Nº4/ 2010 kesäkuu merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Finlands Sjömans-Union önskar alla medlemmar Suomen Merimies-Unioni toivottaa kaikille jäsenilleen STOP polkumyynnille MISTÄ työlle jatkajia? NYA ANSIKTEN i Sjömans-Unionen NTF:S 1 kongress
SISÄLTÖ: 4 Työehdot ja palkkataso esillä Itämeren alueen komiteassa 7 Näyttötutkintojen suorittaminen joustavoituu ja helpottuu! 8 Kuulutus 8 Lukijan ääni 12 Monet järjestäytymättömistä kuljettajista työskentelevät orjuutta muistuttavilla ehdoilla ja surkeissa olosuhteissa. - lause NTF:n kongressin aloitteesta nro 3-12 Hallituksen jäsen Kari Nurmirinta ja liittosihteeri Kenneth Bondas NTF:n kongressissa Bergenissä Norjassa. 10 SAK:n valtuuston kevätkokous 13 NTF:n kongressi Bergenissä 16 Finnferries kolme uutta lossia 17 SAL-lomat haussa Merimies-Unionin toimisto on kiinni 28.6. 31.7.2010 Työttömyyskassan puhelinpäivystys toimii kesäaikana normaalisti eli klo 9.00 11.00 p. (09) 615 20 230 Sjömans-Unionens kontor är stängt 28.6 31.7.2010 Arbetslöshetskassans telefontjänst fungerar som vanligt under sommaren, dvs. kl. 9.00 11.00 tel. (09) 615 20 230 Toimitsijatapaamiset: Toimitsijapäivystys on arkisin klo 9.00 15.00 p. (09) 615 20 222 Tapaamisajoista on sovittava etukäteen puhelimitse. Ombudsträff: Telefontjänst för ombud vardagar kl. 9.00 15.00 tel. (09) 615 20 222 Överenskommelse om tidpunkt för mötet i förväg per telefon. Mökkipäivystys arkisin klo 9.00 15.00 p. (09) 615 20 260 Telefontjänst för stugor vardagar kl. 9.00 15.00 tel. (09) 615 20 260 Turun toimiston kesän aukioloajat: Turun toimisto on kiinni 5.7. 8.8.2010 Toimitsijapäivystys jatkuu normaalisti Turussa 9.8.2010 alkaen. Öppettider under sommaren på kontoret i Åbo: Kontoret i Åbo är stängt 5.7 8.8.2010 Ombudsmannen håller jour nästa gång 9 augusti på Åbo kontoret.
Pääkirjoitus: Nº 4/2010 merimies sjömannen Suomen Merimies-Unioni SMU ry Finlands Sjöman-Union FSU rf PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR Simo Zitting TOIMITTAJA, TIEDOTTAJA REDAKTÖR, INFORMATÖR Saana Lamminsivu ULKOASU, TAITTO LAYOUT Rohkea Ruusu kannen kuva: sxc TOIMITUS John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki puh. (09) 615 2020 REDAKTION John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors tel. (09) 615 2020 PAINO Art Print Oy 2010 ISSN 0355-872X ILMOITUKSET / ANNONSER puh. / tel. (09) 615 2020 Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Tidningen utkommer åtta gånger om året. TILAUSHINNAT VUODELLE 2010 1/1 vuosi 25 e 1/2 vuosi 15 e ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS: www.smu.fi > viestintä > merimies > mediakortti www.smu.fi > på svenska > kommunikation > Sjömannen > mediakort MERIMIES SJÖMANNEN ILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2010 no aineisto toimituksessa ilmestyminen material i redaktion utges 5 16.8. 10.9. 6 20.9. 8.10. 7 18.10. 12.11. 8 22.11. 17.12. POSTI- JA KÄYNTIOSOITE John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki POST- OCH BESÖKADRESS John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors VAIHDE / VÄXEL +358 (0)9 615 2020 TELEFAX +358 (0)9 615 20 227 KOTISIVUT / HEMSIDOR www.smu.fi SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS etunimi.sukunimi@smu.fi förnamn.tillnamn@smu.fi Ahvenanmaan maakuntalautoille esitetään kovaa säästökuuria Ahvenanmaan maakuntalauttojen henkilöstöä koetellaan taas, sillä maakuntahallitus on esittänyt saaristolautoille noin 283 000 euron säästöjä. Ahvenanmaan koko liikenneosaston säästötavoite on tälle vuodelle reilu 400 000 euroa! Säästöjä aiotaan hakea maakuntalauttojen ajovuoroja karsimalla, eivätkä henkilöstövähennykset ole poissuljettujen listalla. On myös esitetty, että Föglön saaren ja Kumlingenin välinen linja lopetettaisiin kokonaan. Esitys on kohtuuton, sillä saarella sijaitsee Ahvenanmaan kalatehdas (Ålands Fiskförädling). Tuotantolaitos on ilmoittanut, että mikäli lautta ei liikennöi saareen, se saattaa siirtää toimintansa Ahvenanmaalta Ruotsiin. Tämä tietäisi saaristoalueelle useiden työpaikkojen ja runsasta verotulojen menetystä. Ahvenanmaan maakuntahallituksen rajut säästötoimet saaristoliikenteessä ovat katsoopa miltä kantilta tahansa vain rahansiirtoa taskusta toiseen. Päättäjiltä näyttää unohtuvan jälleen kerran Maakuntalauttoihin kohdistuneet säästöehdotukset hankaloittavat ennen kaikkea saaristolaisten itsensä, mutta myös alueella vierailevien tuhansien turistien kulkua. se, että hyvin suunniteltu olisi puoliksi tehty. Virheistä maksetaan kalliisti. Seikkailusta liettualaisella telakalla Skarvenlautan johdosta saatiin kova jälkilasku, kymmeniä tuhansia euroja, esimerkiksi asianajajakulujen muodossa. Tästäkö rokotetaan nyt tavallista kulkijaa, ahvenanmaalaista, sillä seurauksella, että muiden linjojen liikennettä vähennetään tai ajetaan alas. Mikäli maakuntalauttoja koskien tehdään jälleen kerran hätiköityjä päätöksiä, jälkiseurauksista voidaan joutua maksamaan kovempi hinta. Tiukka säästökuuri ihmetyttää saaristolaista muutoinkin: Ahvenanmaan talouden ei voida sanoa olevan heikolla pohjalla, vaikka on tosin totta, että viimevuotisen laman seurauksena alueen verotulot ja valtionavustukset jäivät edellisiä pienemmiksi. Tilanne tasapainottunee kuitenkin jo tänä vuonna talouden ollessa jälleen noususuhdanteista. Toimiva lauttaliikenne on ehdoton edellytys Ahvenanmaan saaristossa kulkemiseksi. Maakuntalauttoihin kohdistuneet säästöehdotukset hankaloittavat ennen kaikkea saaristolaisten itsensä, mutta myös alueella vierailevien tuhansien turistien kulkua. Päättäjillä näyttää nyt unohtuneen, että turismi on alueen merkittävimpiä tulomuotoja. Turisteista ei tarvitse kuitenkaan tulevaisuudessa nähdä vaivaa: kun lautat eivät kulje, niin pysyvät matkailijatkin poissa. 3
Työehdot ja palkkataso puhuttivat Itämeren alueen komiteaa Työehdot ja palkkatasot, lastinkäsittely, työntekijöiden järjestäminen ja ITF:n toimintaviikko olivat päällimmäiset aiheet Itämeren alueen komitean kokouksessa, joka pidettiin Pietarissa 26.5. 28.5.2010. TEksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Itämeren alueen komitea (Maritime Transport Section, Baltic Committee) toimii Euroopan Kuljetustyöntekijöiden federaation (ETF) alaisuudessa. Komitean työhön osallistuu pääsääntöisesti merimiehiä ja satamatyöntekijöitä edustavia ammattiliittoja Itämeren alueelta. Suomen Merimies-Unionista komitean kokoukseen osallistuivat puheenjohtaja Simo Zitting ja ITF-koordinaattori Simo Nurmi. Tämänkertaisessa tapaamisessa käytiin pitkä ja yksityiskohtainen keskustelu Itämerivaltioiden palkkatasoista ja työehdoista eri politiikkoihin (muun muassa ns. Ateenan politiikka) liittyen. Kokouksessa käytiin läpi valmisteilla olevia asiakirjoja ja viilattiin muun muassa ITF:n kongressiin, joka pidetään Meksikossa elokuun alussa, vietäviä dokumentteja. Ryhmätöissä etsittiin keinoja muun muassa Itämeren alueen työntekijöiden järjestämiseksi ja suunniteltiin ITF:n tuleva toimintaviikkoa (week of action) sekä ruodittiin yksityiskohtaisemmin Itämeren alueen muita erityiskysymyksiä. 4
Taistelemme Esittelyssä: Ryhmätöiden tekoa Itämeren alueen komiteassa. Kuvassa vasemmalla puheenjohtaja Kaia Vask Viron merimiesliitosta (EMSA) vierellään Venäjän Merimies-Unionin puheenjohtaja Igor Pavlov ja liiton kansainvälisistä suhteista vastaava Vadim Ivanov. Oikealla ryhmän puheenjohtajana toiminut Marcel Carlstedt Ruotsin Transportista. sosiaalista dumppausta vastaan kaikin keinoin niin paljon kuin pystymme! Kuvan oikeassa laidassa ETF:n merenkulku- ja satama-asioista vastaava poliittinen sihteeri Philippe Alfonso. Keskellä Dieter Benze Saksan Verdistä ja aivan oikealla Jacek Cegielski Puolan NSZZ "Solidarnosc" ammattiliitosta. Dieter ja Jacek toimivat ETF:n merenkulkujaoston varapuheenjohtajina. Venäjän Merimies-Unioni Seafarers Union of Russia SUR Venäjän Merimies-Unioniin, josta käytetään lyhennettä SUR, on järjestäytynyt noin 60 000 merimiestä. SUR on jäsenmäärältään Venäjän suurin merimiesliitto. Venäjän Merimies-Unionissa on henkilökuntaa noin 200. Keskustoimisto sijaitsee Moskovassa, mutta toiminta on aktiivista myös liiton aluejärjestöissä halki Venäjän. Alueorganisaatioiden alla toimivat puolestaan paikallisjärjestöt, joita on yhteensä noin 50 kappaletta. Jokaisella paikallisjärjestöllä on myös oma toimisto. SUR:n toimisto löytyy kaikista Venäjän merkittävimmistä satamakaupungeista, Venäjän Merimies-Unionin puheenjohtaja Igor Pavlov selostaa. Laivastosta yli puolet mukavuuslippujen alla Yli puolet liiton jäsenistä työskentelee ulkomaan lipun alla olevissa aluksissa, joista suurin osa on mukavuuslippulaivoja. Neuvottelut ulkomaalaisten työnantajien kanssa ovat meille arkea. Todellisuudessa osa näistä ulkomaille rekisteröidyistä työnantajista tai yrityksistä on todellisuudessa kuitenkin venäläisiä, puheenjohtaja Pavlov toteaa. Venäjän lipun alla kulkevien alusten osuus ei ole suurimmissa varustamoissa päätä huimaava. Esimerkiksi Murmansk Shipping Companilla on 28 Venäjän lipun alla olevaa alusta ja 14 mukavuuslipun alla kulkevaa laivaa, hän jatkaa. Vaikka tilanne on omalla tavallaan karu, näkee Venäjän Merimies-Unionin puheenjohtaja tilanteen olevan kaikesta huolimatta parempi kymmenen vuoden takaiseen nähden. Vielä kymmenen vuotta sitten Venäjän lipun alla työskentelevien palkka oli huonompi kuin mukavuuslippujen alla työskentelevien, mutta tilanne on tasoittunut ja nyt palkat ovat suunnilleen samalla tasolla näiden kahden välillä, puheenjohtaja kertoo. Palkkatason noususta huolimatta tilanne ei ole vielä kovin häävi yleistilannetta katsottaessa: venäläinen merimies ei näe palkassaan paljon eroa, työskenteleekö hän Venäjän tai mukavuuslipun alla. Venäjän lipun alla sosiaaliedut ovat tosin paremmat, minkä vuoksi töistä on kilpailua ja oman lipun alta vaikea saada. Maan suurin varustamo, Sovcomflot, yhdistyi reilu kaksi vuotta sitten toisen suuren varustamon, Novoshipin, kanssa. Sovcomflotin alusten kokonaismäärä on tällä hetkellä reilu 140, mutta Venäjän lipun alla aluksista on vain neljä, Venäjän Merimies-Unionin puheenjohtaja puistelee. Jatkajia kaivataan Venäläisillä laivoilla työskentelevät miehistöt ovat pääosin venäläisiä tai entisistä Neuvostoliiton maista tulevia merimiehiä. Kuten tällä hetkellä Länsi-Euroopassa, myös Venäjällä kamppaillaan miehistön iän nousun kanssa. Uusia, nuoria tulokkaita tahtoo olla vaikeaa saada, sillä suuret kaupungit tarjoavat nykyään paljon työmahdollisuuksia. 5
TEKSTI ja kuvat: Katja Gräsbeck Merimies-Unionin Etelä-Suomen osasto ja MEPA järjestivät yhdessä kesäkuussa virkistysretken lumoavalle Bengtskärin majakkasaarelle Merimiehillä on mahdollisuus pätevöityä alalle näyttötutkinnon suorittamalla. Esimerkiksi monella kokeneemmalla skönärillä on pitkä alan työkokemus, mutta koulutus ja tai paperit puuttuvat, jolloin näyttötutkinnon suorittamalla saa STCW-yleissopimuksen mukaisen pätevyyskirjan. TEKSTI: Saana Lamminsivu WinNovan merenkulkualan koulutusyksikkö (entinen Rauman merikoulu) alkaa tarjota tutkintotilaisuuksia non-stoppina ensi syksystä lähtien. Tutkinnon suorittamalla saa STCW-yleissopimuksen mukaisen pätevyyskirjan. Katso kuvagalleria ja juttu netistä: www.smu.fi > liitto > ammattiosastot > Etelä-Suomen osasto Runsas kysyntä Kysyntä on ollut kovaa ja siihen yritetään vastata. Järjestämme jatkossa yhden näyttöpäivän viikossa koko lukukauden ajan, aikuiskoulutusvastaava Markku Koivumäki kertoo. Raumalla voi jatkossa suorittaa niin matruusin-, konemiehen-, korjausmiehen-, kuin pursimiehen näyttötutkinnon. Tutkintotilaisuuksia pystymme tarjoamaan jatkossa yhden päivän viikossa. Koulutuksessa on noin kymmenen eri teemaa. Olen laskenut, että tutkinnon suorittaminen vaatisi osallistujalta sellaiset neljä viisi koulukäyntiä paikan päällä. Uusi systeemi on kaikin puolin joustavampi aiempaan verrattuna, sillä se helpottaa näytön antamista muun muassa omien työvuorojen puitteissa. Aikaisemmin tutkintotilaisuuksia varten piti varata kerrallaan noin kahden viikon vapaa, mikä on rajoittanut ihmisten osallistumista niiden 6
Näyttötutkintojen suorittaminen joustavoituu ja helpottuu! WiNnovassa on mahdollista suorittaa näyttötutkinto non-stoppina ensi syksystä alkaen suorittamiseen. Vaikeuksia on tuottanut myös esimerkiksi työpaikalta riittävän pitkän vapaan saaminen ja työvuorojen järjestely. Myös koulun oma aikataulu on pitänyt ottaa näytön suorittamisessa huomioon. On ollut vaikeuksia irrottaa opettajia perusopetuksesta näyttötutkinto-opetukseen, mutta uusi systeemi sopii opettajienkin työjärjestyksiin aiempaa paremmin. Kuka voi hakea? Näyttötutkintojen suorittaminen osissa on mahdollista Raumalla ensi syksystä alkaen. Ensimmäiset näytöt pyörähtivät käyntiin kesän alussa. Ensimmäiset matruusin näytöt alkoivat nyt alkukesästä. Opetusta oli kaksi päivää ja syksyllä sitten jatketaan. Edellytykset näyttötutkinnon suorittamiseen ovat aivan samat kuin tähän saakka. Puhutaan siis koulutuksen suorittamisesta näyttötutkintona, eikä koulutuksesta kokonaisuudessaan. Koska varsinaista valmistavan koulutuksen jaksoa ei ole, näyttötutkinnon suorittaminen edellyttää sitä, että osaaminen pitäisi suurimmalta osalta olla hallussa jo entuudestaan ennen tutkintotilaisuuksiin osallistumista. Noudatamme merenkulkualan koulutustoimikunnan suositusta näytöistä, joka tarkoittaa niin sanottua kolmen vuoden sääntöä. Mikäli henkilöllä on olemassa laivoilta kolmen vuoden työkokemus ja hän pystyy osoittamaan ammattitaitonsa, hän voi hakea näyttöihin pätevyyskirjan edellytyksenä olevan koulutuksen suorittamiseksi. Vaihtoehtoisesti henkilöllä voi olla myös yhteensä kolmen vuoden koulutus ja työkokemus. Tässä tapauksessa työkokemusta pitää kuitenkin olla vähintään vuosi ja koulutusta kaksi vuotta. Mikäli tarpeen, korjaamme puutteita pienellä koulutusosiolla, joka suunnitellaan jokaisen kohdalta erikseen ja suoritetaan näyttöpäivien yhteydessä. Kuinka hakea? Aikuiskoulutusvastaava Markku Koivumäki kertoo, että näyttötutkinnon suorittamista voi hakea suoraan merenkulkualan toimistosta. Meille voi ilmoittautua suoraan toimistoon Tarja Honkaheimolle, joka ottaa ilmoittautumisia vastaan. Katsomme kunkin kohdalla tilanteen sitten paremmin lävitse, että henkilöllä on osallistumisedellytykset näyttökokeen antamiseen ja siitä se sitten lähtee eteenpäin, Koivumäki kannustaa ottamaan yhteyttä toimistoon. Ja minulta saa kysyä myös ilman muuta lisätietoja, hän vielä hihkaisee perään. WinNova on Porin ammattiopisto, Rauman ammattiopisto (entinen Rauman merikoulu), Innova Länsi-Suomen Aikuiskoulutuskeskus ja Porin Aikuiskoulutuskeskus. www.winnova.fi > ajoneuvo- ja kuljetustekniikka > merenkulku Toimistosihteeri Tarja Honkaheimo Merenkulku- ja turvallisuusala 044 455 8042 Suojantie 2, 26100 Rauma aikuiskoulutusvastaava Markku Koivumäki Merenkulku- ja turvallisuusala 044 455 8045 Suojantie 2, 26100 Rauma 7
Kuulutus Lukijan ääni Suomen Merimies-Unionin Työttömyyskassa ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäin Työttömyyskassa ovat kokouksissaan 9.5.2008 ja 13.6.2010 hyväksyneet sopimuksen Suomen Merimies-Unionin Työttömyyskassan sulautumisesta Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäin Työttömyyskassaan 1.1.2011 lukien. Edellä mainitut työttömyyskassat ovat työttömyyskassalain (603/84) 55 :n edellyttämällä tavalla hakeneet Finanssivalvonnan suostumusta sulautumissopimukselle. Finanssivalvonta kehottaa niitä, jotka tahtovat tehdä muistutuksia hakemusta vastaan, esittämään ne kirjallisesti 26.7.2010 mennessä Finanssivalvontaan PL 103, 00101 Helsinki. Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2010 Satu Luojola lakimies Kuka tulee meidän jälkeen? Istuimme tässä taannoin koneen päivämiesten kesken verstaalla ennen työajan päättymistä. Yhdelle meistä osui samalle päivälle 61-vuotispäivä. Otimme paperia ja kynän käteen ja laskin ryhmämme, eli viiden äijän keski-iän. Tulokseksi saimme 56.8 vuotta! Luvusta heräsikin mielenkiintoinen keskustelu: ketkä korvaavat meidät, kun olemme kaikki viimeistään kolme vuoden päästä jo eläkkeellä. Jakaisimme mielellämme tieto-taitoamme nuorille, mutta kun niitä nuoria ei näy eikä kuulu. Istuimme siinä ja tulimme siihen lopputulemaan, että laivoille pitäisi saada ehdottomasti takaisin vanha koneoppilassysteemi, jossa vanhempi ja kokeneempi työntekijä opettaa nuorta tehtävän saloihin vähitellen. Myös oppisopimuskoulutus voisi olla toinen, tai rinnakkainen, koulutusvaihtoehto. Missä laivojen oppisopimuspaikat siis viipyvät? Mistä tulee meitin tilalle uusia kone julleja? Itse jään eläkkeelle vuoden päästä. Me, eläköityvät koneäijät, kysymmekin, että kuka hoitaa ja on vastuussa siitä, että merillä on riittävästi työnjatkajia tulevaisuudessa. Onko esimerkiksi Viikkarilla ajateltu, mistä meitin korvaava väki löytyy? Entäs muissa varustamoissa? Sen verran tiedämme ainakin, ettei ainakaan kaupanhyllyltä. Kesäterveisin, konemies Raimo Rami Vuorinen, M/s Mariella 8
Laatuvirhe kiinteistön ostajan painajainen? Monelle yksi suurimmista unelmista on omakotitalon hankinta. Unelman täyttyminen saattaa kuitenkin johtaa ylimääräiseen vaivaan, jos havaitaan, ettei talo vastaakaan sitä, mistä oli haaveiltu. Miten toimia, jos epäilet kyseessä olevan kiinteistön laatuvirheen? Jos kyseessä on myyjän vastuulla oleva virhe, ostaja voi olla oikeutettu hinnanalennukseen tai vahingonkorvaukseen sopimusrikkomuksesta aiheutuneesta vahingosta, tai jopa kaupan purkuun. Toimenpiteisiin ryhtyminen saattaa silti pelottaa, koska riitaprosessi tietää ajan, vaivan ja rahan menoa sekä riskejä. Milloin on kyseessä laatuvirhe? Kiinteistössä on laatuvirhe, kun se ei vastaa sitä, mistä on sovittu. Kiinteistön tulee olla tosiasiallisilta ominaisuuksiltaan sellainen, mitä myyjä on kirjallisesti tai suullisesti esittänyt. Jos myyjä on kertonut, jättänyt kertomatta tai jättänyt oikaisematta ostajalle seikasta, joka ei vastaa kaupan kohteen ominaisuuksia ja jonka voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan, kysymyksessä on laatuvirhe. Toisaalta ostajalla on itselläänkin selonottovelvollisuus, joka ulottuu tavanomaiseen tarkastukseen kiinteistön kunnosta. Vaikka myyjä ei olisi menetellyt huolimattomasti tai moitittavasti, kyseessä voi silti olla virhe. Tällöin puhutaan salaisesta virheestä, jolla tarkoitetaan sellaista puutteellista tai virheellistä ominaisuutta kiinteistössä, joka ei ole ollut kenenkään tiedossa. Tällaisen virheen osalta virhevastuun edellytykseksi on asetettu, että kiinteistö poikkeaa merkittävästi siitä, mitä myydyn kaltaiselta kiinteistöltä voidaan perustellusti edellyttää huomioiden muun muassa ikä ja kauppahinta. Vanhalta ei voi edellyttää uuden ominaisuuksia taikka halvalta kalliin. Jos epäillään laatuvirhettä, on ensinnäkin tutkittava, mitä on sovittu, ja mitä on voitu kiinteistöltä perustellusti odottaa. Rakennustapaan kannattaa perehtyä. Lähtökohtaisesti kiinteistö tulisi rakentaa rakennushetkisen rakennustavan mukaisesti, ja virhettä ei yleensä ole (paitsi jos myyjä näin poikkeuksellisesti väittää), vaikka rakennus ei vastaisi uudempia rakennusalan ohjeita. Samoin normaalia kulumista ei katsota virheeksi. Pikkuvirheet kannattaa unohtaa, koska virheen pitää olla sellainen, että se olisi oletettavasti vaikuttanut kauppaan. Virheeseen reagoiminen ja reklamointi Kiinteistön virheeseen ei saa vedota rajattoman kauaa. Laissa on mainittu pääsäännöksi vetoamiselle kohtuullinen aika virheen havaitsemisesta. Myös käytännön syistä, esimerkiksi todistelun vuoksi, nopea reklamointi on tärkeää. Myyjien jäljittäminenkin on joskus vaikeaa pitkän ajan jälkeen. Lain lähes ehdoton takaraja on viisi vuotta hallinnan siirtymisestä ostajalle. Sen jälkeen voidaan virheeseen vedota enää poikkeustilanteissa, kuten myyjän törkeän toiminnan johdosta. Reklamaatio on syytä tehdä kirjallisesti ja todisteellisesti, ja sen tulisi sisältää sekä ilmoitus virheestä että vaatimukset virheen johdosta. Toimintaohjeita virheellisyystilanteen ratkaisemiseksi Jos epäilet laatuvirhettä, kannattaa luottaa asiantuntijan apuun. Lakimies osaa juridiselta kannalta kartoittaa, onko kyseessä lain tarkoittama laatuvirhe ja selvittää, minkälaisia vaatimuksia on realistista esittää myyjälle. Asiantuntija pystyy neuvottelemaan ratkaisusta myyjän kanssa, ja mikäli tällaiseen ratkaisuun ei sovussa päästä, voi avustaa asian hoitamisessa tuomioistuimessa. Usein ei pelkkä juridinen asiantuntemus riitä, tarvitaan myös rakennustekniikan asiantuntemusta. Tällaisen hankkimisessakin lakimies voi avustaa. Monet lakimiehet tarjoavat alkuneuvottelun maksutta. Samalla voidaan kartoittaa asiantuntijapalvelujen käyttämisestä lakineuvonta yksityiselämän asioissa Merimies-Unionin jäsenillä on jäsenetuna oikeus saada Asianajotoimisto Bützow Oy:stä puhelinneuvontaa jäsenten yksityiselämään kuuluvissa oikeudellisissa asioissa. Oikeuksien ja velvollisuuksien ennakointi säästää ristiriidoilta ja vahingoilta. Bützow Oy p. (09) 431 531 (Helsinki), (03) 6121 944 tai (03) 6125 501 (Hämeenlinna) (03) 3138 2800 (Tampere). www.butzow.com Jäsenille palvelu on ilmainen. aiheutuvien kustannusten korvattavuus. Usein kustannuksia saadaan katettua esimerkiksi kotivakuutukseen kuuluvasta oikeusturvavakuutuksesta, valtion oikeusavusta tai vastapuolelta. Kannattaa muistaa, että lähes aina parhaaseen ratkaisuun molempien osapuolten kannalta päästään, kun asiasta pyritään neuvottelemaan sovussa. Tärkeää olisi toimia muutenkin avoimesti. Jos sovintoon päästään, on sovintosopimus syytä tehdä kirjallisesti ja mainita siinä esimerkiksi hinnanalennus tai muu seuraamus sekä muutenkin tarkalleen, mistä ja mitä asiasta nyt on sovittu. Kimmo Suominen OTK, KTM, LL.M. Asianajotoimisto Bützow Oy 9 9
SAK:n valtuuston kevätkokous Kiljavalla 20. 21.5.2010 Liittojen esityksiä SAK:n valtuustolle Monet tämänkertaisista liittojen tekemistä aloitteista SAK:n valtuustolle sivusivat rakentamista, erityisesti telakkateollisuutta ja arktista erikoistumista sekä kuljetuksia. Alla tiivistelmiä liittojen tekemistä aloitteista: TEKSTI ja kuvat: Saana Lamminsivu Kotimainen omistus Kotimaisen omistuksen osuus yrityksistä on huvennut vuosi vuodelta. Esimerkiksi päätökset siitä, jatkuuko laivanrakennus Suomessa vai ei, tehdään muualla kuin Suomessa. Kohdistamatta sen enempää huomiota mihinkään yksittäiseen yhtiöön on syytä korostaa kotimaisen valtionomistuksen, kuntien omistusten sekä yksityisten omistusten merkitystä ja tuoda esille niiden tärkeys Suomen talouden ja jopa Suomen tulevaisuuden kannalta. Kotimainen arktinen osaaminen Suomen arktinen sijainti vaikuttaa moniin täällä tehtäviin asioihin. Esimerkiksi rakentaminen ja liikenne vaativat täällä erityisjärjestelyjä, joita muualla ei tarvita samassa määrin. Suomen kuuluu olla se maa, jossa tiedetään, miten infrastruktuuri, rakentaminen ja liikenne on järjestettävä, kun ulkona on 30 astetta pakkasta ja tuulee ja kun meri on jäässä. Kun tätä unohtunutta osaamista taas saadaan syntymään Suomessa ja se saadaan tuotteistettua, voidaan näitä tuotteita viedä muihin maihin, joissa myös on arktisia oloja. Kansainvälisille pääomaliikkeille tulisi säätää transaktiovero Pörssiyhtiöiden osakekauppaan ja valuuttakauppaan liittyvillä transaktioveroilla voitaisiin lieventää keinotteluluonteisia pääomaliikkeitä, joten niiden perimiselle olisi perusteltu syy. Viime aikojen luottamuspula kansainvälisillä ja kansallisilla rahoitusmarkkinoilla on hyvä esimerkki siitä, mihin valvomattomat rahamarkkinat voivat johtaa. Telakkateollisuuden tulevaisuuden turvaaminen Suomessa Suomen telakat työllistävät suoraan noin 4 000 henkeä ja lisäksi noin 20 000 henkeä suomalaisten yhteistyökumppaneiden väkeä. Suomalaisella laivarakentamisen osaamisella on pitkät perinteet. Telakkateollisuus kamppailee nykyisessä taloustilanteessa eloonjäämisestä kansainvälisten kilpailijoiden kanssa Yhteiskunnan on taattava telakkateollisuuden jatkuminen Suomessa suuntaamalla merkittäviä kotimaisia laivahankintoja Suomessa sijaitseville telakoille. Merimies-Unionin edustajat SAK:n valtuustossa ovat Merimies-Unionin hallituksen jäsen Kari Nurmirinta ja hallituksen jäsen sekä Finnlinesin pääluottamusmies Tarja Rännäli. Rännäli piti kokouksessa jämäkän puheen, jossa hän toi esiin palveluiden ulkoistamisuhan, joka koskee koko kuljetusalaa. Tämän lisäksi hän kiinnitti erityistä huomiota merenkulkua vaivaavaan jatkuvaan pelkoon ulosliputuksista. Työnantajien yritykset niin sanottuun sopimusshoppailuun, eli pyrkimykset heikontaa ja ottaa käyttöön aina vain halvemmat työehtosopimukset, saivat Rännäliltä tuomionsa. Onko oikeudenmukaista, että työnantajat tarjoavat esimerkiksi uusille palvelualoille halvempaa työehtosopimusta? Kun otamme huomioon alan erityisluonteen ja korkeat vaatimukset palveluiden laadussa, turvallisuudessa ja saatavuudessa, voimme todella kysyä, onko halvemman sopimuksen tarjoaminen oikeudenmukaista?, Rännäli kyseenalaisti salissa pitämässä puheessaan. Parasta työllistämispolitiikkaa on se, että luodaan aidosti uusia työpaikkoja, Rännäli myös muistutti ja jatkoi Ulosliputtaminen lisää työntekijöiden epävarmuutta ja vähentää oman elämän ennustettavuutta ja on näin ollen haitaksi etenkin kansantaloudelle. Rännälin puheessaan esille tuomat ongelmat pitäisikin pystyä torjumaan, jotta kierre saadaan katkaistua. Elämän epävarmuus muuttaa ihmisten taloudellista käyttäytymistä. Pätkätyöt ja muut määräaikaiset työsuhteet laittavat kotitaloudet koetukselle ja ihmiset alkavat säästellä, mitä kautta kansantalous supistuu. Huonoimmassa asemassa ovat pätkätöissä puurtavat nuoret tai ne, joilla ei ole lainkaan töitä tarjolla. Työsopimusten määräaikaisuus luo epävarmuutta nuorten perheiden tulevaisuuden suunnitteluun, puhumattakaan oman ihmisarvon kehittymisestä, kun kokee että omalla palkalla ei tule toimeen eikä pysty elättämään perhettään. 10
Ulosliputtaminen palkansaajan ansiotason polkemiseksi ja sosiaaliturvan rapauttamiseksi on selkeästi tuomittava! Rännäli vaatikin puheessaan, että SAK:n tulee ottaa jatkossa entistä tiukempi ote ulkoistamis- ja ulosliputtamiskysymyksiin sekä nuorten työllistämiseen. Suomalainen työ ja suomalainen työehtosopimus on turvattava, ansio- ja toimeentulotaso on säilytettävä ja kaikenlainen ulosliputtaminen palkansaajan ansiotason polkemiseksi ja sosiaaliturvan rapauttamiseksi on selkeästi tuomittava. Tämän lisäksi Rännäli esitti vaateita myös Suomen hallitukselle. Suomen hallitukselta on vaadittava näkyviä konkreettisia tekoja nuorisotyöttömyyden nujertamiseksi, ja nuorten polun turvaamiseksi vakituisiin, turvattuihin työsuhteisiin. Vain siten saadaan lisää uskoa tulevaisuuteen!, Rännäli päätti puheensa. Parasta työllistämispolitiikkaa on se, että luodaan aidosti uusia työpaikkoja. Merimies-Unionin Tarja Rännäli SAK:n valtuustossa 11
Merimies-Unionin toimitsija Satu Silta valittiin Bergenin kokouksen puheenjohtajistoon. Silta on kuvassa toinen oikealta. Kapitalistien konnuuksien kimppuun verkostoitumalla ja keskinäisellä tiedonvaihdolla Pohjoismaisen Kuljetustyöntekijöiden federaatio NTF:n kongressi pidetään joka neljäs vuosi, tällä kertaa Bergenissä Norjassa. Merimies-Unionin edustajat kokouksessa olivat hallituksen jäsenet Kari Nurmirinta ja Ingela Fredriksson, puheenjohtaja Simo Zitting, liittosihteeri Kenneth Bondas ja ITF-koordinaattori Simo Nurmi. TEKSTI ja kuvat: Saana Lamminsivu 12
Pohjoismaisen Kuljetustyöntekijöiden federaatio NTF:n kongressi Bergenissä 18. 19.5.2010 Pohjoismainen yhteistyö on tärkeää. Etenkin merenkulussa meidän on vedettävä niin sanotusti yhtä köyttä, jotta pystymme vaikuttamaan tehokkaammin muun muassa EU:ssa tehtävään päätöksentekoon ja laittamaan tarvittaessa myös kapuloita rattaisiin kapitalistien toimille Itämeren alueella, Kari Nurmirinta pohti kokouksen antia. Verkostoitumista ja tiedonvaihtoa Virallisen kokouksen lisäksi kuljetusliittojen yhteistapaamiset ovat ennen kaikkea verkostoitumispaikkoja. Keskinäinen tiedonvaihto ja säännöllinen yhteydenpito pohjoismaisten ammattiliitojen välillä on välttämätöntä, Ingela Fredriksson puolestaan totesi. Bergenin kongressissa olikin paikan päällä kuljetusliittoja kaikista eri Pohjois- maista. Kokouksen yhteydessä pidettiin myös NTF:n merijaoston tapaaminen, jossa pohdittiin tarkemmin merenkulun erityiskysymyksiä Itämeren alueella. Kuluneen vuoden aikana erityisen kovalla kädellä on koeteltu Ruotsia, kun maasta on ulosliputettu noin 30 lastialusta Tanskaan. Toinen murheenkryynilippu ovat Färsaaret, jonne on rekisteröity viime aikoina paljon laivoja. Näiden kahden lipun alta ei löydy enää paljon kansallisia miehistöjä ja työehdot ovat heikot esimerkiksi Suomeen ja Ruotsiin verrattuina. Kongressissa käsiteltyjä aloitteita Bergenissä käsiteltiin järjestön toiminnan ja talouslukujen lisäksi liittojen kongressille tekemiä aloitteita, joissa vaadittiin esimerkiksi toimia muualla kuin Pohjoismaissa vakituisen asuinpaikan omaavien työntekijöiden järjestämiseksi. Tehokkain tapa kohdata työnantajien hyökkäys on järjestää ammatillisesti kaikki, jotka tekevät kuljetustyötä. Pohjoismainen työmarkkinamalli heikkenee, mikäli emme onnistu järjestämään järjestäytymättömiä. Ja häviäjiä ovat kaikki kuljetustyöntekijät ja vakavat yrittäjät, aloitteessa muistutetaan. Eräässä aloitteessa vaadittiin puolestaan toimia sosiaalista polkumyyntiä vastaan: Paine palkka- ja työehtojamme vastaan on kasvanut valtavasti EU:n vuoden 2005 laajentumisen jälkeen. Itä- ja Keski-Euroopan kollegat voivat saada selvästi parempia ehtoja kuin he kotimaassaan voisivat saada. Samalla heidän ehtonsa ovat kuitenkin selkeästi huonompia kuin pohjoismaisilla työmarkkinoilla vallitsevat ehdot. NTF edellyttää, että kaikkien jäsenliittojen sopimusaloilla työskentelevien kohdalla on noudatettava samoja ehtoja, aloitteessa todetaan. NTF Pohjoismainen Kuljetustyöväen federaatio (NTF) on Euroopan Kuljetustyöntekijöiden Fedraatio ETF:n alainen järjestö. NTF yhdistää viisikymmentä kuljetusalan ammattijärjestöä Islannissa, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa. Federaation jäsenliitot järjestävät yhteensä noin 400 000 kuljetussektorin työntekijää. NTF on perustettu 27.1.1908 Helsingborgissa Ruotsissa yhdistämään pohjoismaiset kuljetusalojen ammattijärjestöt. Toiminnan tarkoituksena on yhteisin voimin taistella kaikenlaista sosiaalista polkumyyntiä ja taloudellista rikollisuutta sekä työehtosopimuksia ja työoikeutta suunnattuja hyökkäyksiä vastaan. Zitting puheenjohtajistoon NTF:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin tanskalainen Jan Villadsen maan suurimmasta 3F-ammattiliitosta (Fagligt Fælles Forbund). Villadsen toimii 3F:n kuljetussektorin puheenjohtajana. Suomen Merimies-Unionin puheenjohtaja Simo Zitting valittiin puolestaan kolmannelle kaudelle NTF:n varapuheenjohtajaksi, joten merimiesten ääni ja edustus säilyy järjestössä tulevaisuudessakin vahvana! Simo Zitting, Kari Nurmirinta ja Kenneth Bondas kokoussalissa. 13
NTF:n uusi pääsihteeri Peter Lövkvist: sosiaalinen polkumyynti suitsiin ja seis! Pohjoismainen Kuljetustyöntekijöiden Federaatio NTF saa elokuussa uuden pääsihteerin, ruotsalaisen Peter Lövkvistin. Tuore pääsihteeri tuntee Pohjolan kuljetusalan vahvuudet ja heikkoudet hyvin. Ennen nykyistä tehtäväänsä Lövkvist toimi Ruotsin kuljetustyöntekijöiden liiton (Svenska Transportarbetareförbundet) ITF-koordinaattorina ja sittemmin kansainvälisten asioiden sihteerinä. Tätä ennen hän oli satamatyöntekijä Gävlessä. TEKSTI ja kuvat: Saana Lamminsivu Valitettavasti olen nähnyt liittotyöni aikana paljon työntekijöiden huonoa kohtelua. Miehistöiltä on voinut puuttua esimerkiksi ruoka tai heille ei ole maksettu palkkoja, pääsihteeri kertoo todistamastaan elämästä kuljetusalalla. Sosiaalinen polkumyynti on ehdottomasti Pohjolan ja NTF:n suurin haaste tällä hetkellä. Järjestäytymättömät ovat usein huonoimmassa asemassa Työvoiman liikkuvuus Euroopan unionissa ja Pohjolassa on yksi niin sanotuista EU:n perusvapauksista, mutta valitettavasti se on tuonut mukanaan myös ongelmia. Yksi Bergenin kongressissa käsitellyistä aloitteista koski muualla kuin Pohjolassa vakituisen asuinpaikan omaavien työntekijöiden järjestämistä. Mikäli työn hinta yhteisillä kuljetusmarkkinoilla on hyvin erilainen, kilpailu alkaa vinoutua. Palkkatasosta ja työsuhteen ehdoista ei saa tehdä kilpailuvälineitä, painottaa Lövkvist. Järjestäytymättömillä työntekijöillä asiat ovat usein kaikista heikoimmin, sillä heillä ei ole monesti tietoa oikeasta palkasta saati työsuhteensa ehdoista. Muista EU-maista, ja jopa kolmansista maista saapuva EU:n ulkopuolinen työvoima, alkavat olla arkea myös Pohjolassa. Nämä työntekijät eivät ole uhka, kun palkka ja työsuhteen ehdot ovat kaikille samat. Tällä hetkellä on tosin valitettavaa, että työnantajapuoli yrittää livistää velvollisuuksistaan. Harmaa talous kukkii erityisesti kuljetus- ja rakennusalalla. Työvoiman liikkuvuudesta johtuviin ongelmiin tulee etsiä ratkaisukeinoja NTF:n eri jaostoissa. Jäsenhankinta on yksi tärkeimmistä tehtävistämme ja siihen on panostettava toden teolla. Erityisesti Baltian maissa riittää työtä!, Lövkvist toteaa. NTF:n jaostotoimintaan tehoa! Uusi pääsihteeri toivoo, että NTF:n jaostotoimintaa saadaan jatkossa tehostettua. Jaostot ovat kuljetusalakohtaisia ryhmiä, joista esimerkkeinä mainittakoon satamajaosto, maantiekuljetusjaosto, joukkoliikennejaosto sekä merenkulku- ja kalastusjaosto. Jaostoissa on edustajia kaikista Pohjoismaista ja niissä tehdään periaatteessa suurin työ eri asioita valmisteltaessa. Jaostoja voikin verrata eduskunnassa toimiviin valiokuntiin. Myös yhteistyö pohjoismaisten kuljetusalan ammattiliittojen välillä on tärkeää. Saamme vietyä asioita huomattavasti paremmin eteenpäin sekä Euroopassa että maailmalla yhteisvoimin kuin yksin korvessa huutamalla. NTF:ssä meidän täytyy saada muodostettu eri kysymyksiin niin sanottu pohjoinen näkökulma. Kun asioista on yhteinen kanta, meidän on huomattavasti helpompi saada äänemme kuuluviin esimerkiksi Euroopan unionissa, Euroopan Kuljetustyönkijöiden federaatiossa ETF:ssä ja Kansainvälisen Kuljetustyöntekijöiden federaatio ITF:ssä. Lobbaaminen on tärkeä osa NTF:n työtä, pääsihteeri muistuttaa. > NTF:n uusi pääsihteeri, Peter Lövkvist, kokee, että Pohjolan kuljetusalan räikeimmät epäkohdat löytyvät tällä hetkellä kuorma-autosektorilta: työ- ja lepoaikojen noudattamista on vaikeaa kontrolloida, oikeasta palkasta ei ole tietoa ja kuljettajat voivat elää muutoinkin epäinhimillisissä oloissa omissa autoissaan työreissujen aikana. NTF:n uusi pääsihteeri, Peter Lövkvist, on puurtanut ITF-kysymysten parissa päätyönään jo lähes kahdeksan vuoden ajan. ITF-koordinaattorina hänen vastuullaan olivat erinäiset tiekysymykset. Kansainvälisen sihteerin tehtävässä hän puolestaan käsitteli esimerkiksi kuljettajien työaikadirektiiviä, sosiaalista dialogia ja eurooppalaisia yrityskysymyksiä ja hoiti yhteyksiä kaikkiin kansainvälisiin liittoihin, joihin Transport kuuluu. Meri- ja satamat ovat uudelle pääsihteerille tuttuja puolestaan Gävlen ja mukavuuslippukampanjatyönsä ajoilta. 14
maailman meriltä Koonnut: juhani Artto ACL:n viisi alusta pysyy Ruotsin lipun alla Atlantin meriliikenteen varustamo ACL päätti 11. toukokuuta pitää viisi alustaan Ruotsin lipun alla. Päätöstä pohjustivat varustamon ja ammattiliitto SEKO Sjöfolkin tiukat neuvottelut, joissa osapuolet pääsivät yhteisymmärrykseen kustannussäästöjen ja toiminnan tehostamisen suuntaviivoista. Varustamo sitoutui siihen, ettei ketään irtisanota työn puutteen perusteella. Päätöksen jälkeen osapuolet neuvottelevat aluksille uuden työehtosopimuksen, joka on yhtenäispalkkajärjestelmineen niin sanottu Eurooppa-sopimus. Neuvotteluissa käsitellään muun muassa alusten miehitystä. Tavoitteena on siirtyminen Eurooppa-sopimukseen 1. heinäkuuta mennessä. SEKOn mukaan hyvä yhteistyö ay-järjestöjen ja yritysten kesken mahdollistaa työpaikkojen säilyttämisen ruotsalaisina. Valokuvia hylätyistä merimiehistä Barcelonassa asuva valokuvaaja Mattia Insolera, 33, on kuvannut useassa Välimeren satamassa työnantajiensa hylkäämiä merimiehiä. Valokuvista koottu näyttely nimeltään Limbo on lähiaikoina esillä Barcelonassa, Port Boussa ja Arlesissa. Joitakin Insoleran valokuvia hylätyistä merimiehistä ja muista Välimeren rantojen sosiaalisista aiheista voi katsella myös netissä: www.mattiainsolera.net. Useissa tapauksissa merimiesten hylkäämisen taustalla on talouden kansainvälisen taantuma vaikutus merenkulkuun. Merirahdin määrä supistui lyhyessä ajassa 30 prosenttia, Insolera muistuttaa. Kansainvälinen kuljetustyöläisten liitto ITF määrittelee tapauksen merimiehen hylkäämiseksi, jos hänelle ei ole maksettu kolmeen kuukauteen palkkaa ja jos aluksen omistaja on kadonnut teille tietämättömille. Pohjoismaiset ammattiliitot vastustavat Ruotsin kansainvälistä alusrekisteriä Kuljetussektorin pohjoismaiset ammattiliitot kehottavat Ruotsia lopettamaan Ruotsin kansainvälisen alusrekisterin suunnittelun. Tammikuussa perusrakenneministeri Åsa Torstensson (kesk.) ilmoitti vievänsä ajatusta eteenpäin. Pohjoismaiset kuljetusliitot tyrmäävät idean, koska sen toteuttamisen seurauksena tuhannet ruotsalaiset merimiehet korvattaisiin matalapalkkaisella ulkomaisella työvoimalla. Pohjoismaiden Kuljetustyöntekijäin Federaatio järjesti kongressinsa 18. 19. toukokuuta Bergenissä. Federaation muodostaa noin 50 ammattiliittoa, jotka edustavat yhteensä lähes 400 000 kuljetussektorin työntekijää. Merirosvo-ongelman ratkaisuun vauhtia sosiaalisen median keinoin Kansainvälisen kuljetustyöläisten liiton ITF:n aloitteesta syntynyt nimienkeruukampanja Somalian merirosvo-ongelman ratkaisemiseksi on avannut netissä oman sivustonsa: www.itfseafarers.org/petition.cfm Kampanja soveltaa netin uusia tehokkaita sovelluksia. Sivustossa voi sekä allekirjoittaa vetoomuksen että levittää sitä koskevaa tietoa sosiaalisen median, kuten Facebookin ja Twitterin, avulla. 15 Kampanja pyrkii saamaan hallitukset lisäämään voimavaroja Somalian merirosvo-ongelman ratkaisemiseksi ja kaikkien panttivankien vapauttamiseksi. Kahdessa vuodessa Somalian rannikolta käsin toimivat merirosvot ovat ottaneet 1 800 panttivankia. Useimmat heistä on vapautettu, mutta osa on yhä rikollisten vankeina. Vetoomuksella hallituksia kannustetaan myös työhön pysyvän rauhan saamiseksi Somaliaan. 15
Öljytankkeri Jurmo Grönlannissa Neste Shipping -varustamon öljytankkeri Jurmo kävi Grönlannissa huhti toukokuun vaihteessa. Katso henkeä salpaavat kuvat suomalaisen aluksen matkasta vihreässä maassa Merimies-Unionin kotisivuilta: www.smu.fi > viestintä > nettijutut > M/t Jurmo Grönlannissa Saimaan kanavalle uusi vuokrasopimus 50 vuodeksi Pääministeri Matti Vanhanen ja Venäjän pääministeri Vladimir Putin allekirjoittivat Saimaan kanavan vuokrasopimuksen jatkosopimuksen 27. toukokuuta 2010 Lappeenrannassa. Valtiosopimuksen mukaan Venäjä vuokraa omalla puolellaan olevan Saimaan kanavan ja siihen liittyvän alueen Suomelle. Sopimuksella turvataan kanavaliikenne 50 vuodeksi. Kanavan perusvuokra Suomelle on 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi Suomi maksaa muuttuvaa vuokraa kanavalla liikennöivien alusten kokonaismäärän mukaan. Molemmilla mailla on oikeus periä erikseen määriteltyjä liikennemaksuja kanavan käyttäjiltä. Liikennöintioikeus laajenee ja myös kolmansien maiden matkustaja-alukset voivat käyttää kanavaa. Kanavaliikennettä yli 150 vuotta Saimaan kanava avattiin liikenteelle ensimmäisen kerran vuonna 1856. Suurempien laivojen vuoksi kanavaa on uudistettu perusteellisesti kahteen otteeseen. Nykyinen kanava otettiin käyttöön vuonna 1968. Kanava on 43 kilometriä pitkä ja se on porrastettu kahdeksalla sululla. Rajan takainen kanavaalue vuokrattiin Neuvostoliitolta 50 vuodeksi vuonna 1963. Suomi ylläpitää kanavaa sekä huolehtii alusliikenteen ohjauksesta ja turvallisuudesta sekä luotsauksesta ja jäänmurrosta. Venäjä vastaa luotsauksesta ja jäänmurrosta kanavalta Suomenlahteen johtavilla väylillä. Finferries investoi kolmeen uuteen lossiin Kaunista kesää! Nyt tuoksuu punaruusut Heloittaa heinämaat ja ruispelto ihana tuoksuunsa uinahtaa ja kakkulat ja hevoset pellolle vedetään ja vehnäpelto näyttää keltaista hedelmää Niin suvi ompi ihana kun käki kukahtaa ja lintuemo pöntössään koittaa poikaa nukkumaan Pian orelmaiset heinäpellot kasvunsa kauniin antaa ja lehmiäiti vasikkoineen kilvalla juoksee rantaan Heräjä ihminen onnehen Hyväile ja rakasta sillä syksyn aikakin vielä tulee kaikki lämpö tulee takasta Suomen lauttaliikenteestä vastaava Finferries tilaa kolme uutta lossia. Tilauksen arvo on noin 4 miljoonaa euroa, ja ensimmäinen lossi luovutetaan Finferriesille toukokuussa 2011 ja seuraavat kolmen kuukauden välein. Losseista kaksi tulee sijoittumaan Turun saaristoon ja yksi Järvi-Suomeen. Uusien lossien pituus on 37 metriä ja ne korvaavat nykyiset lossit, joiden pituus on 27 metriä. Merkittävintä on kuitenkin kantavuuden kasvattaminen nykyisestä 44 tonnista 60 tonniin. Kantavuuden kasvun myötä kolmen lauttapaikan kertakuljetuskapasiteetti kasvaa noin 37 prosenttia. Uusilla lautoilla on siten mahdollista rahdata raskastakin kalustoa ja kuormia talopaketeista isoihin työkoneisiin. Suomen Lauttaliikenne Oy Valtioneuvosto irrotti viime vuoden lopulla Destian lauttaliikenteen omaksi yrityksekseen. Uusi yhtiö, Suomen Lauttaliikenne Oy, aloitti toimintansa tämän vuoden alussa. Yhtiö käyttää markkinoinnissaan myös lyhyempää nimeä Finferries. Suomen Lauttaliikenne Oy on kokonaan Suomen valtion omistama yhtiö, joka liikennöi tällä hetkellä 40 eri lauttapaikalla ympäri Suomea saaristosta Sisä-Suomeen. Lauttojen kyydissä kulkee vuosittain noin 5 miljoonaa ajoneuvoa ja 10 miljoonaa matkustajaa. Leif Drockila jatkaa Tallink Siljan pääluottamusmiehenä Tallink Silja Oy:n pääluottamusmiehenä jatkaa Leif Drockila. Drockilan vastaehdokas käydyissä pääluottamusmiesvaaleissa oli Petri Vuorimies. Tallink Siljan pääluottamusmiesvaali järjestettiin huhti toukokuun vaihteessa 2010 varustamon laivoilla. Drockilan pääluottamusmieskausi alkoi 1.5.2010 ja päättyy 30.4.2012. Marjatta 4.5.2010 OIKAISU Viime Merimies-lehdessä 3/2010 olleen jutun Kuuleeko Houston ilmakuvan Nesteen Palva-tankkerista otti Neste Shippingissä varustamo- ja terminaalipuolella Business Controllerina toimiva Sebastian Grönstrand. Hyvän tilannekuvan ottamisessa oli kyllä onnenkantamoista mukana, Grönstrand tuumii vaatimattomasti ja kertoo näpänneensä kuvan pienellä digikameralla ollessaan lentämässä ystävänsä kanssa. 16
SAL:n Kuntoremontit 2010 KUNTOUTUSKESKUS APILA Kangasala TEEMA: Työhyvinvointi 13. 18.9.2010, täysihoito oma osuus hinnasta 109 (kokonaishinta 459 ) Hakuaika päättyy 5.7.2010 SANTASPORT LAPIN URHEILUOPISTO TEEMA: Energiaa ulkoliikunnasta 19.9. 24.9.2010, täysihoito oma osuus hinnasta 105 (kokonaishinta 455 ) Huom! Hakuaika päättyy 5.7.2010 HUOM! UUSI AIKA HUOM! PAIKKOJA JÄLJELLÄ SAL:n lomien ja kuntoremontin hakukaavake SAL:n lomien hakukaavakkeen voit tulostaa SAL:n sivuilta tai tilata Merimies-Unionista Arja Merikalliolta puh. (09) 6152 0259 tai arja.merikallio@smu.fi. Hakukaavakkeiden palautusosoite: Arja Merikallio Suomen Merimies-Unioni SMU ry John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki Merimies-Unioniin uusia kasvoja Suomen Merimies-Unionin uusi toimitsija, Niclas Nyberg, aloitti tehtävässään toukokuussa 2010. Niclas siirtyy tehtävään Suomen Merimies-Unionin työttömyyskassan hoitajan tehtävistä. Maritta Toivonen aloitti puolestaan Suomen Merimies-Unionin työttömyyskassan hoitajana 17.5.2010 alkaen. Toivonen on työskennellyt tätä ennen muun muassa Toimihenkilöiden työttömyyskassassa ja Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten työttömyyskassassa. Nybergin työ on perehdyttää aluksi uusi kassanhoitaja tehtäviinsä ja perehtyä tämän ohella toimitsijan tehtäviin sekä osallistua edunvalvontaosaston toimintaan. Odotan innolla uutta tehtävää ja sen tuomia haasteita. Paljon on opittavaa, mutta minulla on työhön erinomaiset perehdyttäjät, Nyberg viittaa Unionin muihin toimitsijoihin. Suomen Merimies-Unioni ja SMU:ntyöttömyyskassa JÄSENMAKSUVAPAUTUSHAKEMUS Nimi: Henkilötunnus: Heti kesälomien jälkeen Nyberg aikomuksena on suunnata laivoille. Yritän tehdä mahdollisimman paljon laivakäyntejä kesälomien jälkeen, ihmisten tapaaminen on tärkeää, uusi toimitsija tietää. Nybergin yhteystiedot löytyvät lehden takasivulta ja liiton kotisivuilta: www.smu.fi. Niclas Nyberg Jäsenmaksuvapautuksen hakeminen! Jäsenmaksuvapautusta haetaan Merimies-Unionin jäsenrekisteriin toimitettavalla hakemuksella, jossa tulee olla selvitys siitä, miksi vapautusta haetaan ja miltä ajalta vapautus on tarpeen. Jäsenmaksuvapautuksen syy: palkkatulosi on keskeytynyt äitiys-, isyys-, hoito-, tai vanhempainvapaan, opiskelun, varusmiespalveluksen, työttömyyden (Kelan peruspäiväraha), sairausloman (Kelan päiväraha), eläkkeen tai jonkin muun syyn takia. Liitä hakemukseen aina koulun, KELAn, viranomaisen tai muun vastaavan tahon antama todistus tai selvitys vapautuksen syystä (kopio riittää). Huom! Myös KELAn verkkosivulta tulostettu jäljennös omista tiedoista riittää jäsenmaksuvapautuksen liitteeksi. Jäsenmaksuvapautuksen syy: Ajalle: Päiväys ja allekirjoitus: Toimita jäsenmaksuvapautushakemus allekirjoitettuna ja liitteineen Merimies-Unionin jäsenrekisteriin joko sähköisessä muodossa (skannattuna) tai postitse osoitteeseen: Jäsenrekisteri / Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki Lisätiedot: jäsenrekisterinhoitaja Tiina Kytölä, puh. (09) 6152 0257, s-posti: tiina.kytola@smu.fi. www.smu.fi > jäsenyys > jäsenmaksu > vapautus jäsenmaksusta Huom! Mikäli sinulla on vapautusaikana veronalaista tuloa, on siitä aina maksettava jäsenmaksu. 17
Teemme sen mahdolliseksi Oletko varmistanut, että sinulle jää rahaa asunnon oston jälkeen myös lomaan? Kartoitetaan yhdessä kokonaistilanteesi asuntolainan oton yhteydessä. Näin sinulle jää rahaa nauttia elämästä myös asunnon oston jälkeen. Meiltä saat hyvät neuvot ja hyvät hinnat. Nordea Pankki Suomi Oyj Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma pe 8 20 tai tule käymään konttorissamme. Löydä sinulle sopiva asuntolaina osoitteesta nordea.fi/asuntolaina. 18
Ledare: Tuff sparkur för Ålands landskapsfärjor Personalen på Ålands landskapsfärjor sätts på prov igen då landskapsregeringen har föreslagit inbesparingar på omkring 283 000 euro för landskapsfärjorna. Sparmålet för Ålands hela trafikavdelning uppgår detta år till drygt 400 000 euro! Inbesparingarna ska genomföras genom en gallring av antalet turer på landskapsfärjorna. Personalnedskärningar står också med på listan. Man har även föreslagit att linjen mellan Föglö och Kumlinge läggs ner helt. Förslaget är orimligt med tanke på att ön hyser fabriken Ålands Fiskförädling. Produktionsanläggningen har meddelat att den kanske flyttar produktionen från Åland till Sverige om det inte längre går någon färja till ön. Det skulle innebära att skärgårdsområdet skulle förlora flera arbetsplatser och stora skatteintäkter. Ålands landskapsregerings tuffa besparningsåtgärder i skärgårdstrafiken handlar bara om att flytta pengar från en ficka till en Beslutsfattarna verkar ha glömt att turismen är en av områdets viktigaste intäktsformer. annan, oavsett hur man ser på saken. Beslutsfattarna tycks återigen ha glömt att med bra planering är halva arbetet redan gjort. Felen kommer att stå dem dyrt. Turerna kring färjan Skarven på ett lettiskt varv fick en dyr efterräkning, tiotusentals euro, bland annat i form av advokatkostnader. Ska man nu klämma åt vanliga resenärer, ålänningar för detta, med följden att trafiken dras in eller läggs ner på andra linjer? Om man återigen fattar förhastade beslut vad gäller landskapsfärjorna kan man hamna att betala ett dyrare pris för konsekvenserna. Den tuffa sparkuren förvånar öborna även i övrigt: man kan inte säga att Ålands ekonomi är svag, även om det stämmer att det senaste årets lågkonjunktur innebar lägre skatteintäkter och statliga bidrag för området än året innan. Läget kommer förmodligen dock att stabiliseras redan i år, då ekonomin återigen är på uppgång. En fungerande färjtrafik är en absolut förutsättning för att man ska kunna ta sig fram i skärgården. Inbesparingarna som riktas mot landskapsfärjorna gör det svårare i synnerhet för öborna att ta sig fram, men även för de tusentals turister som besöker området. Beslutsfattarna verkar ha glömt att turismen är en av områdets viktigaste intäktsformer. Man behöver emellertid inte sätta ner tid eller energi på turisterna i framtiden: om färjorna inte går håller sig även turisterna borta. INNEHÅLL: 20 Arbetsvillkor och lönenivån uppe på tapeten i Östersjökommittén 22 Kungörelse 23 Projektet Tankerskydd 24 FFC:s Fullmäktigemöte 26 NTF:s kongress i Bergen 28 Läsarens röst 19
Arbetsvillkor och lönenivån uppe på tapeten i Östersjökommittén Arbetsvillkor och lönenivåer, lasthantering, organisering av arbetare och ITF:s verksamhetsvecka var de väsentligaste ämnena som behandlades under Östersjökommitténs möte, som hölls i St. Petersburg den 26 28 maj 2010. Text och bilder: Saana Lamminsivu Östersjökommittén (Maritime Transport Section, Baltic Committee) lyder under Europeiska Transportarbetarefederationen (ETF). I kommitténs arbete deltar huvudsakligen fackförbund som representerar sjömän och hamnarbetare i Östersjöområdet. Från Finlands Sjömans- Union deltog ordförande Simo Zitting och ITF-koordinator Simo Nurmi. Under mötet fördes en lång och detaljerad diskussion om lönenivåer och arbetsvillkor i anknytning till olika politiker (bland annat den så kallade Atenpolicyn). Under mötet gick deltagarna igenom dokument under beredning och filade bl.a. på dokument som kommer att läggas fram vid ITF:s kongress i Mexiko i början av augusti. I grupper planerade deltagarna bl.a. ITF:s kommande verksamhetsvecka (week of aktion), försökte komma på sätt att organisera arbetarna i Östersjöområdet och dryftade andra frågor som rör området mer ingående. Till vänster Jacek Cegielski från det polska fackförbundet NSZZ "Solidarnosc". I mitten Dieter Benze från tyska Ver.di. Dieter och Jacek är vice ordförande i ETF:s sjöfartssektion. Längst till höger Philippe Alfonso, politisk sekreterare för sjöfarts- och hamnfrågor vid ETF. Sjömans-Unionens ordförande Simo Zitting intill Finlands Skeppsbefälsförbunds vice VD Risto Blomquist. 20