KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O M A A S E U D U N A S U T U S - J A E L I N K E I N O H I S T O R I A L L I S E T M U I N A I S J Ä Ä N N Ö K S E T S E M I N A A R I 1 6. 5. 2 0 1 4, M U S E O V I R A S T O
JURIDINEN PERUSTA Muinaismuistolaki (MML) 2 Kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat:... muinaisilta ajoilta peräisin olevat asumusten jäännökset sekä asuin- ja työpaikat, niin myös muodostumat, jotka ovat syntyneet sellaisten asumusten tai paikkojen käyttämisestä 1 Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja Ilman tämän lain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. 3 Kiinteiden muinaisjäännösten rauhoitusta valvoo muinaistieteellinen toimikunta.
JURIDINEN PERUSTA Maltan sopimus eli Tarkistettu Eurooppalainen yleissopimus arkeologisen perinnön suojelusta (1992, voimaan 1995) 1 artikla katsotaan arkeologisen perinnön aineksiksi kaikki jäännökset ja esineet sekä muut muinaisilta ajoilta periytyvät ihmisen toiminnan jäljet, joita säilyttämällä ja tutkimalla voidaan selvittää ihmiskunnan historiaa ja sen suhdetta luonnonympäristöön, joiden ensisijaisia tietolähteitä ovat kaivaukset, tutkimukset ja muut ihmiskunnan ja sen ympäristön tutkimusmenetelmät Arkeologiseen perintöön katsotaan kuuluvaksi rakenteet, rakennelmat, rakennusryhmät, asuinpaikat, irtaimet esineet ja muut muistomerkit sekä niiden ympäristö riippumatta siitä, sijaitsevatko ne maalla vai veden alla.
JURIDINEN PERUSTA: OHJEITA Marianna Niukkanen. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset: tunnistaminen ja suojelu/ Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. 2009 Kiinteät muinaisjäännökset ja kaavoitus. Museovirasto2013 Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeet. Museovirasto 2013 (päivitetty 2014).
TERMINOLOGIAA Kylätontilla eli kylän tonttimaalla tarkoitetaan sitä aluetta, jossa talojen tontit asuin- ja talousrakennuksineen ovat sijainneet (HIKI-opas, s. 30). Synonyymina "kylänpaikka MJ-rekisteri: asuinpaikat -> kylänpaikat
TIETOKANTOJA JA TILASTOA Pirkanmaalla 1560-luvun asutus -kartaston mukaan 803 kylää tai yksinäistaloa, yhteensä 3234 taloa. Paikannettu eri tarkkuudella n. 600 kylää. MapInfo-tietokanta Kiinteiksi muinaisjäännöksiksi tulkittuja kylänpaikkoja on 278 (Siiri-tietokanta) siiri.tampere.fi
Pirkanmaan kylät 1560- luvulla
KYLÄTONTTIEN MÄÄRITELMÄ JA ERIKOISUUS SUOJELUKOHTEINA Kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat 1500-luvun maakirjoissa mainittujen kylien kokonaan tai osittain autioituneet tonttimaat sekä jo sitä ennen hävinneiden kylien ja talojen paikat (HIKI-opas, s. 31) Muinaisjäännösalueen rajauksen perusteena ovat käytettävissä oleva vanhin karttamateriaali (1600 1800-luku), maastohavainnot ja topografia (HIKIopas, s. 32). 1) Kohteen toteaminen perustuu ennen kaikkea historiallisiin lähteisiin. Tästä johtuen kohteen suojeluprosessi voi alkaa jo ennen kenttätutkimuksia. 2) Kiinteiksi muinaisjäännöksiksi tulkitaan vain osa kohteista. Edelleen käytössä olevia asuinpaikkoja tulkitaan "muiksi arkeologisiksi kulttuuriperintökohteiksi".
Lausuntoesimerkki Historiallisen kartta-aineiston perusteella alueella on sijainnut Jokipohjan kylän historiallinen tonttimaa. Kylästä on mainintoja arkistolähteissä 1540- luvulta alkaen, jolloin siihen kuului kolme taloa. Historialliseen asuinpaikkaan saattaa liittyä muinaismuistolain suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä; myös edelleen käytössä olevalta kylätontilta voi löytyä arkeologisesti merkittäviä kiinteitä rakenteita ja kulttuurikerroksia. Jokipohjan kylätonttiin mahdollisesti liittyvien muinaisjäännösten sijaintia, laajuutta ja säilyneisyyttä ei ole selvitetty. Tämän vuoksi maankäytön suunnittelu ko. alueella edellyttää arkeologista maastotarkastusta, jonka tulosten perusteella museoviranomainen arvioi rakennushankkeen vaikutuksia arkeologiseen perintöön ja määrittää lisätutkimusten tai arkeologisen valvonnan tarpeen.
TUTKIMUS- JA LÄHDEKRIITTISIÄ ONGELMIA - ikärajaongelma - nuorempien (1600-1800-luvun) jäännösten ja tonttimaan osien tulkinta - ns. muun arkeologisen kulttuuriperintökohteen määritelmä - kartta-aineiston rajallisuus lähteenä, arkeologisten menetelmien merkitys - inventointia koskevat vaatimukset
Tyrväänkylä 1600-luvun kartassa
Sastamala, Tyrväänkylä
Sastamala, Tyrväänkylä
Sastamala, Tyrväänkylä
Pirkkala, Pirkkalankylä
Pirkkala, Pirkkalankylä
KYLÄTONTTIEN JA NIIDEN YMPÄRISTÖN SUOJELU ERI MAANKÄYTTÖHANKKEISSA - kaavat - vesihuolto- ja maakaapelihankkeet - muut KAAVAMERKINNÄT: SM, S tai muu vastaava, ympäristön merkinnät (esim. MA) sm (Muinaismuistokohde tai Muinaismuistoalue) Määräys: Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.
KAAVAMERKINNÄT (jatkuu) Kylätontti ns. muuna arkeologisena kulttuuriperintökohteena: Suojelualue (s) tai Alue, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja Määräys esim.: Historiallisen kylätontin alue. Alueella saattaa sijaita muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Aluetta koskevista maankäyttösuunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.
YHTEENVETO Mitä tarvitaan: - Enemmän huomiota inventointien laatuun - Lisää koulutusta kenttä- ja suojeluarkeologeille - Inventointimenetelmien kehittämistä - Laajoja tutkimusprojekteja myös sisämaan keskiajan kylistä (inventointia, prospektointia, koekaivauksia) - Selkeää ohjeistusta erityisesti "muista kulttuuriperintökohteista", niiden kriteereistä - Riittävää informointia muuttuvista inventointi- ja suojeluohjeista