Ruokolahden kunta RUOKOLAHDEN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 22.11.2010

Ruokolahden kunta RUOKOLAHDEN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 22.11.2010

Ruokolahden kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 VESIHUOLTOON VAIKUTTAVIA SÄÄDÖKSIÄ... 2 3 VESIHUOLLON NYKYTILA... 3 3.1 Vesihuolto kunnan alueella... 3 3.1.1 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet... 3 3.1.2 Vedenhankinta ja jätevedenkäsittely... 5 3.2 Yhteistyö vesihuollossa... 8 3.2.1 Yhteistyö kunnan alueella... 8 3.2.2 Kunnan rajat ylittävä yhteistyö... 8 3.3 Vesihuollon toiminta häiriö- ja poikkeustilanteissa... 9 3.3.1 Vesihuollon turvaaminen häiriö- ja poikkeustilanteissa... 9 3.3.2 Arvio vesihuollon toimintavarmuudesta... 10 3.4 Ilmastonmuutos ja vesihuolto... 11 3.4.1 Vesijohtoverkosto... 11 3.4.2 Viemäriverkosto... 11 4 KUNNAN VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET... 11 4.1 Palvelujen parantamisen tavoitteet ja päämäärät... 11 4.2 Organisatoriset linjaukset... 11 4.3 Kytkeytyminen muuhun suunnitteluun ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen... 12 4.4 Rahoituksen ja tukemisen periaatteet... 12 5 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET... 14 5.1 Toimintojen kehitysnäkymät kunnassa... 14 5.2 Vesihuolto nykyisillä toiminta-alueilla... 15 5.2.1 Vesijohtoverkosto... 15 5.2.2 Jätevesiverkosto... 15 5.2.3 Vesihuoltoverkostojen saneeraus... 15 5.3 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla... 15 5.3.1 Verkostojen tarvealueet... 15 5.4 Haja-asutusalueet... 16 5.4.1 Talousvesi... 16 5.4.2 Jätevesi... 16 5.5 Vesihuollon toimintavarmuus... 17 5.5.1 Vesihuoltolaitosten toimintavarmuus... 17 5.5.2 Raakavesilähteiden riittävyys... 17 6 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET... 17 6.1 Vesihuollon parantaminen nykyisillä toiminta-alueilla... 17 6.1.1 Verkostojen kattavuus ja ylläpito... 17 6.2 Toiminta-alueisiin sisällytettävät alueet... 18 6.2.1 Vesihuoltoverkosto... 18 6.3 Vesihuoltolaitokset... 18 6.3.1 Vedenhankinta... 18 6.3.2 Jätevesien käsittely ja liete... 18

Ruokolahden kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 6.4 Vesihuoltoverkostojen saneeraus... 19 6.5 Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet... 19 6.5.1 Mahdollisuus hyödyntää vesihuoltolaitosten verkostoja... 19 6.5.2 Kiinteistökohtaiset vesihuoltoratkaisut... 19 6.5.3 Muut palvelut... 21 6.6 Muut toimenpiteet... 21 6.6.1 Muiden vedenkäyttäjien ja elinkeinoelämän tarpeet... 21 6.7 Toimintavarmuus ja varautuminen poikkeustilanteisiin... 21 6.7.1 Varautuminen poikkeus- ja häiriötilanteisiin... 21 6.8 Organisaatioiden ja yhteistyön kehittäminen... 21 6.8.1 Yhteistyö kunnan alueella... 21 6.8.2 Kunnan rajat ylittävä yhteistyö... 21 6.9 Vesihuollon kustannusarviot... 21 6.9.1 Suunnitelman vaikutusten arviointi... 22 6.10 Toimenpideohjelma... 22 7 TIEDOTTAMINEN JA SUUNNITELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN... 23 7.1 Tiedottaminen... 23 7.2 Suunnitelman ajan tasalla pitäminen... 23 8 YHTEENVETO... 23 TAULUKKO Taulukko 1: Ruokolahden pohjavesialueet ja pohjavedenottamot..6 Taulukko 2: Meltolan jätevedenpuhdistamon perustiedot..7 Taulukko 3: Ruokolahden väestöennuste......14 Taulukko 4: Toimenpideohjelma..22 Taulukko 5: Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelysuositus..25 Taulukko 6: Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien kustannustietoja.26 LIITTEET Liite 1: Haja-asutusalueiden jätevesiä koskevat käsittelysuositukset alueittain Liite 2: Kustannustietoa jätevesijärjestelmistä Liite 3: Vesihuollon kustannusarviot KARTTALIITTEET Karttaliite 1: Vesihuoltolaitoksen nykytila ja tehdyt suunnitelmat Karttaliite 2: Haja-asutusalueen jätevesien käsittelysuositukset

Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma 22.11.2010 1 JOHDANTO Vesihuoltolain (119/2001) 5.2 :n mukaan kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitoksen kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelma. Vuonna 2003 valmistunut Ruokolahden kunnan (Ruokolahti) vesihuollon kehittämissuunnitelma laadittiin samanaikaisesti Imatran kaupungin ja Rautjärven kunnan kanssa. Kehittämissuunnitelmien laatimisesta vastasi Suunnittelukeskus Oy. Tämän työn tarkoitus on päivittää em. Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma. Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu yhteistyössä Ruokolahden ja Imatran seudun ympäristötoimen kanssa. Kehittämissuunnitelma on päivitetty samanaikaisesti Imatran kaupungin, Rautjärven ja Parikkalan kuntien kanssa. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (ELY-keskus) työtä ovat ohjanneet Juha Skippari ja Esa Houni. Kunnan yhdyshenkilöinä ovat toimineet Arja Villanen ja Olli Syrjänen. Imatran seudun ympäristötoimessa yhdyshenkilöinä ovat toimineet Merja Kaksonen, Jyri Hassinen, Helena Kaittola, Juha Hyrkäs, Marttinen Nina, Armi Kainulainen ja Anna-Maija Wickström. Imatran seudun ympäristötoimessa työn kirjoittamisesta on vastannut Riikka Lihavainen. Vesihuoltolaitoksen nykytila- ja suunnitelmakartan laati Arto Karisuo (T:mi Karisuo). Nykyisin vesihuolto nähdään välttämättömyyspalveluna. Toimiva vesihuolto on edellytys niin nykyaikaiselle asumiselle kuin elinkeinotoiminnallekin. Vesihuolto on tiiviissä yhteydessä yhdyskuntien eri sektoreiden toimintaan, joten sen vaikutukset ulottuvat laajalle.

Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma 2 2 VESIHUOLTOON VAIKUTTAVIA SÄÄDÖKSIÄ Vesihuoltolain (119/2001) velvoitteita: - kunnan vesihuollon kehittämis- ja järjestämisvastuuseen vaikuttavat suurehkon asukasjoukon tarve, ympäristön- ja terveydensuojelulliset syyt. - vesihuoltolaitoksen palvelujen järjestämis- ja toimittamisvelvollisuus toiminta-alueella: Huolehtimisvelvollisuuteen kuuluu lisäksi vesihuoltoverkoston ylläpitovastuu sekä yhdyskuntarakenteen ja vesihuollon tarpeesta lähtevä verkostojen laajentaminen. - vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä vesihuoltoverkostoon. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön vesihuoltolaitteistosta vesihuoltolaitoksen liitämiskohtaan saakka. Toiminta-alueen ulkopuolella olevien kiinteistöjen vesihuoltoa koskevat velvoitteet perustuvat terveydensuojelulain (764/1994), ympäristönsuojelulain (86/2000) sekä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) ja sen alaiseen sääntelyyn. Ympäristönsuojeluviranomainen voi tapauskohtaisen harkinnan perusteella myöntää vapautuksen liittämisvelvollisuudesta seuraavin edellytyksin: - liittämiskustannusten kohtuuttomuus; - vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella; - kiinteistökohtainen vedenottamo riittää turvaamaan vaatimukset täyttävän vedensaannin; tai - jätevettä muodostuu vähän eikä siitä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumisesta; tai - huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtaminen voidaan järjestää muutoin asianmukaisesti Vesihuoltolakia ollaan parasta aikaa uudistamassa. Lakiuudistuksen keskeisimmät uudistukset tulevat koskemaan hulevesien hallintaa, vesihuoltolaitoksen talouden valvontaa, vakiohyvitystä ja erityistilanteisiin varautumista. Lakiuudistuksen myötä hulevesien hallinnan sääntely tullaan siirtämään maankäyttö- ja rakennuslain sääntelyn piiriin ja viemäröinti vesihuoltolain piiriin. Uutena lakiin on tulossa säädökset taantuvien alueiden mahdollisuudesta supistaa vesihuoltolaitosten toiminta-alueita. Valtioneuvoston asetusta talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003, ns. haja-asutusalueiden jätevesiasetus, jäljempänä hajajätevesiasetus) Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien haitta-aineiden poistamiselle asetetut vähimmäisvaatimukset ovat: orgaaninen aine (BHK7) 50 g/as/vrk, kokonaisfosfori 2,2 g/as/vrk ja kokonaistyppi 14 g/as/vrk. Hajajätevesiasetusta ollaan tarkentamassa. Lakimuutoksessa haja-asutusalueiden 68 vuotta täyttäneet vakinaiset asukkaat ja kiinteistön haltijat vapautettaisiin jätevesien käsittelyvaatimuksista. Vapautus ei koske uudisrakentamista. Lisäksi lakiin tarkennetaan missä tilanteessa kiinteistönomistajat voisivat hakea kunnalta viiden vuoden mittaista vapautusta asetuksen vaatimusten noudattamisesta. Lakiesitys antaa myös haja-asutusalueiden asukkaille lisäaikaa ottaa käyttöön uudet vaatimukset täyttävät jätevesijärjestelmät. Mikäli eduskunta hyväksyy lakiesityk-

Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma 3 sen, lakimuutos tulee voimaan 1.1.2011. Uusien määräysten mukainen puhdistustaso tulee saavuttaa vuoden 2015 loppuun mennessä. Muita vesihuoltoon liittyvät kansallisia säädöksiä: Vesihuollon tukilaki 686/2004, Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä 888/2006, Vesilaki 264/1961 ja -asetus 282/1962, Ympäristönsuojelulaki 86/2000 ja -asetus 169/2000, Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 ja -asetus 895/1999, Terveydensuojelulaki 764/1994 ja asetus 1280/1994, Valmiuslaki 1080/1991, Pelastuslaki 468/2003. Vesihuoltoon liittyviä EU-direktiivejä: Vesipuitedirektiivi (2000/60/EY), Pohjavesidirektiivi (2006/118/EY), Juomavesidirektiivi (98/83/EY), Yhdyskuntajätevesidirektiivi (91/271/ETY), Ympäristövastuudirektiivi (2004/35/EY), Lietedirektiivi (86/278/ETY), Tulvadirektiivi (2007/60/EY). 3 VESIHUOLLON NYKYTILA 3.1 Vesihuolto kunnan alueella 3.1.1 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Ruokolahden kunta sijaitsee Etelä-Karjalassa rajoittuen Saimaaseen ja valtakunnan rajaan, Imatran ja Lappeenrannan kaupunkeihin sekä Parikkalan, Rautjärven, Puumalan, Sulkava ja Punkaharjun kuntiin. Kunnan pinta-ala on 1 220 km², josta maapinta-alaa on 944,28 km², vesipinta-alaa 269,46 km². Rantaviivaa on 1 753 km. Ruokolahden 5 733 asukkaasta noin 65 % (noin 3 700 as.) on liittyneenä vesihuollon (vesijohto- ja jätevesiverkoston) piiriin. Vuoden 2010 alussa voimaan astuneessa osakuntaliitoksessa Mietinsaari ja Äitsaari yhdistyivät Ruokolahteen. Kunta on harvaanasuttua ja asutuksen painopiste on kunnan eteläosan taajamissa, jossa asuu arviolta 3 700 asukasta. Kunnan alueella arvioidaan olevan noin 3000 kesämökkiä. Ruokolahden kunnanhallitus on hyväksynyt 30.12.2008 vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Verkostot Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen kuuluvat Kirkonseudun, Salosaaren, Oritlammen ja Huhtasenkylän asemakaava-alueet. Vesihuoltolaitoksella on li-

Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma 4 säksi useita toiminta-alueen ulkopuolisia liittyjiä. Vesihuoltolaitoksen toimintaalue on esitetty karttaliitteestä 1. Ruokolahden vedenjakelujärjestelmässä on kolme painepiiriä. Vuonna 2009 vesijohtoverkostoon pumpattiin vettä yhteensä 219 000 m³ (600 m³/d). Kirkonseudun (82 % koko vedenkulutuksesta) painepiirissä on vesitorni, jonka tilavuus on 1 000 m³. Painepiiristä on yhdysvesijohto Imatran kaupungin pohjoisosassa sijaitsevalle Saarlammen alueelle, jonne kunta toimittaa vettä jatkuvatoimisesti. Oritlammen (9 % vedenkulutuksesta) painepiiristä on yhdysvesijohdot Rautjärven ja Imatran verkostoihin, joista voidaan johtaa vettä tarvittaessa. Huhtasenkylän (9 % koko vedenkulutuksesta) painepiiri on yhdistetty Imatran vesihuoltolaitoksen verkostoon. Vesijohtoverkoston putkipituus on 73 km. Putkisto on muovia, lukuunottamatta kiinteistökohtaisia johtoja, joista osa on edelleen terästä. Lisäksi kunnan alueella on muutamia kaivoja, jotka ovat kiinteistökohtaisessa tai yhteiskäytössä olevia talousvesikaivoja. Viemäriverkosto perustuu erillisviemäröintijärjestelmään, johon kuuluu 27 pienpumppaamoa. Jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Ruokolahden kunnan, Imatran ja Lappeenrannan kaupunkien yhteiselle jätevedenpuhdistamolle (Meltolan jätevedenpuhdistamo), joka sijaitsee Imatran Meltolassa. Viemäriverkoston pituus on noin 80 km, josta 5 km on keskustaajaman ja yleisten alueiden hulevesiverkostoa. Jätevesiverkosto on pääosin muovia, vanhoja betonisia putkisto-osuuksia on käytössä noin 10 km. Vuonna 2009 Meltolan jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin 5 141 205 m³ (14 085 m³/d) jätevettä, josta Ruokolahden osuus oli 215 350 m³ (noin 600 m³/d) eli noin 5 % jätevedenpuhdistamolla käsitellystä jätevedestä. Suurimpia yksittäisiä veden ja jäteveden tuottajia ovat Ruokolahden terveysasema ja palvelukeskus, Virmutjoen vesiosuuskunta, Koulukeskus ja Rasilan pesula sekä Puntalan teollisuusalue. Kunnan alueella on useita vesihuoltoverkoston vesistöalituksia 1, joista suurin osa sijaitsee Saimaalla. Vesihuoltoverkoston vesistöalituksia huolletaan 10 vuoden välein. Tarkemmat tiedot vesistöalituksista löytyvät sivun alalaidassa olevasta alaviitteestä. Taajamien ulkopuolella, haja-asutusalueella kiinteistöjä on liitetty kunnan vesihuoltoverkostoon yksittäisinä liittyjinä tai osuuskunnittain. Kunnan alueella toimii viisi vesiyhtymää: Utulan vesiosuuskunta, Koholanmäen, Virmutjoen, Puntala-Kuokkalammin ja Haloniemen vesihuolto-osuuskunnat. Utulan vesiosuuskunnalla on käytössään oma vedenottamo. Muut osuuskunnat ovat liittyneet kunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon. Puntala-Kuokkalammin ja Haloniemen vesihuolto-osuuskuntien toiminta-alue 1 Saimaalla sijaitsevia vesihuoltoverkoston (vesi ja viemäri) vesistöalituksia: Rasila - Matikkala 740 m, Ukonsalmi 300 m, Mustikkaniemi - Vaittila 710 m, Lampsiinlampi - Imatra 3 950 m, Verkkoniemi-opisto 320 m, Pappilanlahti 240 m, Sudenaution linja 840 m, Rasila Virmutjoki 5 000 m (800 m linjasta Haloniemen ja 110 m Rantalinnan alueille) sekä Kyläjärven alueella 1 490 m. Lisäksi Virmutjoen vesihuolto-osuuskunnan alueella sijaitsee pienempiä jokien alituksia. Vesijohtoverkoston vesistöalituksia: Haukpohja - Imatran Törönlahti 1 230 m.

Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma 5 Haloniemen, Puntala-Kuokkalammen vesihuolto-osuuskuntien toiminta-alueet on määritetty. Lisäksi Virmutjoen vesiosuuskunnan vesijohtoverkoston toimintaalue on hyväksytty. Utulan ja Koholanmäen osuuskuntien toiminta-alueita ei ole hyväksytty. Utulan vesiosuuskunnan toiminta-alueen laajennukselle (jätevesi) olisi tarvetta. Puntala-Kuokkalammen vesihuolto-osuuskunnan toiminta-aluetta ollaan laajentamassa Lassilan alueelle sekä Rautjärven puolelle Niskapietilään. Muita osuuskuntien laajenemissuunnitelmia ei ole tällä hetkellä tiedossa. Kunnan alueella on runsaasti pienvesistöalueita sekä rantaviivaa Saimaaseen. Suurin osa kunnan alueella olevista vapaa-ajanasunnoista sijoittuu ranta-alueille. Pysyvää asutusta on Äitsaaressa, Salosaaressa, Mietisaaressa ja Härskiäsaaressa. Jätevesijärjestelmien sako- tai umpikaivolietteet kuljetetaan Meltolan jätevedenpuhdistamolle, josta ne toimitetaan muun puhdistamolietteen mukana jatkokäsittelyyn Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n Kukkuroinmäen jätekeskukseen. 3.1.2 Vedenhankinta ja jätevedenkäsittely Pohjavesialueet Kaakkois-Suomen pohjavesivarat kuuluvat Salpausselkävyöhykkeen reunalla sijaitseviin runsaisiin ja luontaiselta tilaltaan hyvälaatuisiin pohjavesiesiintymiin. Kokonaan tai osittain Ruokolahden alueella sijaitsevia pohjavesialueita on yhteensä 13. Näistä neljä kuuluu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen (nykyisin Kaakkois-Suomen ELY keskus) luokittelun mukaisesti tärkeisiin pohjavesialueisiin 2 (I luokka) ja yhdeksän on vedenhankintaan soveltuva 3 (II luokka) pohjavesialue. Pohjavesialueille ei ole laadittu erillisiä suojelusuunnitelmia. Kunnan alueella olevien pohjavesialueiden vedenlaatua uhkaavia riskitekijöitä ovat mm. tienpito, jätevesiviemärit (noin 1/3 viemäriverkostosta) sekä kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät. Vedenhankinta ja vedenottamot Kunnan vesihuoltolaitoksen vedenhankinta perustuu pohjaveteen. Päävedenottamona toimii Lampsiinlammen pohjavedenottamo. Lampsiinlammen vedenottokapasiteettia tullee lisääntymään ottamolle rakennettavan kolmannen kaivon myötä. Lisäksi kunnan alueella toimii Oritlammen pohjavedenottamo. Pohjavedenottamoita koskevat tiedot on koottu taulukkoon 1. Imatran Vesi toimittaa vettä Huhtasenylään Immalan vesilaitokselta. 2 I luokan pohjavesialueita ovat Lampsiinlampi, Oritlampi, Vesioronkangas (osittain Imatran puolella) ja Saarlampi. Näiden yhteenlaskettu kokonaisantoisuus on 10 650 m³/d. Vesioronkangas kuuluu Kaakkois-Suomen laajimpiin (I luokan) pohjavedenottoalueisiin, sen muodostumisalueen ala on 8,86 km². 3 II luokan pohjavesialueeseen kuuluu II SS Ruokolahti, Lakiakangas, Lapinkangas, Lonkkaharju, Rapakonkangas, Alakangas, Valkjärvi, Korikangas, Sipinniemi ja Kalalamminkangas Näiden arvioitu kokonaisantoisuus on 26 630 m³/d. II SS Ruokolahden pohjavesialueen muodostumisalueen ala on peräti 27,46 km 2 ja kokonaisantoisuus 18 000 m 3 /d.

Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma 6 Pohjavesialue (luokka) Taulukko 1. Ruokolahden pohjavesialueet ja pohjavedenottamot arvioitu vesioikeuden pohjavedenottamo pumpattu kokonaisantoisuus lupa (käyttöönotto / vesimäärä m 3 /d saneeraus) m 3 /d (m 3 /a) m 3 /d Lampsiinlampi (I) 1 000 2 000 Oritlampi (I) 350 - Lampsiinlammen pohjavedenottamo (1967/2005) Oritlammen pohjavedenottamo (1977/2006) noin 410 m 3 /d (149 650 m 3 /a) noin 40 m 3 /d (14 600 m 3 /a) vedenkäsittely ph:n säätö (lipeä) ph:n säätö (lipeä) Lampsiinlammen pohjavedenottamon vedenottolupa perustuu Itä-Suomen aluehallintoviraston 19.3.2010 antamaan vesilupapäätökseen nro 36/10/2. 4 Veden laatua seurataan talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Lampsiinlammen ja Oritlammen pohjavedenottamoiden vedenlaatu on tutkimusten mukaan hyvä ja vesinäytteet ovat täyttäneet talousveden laatuvaatimukset.. Raakavesilähteiden riittävyys Ruokolahden kunnan pohjavesivarat riittävät hyvin kunnan nykyiseen vedentarpeeseen. Tärkeillä pohjavesialueilla olevilta vedenottamoilta on viime vuosina pumpattu pohjavettä keskimäärin noin 500 m³/d. Jätevedenkäsittely Jäte- ja hulevedet johdetaan siirtoviemärillä Meltolan jätevedenpuhdistamolle, joka on vuonna 1981 rakennettu rinnakkaissaostuslaitos. Jätevedenpuhdistamolla käsitellään 33 533 asukkaan jätevedet Imatran kaupungin, Ruokolahden kunnan, Lappeenrannan kaupungin (Korvenkylä, Rauha-Tiuru alue ja Aholan vesihuolto-osuuskunta) ja Rautjärveden kunnan Asemaseudun alueilta. Meltolan jätevedenpuhdistamon perustiedot on esitetty alla olevassa taulukossa 2. 4 Itä-Suomen aluehallintovirasto Dnro ISAVI/6/04.09/2010

Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma 7 Taulukko 2. Meltolan jätevedenpuhdistamon perustiedot Ympäristölupa Lupamääräykset Jätevedenkäsittelyprosessi Lietteenkäsittelyprosessi Meltolan jätevedenpuhdistamo Ilmastusallas V = 5 000 m³ Jälkiselkeytysallas A = 2 500 m² Purkuvesistö (keskivirtaama) ISY-2006-Y-238, lupa voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen 30.11.2017 mennessä enimmäispitoisuus vähimmäisteho BOD 7(ATU) 10 mg/l 90 % Kokonaisfosfori 0,5 mg/l 90 COD Cr 125 mg/l 75 % Kiintoaine 35 mg/l 90 Arvot lasketaan ¼ - vuosikeskiarvona mahdolliset ylivuodot ja häiriötilanteet mukaan lukien. välppäys hiekan- ja rasvanerotus esiselkeytys ilmastus jälkiselkeytys sakeutus kuivauslinko - kompostointi Vuoksi (600 m 3 /s) Mitoituskuormitus Kuormitus (2009) Kuormitusvirtaama 16 200 m³/d 14 085 m³/d BOD 7(ATU) 5 920 kg/d 1 498 kg/d Fosforikuorma 230 kg/d 66,9 kg/d Kiintoaine 4 800 kg/d 2 383 kg/d Puhdistamolla käsitellään jätevesien lisäksi sako- ja umpikaivolietteitä. Vuonna 2009 puhdistamolla syntyi jätevesilietettä noin 3 600 m 3 ja laitokselle tuotiin sakokaivolietettä noin 5 250 m³. Jätevesiliete sakeutetaan ja kuivataan lingolla (kuiva-ainepitoisuus 30 %). Kuivattu liete toimitetaan kompostoitavaksi Kukkuroinmäen jätekeskukseen, Vapon kompostointilaitokselle. Valmista kompostia käytetään mullan valmistukseen, maanparannukseen sekä maisemointiin. Puhdistamon jätevesikuormituksen vaikutukset Vuoksen veden laatuun ovat vähäiset vesistön suuren virtaaman takia. Jätevesien purkupaikan alapuolisella havaintopaikalla vaikutus näkyy lähinnä veden hygieenisen laadun lievänä huononemisena. Jätevesien vaikutukset eivät ulotu mainittavassa määrin Venäjän puolelle. Puhdistamo toimii ja ikääntymisestä huolimatta laitteisto ja allasrakenteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Laitoksen saneeraussuunnittelu pyritään aloittamaan vuonna 2011 ja varsinainen saneeraus pyritään aloittamaan vuonna 2013.

Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma 8 3.2 Yhteistyö vesihuollossa 3.2.1 Yhteistyö kunnan alueella 3.2.2 Kunnan rajat ylittävä yhteistyö Ruokolahden kunta ja Virmutjoen vesiosuuskunta ovat sopineet veden johtamisesta vuonna 1993 tehdyllä sopimuksella. Alueelle on valmistunut hiljattain viemäriverkosto, joten jäteveden osalta sopimusta ollaan laatimassa.. Ruokolahden kunta ja Puntala-Kuokkalammin vesihuolto-osuuskunta ovat sopineet vuonna 2005 tehdyssä sopimuksessa vesihuoltoyhteistyöstä. Vesihuoltolaitos toimittaa vettä osuuskunnan alueelle ja alueen jätevedet johdetaan vesihuoltolaitoksen jätevesiverkostoon. Ruokolahden kunta ja Haloniemen vesihuolto-osuuskunta ovat sopineet vuonna 2006 tehdessä sopimuksessa vesihuoltoyhteistyöstä. Kunnan vesihuoltolaitos toimittaa vettä osuuskunnan alueelle ja alueen jätevedet johdetaan vesihuoltolaitoksen jätevesiverkostoon. Ruokolahden kunta ja Ruokolahden Linna Oy ja alueen muut kiinteistöosakeyhtiöt ovat sopineet vuonna 2008 tehdyssä sopimuksessa vesihuoltoyhteistyöstä. Vesihuoltolaitos toimittaa alueelle talousveden ja alueen jätevedet johdetaan kunnan verkostoon. Rantalinnan alueen kaavan mukaisen rakentamisen edetessä vesihuollon sopimustilanne on syytä tarkistaa. Ruokolahden kunta ja Koholanmäen vesihuolto-osuuskunta ovat sopineet veden ja jäteveden johtamisesta vuonna 2009 sopimuksella. Ruokolahti - Imatra Ruokolahden kunta ja Imatran kaupunki ovat sopineet jatkuvasta ja tilapäisestä veden toimittamisesta Imatran vesijohtoverkostosta Ruokolahden vesijohtoverkostoon tai veden toimittamisesta Ruokolahden vesijohtoverkostosta Imatran vesijohtoverkostoon vuonna 2004 allekirjoitetulla sopimuksella. Sopimuksen lähtökohtana on, että normaalitilanteissa vesijohtoverkoston linjaventtiili on kiinni (poikkeuksena on Saarlampi, jonne kunta toimittaa vettä jatkuvatoimisesti). Vesijohtoverkoston putkistoja huuhdellaan säännöllisin väliajoin, jotta veden laatu pysyisi hyvänä. Lisäksi vesistöalitukset tarkastetaan 10 vuoden välein. Ruokolahden kunta ostaa vettä Imatran Vedeltä Huhtasenkylän verkostoalueelle. Ruokolahden kunta ja Imatra ovat sopineet yhteisviemäröintisopimuksessa Ruokolahden kunnan jätevesien johtamisesta Meltolan jätevedenpuhdistamolle. Ruokolahti - Rautjärvi Ruokolahden ja Rautjärven kunnat ovat tehneet vuonna 2001 vesihuoltoyhteistyösopimuksen, joka koskee jätevesien johtamista Rautjärven Asemaseudulta Ruokolahden viemäriverkoston kautta Meltolan jätevedenpuhdistamolle.

Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma 9 Ruokolahden ja Rautjärven kunnat ovat sopineet jatkuvasta ja tilapäisestä veden toimittamisesta Ruokolahden Oritlammen vesijohtoverkostosta Rautjärven Asemaseudun vesijohtoverkostoon. Lähtökohtana on, että normaalitilanteissa kuntien rajalla oleva vesijohtoverkoston linjaventtiili on kiinni ja se avataan Rautjärven kunnan ilmoittaessa veden ostamisesta. Pääsääntöisesti Ruokolahden kunta myy Oritlammen pohjavedenottamosta tuotettua vettä tai tilanteen mukaan Imatran vesihuoltolaitokselta ostettua vettä. Vesijohtoverkoston putkistoja huuhdellaan säännöllisin väliajoin, jotta veden laatu pysyisi hyvänä. Alueelliset yleissuunnitelmat Maakunnallisen vesihuollon kehittämissuunnitelman tekeminen aloitetaan vuoden 2011 puolella. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen sammutusvesisuunnitelman laatiminen aloitettaneen lähi vuosien aikana. Etelä-Karjalan yhteistä valmiussuunnitelmaa päivitetään parasta aikaa. 3.3 Vesihuollon toiminta häiriö- ja poikkeustilanteissa 3.3.1 Vesihuollon turvaaminen häiriö- ja poikkeustilanteissa Vesilaitos Vesihuollon toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteissa koskeva toimintaohje on päivitetty 2010. Toimialakohtainen valmiussuunnitelma valmistuu vuoden 2010 loppuun mennessä. Kunnan tulvariskikartoitus on tehty elokuussa 2010. Meltolan jätevedenpuhdistamolle on laadittu velvoitetarkkailuohjelma 1995. Erillistä sammutusvesisuunnitelma ei ole laadittu. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolisten alueiden vesihuollon toimintavalmiudesta ei ole laadittu erillistä valmiussuunnitelmaa. Vedensaanti- ja jakelu Imatralle ja Rautjärvelle rakennetut kaksisuuntaiset yhdysvesijohdot toimivat kriisitilanteiden vesihuoltoyhteytenä. Yhdysvesijohdon kautta vettä voidaan johtaa joko Imatralta Ruokolahden kirkonseudun verkostoalueelle tai Ruokolahdelta Imatran verkostoon. Normaalitilanteissa kriisiajan yhdysvesijohto ei ole käytössä. Pohjavesilaitokset ovat automatisoituja sekä kaukovalvonnan piirissä ja vedenkäsittelyä ollaan muuttamassa automatisoiduksi.

Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma 10 Jätevesi Kunnan vesistöalueilla sijaitsevat jätevesiverkoston vesistöalitukset saattavat häiriötilanteessa aiheuttaa jätevesipäästöjä, jotka voivat aiheuttaa rehevöitymistä, veden sameutumista ja vaikutuksia kalastoon sekä vesialueiden virkistyskäyttöön. Pitkät sähkökatkot ja huoltotoimenpiteet, tulipalo, muuntajavaurio tai ilkivalta voivat aiheuttaa käyttö- ja toimintahäiriöitä jätevedenpuhdistamolla. Vuotovesistä aiheutuvat ohijuoksutukset viemäriverkoston pienpumppaamoilla, voivat kuormittaa ympäristöä, esim. lähellä sijaitsevaa vesistöä. Puhdistusprosessia voi haitata myös viemäriin päässyt öljy- tai myrkyllinen kemikaalipäästö. Puhdistamon ja pumppaamojen kaukovalvontaa on kehitetty. Verkosto- ja laitosyksikössä on myös käytössä jatkuva työajan ulkopuolinen valvonta. 3.3.2 Arvio vesihuollon toimintavarmuudesta Vesihuollon toimintavarmuus on naapurikuntiin rakennettujen yhdysvesi- ja viemärijohdon ansiosta hyvä. Yhdysvesijohdot toimivat kriisiajan varavesilähteinä. Kirkonseudun verkostoalueen vedenjakelu perustuu Lampsiinlammen vedenottamon lisäksi Imatran vesihuoltolaitoksen vedenjakeluverkostoon. Yhdysvesijohdon ollessa käytössä palvelutaso on 100 %. Oritlammen taajaman vedensaanti toimii normaalitilanteissa Oritlammen pohjavedenottamon varassa. Oritlammen verkosto-alue on yhdistetty Imatran ja Rautjärven vesihuoltolaitosten vedenjakeluverkostoihin. Palvelutaso on päävedenottamon ollessa pois käytöstä 100 %. Lampsiinlammen ja Oritlammen pohjavedenottamoilla toteutettujen saneeraustoimenpiteiden myötä kaukovalvontaa on parannettu ja toimintaa on automatisoitu sekä muutettu osittain kaukokäyttöiseksi. Huhtasenkylän vesijohtoverkosto toimii Imatran vesihuoltolaitoksen vesilähteiden varassa. Yhdysvesijohdon ollessa pois käytöstä alueelle järjestetään vedenjakelupiste. Vesihuoltolaitoksella on käytössä varavoimalaitteisto sähkökatkojen varalle. Lampsiinlammen päävedenottamo ja Lauttapolun jätevesipumppaamo ovat kytkettynä automaattisesti käynnistyvälle varavoimalle. Haja-asutusalueiden vesihuollon toimintavarmuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on heikompi ja vesihuolto saattaa keskeytyä kokonaan. Haja-asutusalueella tukeudutaan alueella oleviin kaivoihin ja lähteisiin, joista vesi on otettavissa manuaalisesti tai vesi toimitetaan säiliöautoilla. Meltolan jätevedenpuhdistamon toimintavarmuus on kaukovalvonnan ansiosta parantunut.

Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma 11 3.4 Ilmastonmuutos ja vesihuolto 3.4.1 Vesijohtoverkosto 3.4.2 Viemäriverkosto Ilmastonmuutos vaikuttaa vedenhankintaan sekä vedenlaatuun ja määrään. Pitkään jatkuva kuivuuskausi voi vaikuttaa pohjavesiesiintymien sekä yksityisten kaivojen vedenpinnan korkeuteen ja pohjavesivirtaamiin. Sään ääri-ilmiöt, esimerkkinä myrskyt ja rankkasateet, tuovat haasteita vesihuollon toimivuudelle. Sähkökatkot aiheuttavat ongelmia vedenottamoiden toiminnalle ja vedenjakelussa. Rankkasateiden myötä valunta lisääntyy ja huuhtoo kaivoihin epäpuhtauksia. Ilmaston lämpeneminen lisää levien esiintymistä vesistöissä, joka vaikuttaa pintavedenottoon ja ranta-alueiden vapaa-ajan asutuksen vesihuoltoon. Rankkasateet kuormittavat viemäriverkostoa, jätevedenpumppaamoja sekä jätevedenpuhdistamoa. Jätevedenpuhdistamon kuormituksen seuraukset voivat näkyä purkuvesistön tilan heikkenemisenä. Lisäksi myrskyjen aiheuttamat sähkökatkot saattavat hankaloittaa jätevedenpuhdistamon toimintaa ja huonontaa puhdistustehoa. Meltolan jätevedenpuhdistamo sijaitsee osittain tulvariskialueella. 4 KUNNAN VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET 4.1 Palvelujen parantamisen tavoitteet ja päämäärät 4.2 Organisatoriset linjaukset Vedenhankinnan perustavoitteeksi on asetettu mahdollisimman hyvälaatuisen ja riittoisan veden toimittaminen kunnan asukkaille. Vedenhankinnan tavoitteisiin pyritään mahdollisimman edullisilla ratkaisuilla. Jätevesien käsittelyn tavoitteena on haja-asutuksen aiheuttaman jätevesikuormituksen, ympäristö- ja terveyshaittojen(korostuvat) vähentäminen ja jätevesikuormituksen käyttöveden hankinnalle aiheuttamien haittojen poistaminen valtioneuvoston jätevesien käsittelyä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla koskevan asetuksen (542/2003) mukaisesti. Ruokolahden kunnan tavoitteena on rakentaa asemakaava-alueille vesihuoltoverkostoa kuntavetoisesti ja muille alueille vesiosuuskuntana tai vastaavasti. Alueilla, joilla on ollut ongelmia talousveden riittävyydessä tai laadussa, kunta on tukenut keskitettyä vedenhankintaa mm. avustamalla vesiosuuskuntien perustamisessa tarvittavien yleissuunnitelmien laatimisella. Lisäksi vesiosuuskunnilta ei peritä liittymismaksua verkostoon liittymisestä. Ruokolahden kunnan vesihuolto toimii hyvin kunnallisena vesilaitoksena. Kuitenkin yhteistyön lisääntyessä naapurikuntien kanssa on järkevää selvittää myös

Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma 12 alueellisen yhteistyön syventämisen mahdollisuudet. Yhteistyö perustuu edellä esitetyn mukaisesti voimassaoleviin vedenjohtamis- ja jätevedenkäsittelysopimuksiin sekä teknisen sektorin yhteistyön aiesopimukseen. Kunnanhallitus on syksyllä 2002 linjannut haja-asutusalueen vesihuollon kehittämiseen liittyvän strategiansa, joka on voimassa edelleen. Haja-asutusalueen vesihuollon kehittämisstrategian mukaan: - vesihuoltolaitos ei laajenna toiminta-aluettaan haja-asutusalueelle, vaan hajaasutusalueen vesihuollon tulee perustua yhtymä- tai osuuskuntatyyppisiin organisaatioihin - kunta avustaa yhtymää tai osuuskuntaa tapauskohtaiseen harkintaan perustuvalla tavalla - kunta antaa teknistä asiantuntija-apua, mutta ei ota hankkeiden vetovastuuta Ruokolahden kunnan vesihuoltoavustusten myöntämisperusteita käsitellään myöhemmin kohdassa 4.4. 4.3 Kytkeytyminen muuhun suunnitteluun ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen Vesihuoltosuunnittelu kytkeytyy tiiviisti alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun, muuhun maankäytön suunnitteluun ja alueiden käyttöön. Lisäksi sillä on tärkeä yhteys terveyden- ja ympäristönsuojeluun. Asemakaava-alueet on määritelty vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiksi. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeksi voidaan myös tapauskohtaisesti liittää verkoston lähellä sijaitsevia alueita. Muilla alueilla keskitetty vesihuolto toimii vesiosuuskuntavetoisesti. 4.4 Rahoituksen ja tukemisen periaatteet Kunnan avustus Haja-asutusalueiden vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet on linjattu kunnanvaltuuston 27.9.2004 pidetyssä kokouksessa. Avustusperiaatteita sovelletaan uusien ja perustamisvaiheessa olevien haja-asutusalueiden vesihuolto-osuuskuntien tai vastaavien vesihuoltohankkeissa. Kunnan vesihuoltoavustusten myöntämisperusteiden tulee täyttää seuraavat ehdot: kyseessä on järjestäytynyt vesihuolto-osuuskunta tai vastaava Osuuskunta huolehtii itse hankkeen suunnittelusta sekä jakeluverkoston rakentamisesta tai rakennuttamisesta Osuuskunta hoitaa verkoston käytön ja ylläpidon Osuuskunta hoitaa vesihuoltolaskutuksen kuluttajiltaan Osuuskunnan vesihuoltosuunnitelmat tulee hyväksyttää Ruokolahden kunnan vesihuoltolaitoksella Rakentamisen toteutuksen valvoo Ruokolahden kunnan vesihuoltolaitos (laitos ei kuitenkaan vastaa työmaavalvonnasta)

Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma 13 Osuuskunnan tulee esittää hankkeen toteuduttua luotettava selvitys kustannuksista ja mahdollista muista saamistaan avustuksista. Avustusten määrä Avustusta myönnetään omavastuurajan ylittäviin kiinteistökohtaisiin kustannuksiin, kuitenkin enintään hyväksyttyyn ylärajaan saakka. Mikäli kustannukset vielä tästäkin ylittyvät, jäävät ne osuuskunnan kustannuksiksi. Avustuksella ei kuitenkaan voida kattaa kiinteistön sisäisiä vesihuoltotöitä. Omavastuurajat Vesi- tai viemäriliittymä Vesi- ja viemäriliittymä Avustuksen yläraja Vesi- tai viemäriliittymä Vesi- ja viemäriliittymä 3 000 / kiinteistö 4 500 / kiinteistö 1 000 / kiinteistö 1 500 / kiinteistö Avustus maksetaan osuuskunnalle hankkeeseen liittyvien kiinteistöjen lukumäärän perusteella. Ruokolahden kunnanvaltuustolle on tehty valtuustoaloite vuonna 2010, jonka mukaan Ruokolahden kunta ryhtyy maksamaan 500 avustusta kaikille hajaasutusalueen vakituisessa asuinkäytössä oleville kiinteistöille uusien jätevesijärjestelmien rakentamisesta. Teknisen lautakunnan päätöksessä edellytetään vesihuoltolainuudistuksen ja hajavesiasetuksen mukaisia menettelyjä ennen kuin kunta käsittelee aloitteen mukaiset avustusperusteet uudelleen. Liittymismaksut Mikäli osuuskunta liitetään kunnan vesihuoltolaitoksen asiakkaaksi, ei erillisiä liittymismaksuja peritä. Vesi- jätevesimaksut Mikäli osuuskunta hankkii vesihuoltopalvelut kunnan vesihuoltolaitokselta, myönnetään osuuskunnalle kulloinkin voimassa olevista vesi- ja jätevesimaksuista 25 %:n alennus. Valtion tukijärjestelmä Valtio tukee yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteitä valtion talousarviossa myönnettävien harkinnanvaraisten määrärahojen puitteissa. Valtion tukitoimenpiteitä ovat: vesihuoltoavustukset valtion vesihuoltotyö neuvonta ja ohjaus

Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma 14 Vesihuoltoavustusta voidaan harkinnanvaraisesti myöntää vesihuoltolaitokselle tai muulle vesihuoltoa varten perustetulle yhtymälle tai yhteisölle taikka kuntayhtymälle tai kunnalle vesihuoltotoimenpiteisiin sekä myös kiinteistön omistajalle tai haltijalle, mikäli yleiset edellytykset täyttyvät. Vesihuoltoavustusten enimmäismäärä on 30 % ja erityisistä syistä enintään 50 % hyväksyttävistä kustannuksista. Avustuksen myöntää Kaakkois-Suomen ELYkeskus. Valtion vesihuoltotyönä toteutettava toimenpiteen tuen osuus voi olla enintään 50 % ja erityisistä syistä enintään 75 % hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttäviin kustannuksiin kuuluvat työ- ja materiaalikustannukset sekä säädöksiin tai lupiin perustuvista velvoitteista toimenpiteen toteuttamisvaiheen aikana aiheutuvat kustannukset. Lisätietoa vesihuollon tukijärjestelmästä on löydettävissä maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön julkaisemasta ympäristöoppaasta. 5 5 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET 5.1 Toimintojen kehitysnäkymät kunnassa Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen (taulukko 3) mukaan kunnan väkiluvun arvioidaan vähenevän noin 16 % eli 976 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Taulukko 3. Ruokolahden väestöennuste Vuosi 2010 2015 2020 2025 2030 2040 Väestö 6 004 5 933 5 876 5 827 5 759 5 028 Käytännössä voidaan olettaa, että em. väkiluvun vähenemisen perusteella sekä vedenkulutus että jäteveden määrä eivät kasva nykytilanteesta. Väestömäärän väheneminen ja taajamassa sijaitsevien kiinteistöjen muuttaminen vapaa-ajan asunnoiksi saattaa asettaa paineita vesihuollolle (esim. veden laadun turvaaminen) tai synnyttää tarvetta supistaa verkostoa. Kunnan taajama-alueella on kaavoitettuja rakennustontteja noin 100 kpl. Ruokolahden kunnan ranta-alueille on laadittu oikeusvaikutteiset rantayleiskaavat, jotka mahdollistavat suoraan osoitetuille rakennuspaikoille rakennusluvan myöntämisen. Haja-asutusalueen vesihuolto tutkitaan tapauskohtaisesti rakennusluvan käsittelyn yhteydessä. Rannoilla olevat rakennuspaikat ovat pääsääntöisesti lomarakennuspaikkoja. Kunta pyrkii tukemaan ja mahdollistamaan elinkeinotoiminnan kehittymistä ja monipuolistamista. Kunnan alueella ei ole vireillä elinkeinotoiminnan erityisiä. Karjatiloilla kehityssuuntana on tilojen määrän väheneminen, mutta tilakoon suureneminen. Suurille karjatiloille vesihuollon varmistaminen niin veden määrän kuin laadun suhteen on tärkeää. 5 Maa- ja metsätalousministeriö ja Ympäristöministeriö (2009): Vesihuollon tukeminen.

Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma 15 5.2 Vesihuolto nykyisillä toiminta-alueilla 5.2.1 Vesijohtoverkosto 5.2.2 Jätevesiverkosto 5.2.3 Vesihuoltoverkostojen saneeraus Vesihuoltolain 10 :n mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä vesijohtoon ja viemäriin. Vapautusta vesihuoltolain 11 :n mukaisesta liittymisvelvollisuudesta on kiinteistön erikseen anottava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta (Imatran seudun ympäristötoimi), joka voi sen tietyin edellytyksin myöntää. Vesi- ja jätevesiverkostoa koskevat kehittämistarvealueet on esitetty karttaliitteessä 1. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueilla on muutama kiinteistö, joille on myönnetty vesihuoltolain mukainen vapautus vesijohtoverkostoon liittymisvelvollisuudesta. Vapautuksen saaneiden kiinteistöjen omistajan tai haltijan tulee varmistaa riittävän ja laatuvaatimuksen täyttävän talousveden saanti. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueilla olevat kiinteistöt tullaan liittämään keskitetyn viemäröinnin piiriin. Vesihuoltoverkostoa on saneerattu tarpeen mukaan. Saneeraustarvekohteita ovat etenkin vesihuoltoverkoston vanhimmat verkosto-osuudet kirkonseudulla ja Oritlammella. Vesijohtoverkoston lepovirtaaman arvioidaan olevan yöllä noin 3-4 m³/h, mutta tarkempia vuotovesiselvityksiä ei ole tehty. Virtaamamittaustietojen perusteella puhdistamolle päätyy noin 20 % enemmän jätevesiä käsittelyyn, jotka joutuvat jätevesiverkostoon hulevesistä ja vuotovesistä. 5.3 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla 5.3.1 Verkostojen tarvealueet Vesihuollon tarpeen laukaisevia tekijöitä ovat mm. kaavoitus, väestönmäärä, ympäristölliset tai terveydelliset syyt. Vesihuoltolaitoksen verkostojen läheisyydessä sijaitsevia lievealueita voidaan liittää keskitetyn vesihuoltoverkoston piiriin joko kiinteistökohtaisesti tai osuuskuntahankkeina, mikäli riittävästi halukkaita liittyjiä löytyy. Muita vaihtoehtoja vesihuollon järjestämiselle ovat jo toiminnassa olevien vesiosuuskuntien laajentaminen, kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely, yhden tai useamman kiinteistön yhteinen pienpuhdistamo. Vesijohto- ja jätevesiverkostoa koskevat kehittämistarvealueet on esitetty karttaliitteessä 1.

Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma 16 5.3.1.1 Vesijohto- ja jätevesiverkosto Vesihuollon kehittämistarvealueita ovat: 5.4 Haja-asutusalueet 5.4.1 Talousvesi 5.4.2 Jätevesi Immalanjärven ranta-alue Kurrola Inkilänmäki Kotaniemi Utula Pohja-Lankila Myllyntaustan vanha-asuntoalue Utulan vesiosuuskunnan toiminta-alueelle on mahdollista liittää uusia kiinteistöjä. Alueella on tarvetta keskitetylle jätevesihuollolle. Myös Käringin pohjoispuolen (Sikasenkylä) ja Vaahteruksen ranta-alueiden vesihuoltoa olisi tarvetta kehittää jäteveden osalta. Edellä mainittujen lisäksi tärkeänä kehittämistarpeena nähdään vesiosuuskuntien valmiuden parantaminen sekä verkostojen hoitajien koulutus. Haja-asutusalueen vesihuoltoa toteutetaan ja kehitetään vesiyhtymävetoisesti. Etelä-Karjalan kuntien ympäristöterveydenhuollot selvittivät alueen yksityisten talousvesikaivojen kuntoa ja veden hygieenistä laatua vuosien 2001-2003 aikana toteutetussa projektissa, johon myös Ruokolahti osallistui. 6 Yksityisten talousvesikaivojen kuntoa ja veden laatua ei ole kartoitettu ja tutkittu edellä mainitun kaivovesiprojektin jälkeen, vaan kaivojen huoltovastuu kuuluu kiinteistön omistajalle tai haltijalle. Suositusten mukaan kaivoveden laatu tulisi tutkituttaa 3-5 vuoden välein ja kaivon kunto tätäkin useammin. Viime vuosien aikana vapaa-ajanasuntoja on muutettu enenevässä määrin ympärivuotiseen käyttöön soveltuviksi. Tämä asettaa haasteita kiinteistöjen vesihuollon järjestämiselle. Esimerkiksi pesu- ja löylyvesien saanti voi joillakin alueilla olla sinileväesiintymien aikaan hankalaa. Lisäksi joidenkin alueiden pohjaveden riittävyydessä on esiintynyt ongelmia. Haja-asutusalueella kiinteistöjen jäteveden johtaminen ja käsittely tulee järjestää niin, ettei niistä aiheudu terveys- tai ympäristövaikutuksia. Kunnan alueella hajaasutuksen jätevedet muodostavat terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta vähäisiä, yksittäisiä ongelmia. 6 Etelä-Karjalan kaivovesiprojekti haja-asutusalueella 2001-2003.

Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma 17 5.5 Vesihuollon toimintavarmuus Kiinteistökohtaista jätevesien puhdistamista koskevat vaatimukset ovat tiukentuneet vuona 2004 voimaantuleen hajajätevesiasetuksen myötä. Hajajätevesiasetus edellyttää jätevesijärjestelmien käsittelyn tehostamista siten, että käsittely poistaa 90 % eloperäisestä aineesta, 85 % fosforista ja 40 % typestä. Hajajätevesiasetusta ollaan parasta aikaa tarkentamassa. Asetuksen täytäntöönpanoon sekä poikkeuksia koskeviin velvoitteisiin on tulossa muutoksia. Vapaa-ajanasuntojen teiden kunto ei välttämättä ole riittävän kestävä jätevesijärjestelmien tyhjennyksestä huolehtiville säiliöautoille. 5.5.1 Vesihuoltolaitosten toimintavarmuus 5.5.2 Raakavesilähteiden riittävyys Vesihuollon toimintavarmuuden osalta merkittävin riski on pitkäaikainen sähkökatko. Päävedenottamon ja Lauttapolun jätevesipumppaamolle on hankittu varavoimaa pienentämään sähkökatkosten vesihuollolle aiheuttamia häiriöitä. Vesiosuuskuntien valmiustasoa olisi parannettava. Vesiosuuskuntien olisi hyvä selvittää varotoimenpiteet tai laatia toimenpidesuunnitelma häiriötilanteiden varalle, jotta vesihuollon toiminnan keskeytymiseltä vältyttäisiin. Meltolan jätevedenpuhdistamon saneeraussuunnittelu on tarkoitus aloittaa 2011 ja varsinainen saneeraus vuonna 2013. Puhdistamon saneerauksen yhteydessä tullaan selvittämään kuinka puhdistamon ja pumppaamoiden kaukovalvontaa voitaisiin parantaa. Patotien pienpumppaamon ylivuotojen hallintaa selvitetään. Vesihuoltolaitoksella on runsaasti pohjavesivaroja kunnan nykyisen tarpeeseen, joten vedensaannin osalta ei ole tällä hetkellä kehittämistarpeita. 6 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET 6.1 Vesihuollon parantaminen nykyisillä toiminta-alueilla 6.1.1 Verkostojen kattavuus ja ylläpito Vesihuoltolaitoksen vesihuoltoverkoston kunnon ylläpito on jatkuvaa toimintaa ja toiminta-aluetta laajennetaan tarvittaessa kaavoituksen ja yhdyskuntarakenteen kehittymisen myötä. Vesihuoltoverkostoa sijaitsee pääasiassa kunnan eteläosassa, jonne sijoittuu myös asutuksen painopiste. Vesijohtoverkostojen materiaalina on rakennettaessa käytetty runkolinjojen osalta vain muovia (PVC ja PE). Ennen vuotta 1971 rakennettujen tonttivesijohtojen materiaalina on käytetty terästä ja näiden osalta uusiminen on vielä käynnissä. Myös viemäriverkoston vanhimpia verkostoosuuksia on osittain uusittu ja saneerataan edelleen. Lisäksi verkostoon kuuluvien pienpumppaamoiden ylivuotojen purkujärjestelyjä selvitetään. Vesihuoltoverkoston vuotovesienmäärien selvitys tulee toteuttaa vesihuoltosuunnitelman tarkastelukaudella, että verkostojen saneeraustoimenpiteet voidaan

Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma 18 kohdentaa oikein ja näin vähentää vesihuollon vaaratilanteita ja käsittelykustannuksia. 6.2 Toiminta-alueisiin sisällytettävät alueet 6.2.1 Vesihuoltoverkosto Inkilänmäen, Kurrolan ja Kotaniemen vesihuollon liittämistä Virmutjoen vesiosuuskuntaan tulee selvittää tai vaihtoehtoisesti jatkaa kiinteistökohtaisin ratkaisuin. Puntala-Kuokkalammen vesihuolto-osuuskunnan toiminta-aluetta suunnitellaan laajennettavaksi Lassilaan ja Rautjärven Niska-Pietilän alueille. Viemäriverkostojen rakentamistarve tulee selvittää seuraaville alueille: 6.3 Vesihuoltolaitokset 6.3.1 Vedenhankinta 6.3.2 Jätevesien käsittely ja liete Immalanjärven ranta-alue Utula Myllyntaustan alue Immalanjärven ranta-alueen läheisyydessä on vesihuoltolaitoksen vesihuoltoverkostoa. Alueen rakennuskanta koostuu pääasiassa vapaa-ajan kiinteistöistä. Vesihuoltoa voidaan tukea kunnan tai valtion varoista, mutta vesihuoltoavustusten saamiselle on asetettu tietyt edellytykset. Avustusten myöntämiseen sekä tukitasoon vaikuttavat mm. hankkeen kustannukset ja kustannukset per kiinteistö. Tähän puolestaan vaikuttavat myös hankkeen piirissä olevien vapaa-ajan asunnot ja muut kiinteistöt. Pelkästään vapaa-ajan asutusta palveleville hankkeille ei myönnetä tukea. Lisätietoa vesihuoltoavustusten myöntämisen edellytyksistä ja periaatteista löytyy Vesihuollon tukeminen -oppaasta sekä vesihuollon tukilaista. Utulan alueelle on rakennettu vesiosuuskunnan vesijohtoverkosto. Alueen viemäröinnin osalta vaihtoehtoina ovat kyläpuhdistamo tai kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät. Pohja-Lankilan alueen vesihuolto voidaan toteuttaa vesiosuuskuntahankkeena tai vaihtoehtoisesti kiinteistökohtaisin järjestelmien avulla. Käytössä olevat vedenottamot riittävät myös tulevaisuuden vedentarpeisiin, mikäli vedentarve säilyy nykyisellään. Pohjavesialueille tulisi laatia suojelusuunnitelmia. Pohjavedenottamoiden vedenkäsittelylaitteistojen uudistamiseen tullaan panostamaan lähitulevaisuudessa (UV ja alkalointi). Meltolan jätevedenpuhdistamon kapasiteetti on riittävä. Verkosto on paikoitellen huonossa kunnossa, jonka seurauksena vuotoja ei ole saatu pienennettyä. Verkoston huonon kunnon takia jätevedenpuhdistamo ei ole pystynyt saavuttamaan

Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma 19 6.4 Vesihuoltoverkostojen saneeraus fosforin (90 %) poistotavoitetta. Myöskään kiintoaineeseen sitoutunutta fosforia ei saada saostuskäsittelyllä kokonaan poistettua. Meltolan jätevedenpuhdistamon saneeraussuunnittelu on tarkoitus aloittaa 2011 ja varsinainen saneeraus vuoden 2013 aikana. Saneerauksen yhteydessä ratkaistaan lietteen jatkokäsittely. Vesihuoltoverkostojen kunnossapito ja verkoston tilan seurata on jatkuvaa toimintaa. Saneeraustoimenpiteitä tullaan toteuttamaan jätevesiverkoston betoniviemäriosuuksien ja -kaivoja osalta Kirkonseudun, Salosaaren ja Ortilammen alueilla. Vanhoja teräksisiä vesijohtoverkosto-osuuksia uusitaan muovisiksi ja runkovesijohtojen sulkuja saneerataan verkoston puhtaanapitotekniikka huomioiden. 6.5 Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet 6.5.1 Mahdollisuus hyödyntää vesihuoltolaitosten verkostoja Kiinteistö voi omalla kustannuksellaan liittyä kunnan vesihuoltoverkostoon. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden läheisyydessä sijaitsevien lievealueiden liittäminen keskitettyyn vesihuoltoverkostoon voidaan toteuttaa kiinteistökohtaisesti tai osuuskuntien toiminta-alueita ja toimintaa laajentamalla. 6.5.2 Kiinteistökohtaiset vesihuoltoratkaisut 6.5.2.1 Kiinteistökohtainen vedenhankinta Harvaan asuttujen alueiden talousvedenotto voidaan toteuttaa kustannustehokkaimmin kiinteistökohtaisesti omasta kaivosta. Jos pohjavesi on liian syvällä rengaskaivon rakentamiselle, voidaan rakentaa porakaivo. Tärkeimpiä näkökohtia kiinteistökohtaisessa vedenhankinnassa ovat kaivon sijoitus likaantumisriskejä välttäen sekä rakenteiden toteutus siten, ettei pintavesiä valu kaivoon. Kaivon paikkaa kannattaa etsiä mahdollisimman luonnontilaiselta alueelta, missä ei ole likaantumisriskiä. Jos kiinteistön tontilta ei löydy hyvää kaivonpaikkaa, niin vettä voi ottaa myös naapurin maalta. Mikäli naapuri ei anna tähän suostumusta, niin vesilain mukaan vedenottoon naapurin maalta voi saada luvan. Pintavesien, roskien ja eläinten pääsy kaivoon estetään riittävästi maanpinnan yläpuolelle ulottuvalla kaivonrakenteella ja kunnollisella penkereellä sekä tiiviillä kannella. Lisäksi renkaiden liitokset ja läpiviennit on tiivistettävä huolella. Kaivon ylläpidosta on annettu seuraavat suositukset: Veden laatu kannattaa tutkituttaa kolmen vuoden välein, vaikka haju- ja makuhaittoja ei olisikaan. Neuvoja antaa esim. Imatran seudun ympäristötoimi. On varmistettava, ettei kaivon lähistöllä ole pohjavettä likaavia tekijöitä, kuten vuotavia viemäreitä ja jätevesien käsittelylaitteita.

Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma 20 Vanha kaivo kannattaa kunnostaa, jos sen paikka on veden saannin ja veden laadun kannalta hyvä. Jos vedessä on liikaa rautaa tai mangaania eikä parempaa vettä ole saatavilla, voi harkita veden käsittelyä. Markkinoilla on erilaisia tehdasvalmisteisia raudan ja mangaanin poistoon tarkoitettuja painesuodattimia. Mikäli kaivo saastuu esim. likaisen pintaveden johdosta, mutta saastumislähde kyetään poistamaan, kannattaa kaivo desinfioida. Jos pohjavesi on likaantunut ja likaantumisen syytä ei voida poistaa, täytyy rakentaa uusi kaivo paremmalle paikalle. Kannattaa selvittää myös mahdollisuus yhteisen vedenhankinnan järjestämiseen naapureiden kanssa. Neuvoja kaivon rakentamiseen tai vanhan kaivon kunnostamiseen antavat Imatran seudun ympäristötoimi ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus. 6.5.2.2 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Jäteveden käsittelyjärjestelmän valintaan vaikuttavat mm. tontin koko, sijainti, maaperä, jäteveden laatu ja määrä. Lisäksi kunnan rakennusjärjestyksessä on annettu vesihuoltoa koskevia määräyksiä. Jätevesijärjestelmien uusimis- tai korjaustyö vaatii ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymän suunnitelman ja rakennusvalvontaviranomaisen myöntämän toimenpideluvan. Jätevesijärjestelmän toimintavarmuus edellyttää järjestelmän asianmukaista käyttöä ja huoltoa. Jäteveden käsittely tulisi hoitaa ensisijaisesti liittymällä vesihuoltolaitoksen (kunnan tai yksityisen vesihuolto-osuuskunnan) viemäröintiin. Mikäli liittyminen ei ole mahdollista voidaan jätevedet käsitellä seuraavien kiinteistökohtaisten menetelmien avulla: kuivakäymälä ja harmaan veden käsittely erillisviemäröinti: umpisäiliö (vesikäymäläjätevesille) ja muut jätevedet saostussäiliön kautta imeyttämöön tai suodattamoon maahanimeyttämö (saostussäiliö tai -kaivo ja maahanimeytys) maasuodattamo (saostussäiliö tai -kaivo ja maasuodattamo) pienpuhdistamo (biologis-kemiallinen, bioroottori tai aktiiviliete) Kiinteistöt (minimissään 2-3) voivat toteuttaa vesihuoltoratkaisuja yhteistoimintaperiaatteella perustamalla esimerkiksi kyläpuhdistamon. Edellisessä kehittämissuunnitelmassa esitetyt alueelliset jätevesien käsittelysuositukset löytyvät liitteestä 1 sekä niihin liittyvä maaperäkartta löytyy karttaliitteestä 2. Suosituksia voidaan hyödyntää lähi vuosina annettavissa ympäristönsuojelumääräyksissä. Liitteeseen 2 on koottu suuntaa-antavia kustannustietoa kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä. Lisätietoa kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä on löydettävissä mm. Imatran seudun ympäristötoimen Haja-asutusalueiden jätevesien käsittely ja laitehuolto -oppaasta sekä Suomen ympäristökeskuksen julkaisemasta Hyvä jätevesien käsittely -esitteestä. Myös valtion ympäristöhallinnon internet sivuille on koottu jätevesienkäsittelyyn liittyvää tietoa.