinarie revisorer och två suppleanter 6) Handläggs eventuella övriga ärenden 7) Mötet avslutas Kallelse till diskussion, med början kl. 18.00 på samma plats: Helsingforsaren och havet Ordföranden för Agenda 21 -temagruppen Mariitta Vuorenpää inleder, kommentarer från stadsplaneringskontoret och miljöcentralen. Kaffeservering. Välkomna!