Virkaanastujaiset Professorsinstallation Helsingin yliopiston kanslerilla on kunnia kutsua Teidät kuulemaan yliopiston uusia professoreita ja juhlimaan syyslukukauden päättymistä yliopiston päärakennukseen Aleksanterinkatu 5 keskiviikkona 22.11.2006 klo 14.00 18.00 Kanslern för Helsingfors universitet har äran inbjuda Er att lyssna på universitetets nya professorer och fira höstterminens avslutning i universitetets huvudbyggnad vid Alexandersgatan 5 onsdagen den 22 november 2006 kl. 14.00 18.00
Ohjelma Program Virkaanastujaisluennot Installationsföreläsningar Ennen luentoa tiedekunnan dekaani / varadekaani esittelee virkaanastuvan professorin. Luentojen välissä on lyhyt tauko, jolloin kuulijat voivat vaihtaa saleja. Innan föreläsningen börjar presenteras installanden av fakultetens dekanus / prodekanus. Mellan föreläsningarna hålls en kort paus, varvid åhörarna kan byta sal. Pieni juhlasali (uusi puoli, 4. krs) Lilla festsalen (nya sidan, 4 vån) 14.15 Soveltavan neurologian professori Timo Erkinjuntti: Aivoterveys - haasteena muisti ja tiedonkäsittely / Dekaani Matti Tikkanen 14.45 Yleislääketieteen ja avoterveydenhuollon professori Kaisu Pitkälä: Yhteisöllisyys, ihmiskeskeisyys ja hoidon jatkuvuus - yleislääkärin työkalut / Dekaani Matti Tikkanen 15.15 Molekulaarisen syöpälääketieteen professori Marikki Laiho: Syövän synty ja solujen suojakeinot / Dekaani Matti Tikkanen Sali 5 (uusi puoli, 3. krs) Sal 5 (nya sidan, 3 vån) 14.15 Ympäristöntutkimuksen professori Lauri Arvola: Ympäristötutkimuksen monet haasteet / Dekaani Jari Niemelä 14.45 Lääkekemian professori Jari Yli-Kauhaluoma: Lääkekemia / Dekaani Raimo Hiltunen Sali 6 (uusi puoli, 3. krs) Sal 6 (nya sidan, 3 vån) 14.15 Professor i etniska relationer vid Svenska social- och kommunalhögskolan Peter A. Kraus: The Politics of Diversity in Europe / Rehtori Henrik Hägglund 14.45 Kaupunkisosiologian professori Matti Kortteinen: Miten sosiologia onnistuu vastaamaan ajankohtaisen kaupunkikehityksen haasteeseen? / Dekaani Hannu Niemi 15.15 Kauppaoikeuden professori Rainer Oesch: Teknologinen kilpailuetu ja yrityksen aineettomat oikeudet / Dekaani Jukka Kekkonen Sali 12 (uusi puoli, 3. krs) Sal 12 (nya sidan, 3 vån) 14.15 Professor i pedagogik Gunilla Holm: Academic service-learning: en interkulturell utmaning för universitetsstuderande / Prodekanus Patrik Scheinin 14.45 Etelä-Aasian tutkimuksen ja indoeuropeistiikan professori Klaus Karttunen: Vuosituhantiset traditiot ja modernit haasteet: Etelä-Aasian kulttuurin tarkastelua / Dekaani Aili Nenola
Ohjelma Program Virkaanastujaiset juhlasalissa klo klo 16.00 Installation i i solennitetssalen kl. kl. 16.00 Virkaanastujaiskulkue juhlasaliin (Kansleri, rehtorit, hallintojohtaja, dekaanit ja virkaanastuvat professorit) Procession in i solennitetssalen (Kansler, rektorerna, förvaltningsdirektören, dekanerna och installandi) Helsinki Brass Quintet G.F. Händel: Leevi Madetoja: Allegro Barcarola Kansleri Kari Raivion puhe Tal av kansler Kari Raivio Virkaanastujaisluento Installationsföreläsning Kreikan kielen ja kirjallisuuden professori Mika Kajava: Demokratia ja uskonto antiikin Ateenassa Kansleri luovuttaa nimittämiskirjat virkaanastuville Kanslern överlämnar utnämningsbreven till installandi Helsinki Brass Quintet Timo Forsström: Trad: Majakkasaari Taivas on sininen ja valkoinen Juhlan jälkeen tarjoilua opettajien lehtisalissa Efter den festliga installationen serveras förfriskningar i lärarnas tidningssal
Professori J. Fr. Wallenius (1821): Mutta milloin tahansa joku esiintyy, olkoonpa sitten vaikka yksi ainoa, jolla on tosi halu ja tosi taipumus, tulee hänen olla käytettävissä ja voida oppilailleen pohjia myöten paljastaa tiedon syvyys. Ja vielä enemmän: hänen ei vain itse tule olla sellainen, vaan hänen tulee jättää jälkeensä sellaisia, jotka hänen poismennessään voivat astua hänen paikalleen. Men närhelst, vore det ock blott en enda sådan, med sann håg och sann fallenhet infinner sig, bör han vara åtkomlig och för sin elev kunna intill bottnen blotta kunskapsdjupet. Och än mer: han bör ej blott själv vara sådan, utan även efterlämna dem som vid hans bortgång må kunna intaga hans ställe. Ivar A. Heikel: Helsingfors Universitet 1640-1940
Tervetuloa virkaanastujaisiin Välkomna till installationen Jopa ilman korkeampaa matematiikkaa voi päätyä ajatukseen, että yliopiston opetus on sitä laadukkaampaa ja opiskelijan henkilökohtaiset tarpeet huomioon ottavampaa, mitä enemmän opetushenkilökuntaa on opiskelijaa kohti. Vuosina 1991-2004 Suomen yliopistojen opiskelijamäärä lisääntyi 51 %, maisterin tutkintojen määrä 50 % ja tohtorin tutkintojen määrä 167 %, mutta opettajien määrä vain 2 %. Kun budjettirahoitus kuitenkin kasvoi 58 %, voi kysyä, miksi yliopistot eivät sitten palkanneet lisää opettajia. Selitys on siinä, että suuri osa rahoituksen kasvusta meni lisääntyneisiin tilavuokriin ja laajentuneen tutkimustoiminnan infrastruktuuriin, jota ulkopuolinen rahoitus ei kata. Suomessa olemme tuudittautuneet uskoon, että maamme panostus tutkimus- ja kehitystoimintaan on maailman huippuluokkaa suhteessa BKT:een. Niin se onkin, mutta pääansio lankeaa yrityksille, eikä valtion rahoitusosuus ole muita maita suurempi. Tuore OECD:n raportti kertoo karua kieltä panostuksista korkea-asteen koulutukseen, kun ne lasketaan opiskelijaa kohti ostovoimalla korjattuna. Suomi (12 047 $) yltää niukin naukin OECD-maiden keskiarvoon (11 254 $), joka on korkeampi kuin EU-maiden keskiarvo (9 872 $) mutta alle puolet USA:n panostuksesta (24 074 $/opiskelija). Euroopan Unioni on viime aikoina ollut huolissaan maanosamme yliopistojen tasosta ja kilpailukyvystä suhteessa lähinnä amerikkalaisiin. Lääkkeeksi on ehdotettu mm. korkeakoululaitoksen rahoituksen lisäämistä vähintään 2.0 %:iin BKT:sta, mutta kun tavoite 3.0 %:n BKT-osuudesta tutkimus- ja kehitystyöhön on karkaamassa ulommas, tuskin uusi koulutustavoite kokee sen parempaa kohtaloa. Yksi asia on kuitenkin tapahtumassa riippumatta viranomaisten päätöksistä, nimittäin ikäluokkien merkittävä pieneneminen. Samalla tietenkin yliopistojen sisäänottojen tulee vähentyä. Tämä tarjoaa mahdollisuuden parantaa opettaja/opiskelija-suhdetta ilman lisärahaa, jos vain budjetit pidetään ainakin entisellään. Nyt virkaansa astuvat uudet professorimme joutuvat siis ainakin aluksi melkoisiin paineisiin opetuksen saralla. Opetus on kuitenkin yliopistomme toinen päätehtävä, ja tulisieluisten tutkijoidenkin tulisi muistaa, että vastuu uusien tutkijapolvien kasvattamisesta ja alan jatkuvuudesta on yhtä lailla kannettava. Toivotan uudet professorimme tervetulleiksi akateemiseen yhteisöömme. Samalla toivotan sen yhteisön ystävät ja suosijat tervetulleiksi kuulemaan virkaanastujaisesitelmiä ja osallistumaan niihin liittyviin juhlallisuuksiin. Jag önskar universitetssamhället och universitetets vänner hjärtlig välkomna till installationsfestligheterna och efteråt till mottagningen i lärarnas tidningssal. Kansleri Kansler Kari Raivio
Mika Kajava on syntynyt Kuopiossa 31.5.1959 ja tullut ylioppilaaksi Tampereen klassillisesta lyseosta 1978. Hän suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon vuonna 1983, lisensiaatin tutkinnon 1986 sekä filosofian tohtorin tutkinnon Helsingin yliopistossa 1995. Kajava nimitettiin klassillisen filologian dosentiksi Helsingin yliopistoon vuonna 1995. Kajava on toiminut useissa eri viroissa mm. Helsingin yliopistossa sekä tutkijana Suomen Akatemiassa ja Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumissa. Hän oli nimitettynä Turun yliopiston antiikin kielten ja kulttuurin professorin virkaan 2002-2005. Vuosina 2003-2006 Kajava toimi Suomen Rooman-instituutin johtajana. Hänellä on useita tieteellisiä asiantuntija- ja luottamustehtäviä sekä Suomessa että ulkomailla. Kajavan tutkimuskohteina ovat olleet mm. antiikin henkilönimijärjestelmät, monet kreikkalais-roomalaisen kulttuuri- ja sosiaalihistorian ilmiöt sekä uskonnot. Viime vuosina hän on tutkinut kreikkalaisen idän ja roomalaisen lännen välisiä kulttuurisia ja muita suhteita sekä kreikkalaisia oraakkeli-instituutioita. Antiikintuntemuksen alalta Kajavalle on kertynyt pitkälle toista sataa tieteellistä julkaisua. Helsingin yliopiston kansleri nimitti professori, filosofian tohtori Mika Kajavan Kreikan kielen ja kirjallisuuden professorin virkaan 1.5.2005 lukien. Timo Erkinjuntti on syntynyt Helsingissä vuonna 1951. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Apollon yhteiskoulusta vuonna 1970. Timo Erkinjuntti on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1977 sekä lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi vuonna 1998. Hänet on nimitetty Helsingin yliopiston kokeellisen neurologian dosentiksi v. 1988 ja kliinisen neurologian dosentiksi v. 1994. Timo Erkinjuntti on suorittanut erikoislääkärin tutkinnot yleislääketieteessä v. 1982 ja neurologiassa v. 1985 sekä Kanadan MMCE-tutkinnon v. 1990. Timo Erkinjuntti on työskennellyt Helsingin yliopistollisen keskussairaalan neurologian klinikalla vuodesta 1980 alkaen eri tehtävissä ja vuodesta 2006 lähtien osastonylilääkärinä. Hän on toiminut Suomen Akatemian tutkijana v. 1985-1990. Erkinjuntti on toiminut tutkijana University of Western Ontariossa, Kanadassa v. 1991-1992, vierailevana professorina Johan Wolfgang Goethe Universityssä Frankfurt am Mainissa, Saksassa v. 2000-2001 sekä Institute for Ageing and Healthissa Univeristy of Newcastlessa, Englannissa v. 2002-2006. Timo Erkinjuntin tutkimuskohteina ovat muistin ja tiedonkäsittelyn ongelmat, erityisesti liittyneenä aivoverenkiertosairauksiin ja Alzheimerin tautiin. Tutkimusteemat ovat liittyneet muistisairauksien esiintyvyyteen, vaaratekijöihin, taudinmääritykseen, aivojen kuvantamiseen, kognition testaamiseen ja neuropatologiaan. Tutkimuskokonaisuuksia ovat mm. vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä, aivohalvauksen jälkeiset kognition ja psyyken muutokset sekä aivojen valkean aineen sairaudet. Timo Erkinjuntti on osallistunut osaamisalueensa kansainväliseen käsitteiden, ohjeistuksen sekä lääkehoidon kehittämiseen. Helsingin yliopiston kansleri nimitti kutsusta dosentti, lääketieteen ja kirurgian tohtori Timo Juha Erkinjuntin soveltavan neurologian professorin osaaikaiseen määräajaksi täytettävään virkaan ajaksi 1.3.2006 28.2.2011.
Kaisu Pitkälä on syntynyt Haapavedellä 30.4.1956 ja tullut ylioppilaaksi Töölön yhteiskoulusta 1976. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta 1983 ja suoritti erikoislääkärin tutkinnon geriatriasta 1996, yleislääketieteestä 1997 ja sisätaudeista 1999. Hän väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1991 ja hänet nimitettiin geriatrian dosentiksi Helsingin yliopistoon 2003. Pitkälä on toiminut lääkärinä Kirkkonummen-Siuntion terveyskeskuksissa 1984-1990 ja Sörnäisten alueen omalääkärinä 1990-1993. Hän toimi lääkärinä Helsingin kaupunginsairaaloissa ja HYKS Meilahden sairaalassa v. 1993-1999. Pitkälä työskenteli Helsingin yliopiston sisätautien apulaisopettajana v. 1997-1999, jolloin hän osallistui aktiivisesti myös kliinisen opetuksen kehittämiseen. V. 2000-2002 hän toimi päätoimisena tutkijana Helsingin yliopistossa geriatrian yksikössä ja 2002-2006 Vanhustyön keskusliiton Geriatrisen kuntoutushankkeen tutkimusjohtajana. Pitkälän tutkimustyö on käsitellyt ikääntyneiden kuntoutusta, vanhuksen sekavuusoireyhtymää, erilaisten kliinisten hoitomallien vaikuttavuutta, lääkkeiden käyttöä, elämän loppuvaiheen hoitotoiveita sekä ennustetekijöitä vanhusväestössä. Pitkälä on tutkinut myös lääkäreiden koulutusta ja lääkäriksi kasvamista. Pitkälä tutkmusryhmineen kehitti v. 2002-2006 kaksi uutta kustannusvaikuttavaa kuntoutusmallia vanhuksille. Pitkälä on julkaissut tutkimusalaltaan yli 100 vertaisarvioinnin läpikäynyttä tieteellistä artikkelia, yli sata katsausartikkelia sekä 16 kirjaa. Helsingin yliopiston kansleri nimitti kutsusta dosentti, lääketieteen ja kirurgian tohtori Kaisu Pitkälän yleislääketieteen ja avoterveydenhuollon professorin määräajaksi täytettävään virkaan ajaksi 1.3.2006-28.2.2011. Lauri Arvola on syntynyt Helsingissä vuonna 1953 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Munkkivuoren yhteiskoulusta v. 1972, jolloin hän myös aloitti opinnot Helsingin yliopistossa. Arvola suoritti filosofian maisterin tutkinnon v. 1981, filosofian lisensiaatin tutkinnon v. 1983 ja väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopiston matemaattisluonnontieteellisessä tiedekunnassa v. 1986 pääaineenaan kasvitiede. Hydrobiologian dosentiksi Arvola nimitettiin Helsingin yliopistoon v. 1991. Hän on myös Oulun ja Jyväskylän yliopistojen dosentti, joissa hän työskenteli 1990-luvun alussa. Valtaosan tutkimus- ja opetustyöstään Arvola on tehnyt Helsingin yliopiston Lammin biologisella asemalla, jossa hän aloitti projektitutkijana v. 1979. Vuodesta 1994 alkaen hän on työskennellyt Lammin biologisen aseman johtajana. Hän on tutkinut mm. vesistöjen eliöyhteisöjen rakennetta ja toimintaa, maa- ja metsätalouden aiheuttamaa ravinnekuormitusta, vesistöjen merkitystä kasvihuonekaasujen tuotannossa sekä ilmaston vaihtelun ja muutoksen vaikutusta vesistöihin. Arvola on osallistunut useisiin kansainvälisiin tutkimushankkeisiin ja on paraikaa mukana mm. pohjoismaisessa Globaalimuutoksen huippututkimusverkostossa. Uransa aikana hän on työskennellyt myös Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Helsingin yliopiston kansleri nimitti dosentti, filosofian tohtori Lauri Arvolan ympäristöntutkimuksen professorin määräajaksi täytettävään virkaan ajaksi 1.4.2006-31.7.2009.
Jari Yli-Kauhaluoma on syntynyt Karviassa 3.3.1966 ja tullut ylioppilaaksi Honkajoen lukiosta vuonna 1985. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1991, proviisoriksi 1992 ja väitteli filosofian tohtoriksi kemian alalta vuonna 1997. Vuodesta 2000 hän työskenteli johtavana tutkijana Viikin lääkkeenkeksimisteknologian keskuksessa (DDTC) ja vuonna 2001 hänet nimitettiin farmaseuttisen kemian dosentiksi Helsingin yliopistoon. Yli-Kauhaluoma on hoitanut Helsingin yliopiston lääkekemian professorin virkaa 1.1.2004 alkaen. Samanaikaisesti hän on toiminut osa-aikaisena johtavana tutkijana Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa. Yli- Kauhaluomalla on kansainvälistä tutkijakokemusta Yhdysvalloista, The Scripps Research Institutesta vuosilta 1992-1995 ja Massachusetts Institute of Technologystä vuosilta 1997-1998. Yli-Kauhaluoma aloitti tutkimuksensa bio-orgaanisen kemian, orgaanisen syntetiikan ja katalyyttisten vasta-aineiden parissa. Tällä hetkellä Yli-Kauhaluoman tutkimusryhmän mielenkiinnon kohteina ovat proteiinikinaaseihin vaikuttavien yhdisteiden valmistaminen; lääkeaineita metaboloivien entsyymien stereokemia; retinaalin ja retinolihapon johdannaisten valmistaminen näköfysiologisiin ja kehitysbiologisiin tutkimuksiin; luonnosta ja erityisesti koivun (Betula sp.) kuoresta saatavien raaka-aineiden hyödyntäminen lääkeaineiden ja muiden biologisesti aktiivisten yhdisteiden valmistamisessa sekä lääkkeenkeksimisen uudet synteesitekniikat. Yli-Kauhaluomalle on myönnetty VTT:n tutkijapalkinto 1998 ja Yliopiston farmasiakunnan vuoden 2003 opettajapalkinto. Helsingin yliopiston kansleri nimitti dosentti, filosofian tohtori Jari Tapani Yli-Kauhaluoman lääkekemian professorin määräajaksi täytettävään virkaan ajaksi 1.5.2006-30.4.2011. Peter A. Kraus was born on 9 October 1960 in Barcelona, Spain, and graduated from high schlool (Peutinger-Gymnasium Augsburg) in Germany in 1979. He graduated with a master's degree in sociology (Diplom-Soziologe) from the Department of Sociology at the University of Bielefeld in 1988. While working as a teaching and research assistant at the Department of Social Sciences at the University of Mannheim, he received his doctorate in political science (1994, with distinction) from the University of Frankfurt with a thesis on the role of peripheral nationalisms in the Spanish transition to democracy. In 1995, he joined the Department of Social Sciences at Humboldt-University in Berlin as an assistant professor of political science. At Humboldt, he finished his habilitation thesis on the European public sphere and language policy in 2003 (private docent). During his Humboldt period, he has been a Theodor Heuss Lecturer at the New School for Social Research in New York (1999), a John F. Kennedy Memorial Fellow at the Center for European Studies at Harvard University (2000-01) and a Senior Research Fellow at the Socal Science Research Center Berlin (2004). He has also been acting chair of political science at Humboldt (2002-03) and acting chair of political sociology at the University of Frankfurt (2004-06). In his research and teaching, Kraus has focused on political sociology, democratic theory, European integration and European politics, as well as on ethnic relations, nationalism and citizenship. He has published extensively and in several languages in these thematic areas. He has been actively involved in different trans-european and trans-atlantic research networks and received several fellowships and awards for his scholarly work. The Chancellor of the University of Helsinki has appointed Doctor of Philosophy Peter A. Kraus as Professor of Ethnic Relations at the Swedish School of Social Science from 1 May 2006 to 30 April 2011.
Rainer Oesch. on valmistunut ylioppilaaksi Kangasalan yhteiskoulusta. Oikeustieteen kandidaatiksi hän on tullut 1974 Helsingin yliopistossa, oikeustieteen lisensiaatiksi 1977 ja oikeustieteen tohtoriksi 1993. Varatuomarin arvon hän sai 1981. Hänet on nimitetty kauppaoikeuden dosentiksi Tampereen yliopistoon 1996 ja immateriaalioikeuden dosentiksi Helsingin yliopistoon 1997. Hän on ollut vierailevana tutkijana alansa tutkimuslaitoksissa kuten Max Planck Institute for Intellectual Property, Competition and Tax Law -laitoksessa (München). Teknologian siirtoa ja immateriaalioikeuksia hän on tutkinut Tokion yliopistossa ja Zürichin Teknisessä korkeakoulussa (Eidgenössische Technische Hochschule). Suomen Akatemian tutkimusprojektin nimeltä Immateriaalioikeuksien lisensiointi, suojan toteuttaminen ja maksukyvyttömyys johtajana ja tutkijana hän toimi 2002-2004. Hän on toiminut opettajana ja tutkijana Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa sekä hoitanut kauppaoikeuden professorin virkaa Svenska Handelshögskolanissa Helsingissä 2000-2001. Tutkimustoiminnassaan Oesch on keskittynyt immateriaalioikeuksiin. Väitöskirjatyö oli tekijänoikeudesta, oikeudesta valokuvaan. Hän on ollut tekijänä tavaramerkkiä, patenttia ja mallioikeutta koskeneissa teoksissa sekä myös kansainvälisen teoksen Copyright and Photographs tekijä. Hän on julkaissut töitä tekijänoikeuden osakysymyksistä, kuten vastuusta tietoverkoissa, tekijänoikeudesta ja perusoikeusnäkökulmasta, vahingonkorvauksesta tekijänoikeusloukkauksen johdosta sekä arkkitehdin tekijänoikeudesta. Teollisoikeuksien osalta hän on käsitellyt teknologialisenssejä, suojan toteuttamista tuomioistuin- ja välimiesmenettelyssä sekä yhteisön tavaramerkkiin liittyvien riitojen ratkaisemisesta. Lisäksi hän on julkaisuissaan käsitellyt kilpailuoikeuden vaikutuksia immateriaalioikeuksien hyväksikäytölle. Helsingin yliopiston kansleri nimitti dosentti, oikeustieteen tohtori Rainer Oeschin kauppaoikeuden professorin virkaan 1.6.2006 lukien. Gunilla Holm. är född i Tenala 7.9.1954. Hon blev student 1973 från Ekenäs samlyceum. Hon disputerade 1986 vid State University of New York at Buffalo i U.S.A. för filosofie doktorsgraden. Hon anställdes som Assistant Professor of Education vid Western Michigan University 1989 och blev Associate Professor 1994 och Full Professor 2000. Hon har också arbetat vid bl.a. Pennsylvania State University och Morehead State University som Assistant Professor. Vid Western Michigan University har hon koordinerat ett utbildningsprogram i sociokulturella studier och främst undervisat i mångkulturell utbildning, kvalitativa forskningsmetoder, samt om inflytandet av sociala ojämlikheter på barns skolprestationer. Holms forskning är primärt inriktad på hur elever och lärare behandlats i populärkulturella källor samt på blivande lärares kompetens att undervisa i skolor med elever från en kulturellt annorlunda eller mångsidig bakgrund. Hon har också forskat i och evaluerat specialprogram för att utbilda fattiga flickor ur etniska minoriteter i naturvetenskapliga ämnen. Hon har även varit projektledare eller fungerat som evaluerare för projekt fokuserade på förnyelse av universitetspedagogiken både som vetenskap och utbildningsområde. Forskningen har främst finansierats med externa medel via stiftelser och statliga forskningsbidrag. Holm har handlett ett flertal doktorander och hon har publicerat både i bokform och i vetenskapliga journaler. Holm är en ofta anlitad föredragshållare och föreläsare, och hon är aktiv inom flere internationella vetenskapliga organisationer inom pedagogik och sociologi. Kanslern vid Helsingfors universitet utnämnde professor, filosofie doktor Gunilla Holm till den svenskspråkiga professuren i pedagogik från 1.8.2006.
Marikki Laiho on syntynyt 17.9.1961 Turussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Haukilahden lukiosta vuonna 1980. Hän suoritti lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1987 ja väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi vuonna 1988. Vuonna 1991 hänet nimitettiin solubiologian dosentiksi Helsingin yliopistoon. Laiho on toiminut Suomen Akatemian tutkijaviroissa v. 1988-1990 ja 1994-2003, Helsingin yliopiston assistenttina 1990-1994 ja yliopistonlehtorina v. 2003-2004. Hän on ollut v. 1988-1990 vierailevana tutkijana Yhdysvalloissa (University of Massachusetts Medical Center ja Sloan-Kettering Institute). Hänet valittiin Suomen Syöpäinstituutin tutkijaprofessoriksi vuosiksi 2005-2007. Hänellä on ollut lukuisia kotimaisia ja kansainvälisiä asiantuntijatehtäviä. Laiho tutkii syövässä tapahtuvia solujen kasvunsäätelyn ja perimän vaurioiden korjausten muutoksia. Hän on ensimmäisenä Suomessa käynnistänyt syövän syntyä estävien geenien toimintaan liittyvät tutkimukset ja ottanut käyttöön biologisia malleja, joilla näiden toimintaa voidaan tutkia. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten ja miksi syöpäsolujen kasvu häiriintyy ja miten syöpäsoluihin kertyvien geneettisten vaurioiden määrää voitaisiin estää. Tutkimustuloksia käytetään hyväksi syövän diagnostiikan ja hoidon kehittämisessä. Marikki Laihon tutkimusryhmä toimii Helsingin yliopiston molekyyli- ja syöpäbiologian tutkimusohjelmassa. Hän on tutkimusohjelman ja Suomen Akatemian syöpäbiologian huippuyksikön varajohtaja. Laiho toimii myös Biomedicum Helsingissä sijaitsevan molekyylikuvantamisen yksikön (Molecular Imaging Unit) johtajana. Hän on ohjannut kuusi väitöskirjaa ja vastaanottanut useita tiedepalkintoja. Helsingin yliopiston kansleri nimitti kutsusta dosentti, lääketieteen ja kirurgian tohtori Marikki Laihon molekulaarisen syöpälääketieteen professorin määräajaksi täytettävään virkaan ajaksi 1.7.2006-30.6.2011. Klaus Karttunen on syntynyt Helsingissä 12.2.1951 ja tullut ylioppilaaksi Helsingin Normaalilyseosta vuonna 1970. Hän suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon vuonna 1977, lisensiaatin tutkinnon 1985 ja tohtorin tutkinnon 1990 Helsingin yliopistossa. Hänet nimitettiin indologian ja antiikin etnografian dosentiksi Helsingin yliopistoon 1990. Karttunen on toiminut vierailevana tutkijana (Alexander von Humboldt -stipendi) Freiburgin Albert-Ludwig -yliopistossa Saksassa 1991-92 ja 1994-95, Suomen Akatemian vanhempana tutkijana 1994-99 ja 2000-01, vs. professorina Helsingin yliopistossa 1999 ja Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumin tutkijana 2004-06. Hän on osallistunut moniin kansainvälisiin konferensseihin, seminaareihin ja yhteistyöprojekteihin sekä pitänyt vierailuluentoja monissa Euroopan ja Yhdysvaltojen yliopistoissa. Helsingin yliopistossa hän on opettanut vuodesta 1977 ja on ollut laatimassa useita oppikirjoja. Karttunen on tutkinut kulttuurien vuorovaikutusta, etenkin Intian klassisen kulttuurin ja lännen yhteyksiä, ja Aasian-tutkimuksen oppihistoriaa. Hän on tutkinut myös Intian kirjallisuutta ja tieteenhistoriaa, etenkin niiden suhdetta luontoon. Helsingin yliopiston kansleri nimitti dosentti, filosofian tohtori Klaus Karttusen Etelä-Aasian tutkimuksen ja indoeuropeistiikan professorin määräajaksi täytettävään virkaan ajaksi 1.8.2006 31.7.2011.
Matti Kortteinen on syntynyt Helsingissä 17.8.1953 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Maunulan yhteiskoulusta 1971. Kortteinen suoritti valtiotieteen kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1982 (sosiologia), valtiotieteen lisensiaatin tutkinnon vuonna 1992 (sosiologia) ja väitteli valtiotieteen tohtoriksi vuonna 1992 (sosiologia). Hänet nimitettiin Helsingin yliopiston sosiologian dosentiksi vuonna 1996 ja Lapin yliopiston konkreettisen sosiaalitutkimuksen dosentiksi vuonna 2004. Kortteinen on toiminut Helsingin yliopistossa vuosina 1977-1996 ensin tutkimusapulaisena, sitten tutkijana ja myöhemmin Suomen Akatemian nuorempana tutkijana. Vuodesta 1996 alkaen Kortteinen on toiminut Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa (Stakes) erikoistutkijana osallistuen useisiin, Euroopan Unionin rahoittamiin kansainvälisiin vertailuihin kaupunkitutkimuksen alalla. Kortteisen keskeisimmät julkaisut ovat "Lähiö - tutkimus elämäntapojen muutoksesta" (1982), "Kunnian kenttä - suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona" (1992), (yhdessä Hannu Tuomikosken kanssa) "Työtön - tutkimus pitkäaikaistyöttömien selviytymisestä" (1996). Vuodesta 1996 lähtien Kortteinen on tutkinut - yhdessä Mari Vaattovaaran kanssa - pääkaupunkiseudun sosiaalista ja alueellista eriytymistä julkaisten aiheesta toistakymmentä tieteellistä artikkelia. Kortteiselle on tuotantonsa nojalla myönnetty valtion tiedonjulkistamispalkinnot vuosina 1982 ja 1998. Helsingin yliopiston kansleri nimitti dosentti, valtiotieteen tohtori Matti Kortteisen kaupunkisosiologian professorin määräajaksi täytettävään virkaan ajaksi 1.8.2006-31.12.2009. www.helsinki.fi/yliopisto
www.helsinki.fi/yliopisto