ÄNNÄ1/2006 Näsijärven Purjehdusseura Näsijärvi Segelsällskap ry
Kommodorin ajatuksia Haluan kiittää jäseniä vuosikokouksessa saamastani luottamuksesta. Toivonkin hyvän yhteishengen jatkuvan myös alkaneena kautena. Päivä pidentyy kuin jäniksen loikka. Mollikka taivaalla tekee aina vain korkeamman kaaren. Kisa siitä kumpi kasvaa nopeammin, päivän pituus vai venekärpäsen purema, päättyy tuon itikan voittoon. Meitä on runsain joukoin juoksutettu jokavuotiseen Helsingin messukeskuksen laivastotukikohtaan, kiiltävien kylkien pariin! On jälleen alkamassa odotettu veneilykausi. No, jarrutetaan hivenen. Taitaa tuo veden pinta olla vielä vähän kova veneiden laskuun. Tunnelma on kuitenkin selvästi nouseva. Uusia tuulia on myös kehitteillä. Yksi on vartiovuoron korvaaminen osallistumalla kilpailujen järjestämiseen. Tästä kertoilee urheilukommodorin juttu tarkemmin muualla tässä lehdessä. Kiireelliset ilmoitukset osallistumisestasi kilpailutehtäviin otetaan ilolla vastaan esim. toimistolla. Kesä alkaa koulutuksen merkeissä. Kiitosta saaneeseen, arvostettuun ja erittäin suosittuun junioritoimintaan panostetaan totuttuun tapaan. Koulutuksen edellytyksiä pyritään parantamaan uusilla optari -hankinnoilla. Seuran ulkopuolisille järjestetään taas veneilykoulutusta, tarkoituksena myös saada uusia innostuneita jäseniä. Myös katsastaja- ja tuomarikoulutusta jatketaan. Viime kesän erinomaisesti toteutettu veneilypäivä saa myös jatkoa. Tämä yksi kesän voimain ponnistuksista antaa jälleen ulkopuolisille kuvan seuramme erinomaisesta ja kehittyvästä toiminnasta. Olen edelleen ylpeä edellisen kesän näytöstä, näimme mihin Ännäläiset kykenevät, kun toimeen tartutaan. Mieliaiheeni: Seuramme naisten tärkeä panos isojen tapahtumien järjestelyissä tullee jälleen varmasti näkyviin. Nämä tärkeät päätetyt toimintapäivät kannattaa merkitä kalenteriin jo nyt. Toiminnallisia uusia ideoita kesän toimintaan otetaan ilolla vastaan kaikilta jäseniltä. Toivonkin runsasta vastausten tulvaa jäsenkyselyyn. Anna vain rohkeasti kuulua itsestäsi. Talousasiat ovat tärkeitä. Sinä voit osaltasi auttaa seuramme taloutta ilmoitusmyynnillä. Kausijulkaisuun voivat kaikki jäsenet pyrkiä myymään oman yrityksen ja yhteistyökumppaneiden mainoksia. Tämä on seuran erittäin tärkeä varainkeräysmuoto. Siispä toimeksi, toimisto auttaa jos on kysyttävää. Vielä on myös jäljellä kevään suosittuja maanantai-iltoja seurapaviljongilla. Seuran internet- sivuilta on illan ohjelmat löydettävissä. Tule mukaan viihtymään mukavassa porukassa. Kiitän kevään toiminnan järjestäjiä, mukavista aiheista ja tehdystä työstä. Toivotan kaikille antoisia lukuhetkiä lehden parissa sekä valoisaa toiminnallista kevättä. KOMMODORI ERKKI SEPPÄLÄ 2 ÄNNÄ 1/2006
ÄNNÄ lehti 1/2006 Näsijärven Purjehdusseura Näsijärvi Segelsällskap ry Jäsentiedotuslehti ISSN 1455-6731 Toimitus: Sisällys : Päätoimittaja / Taitto Soila Karjanmaa 2 Kommodorin ajatuksia Toimituskunta 3 Toimitus, kokouskutsu Erkki Seppälä, Hannu Hyttinen, Tarja 4 Kauden tärkeät päivämäärät Liuha, Marianne Koskinen, Marja 5 Talvipäivä Paananen, Soila Karjanmaa 6 Kilpailukommodorin palsta Painopaikka 8 Näsijärven Purjehdusseuran merkit Domus-Offset Oy, Tampere 11 Tiedotuksia Levikki 12 DN-jääpursi 1000 kpl 13 Purjehtijan sanakirja, Cunningham Kansikuva 14 Laser Teamin kuulumisia Naisten jollakoulu,kuva Petri Laaksonen Ännä-lehden ilmoitushinnat: 1/1 sivun mainos 100 1/2 sivun mainos 50 Seuratuotteita! 100-vuotisjuhlatakki 100-vuotisjuhlapaita 100-vuotisjuhlataulu Kokouskutsu 53 5 300 Lokikirja Vieraskirja Lippalakki 28 25 10 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS Pidetään keskiviikkona 15.3.2006 klo 19.00 Jänissaaren seurapaviljongissa. Käsiteltävänä sääntöjen 11 :n määräämät asiat. Hallitus Ännä-lehden seuraavat numerot Numero 2 / 2006 ilmestyy syyskuussa 2006 Aineiston jättö viimeistään 14.8.2006 Numero 3 / 2006 ilmestyy joulukuussa 2006 Aineiston jättö viimeistään 13.11.2006 Aineistoa Ännä-lehteen? Jutut, kuvat, juttuideat voi toimittaa sähköpostilla nsailing@saunalahti.fi tai seuran toimistoon. Päätoimittaja Soila Karjanmaa p.0400-102 182 (iltaisin). ÄNNÄ 1/2006 3
Kauden tärkeät päivämäärät ke 15.3. klo 19 Kevätkokous su 26.3. klo 13-16 Talvipäivä ti 18.4. klo 18-20 Runkokatsastukset ti 25.4. klo 18-20 Runkokatsastukset la 13.5. klo 9 Veneiden lasku la 20.5. klo 18 Lipunnosto ke 17.5. klo 17 Pukkitalkoot ti 30.5. klo 17 Siivoustalkoot ti 23.5. klo 18-20 Katsastuspäivä ti 30.5. klo 18-20 Katsastuspäivä ti 6.6. klo 18-20 Katsastuspäivä ti 13.6. klo 18-20 Katsastuspäivä ma 5.6. klo 18-21 Veneilykoulutus ke 7.6. klo 18-21 Veneilykoulutus to 8.6. klo 18-21 Veneilykoulutus ma 12.6. klo 18-21 Veneilykoulutus la 10.6. Veneilypäivä ke 27.9. klo 17 Pukkitalkoot la 30.9. klo 9 Veneiden nosto la 7.10. klo 18 Lipunlasku ke 22.11. klo 19 Syyskokous Kevään viimeiset teemaillat - vielä ehtii mukaan Ma 13.3.2006 klo 18.30 TÄMÄ SOLMU PITÄÄ IHAN VARMASTI! Solmumestari Tero Lahti opastaa kuulijat solmujen ihmeelliseen maailmaan. Tänään myös selvitetään, kuinka moni aikoo tehdä merimiesmaton seuraavana teemailtana. Jos et pääse tänään paikalle mutta haluaisit tehdä maton, kerro tästäkin seuran toimistoon. Tieto on tarpeen, jotta voidaan hankkia mattoköyttä oikea määrä. Ma 20.3.2006 klo 18.30: ETTÄ OSASIN ITSE TEHDÄ MATON VENEESEEN! Teemme Tero Lahden johdolla köydestä aidon merimiesmaton. (ks. edellinen kohta) Ma 27.3.2006 klo 18.30 ÄNNÄN JA SUOMEN VÄREISSÄ MAAILMAN MERILLÄ Marko Dahlberg kertoo kokemuksistaan kansainvälisillä kilpapurjehdusradoilla. 4 ÄNNÄ 1/2006
TALVIPÄIVÄ Sunnuntaina 26.3. Klo 13-16 Jänissaaressa MAHDOLLISUUS AMPUA KÄYTÖSTÄ POISTETTUJA HÄTÄRAKETTEJA JA SOIHTUJA! (Tilaisuus on valvottu ja turvallinen) Ohjelmassa myös mm. - Hiihtokilpailu lapsille klo 13.30 alkaen - Kahvio, makkaraa - Moottorikelkkakyytiä Tervetuloa!!! Järj. Näsijärven Purjehdusseura ry. ÄNNÄ 1/2006 5
Kilpailukommodorin palsta Korvaa vartiovuorosi osallistumalla kilpailujärjestelytehtäviin! SOILA KARJANMAA Kuten tarkkaavaisimmat ovat jo ehtineet huomata, kilpailukommodorin nimi kirjoitetaankin tänä vuonna Arto Koivula. Kiitän luottamuksesta ja yritän vähitellen toipua järkytyksestä. Toimenkuvasta tärkein osa on luonnollisesti kilpailujärjestelyiden organisoiminen, ja tässähän on kyse talkootyöstä jos missä. Tällaista toimintaa kun ei voi mistään palveluna ostaa, vaikka rahaa olisi pohjaton säkillinen. Puuhaa on luonnehdittu niin, että kilpailijat järjestävät kilpailut toisilleen, mutta purjehduskilpailun järjestämisessä ei läheskään kaikilla tarvitse olla kokemusta kilpailemisesta tai edes purjeveneistä. Eikä kaikkien tarvitse edes aina lähteä vesille! Ännä on kilpailunjärjestäjänä varsin pätevän seuran maineessa, mistä kiitos menneinä vuosina työtään tinkimättömästi tehneille uurastajille. Toiminnan jatkamiseksi ja kehittämiseksi seuran hallitus on tälle vuodelle päättänyt laajentaa viime vuonna aloitettua kannustinjärjestelmää, jossa sataman vartiointityötä on tietyin edellytyksin voinut korvata kilpailunjärjestelytehtävillä. Uusi systeemi on tarkalleen tällainen: Sataman vartioimiseen velvoitettu henkilö voi korvata vuosittain yhden vartiovuoron osallistumalla kilpailunjärjestelytehtäviin. Korvaamisen edellytyksenä on, että halukkaat ilmoittautuvat seuran toimistoon 15.3. mennessä ja hoitavat sovitut tehtävät kilpailuorganisaatiossa. Vartiovuoron korvaamiseen tarvitaan vähintään yhden viikonlopun työ N:n järjestämässä kilpailussa. Kilpailujärjestelyihin ilmoittautuneet huomioidaan saman kauden vartiovuoroja jaettaessa. Vapautusta vartiovuorosta ei voi siirtää seuraavaan vuoteen. Jos ilmoittautuneita on yli tarpeen, niille henkilöille, joita ei voida sijoittaa kilpailuorganisaatioon, 6 ÄNNÄ 1/2006
PETRI LAAKSONEN viimeisten säätöjen valmistuttua. Näsijärven regatassa on kaksi kevytveneluokkaa, Vikla ja Laser, joten sinne tarvitaan myös erillinen saattovene. Näsijärven regatan kilpailujärjestäjät Ilpo G Niemi, Antti Ala-Tala ja Harri Lähdekorpi varataan vartiovuoro tavanomaiseen tapaan. Kilpailujärjestelytehtävien laiminlyönti rinnastetaan vartiovuoron laiminlyöntiin. Keskeistä tässä on nimenomaan varhainen ilmoittautuminen, mikä mahdollistaa sekä vartioinnin suunnittelun että kilpailuorganisaatioiden muodostamisen ajallaan ja hallitusti. Ilmoittautuessa on toki syytä mainita, milloin on käytettävissä. Viime aikoina seuramme purjehtijat ovat kunnostautuneet kotijärvemme ulkopuolella lähinnä 2.4mR- ja Laser-luokissa, toki unohtamatta Marko Dahlbergin mittavaa Star-projektia. Eiköhän meidän olisi syytä saada maata ja maailmaa kiertämään taas muitakin veneluokkia? Ensi kesän SM-kotikisat tarjoavat hyvän ponnahduslaudan tähän H-veneluokassa. Jos venekunnan kokoaminen ja liikkeelle saaminen onkin kolmen hengen miehistöllä työläämpää kuin yhden, niin tarjoaa se ainakin tällaisen havainnon: porukalla tekeminen on hauskempaa. ARTO KOIVULA KILPAILUKOMMODORI Alkaneella kaudella järjestämme seuraavat kilpailut: KATI KIVELÄ 22.-23.4. 2.4mR Joukkue-SM 7.6. Sarjakilpailu 1 14.6. Sarjakilpailu 2 16.6. Kesäyön purjehdus 20.7. Sappisalo Runt 19.8. Perhepurjehdus 31.8.-3.9. H-SM 6.9. Matruusimalja 9.9 Kipparinmaan purjehdus 16.-17.9. Näsijärven regatta Lista on todennäköisesti lopullinen. Näsijärven kilpailukalenteri ilmestyy seurojen verkkosivuilla lähiaikoina Kilpailukommodori Arto Koivula Airistolla ÄNNÄ 1/2006 7
Näsijärven Purjehdusseuran merkit seuratoiminnasta tai purjehdusurheilun ansioista Jäsenemme ja jotkut muutkin kantavat puvuissaan Näsijärven Purjehdusseuran tunnuksilla varustettuja merkkejä. Mitä ne oikein ovat, ja mistä ansioista niitä on myönnetty? Onneksi kaikista nykyisistä merkeistämme on arkistoissa melko hyvin tietoja, vaikka vanhin merkeistä on peräisin jo miltei sadan vuoden takaa. Seurallamme on nykyään käytössä kolme eri merkkiä - kunnia-, harrastusja purjehtijamerkki. Kaikkien kolmen merkin säännöt ovat jokavuotisessa kausiohjelmassamme kertoen merkkien myöntämisperusteet. 1960-luvun lopulla käytössä on ollut muutaman vuoden myös moottoriveneharrastusmerkki. Purjehtijamerkki JORMA RAJAMÄKI Kuva 1. Purjehtijamerkki versio N.S.S. Kuva 2. Purjehtijamerkki versio N. JORMA RAJAMÄKI Merkeistä vanhin on nykyinen Purjehtijamerkki, Versio N.S.S., kuva 1. ja versio N, kuva 2. 25-vuotishistoriikissamme on vuodelta 1917 maininta, että samoin kuin purjehdusseuroissa rannikolla oli jaettu n.k. kunniamerkkejä kilpapurjehdusten voittajille, päätettiin myöskin täällä, että jäsenelle, joka on saavuttanut määrätyn pistemäärän, annetaan samantapainen, emaljinapin muotoinen merkki. Tämä sama merkki voidaan antaa myöskin erikoisen ansiokkaasta toiminnasta Seuran hyväksi. Merkkiä on koko ajan jaettu kolmessa eri luokassa, ja myöntämisperusteina olivat alkuvuosina joko menestys kilpapurjehduksessa tai toiminta veneilyn ja seuran hyväksi. Historiaa tarkkaan tutkineen ja sen v. 1939 ja 1943 hyvin kirjanneen arkkitehti Georg Henrikssonin mukaan siitä käytettiin vuoteen 1940 asti eri yhteyksissä sekavasti monenlaisia nimityksiä, kuten NSS utmärkelsetecken, Sällskapets högre utmärkelsetecken, kultainen ansiomerkki, korkeimman luokan 8 ÄNNÄ 1/2006
kultainen merkki, II luokan hopeinen merkki, tavallinen kuntoisuusmerkki, tavallinen ansiomerkki ja seuran ansiomerkit. Seuran kevätkokouksessa 29.3.1961 nimeksi sääntöineen vahvistettiin Harrastusmerkki, kevätkokouksessa 6.3.1968 Ansiomerkki, ja v. 1979 siitä viimein tuli Purjehtijamerkki silloisen urheilukommodorin Kari Tarkon ehdotuksesta. Kuvan 1 merkissä on ruotsinkielisen nimemme Näsijärvi Segelsällskap alkukirjaimet NSS tammenlehtien ympäröimänä. Kielisovun aikaansaamiseksi muutettiin merkkiin arvostetun purjehtijan Julle Syrènin ehdotuksesta v. 1922 yleisen kokouksen päätöksellä vain kirjain N, ja tammenlehdet korvattiin havunoksilla, kuva 2. (Sama muutos tehtiin hattukokardiin) Tämä merkki oli vuoteen 1936 asti ainoa merkkimme, ja ensimmäinen I lk merkki myönnettiin v. 1919 purjehdusansioista v.1920 kommodori Ragnar Stenbäck ille, mutta se jaettiin hänelle jostain syystä vasta kokouksessa 26.3.1925. Purjehdusansioista sai I lk merkin Julius Syrèn v. 1925. Kolmannen I lk merkin päätti seuran hallitus antaa ensimmäiselle kunniajäsenelleen Ragnar Lavoniukselle hänen 60-vuotispäivänään v.1930. V. 1934 jaettiin I lk merkit purjehdusansioista V. Sjöblomille ja seuran hyväksi tehdystä pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä apteekkari Severin Haapaselle. Seuraava I lk merkki annettiin nykyisen kunniamerkkimme suunnittelijalle Georg Henrikssonille v. 1944 edellisten vuosien pisteistä. Kaikkiaan näitä I lk merkkejä jaettiin 1944 loppuun mennessä 3 kpl kunniamerkkeinä ja 4 kpl purjehdusansioista. II lk merkkejä jaettiin vuoden 2. maailmansodan loppuun mennessä kaikkiaan 3 kpl kunniamerkkeinä ja 17 kpl purjehdusansioista. III lk merkkejä jaettiin kunniamerkkeinä 3 kpl ja 41 kpl purjehdusansioista. Mainittakoon että purjehdusansioista sai v. 1925 III lk merkin ensimmäinen nainen, neiti A. Mattila, ja v. 1928 ensimmäisenä juniorina Lasse Syrén. Vuodesta 1941 alkaen merkin on voinut saada ainoastaan purjehdusmenestyksestä. Moottoriveneharrastusmerkki Seuran yleisessä kokouksessa 29.3.1966 on vahvistettu erillisen moottoriveneharrastusmerkin säännöt. Tätäkin merkkiä oli kolme luokkaa, ja erityispiirteenä merkissä oli havukoristeiseen metallirenkaaseen kiinnitetty punavalkoinen moottorivenekerhon viiri. V. 1967 myönnettiin II luokan merkki Pauli Härköselle, ja III luokan merkki Matti Kinnuselle ja Ilmari Olánille. V. 1968 sai III luokan merkkiin oikeuttavat pisteet Sakari Kolho. Kuva 3. Moottoriveneharrastusmerkki. JORMA RAJAMÄKI ÄNNÄ 1/2006 9
Harrastusmerkki JORMA RAJAMÄKI Nuorin merkeistämme on nykyinen Harrastusmerkki, kuva 4. Ex-kommodorimme Rolf Franck laati 16.2.1968 ehdotuksen sen säännöiksi, Nykyiset harrastusmerkkisäännöt ovat olleet voimassa muuttumattomina 28.3.1973 alkaen. Kaunista sopivan kokoista harrastusmerkkiämme voi ylpeänä kantaa takkinsa rinnassa muuallakin kuin harrastukseemme liittyvissä tilaisuuksissa kertomassa mieltymyksestä lajiimme. Ensimmäiset Harrastusmerkit jaettiin seuramme 70-vuotisjuhlissa 10.8.1968 - peräti 35 henkilölle! Ilman ruoria tämä sama merkki on jäsenmerkkimme, jota kaikki jäsenemme voivat käyttää aivan kuin muidenkin yhdistysten jäsenmerkkejä. Kunniamerkki Arvokkain merkkimme on nykyinen Kunniamerkki, kuva 5. Merkin suunnittelijan arkkitehti Kuva 5. Kunniamerkki JORMA RAJAMÄKI Kuva 4. Harrastusmerkki Georg Henrikssonin alkuperäisessä kultaista merkkiä kuvaavassa piirroksessa syyskuulta 1936 annetaan siitä seuraava selitys (käännetty ruotsinkielestä): Merkki tehdään kullasta, pinta on matta, paitsi korkokuviot: vene, purje, vesilinja, N-kirjain ja kuusenoksat, jotka ovat kiiltävät. Merkin takasivu on suora, sekä kiiltäväksi hiottu. Merkkejä eri aikoina ja eri paikoissa teetettyinä niistä osa ei valitettavasti ole aivan yllä kuvatun mukaisia. Kullan hinnasta johtuen myös materiaalivahvuus on saattanut vaihdella. Ensimmäinen kultainen kunniamerkki annettiin johtaja Julius Syrènille hänen 50-vuotispäivänään 15.10.1936, toinen kultainen kunniamerkki insinööri Ragnar Stenbäckille hänen 60-vuotispäivänään 11.6.1942 ja kolmas ensimmäiselle ja toistaiseksi pisimpään kommodorinamme toimineelle vuorineuvos Ragnar Lavoniukselle N:n 50-vuotisjuhlassa v. 1948. Ensimmäinen hopeinen kunniamerkki annettiin hammaslääkäri Veli Pakkalalle hänen 50- vuotispäivänään 9.11.1940, ja ensimmäinen pronssinen kunniamerkki johtaja Tyko Inbergille hänen 50- vuotispäivänään 28.3.1941. 10 ÄNNÄ 1/2006
Kunniamerkin myöntämisestä päättää kunniamerkkineuvosto hallituksen tekemän ehdotuksen perusteella. Päätös kunniamerkin antamisesta on oltava yksimielinen. Kultaisia kunniamerkkejä on kaikkiaan myönnetty vuosien 1936-2006 välisenä aikana 19 kpl. ja sen kantajia on elossa 10 henkilöä. Luettelo kaikista kunniamerkin v. 1998 menneessä saaneista on seuramme hienossa 100-vuotishistoriikissä. TUOMO PÄLVIRANTA KUNNIAMERKKINEUVOSTON PJ TIEDOTUKSIA Jänissaaren kiinteistön kunnostus Aikaisempina vuosina on panostettu saaritukikohtien kunnossapitoon, nyt on vuorossa Jänissaaren tukikohdan kiinteistöt. Jänissaaren saunaa remontoitiin alkuvuonna 2006, koska pesuhuoneen seinässä havaittiin kosteusvaurio. Remontin yhteydessä kunnostettiin myös saunan puolta. Kiertovesipatterilämmitystä joudutaan uusimaan seurapaviljongissa asuinhuoneiston osalta. Suunnitteilla on myös seurapaviljongin julkisivun korjausmaalausta. PETRI LAAKSONEN JÄNISSAAREN ISÄNNÖITSIJÄ Internetistä löytyy Terveiset Kangasalalta! Käy tutustumassa jäsenemme Raija Kukkosen tauluihin internet osoitteessa: www.raijakukkonen.com Taulut 2 / Taulu 9, Viitasaari 50-vuotta sitten on maalattu taiteilijan lapsuusvalokuvista. Internet osoitteessa: Suomen Joe 17-purjehtijat löydät jäsenemme Matti Aallon kesällä 2005 purjehduskertomuksen Tallinnan purjehduksesta Joe 17- veneeellä Ilopillerillä. Varalan kuntosali käytössä N:n jäsenille Tiistaisin klo 19.00-20.30 (+sauna / uinti 20.00-21.00) huhtikuun loppuun saakka Hinta 10 euroa/kk, juniorit veloituksetta ÄNNÄ 1/2006 11
DN-jääpursi Purjehtia voi talvellakin. Ännällä onkin nähty muutama DN-jääpurjehtija kuluneina vuosina. Mutta mikä on tuo purjeen avulla jäällä viilettävä laatikko luistimien tapaisten päällä? DN-jääpursi on puinen 3.75 metriä pitkä 55-70 kg painava pursi, jonka purjepinta-ala on 6.5 m 2. Se on suunniteltu vuonna 1937 amerikkalaisen Detroit News lehden järjestämän suunnittelukilpailun voittajana, josta DN-pursi sai myös nimensä. Tämän yhden hengen jääpurren vaatimuksena oli, että se on suhteellisen helposti itse rakennettavissa, edullinen ja pakattavissa henkilöauton katolle. Tyypillinen nopeus on noin 80 km/h, mutta lumettomalla jäällä saavutetaan jopa 142 km/h huippunopeus. Purren hinta on noin 2000-8000 euroa. Nykyään DN-jääpursiluokka on suurin jääpursiluokka maailmassa. Suomesta löytyy rekisteröityjä DN-jääpursia 126, joista aktiivisia purjehtijoita noin 30. Suomessa ja maailmalla järjestetään DN-pursikilpailuja. Tänä vuonna maaliskuun alussa on tarkoitus järjestää Suomessa sekä EM että MMkilpailut, mikäli Suomesta löytyy lumetonta jäätä. Ännän Petri Laaksonen rakensi viime Rakenteille oleva DN-jääpurren runko Petri Laaksonen DN-jääpurrellaan Näsijärven jäällä tammikuussa 2006. syksynä itse DN-jääpurren. Mallina hänellä oli kaverin pursi ja työtunteja kului noin 150. Materiaalit, käytetty masto ja purje tulivat maksamaan yhteensä noin 1500 euroa. Rungon rakentaminen oli helppoa, mutta sopivien helojen löytäminen oli vaikeaa ja aikaavievää. -Aloittelijalle sopivat peltiluistit leikkautin laserilla rosterista ja kävin teroittamassa ne tarkoitukseen rakennetulla koneella DN-gurun pajassa Hämeenlinnassa, kertoo Laaksonen. MM-kilpialuihin Laaksonen tarvitsee kuitenkin vielä hiilikuituvahvisteiset insert-tyyppiset luistit. -Alkutalvesta Näsijärvellä pääsi kokeilemaan jääpurtta, kun lunta oli vähän. Tarkoitus on myös kilpailla DN-luokassa, mutta tammi-helmikuun kisat oli peruttu joko huonon jäätilanteen tai kevyen tuulen vuoksi. -Aion osallistua kuitenkin EM ja MMkilpailuihin, joihin on tällä hetkellä ilmoittautuneita 200 purjehtijaa 18 eri maasta. Aloittelevana DNpurjehtijana tavoitteena minulla on päästä maaliin, kommentoi Laaksonen. www.dn-finland.net SOILA KARJANMAA 12 ÄNNÄ 1/2006
Purjehtijan sanakirja osa 1. Cunningham Isopurjeen mastoliikin kiristämiseen ja purjeen muodon säätelyyn käytetään cunninghamiksi kutsuttua köysimekanismia. Tämän yksinkertaisen ja silti tehokkaan järjestelmän kehitti yhdysvaltalainen Briggs Cunningham. Hän oli vuosikymmenien ajan tunnetuimpia kilpapurjehtijoita maailmassa. Cunninghamista on kirjoittanut mm. Suomen purjehduskuningas Henrik Ramsay Purjehtijan muistelmia - teoksessaan. Ramsay osallistui vuoden 1937 Kultapokaalipurjehduksiin Long Island Sound -lahdella New Yorkin lähellä ja antoi erittäin tiukan vastuksen Cunninghamille, joka kuitenkin voitti kilpailusarjan Lulukuutosellaan. Jo vuonna 1927 Cunningham purjehti Star-luokan MM-hopeaa appiukkonsa puosuna, ja siitä Cunningham köysimekanismi Laser veneessä eteenpäin aina 1970-luvun lopulle asti hänen nimensä esiintyy merkittävien purjehdustapahtumien yhteydessä. Esimerkiksi vuonna 1931 Cunningham oli Olin Stephensin voittoisassa miehistössä Fastnet Racessa. Yhdysvaltain America s cup-kuvioissa Cunningham vaikutti parinkymmenen vuoden ajan. Hänen huippusaavutuksensa oli Columbian ohjaaminen voittoon vuoden 1958 America s cupissa. Cunningham piti vauhtia myös maissa. Hän ajoi 30-luvulta alkaen menestyksellisesti kilpaa mm. Jaguareilla, Ferrareilla ja Cadillaceilla sekä loi oman kilpatallin, joka kisaili usealla autolla. Vuonna 1951 kilparadoille ilmestyivät Cunninghamin kehittämät kilpa-autot, jotka kantoivat hänen nimeään. Cunningham-kilpureita ja niiden katuversioita valmistettiin muutaman vuoden ajan. Briggs Cunningham Vuonna 1907 syntynyt Briggs Swift Cunningham eli 96-vuotiaaksi ja jäi sekä purjehduksen että kilpaautoilun historiaan hienona herrasmiesurheilijana. Hän kuoli vuonna 2003. HANNU HYTTINEN ÄNNÄ 1/2006 13
Laser Teamin kuulumisiasoila KARJANMAA Helsingn regatta kesäkuussa 2005 vas edessä Lauri Konsén. Talven pakkanen jäädyttää mielen ja ajatukset lentävät kaukana purjehduksesta. Tähän aikaan talvesta normaaliin ajatuksenjuoksuun tulee purjehtijalla kuitenkin muutos. Muutoksen aiheuttaa tietenkin Venemessut. Toisille suunnittelu alkaa tästä tapahtumasta. Kilpapurjehtijoiden on kuitenkin aloitettava jo paljon aiemmin. Tähän mennessä Laser Teamin jäsenet Lauri Konsén, Petri Laaksonen, Eero Järvenpää ja Lauri Mörä ovat punnertaneet tulevan kisakalenterin kanssa. Ei ole helppoa valita kisoja, joihin osallistuisi. Niin paljon hienoja kisoja on tarjolla, kun rajaa kilpailualueeksi koko Euroopan eikä tyydy vain kotikulmilla käytäviin kyläkisoihin. Kalenteri on kuitenkin saatu valmiiksi ja on nähtävillä Teamin sivuilla, www.lasersailing.fi. Koko listan kiertäminen ei ole mitään kevyttä puuhaa ja sitoo pääomaakin 14 ÄNNÄ 1/2006 jonkun verran. Kolmelle opiskelijalle raha ei aina ole itsestäänselvyys. Tähän aikaan vuodesta ovatkin yhteistyöneuvottelut kaikkein kuumimmillaan. Tällaiseen marginaalilajiin kuten purjehdukseen ei avustuseuroja ole kovin helppoa saada. Ajatustyöhön saatiin kuitenkin mukava reilun viikon mittainen paussi. Venemessut veivät meidänkin porukan voimavarat Aiglen osastolle. Helpoin tapa antaa sponsorille jotakin vastinetta tuelle, on tietenkin oma työpanos. Mielellään sitä hyviä vaatteita esittelee asiantuntevalle yleisölle. Esittelykin on paljon helpompaa, kun on omakohtaista kokemusta. Jotta tulevan vuoden kisoista tulisi muutakin kuin kokemusta kotiin tuomisina, on käynnissä tiivis fyysinen harjoittelu. Kukin
Lauri Konsén (purje nro 181407) ja Petri Laaksonen (purje nro 181411) Holland Regatassa Hollannissa viime kesänä. PETRI LAAKSONEN Katso internetistä: www.lasersailing.fi. harjoittelee tavallaan ja niillä lajeilla, jotka itselleen katsoo sopiviksi. Allekirjoittaneen viikko-ohjelmaan kuuluu muutama lyhyempi ja yksi pidempi hiihtolenkki, pari punttisalitreeniä ja vaihtelua tuomaan yksi sulkapallovuoro. Tällä hetkellä tuntuu, että mennään oikeaan suuntaan ja vointi on hyvä. Huhtikuun alussa kuitenkin saadaan alustavaa tietoa harjoitusten onnistumisesta, kun naftaliinista kaivetaan itsetehty hengauspenkki ja aletaan toden teolla herkistellä jalka- ja vatsalihaksia purjehduskautta varten. Vesitreenit päästään aloittamaan pääsiäisen tienoilla Viinikanlahdella. Toivottavasti tänä vuonna saadaan purjehtijoita kasaan, jotta voidaan purjehtia kaksipäiväinen kisa yhdessä Minien kanssa. Runsas vesillä olo heti alkuvuodesta on tärkeää kauden päätähtäimen kannalta. Heti ensimmäiset kilpailut nimittäin ovat karsintoja tämän kesän EM-kisoihin, jotka järjestetään Puolassa. Petrillä ja Lauri K:lla on yhteisenä suunnitelmana raivata tiensä näihin karkeloihin. Tällaisilla suuntaviivoilla edetään kohti kesää. LAURI KONSÉN SOILA KARJANMAA Ännän Laser Team vas. Lauri Mörä, Lauri Konsén, Eero Järvenpää ja Petri Laaksonen. ÄNNÄ 1/2006 15
M-Suomen Posti Oyj JOUKKOKIRJE 2 Mikäli vastaanottajaa ei tavoiteta, pyydetään palauttamaan osoitteella Jänissaarenkatu 14, 33410 TRE. NÄSIJÄRVEN PURJEHDUSSEURA NÄSIJÄRVI SEGELSÄLLSKAP RY. Postiosoite: Jänissaarenkatu 14 33410 Tampere Puhelin: 346 1997 toimisto 346 4900 satamamestari 0400 566 997 satamamestari Telefax: 346 1738 Sähköposti: nsailing@saunalahti.fi Internet: http://www.nasijarvenpurjehdusseura.fi Pankkitilit: Nordea 114630-873353 HALLITUS - STYRELSE 2005 Kommodori Erkki Seppälä, Huvilakatu 5, 33960 Pirkkala Varakommodori talous Marja-Liisa Seppälä, Huvilakatu 5, 33960 Pirkkala Varakommodori urheilu Arto Koivula, Aleksanterinkatu 11 as 9, 33100 Tampere Jäsenet Antti Ala-Tala, Teiskontie 11A 9, 33500 Tampere Ari Pajula, Lepolantie 58, 33900 Tampere Kari-Pekka Tarko, Helakallionkatu 4 E, 33580 Tampere Vesa Pajunen, Venekatu 1, 33410 Tampere Kimmo Eiranto, Lukonmäenkatu 20 A 7, 33710 Tampere Petri Laaksonen, Koulukatu 5 C 53, 33200 Tampere Sihteeri Eero Mörä, Lielahdenkatu 40 E 20, 33410 Tampere TOIMIHENKILÖT-FUNKTIONÄRER Satamamestari ja toimistosihteeri Marja Paananen, Jänissaarenkatu 14, 33410 Tampere Satamakapteeni Antti Ala-Tala, Teiskontie 11A 9, 33500 Tampere Isännöitsijä Petri Laaksonen, Koulukatu 5 C 53, 33200 Tampere työpuh. 2393 2063 0400 233 564 245 2512 040 902 2550 0204 293 202 0400 235 236 0500 739 245 346 1997 kotipuh. 3680 824 3680 824 040 844 4254 044 280 9222 266 2790 3562 757 3464 148 3177 526 040 500 8281 3464 900 0400 566 997 044 280 9222 040 500 8281