Finlands Sjömans-Union önskar alla medlemmar

Nº4/ 2010 kesäkuu merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Finlands Sjömans-Union önskar alla medlemmar Suomen Merimies-Unioni toivottaa kaikille jäsenilleen STOP polkumyynnille MISTÄ työlle jatkajia? NYA ANSIKTEN i Sjömans-Unionen NTF:S 1 kongress

SISÄLTÖ: 4 Työehdot ja palkkataso esillä Itämeren alueen komiteassa 7 Näyttötutkintojen suorittaminen joustavoituu ja helpottuu! 8 Kuulutus 8 Lukijan ääni 12 Monet järjestäytymättömistä kuljettajista työskentelevät orjuutta muistuttavilla ehdoilla ja surkeissa olosuhteissa. - lause NTF:n kongressin aloitteesta nro 3-12 Hallituksen jäsen Kari Nurmirinta ja liittosihteeri Kenneth Bondas NTF:n kongressissa Bergenissä Norjassa. 10 SAK:n valtuuston kevätkokous 13 NTF:n kongressi Bergenissä 16 Finnferries kolme uutta lossia 17 SAL-lomat haussa Merimies-Unionin toimisto on kiinni 28.6. 31.7.2010 Työttömyyskassan puhelinpäivystys toimii kesäaikana normaalisti eli klo 9.00 11.00 p. (09) 615 20 230 Sjömans-Unionens kontor är stängt 28.6 31.7.2010 Arbetslöshetskassans telefontjänst fungerar som vanligt under sommaren, dvs. kl. 9.00 11.00 tel. (09) 615 20 230 Toimitsijatapaamiset: Toimitsijapäivystys on arkisin klo 9.00 15.00 p. (09) 615 20 222 Tapaamisajoista on sovittava etukäteen puhelimitse. Ombudsträff: Telefontjänst för ombud vardagar kl. 9.00 15.00 tel. (09) 615 20 222 Överenskommelse om tidpunkt för mötet i förväg per telefon. Mökkipäivystys arkisin klo 9.00 15.00 p. (09) 615 20 260 Telefontjänst för stugor vardagar kl. 9.00 15.00 tel. (09) 615 20 260 Turun toimiston kesän aukioloajat: Turun toimisto on kiinni 5.7. 8.8.2010 Toimitsijapäivystys jatkuu normaalisti Turussa 9.8.2010 alkaen. Öppettider under sommaren på kontoret i Åbo: Kontoret i Åbo är stängt 5.7 8.8.2010 Ombudsmannen håller jour nästa gång 9 augusti på Åbo kontoret.

Pääkirjoitus: Nº 4/2010 merimies sjömannen Suomen Merimies-Unioni SMU ry Finlands Sjöman-Union FSU rf PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR Simo Zitting TOIMITTAJA, TIEDOTTAJA REDAKTÖR, INFORMATÖR Saana Lamminsivu ULKOASU, TAITTO LAYOUT Rohkea Ruusu kannen kuva: sxc TOIMITUS John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki puh. (09) 615 2020 REDAKTION John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors tel. (09) 615 2020 PAINO Art Print Oy 2010 ISSN 0355-872X ILMOITUKSET / ANNONSER puh. / tel. (09) 615 2020 Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Tidningen utkommer åtta gånger om året. TILAUSHINNAT VUODELLE 2010 1/1 vuosi 25 e 1/2 vuosi 15 e ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS: www.smu.fi > viestintä > merimies > mediakortti www.smu.fi > på svenska > kommunikation > Sjömannen > mediakort MERIMIES SJÖMANNEN ILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2010 no aineisto toimituksessa ilmestyminen material i redaktion utges 5 16.8. 10.9. 6 20.9. 8.10. 7 18.10. 12.11. 8 22.11. 17.12. POSTI- JA KÄYNTIOSOITE John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki POST- OCH BESÖKADRESS John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors VAIHDE / VÄXEL +358 (0)9 615 2020 TELEFAX +358 (0)9 615 20 227 KOTISIVUT / HEMSIDOR www.smu.fi SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS etunimi.sukunimi@smu.fi förnamn.tillnamn@smu.fi Ahvenanmaan maakuntalautoille esitetään kovaa säästökuuria Ahvenanmaan maakuntalauttojen henkilöstöä koetellaan taas, sillä maakuntahallitus on esittänyt saaristolautoille noin 283 000 euron säästöjä. Ahvenanmaan koko liikenneosaston säästötavoite on tälle vuodelle reilu 400 000 euroa! Säästöjä aiotaan hakea maakuntalauttojen ajovuoroja karsimalla, eivätkä henkilöstövähennykset ole poissuljettujen listalla. On myös esitetty, että Föglön saaren ja Kumlingenin välinen linja lopetettaisiin kokonaan. Esitys on kohtuuton, sillä saarella sijaitsee Ahvenanmaan kalatehdas (Ålands Fiskförädling). Tuotantolaitos on ilmoittanut, että mikäli lautta ei liikennöi saareen, se saattaa siirtää toimintansa Ahvenanmaalta Ruotsiin. Tämä tietäisi saaristoalueelle useiden työpaikkojen ja runsasta verotulojen menetystä. Ahvenanmaan maakuntahallituksen rajut säästötoimet saaristoliikenteessä ovat katsoopa miltä kantilta tahansa vain rahansiirtoa taskusta toiseen. Päättäjiltä näyttää unohtuvan jälleen kerran Maakuntalauttoihin kohdistuneet säästöehdotukset hankaloittavat ennen kaikkea saaristolaisten itsensä, mutta myös alueella vierailevien tuhansien turistien kulkua. se, että hyvin suunniteltu olisi puoliksi tehty. Virheistä maksetaan kalliisti. Seikkailusta liettualaisella telakalla Skarvenlautan johdosta saatiin kova jälkilasku, kymmeniä tuhansia euroja, esimerkiksi asianajajakulujen muodossa. Tästäkö rokotetaan nyt tavallista kulkijaa, ahvenanmaalaista, sillä seurauksella, että muiden linjojen liikennettä vähennetään tai ajetaan alas. Mikäli maakuntalauttoja koskien tehdään jälleen kerran hätiköityjä päätöksiä, jälkiseurauksista voidaan joutua maksamaan kovempi hinta. Tiukka säästökuuri ihmetyttää saaristolaista muutoinkin: Ahvenanmaan talouden ei voida sanoa olevan heikolla pohjalla, vaikka on tosin totta, että viimevuotisen laman seurauksena alueen verotulot ja valtionavustukset jäivät edellisiä pienemmiksi. Tilanne tasapainottunee kuitenkin jo tänä vuonna talouden ollessa jälleen noususuhdanteista. Toimiva lauttaliikenne on ehdoton edellytys Ahvenanmaan saaristossa kulkemiseksi. Maakuntalauttoihin kohdistuneet säästöehdotukset hankaloittavat ennen kaikkea saaristolaisten itsensä, mutta myös alueella vierailevien tuhansien turistien kulkua. Päättäjillä näyttää nyt unohtuneen, että turismi on alueen merkittävimpiä tulomuotoja. Turisteista ei tarvitse kuitenkaan tulevaisuudessa nähdä vaivaa: kun lautat eivät kulje, niin pysyvät matkailijatkin poissa. 3

Työehdot ja palkkataso puhuttivat Itämeren alueen komiteaa Työehdot ja palkkatasot, lastinkäsittely, työntekijöiden järjestäminen ja ITF:n toimintaviikko olivat päällimmäiset aiheet Itämeren alueen komitean kokouksessa, joka pidettiin Pietarissa 26.5. 28.5.2010. TEksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Itämeren alueen komitea (Maritime Transport Section, Baltic Committee) toimii Euroopan Kuljetustyöntekijöiden federaation (ETF) alaisuudessa. Komitean työhön osallistuu pääsääntöisesti merimiehiä ja satamatyöntekijöitä edustavia ammattiliittoja Itämeren alueelta. Suomen Merimies-Unionista komitean kokoukseen osallistuivat puheenjohtaja Simo Zitting ja ITF-koordinaattori Simo Nurmi. Tämänkertaisessa tapaamisessa käytiin pitkä ja yksityiskohtainen keskustelu Itämerivaltioiden palkkatasoista ja työehdoista eri politiikkoihin (muun muassa ns. Ateenan politiikka) liittyen. Kokouksessa käytiin läpi valmisteilla olevia asiakirjoja ja viilattiin muun muassa ITF:n kongressiin, joka pidetään Meksikossa elokuun alussa, vietäviä dokumentteja. Ryhmätöissä etsittiin keinoja muun muassa Itämeren alueen työntekijöiden järjestämiseksi ja suunniteltiin ITF:n tuleva toimintaviikkoa (week of action) sekä ruodittiin yksityiskohtaisemmin Itämeren alueen muita erityiskysymyksiä. 4

Taistelemme Esittelyssä: Ryhmätöiden tekoa Itämeren alueen komiteassa. Kuvassa vasemmalla puheenjohtaja Kaia Vask Viron merimiesliitosta (EMSA) vierellään Venäjän Merimies-Unionin puheenjohtaja Igor Pavlov ja liiton kansainvälisistä suhteista vastaava Vadim Ivanov. Oikealla ryhmän puheenjohtajana toiminut Marcel Carlstedt Ruotsin Transportista. sosiaalista dumppausta vastaan kaikin keinoin niin paljon kuin pystymme! Kuvan oikeassa laidassa ETF:n merenkulku- ja satama-asioista vastaava poliittinen sihteeri Philippe Alfonso. Keskellä Dieter Benze Saksan Verdistä ja aivan oikealla Jacek Cegielski Puolan NSZZ "Solidarnosc" ammattiliitosta. Dieter ja Jacek toimivat ETF:n merenkulkujaoston varapuheenjohtajina. Venäjän Merimies-Unioni Seafarers Union of Russia SUR Venäjän Merimies-Unioniin, josta käytetään lyhennettä SUR, on järjestäytynyt noin 60 000 merimiestä. SUR on jäsenmäärältään Venäjän suurin merimiesliitto. Venäjän Merimies-Unionissa on henkilökuntaa noin 200. Keskustoimisto sijaitsee Moskovassa, mutta toiminta on aktiivista myös liiton aluejärjestöissä halki Venäjän. Alueorganisaatioiden alla toimivat puolestaan paikallisjärjestöt, joita on yhteensä noin 50 kappaletta. Jokaisella paikallisjärjestöllä on myös oma toimisto. SUR:n toimisto löytyy kaikista Venäjän merkittävimmistä satamakaupungeista, Venäjän Merimies-Unionin puheenjohtaja Igor Pavlov selostaa. Laivastosta yli puolet mukavuuslippujen alla Yli puolet liiton jäsenistä työskentelee ulkomaan lipun alla olevissa aluksissa, joista suurin osa on mukavuuslippulaivoja. Neuvottelut ulkomaalaisten työnantajien kanssa ovat meille arkea. Todellisuudessa osa näistä ulkomaille rekisteröidyistä työnantajista tai yrityksistä on todellisuudessa kuitenkin venäläisiä, puheenjohtaja Pavlov toteaa. Venäjän lipun alla kulkevien alusten osuus ei ole suurimmissa varustamoissa päätä huimaava. Esimerkiksi Murmansk Shipping Companilla on 28 Venäjän lipun alla olevaa alusta ja 14 mukavuuslipun alla kulkevaa laivaa, hän jatkaa. Vaikka tilanne on omalla tavallaan karu, näkee Venäjän Merimies-Unionin puheenjohtaja tilanteen olevan kaikesta huolimatta parempi kymmenen vuoden takaiseen nähden. Vielä kymmenen vuotta sitten Venäjän lipun alla työskentelevien palkka oli huonompi kuin mukavuuslippujen alla työskentelevien, mutta tilanne on tasoittunut ja nyt palkat ovat suunnilleen samalla tasolla näiden kahden välillä, puheenjohtaja kertoo. Palkkatason noususta huolimatta tilanne ei ole vielä kovin häävi yleistilannetta katsottaessa: venäläinen merimies ei näe palkassaan paljon eroa, työskenteleekö hän Venäjän tai mukavuuslipun alla. Venäjän lipun alla sosiaaliedut ovat tosin paremmat, minkä vuoksi töistä on kilpailua ja oman lipun alta vaikea saada. Maan suurin varustamo, Sovcomflot, yhdistyi reilu kaksi vuotta sitten toisen suuren varustamon, Novoshipin, kanssa. Sovcomflotin alusten kokonaismäärä on tällä hetkellä reilu 140, mutta Venäjän lipun alla aluksista on vain neljä, Venäjän Merimies-Unionin puheenjohtaja puistelee. Jatkajia kaivataan Venäläisillä laivoilla työskentelevät miehistöt ovat pääosin venäläisiä tai entisistä Neuvostoliiton maista tulevia merimiehiä. Kuten tällä hetkellä Länsi-Euroopassa, myös Venäjällä kamppaillaan miehistön iän nousun kanssa. Uusia, nuoria tulokkaita tahtoo olla vaikeaa saada, sillä suuret kaupungit tarjoavat nykyään paljon työmahdollisuuksia. 5

TEKSTI ja kuvat: Katja Gräsbeck Merimies-Unionin Etelä-Suomen osasto ja MEPA järjestivät yhdessä kesäkuussa virkistysretken lumoavalle Bengtskärin majakkasaarelle Merimiehillä on mahdollisuus pätevöityä alalle näyttötutkinnon suorittamalla. Esimerkiksi monella kokeneemmalla skönärillä on pitkä alan työkokemus, mutta koulutus ja tai paperit puuttuvat, jolloin näyttötutkinnon suorittamalla saa STCW-yleissopimuksen mukaisen pätevyyskirjan. TEKSTI: Saana Lamminsivu WinNovan merenkulkualan koulutusyksikkö (entinen Rauman merikoulu) alkaa tarjota tutkintotilaisuuksia non-stoppina ensi syksystä lähtien. Tutkinnon suorittamalla saa STCW-yleissopimuksen mukaisen pätevyyskirjan. Katso kuvagalleria ja juttu netistä: www.smu.fi > liitto > ammattiosastot > Etelä-Suomen osasto Runsas kysyntä Kysyntä on ollut kovaa ja siihen yritetään vastata. Järjestämme jatkossa yhden näyttöpäivän viikossa koko lukukauden ajan, aikuiskoulutusvastaava Markku Koivumäki kertoo. Raumalla voi jatkossa suorittaa niin matruusin-, konemiehen-, korjausmiehen-, kuin pursimiehen näyttötutkinnon. Tutkintotilaisuuksia pystymme tarjoamaan jatkossa yhden päivän viikossa. Koulutuksessa on noin kymmenen eri teemaa. Olen laskenut, että tutkinnon suorittaminen vaatisi osallistujalta sellaiset neljä viisi koulukäyntiä paikan päällä. Uusi systeemi on kaikin puolin joustavampi aiempaan verrattuna, sillä se helpottaa näytön antamista muun muassa omien työvuorojen puitteissa. Aikaisemmin tutkintotilaisuuksia varten piti varata kerrallaan noin kahden viikon vapaa, mikä on rajoittanut ihmisten osallistumista niiden 6

Näyttötutkintojen suorittaminen joustavoituu ja helpottuu! WiNnovassa on mahdollista suorittaa näyttötutkinto non-stoppina ensi syksystä alkaen suorittamiseen. Vaikeuksia on tuottanut myös esimerkiksi työpaikalta riittävän pitkän vapaan saaminen ja työvuorojen järjestely. Myös koulun oma aikataulu on pitänyt ottaa näytön suorittamisessa huomioon. On ollut vaikeuksia irrottaa opettajia perusopetuksesta näyttötutkinto-opetukseen, mutta uusi systeemi sopii opettajienkin työjärjestyksiin aiempaa paremmin. Kuka voi hakea? Näyttötutkintojen suorittaminen osissa on mahdollista Raumalla ensi syksystä alkaen. Ensimmäiset näytöt pyörähtivät käyntiin kesän alussa. Ensimmäiset matruusin näytöt alkoivat nyt alkukesästä. Opetusta oli kaksi päivää ja syksyllä sitten jatketaan. Edellytykset näyttötutkinnon suorittamiseen ovat aivan samat kuin tähän saakka. Puhutaan siis koulutuksen suorittamisesta näyttötutkintona, eikä koulutuksesta kokonaisuudessaan. Koska varsinaista valmistavan koulutuksen jaksoa ei ole, näyttötutkinnon suorittaminen edellyttää sitä, että osaaminen pitäisi suurimmalta osalta olla hallussa jo entuudestaan ennen tutkintotilaisuuksiin osallistumista. Noudatamme merenkulkualan koulutustoimikunnan suositusta näytöistä, joka tarkoittaa niin sanottua kolmen vuoden sääntöä. Mikäli henkilöllä on olemassa laivoilta kolmen vuoden työkokemus ja hän pystyy osoittamaan ammattitaitonsa, hän voi hakea näyttöihin pätevyyskirjan edellytyksenä olevan koulutuksen suorittamiseksi. Vaihtoehtoisesti henkilöllä voi olla myös yhteensä kolmen vuoden koulutus ja työkokemus. Tässä tapauksessa työkokemusta pitää kuitenkin olla vähintään vuosi ja koulutusta kaksi vuotta. Mikäli tarpeen, korjaamme puutteita pienellä koulutusosiolla, joka suunnitellaan jokaisen kohdalta erikseen ja suoritetaan näyttöpäivien yhteydessä. Kuinka hakea? Aikuiskoulutusvastaava Markku Koivumäki kertoo, että näyttötutkinnon suorittamista voi hakea suoraan merenkulkualan toimistosta. Meille voi ilmoittautua suoraan toimistoon Tarja Honkaheimolle, joka ottaa ilmoittautumisia vastaan. Katsomme kunkin kohdalla tilanteen sitten paremmin lävitse, että henkilöllä on osallistumisedellytykset näyttökokeen antamiseen ja siitä se sitten lähtee eteenpäin, Koivumäki kannustaa ottamaan yhteyttä toimistoon. Ja minulta saa kysyä myös ilman muuta lisätietoja, hän vielä hihkaisee perään. WinNova on Porin ammattiopisto, Rauman ammattiopisto (entinen Rauman merikoulu), Innova Länsi-Suomen Aikuiskoulutuskeskus ja Porin Aikuiskoulutuskeskus. www.winnova.fi > ajoneuvo- ja kuljetustekniikka > merenkulku Toimistosihteeri Tarja Honkaheimo Merenkulku- ja turvallisuusala 044 455 8042 Suojantie 2, 26100 Rauma aikuiskoulutusvastaava Markku Koivumäki Merenkulku- ja turvallisuusala 044 455 8045 Suojantie 2, 26100 Rauma 7

Kuulutus Lukijan ääni Suomen Merimies-Unionin Työttömyyskassa ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäin Työttömyyskassa ovat kokouksissaan 9.5.2008 ja 13.6.2010 hyväksyneet sopimuksen Suomen Merimies-Unionin Työttömyyskassan sulautumisesta Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäin Työttömyyskassaan 1.1.2011 lukien. Edellä mainitut työttömyyskassat ovat työttömyyskassalain (603/84) 55 :n edellyttämällä tavalla hakeneet Finanssivalvonnan suostumusta sulautumissopimukselle. Finanssivalvonta kehottaa niitä, jotka tahtovat tehdä muistutuksia hakemusta vastaan, esittämään ne kirjallisesti 26.7.2010 mennessä Finanssivalvontaan PL 103, 00101 Helsinki. Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2010 Satu Luojola lakimies Kuka tulee meidän jälkeen? Istuimme tässä taannoin koneen päivämiesten kesken verstaalla ennen työajan päättymistä. Yhdelle meistä osui samalle päivälle 61-vuotispäivä. Otimme paperia ja kynän käteen ja laskin ryhmämme, eli viiden äijän keski-iän. Tulokseksi saimme 56.8 vuotta! Luvusta heräsikin mielenkiintoinen keskustelu: ketkä korvaavat meidät, kun olemme kaikki viimeistään kolme vuoden päästä jo eläkkeellä. Jakaisimme mielellämme tieto-taitoamme nuorille, mutta kun niitä nuoria ei näy eikä kuulu. Istuimme siinä ja tulimme siihen lopputulemaan, että laivoille pitäisi saada ehdottomasti takaisin vanha koneoppilassysteemi, jossa vanhempi ja kokeneempi työntekijä opettaa nuorta tehtävän saloihin vähitellen. Myös oppisopimuskoulutus voisi olla toinen, tai rinnakkainen, koulutusvaihtoehto. Missä laivojen oppisopimuspaikat siis viipyvät? Mistä tulee meitin tilalle uusia kone julleja? Itse jään eläkkeelle vuoden päästä. Me, eläköityvät koneäijät, kysymmekin, että kuka hoitaa ja on vastuussa siitä, että merillä on riittävästi työnjatkajia tulevaisuudessa. Onko esimerkiksi Viikkarilla ajateltu, mistä meitin korvaava väki löytyy? Entäs muissa varustamoissa? Sen verran tiedämme ainakin, ettei ainakaan kaupanhyllyltä. Kesäterveisin, konemies Raimo Rami Vuorinen, M/s Mariella 8

Laatuvirhe kiinteistön ostajan painajainen? Monelle yksi suurimmista unelmista on omakotitalon hankinta. Unelman täyttyminen saattaa kuitenkin johtaa ylimääräiseen vaivaan, jos havaitaan, ettei talo vastaakaan sitä, mistä oli haaveiltu. Miten toimia, jos epäilet kyseessä olevan kiinteistön laatuvirheen? Jos kyseessä on myyjän vastuulla oleva virhe, ostaja voi olla oikeutettu hinnanalennukseen tai vahingonkorvaukseen sopimusrikkomuksesta aiheutuneesta vahingosta, tai jopa kaupan purkuun. Toimenpiteisiin ryhtyminen saattaa silti pelottaa, koska riitaprosessi tietää ajan, vaivan ja rahan menoa sekä riskejä. Milloin on kyseessä laatuvirhe? Kiinteistössä on laatuvirhe, kun se ei vastaa sitä, mistä on sovittu. Kiinteistön tulee olla tosiasiallisilta ominaisuuksiltaan sellainen, mitä myyjä on kirjallisesti tai suullisesti esittänyt. Jos myyjä on kertonut, jättänyt kertomatta tai jättänyt oikaisematta ostajalle seikasta, joka ei vastaa kaupan kohteen ominaisuuksia ja jonka voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan, kysymyksessä on laatuvirhe. Toisaalta ostajalla on itselläänkin selonottovelvollisuus, joka ulottuu tavanomaiseen tarkastukseen kiinteistön kunnosta. Vaikka myyjä ei olisi menetellyt huolimattomasti tai moitittavasti, kyseessä voi silti olla virhe. Tällöin puhutaan salaisesta virheestä, jolla tarkoitetaan sellaista puutteellista tai virheellistä ominaisuutta kiinteistössä, joka ei ole ollut kenenkään tiedossa. Tällaisen virheen osalta virhevastuun edellytykseksi on asetettu, että kiinteistö poikkeaa merkittävästi siitä, mitä myydyn kaltaiselta kiinteistöltä voidaan perustellusti edellyttää huomioiden muun muassa ikä ja kauppahinta. Vanhalta ei voi edellyttää uuden ominaisuuksia taikka halvalta kalliin. Jos epäillään laatuvirhettä, on ensinnäkin tutkittava, mitä on sovittu, ja mitä on voitu kiinteistöltä perustellusti odottaa. Rakennustapaan kannattaa perehtyä. Lähtökohtaisesti kiinteistö tulisi rakentaa rakennushetkisen rakennustavan mukaisesti, ja virhettä ei yleensä ole (paitsi jos myyjä näin poikkeuksellisesti väittää), vaikka rakennus ei vastaisi uudempia rakennusalan ohjeita. Samoin normaalia kulumista ei katsota virheeksi. Pikkuvirheet kannattaa unohtaa, koska virheen pitää olla sellainen, että se olisi oletettavasti vaikuttanut kauppaan. Virheeseen reagoiminen ja reklamointi Kiinteistön virheeseen ei saa vedota rajattoman kauaa. Laissa on mainittu pääsäännöksi vetoamiselle kohtuullinen aika virheen havaitsemisesta. Myös käytännön syistä, esimerkiksi todistelun vuoksi, nopea reklamointi on tärkeää. Myyjien jäljittäminenkin on joskus vaikeaa pitkän ajan jälkeen. Lain lähes ehdoton takaraja on viisi vuotta hallinnan siirtymisestä ostajalle. Sen jälkeen voidaan virheeseen vedota enää poikkeustilanteissa, kuten myyjän törkeän toiminnan johdosta. Reklamaatio on syytä tehdä kirjallisesti ja todisteellisesti, ja sen tulisi sisältää sekä ilmoitus virheestä että vaatimukset virheen johdosta. Toimintaohjeita virheellisyystilanteen ratkaisemiseksi Jos epäilet laatuvirhettä, kannattaa luottaa asiantuntijan apuun. Lakimies osaa juridiselta kannalta kartoittaa, onko kyseessä lain tarkoittama laatuvirhe ja selvittää, minkälaisia vaatimuksia on realistista esittää myyjälle. Asiantuntija pystyy neuvottelemaan ratkaisusta myyjän kanssa, ja mikäli tällaiseen ratkaisuun ei sovussa päästä, voi avustaa asian hoitamisessa tuomioistuimessa. Usein ei pelkkä juridinen asiantuntemus riitä, tarvitaan myös rakennustekniikan asiantuntemusta. Tällaisen hankkimisessakin lakimies voi avustaa. Monet lakimiehet tarjoavat alkuneuvottelun maksutta. Samalla voidaan kartoittaa asiantuntijapalvelujen käyttämisestä lakineuvonta yksityiselämän asioissa Merimies-Unionin jäsenillä on jäsenetuna oikeus saada Asianajotoimisto Bützow Oy:stä puhelinneuvontaa jäsenten yksityiselämään kuuluvissa oikeudellisissa asioissa. Oikeuksien ja velvollisuuksien ennakointi säästää ristiriidoilta ja vahingoilta. Bützow Oy p. (09) 431 531 (Helsinki), (03) 6121 944 tai (03) 6125 501 (Hämeenlinna) (03) 3138 2800 (Tampere). www.butzow.com Jäsenille palvelu on ilmainen. aiheutuvien kustannusten korvattavuus. Usein kustannuksia saadaan katettua esimerkiksi kotivakuutukseen kuuluvasta oikeusturvavakuutuksesta, valtion oikeusavusta tai vastapuolelta. Kannattaa muistaa, että lähes aina parhaaseen ratkaisuun molempien osapuolten kannalta päästään, kun asiasta pyritään neuvottelemaan sovussa. Tärkeää olisi toimia muutenkin avoimesti. Jos sovintoon päästään, on sovintosopimus syytä tehdä kirjallisesti ja mainita siinä esimerkiksi hinnanalennus tai muu seuraamus sekä muutenkin tarkalleen, mistä ja mitä asiasta nyt on sovittu. Kimmo Suominen OTK, KTM, LL.M. Asianajotoimisto Bützow Oy 9 9

SAK:n valtuuston kevätkokous Kiljavalla 20. 21.5.2010 Liittojen esityksiä SAK:n valtuustolle Monet tämänkertaisista liittojen tekemistä aloitteista SAK:n valtuustolle sivusivat rakentamista, erityisesti telakkateollisuutta ja arktista erikoistumista sekä kuljetuksia. Alla tiivistelmiä liittojen tekemistä aloitteista: TEKSTI ja kuvat: Saana Lamminsivu Kotimainen omistus Kotimaisen omistuksen osuus yrityksistä on huvennut vuosi vuodelta. Esimerkiksi päätökset siitä, jatkuuko laivanrakennus Suomessa vai ei, tehdään muualla kuin Suomessa. Kohdistamatta sen enempää huomiota mihinkään yksittäiseen yhtiöön on syytä korostaa kotimaisen valtionomistuksen, kuntien omistusten sekä yksityisten omistusten merkitystä ja tuoda esille niiden tärkeys Suomen talouden ja jopa Suomen tulevaisuuden kannalta. Kotimainen arktinen osaaminen Suomen arktinen sijainti vaikuttaa moniin täällä tehtäviin asioihin. Esimerkiksi rakentaminen ja liikenne vaativat täällä erityisjärjestelyjä, joita muualla ei tarvita samassa määrin. Suomen kuuluu olla se maa, jossa tiedetään, miten infrastruktuuri, rakentaminen ja liikenne on järjestettävä, kun ulkona on 30 astetta pakkasta ja tuulee ja kun meri on jäässä. Kun tätä unohtunutta osaamista taas saadaan syntymään Suomessa ja se saadaan tuotteistettua, voidaan näitä tuotteita viedä muihin maihin, joissa myös on arktisia oloja. Kansainvälisille pääomaliikkeille tulisi säätää transaktiovero Pörssiyhtiöiden osakekauppaan ja valuuttakauppaan liittyvillä transaktioveroilla voitaisiin lieventää keinotteluluonteisia pääomaliikkeitä, joten niiden perimiselle olisi perusteltu syy. Viime aikojen luottamuspula kansainvälisillä ja kansallisilla rahoitusmarkkinoilla on hyvä esimerkki siitä, mihin valvomattomat rahamarkkinat voivat johtaa. Telakkateollisuuden tulevaisuuden turvaaminen Suomessa Suomen telakat työllistävät suoraan noin 4 000 henkeä ja lisäksi noin 20 000 henkeä suomalaisten yhteistyökumppaneiden väkeä. Suomalaisella laivarakentamisen osaamisella on pitkät perinteet. Telakkateollisuus kamppailee nykyisessä taloustilanteessa eloonjäämisestä kansainvälisten kilpailijoiden kanssa Yhteiskunnan on taattava telakkateollisuuden jatkuminen Suomessa suuntaamalla merkittäviä kotimaisia laivahankintoja Suomessa sijaitseville telakoille. Merimies-Unionin edustajat SAK:n valtuustossa ovat Merimies-Unionin hallituksen jäsen Kari Nurmirinta ja hallituksen jäsen sekä Finnlinesin pääluottamusmies Tarja Rännäli. Rännäli piti kokouksessa jämäkän puheen, jossa hän toi esiin palveluiden ulkoistamisuhan, joka koskee koko kuljetusalaa. Tämän lisäksi hän kiinnitti erityistä huomiota merenkulkua vaivaavaan jatkuvaan pelkoon ulosliputuksista. Työnantajien yritykset niin sanottuun sopimusshoppailuun, eli pyrkimykset heikontaa ja ottaa käyttöön aina vain halvemmat työehtosopimukset, saivat Rännäliltä tuomionsa. Onko oikeudenmukaista, että työnantajat tarjoavat esimerkiksi uusille palvelualoille halvempaa työehtosopimusta? Kun otamme huomioon alan erityisluonteen ja korkeat vaatimukset palveluiden laadussa, turvallisuudessa ja saatavuudessa, voimme todella kysyä, onko halvemman sopimuksen tarjoaminen oikeudenmukaista?, Rännäli kyseenalaisti salissa pitämässä puheessaan. Parasta työllistämispolitiikkaa on se, että luodaan aidosti uusia työpaikkoja, Rännäli myös muistutti ja jatkoi Ulosliputtaminen lisää työntekijöiden epävarmuutta ja vähentää oman elämän ennustettavuutta ja on näin ollen haitaksi etenkin kansantaloudelle. Rännälin puheessaan esille tuomat ongelmat pitäisikin pystyä torjumaan, jotta kierre saadaan katkaistua. Elämän epävarmuus muuttaa ihmisten taloudellista käyttäytymistä. Pätkätyöt ja muut määräaikaiset työsuhteet laittavat kotitaloudet koetukselle ja ihmiset alkavat säästellä, mitä kautta kansantalous supistuu. Huonoimmassa asemassa ovat pätkätöissä puurtavat nuoret tai ne, joilla ei ole lainkaan töitä tarjolla. Työsopimusten määräaikaisuus luo epävarmuutta nuorten perheiden tulevaisuuden suunnitteluun, puhumattakaan oman ihmisarvon kehittymisestä, kun kokee että omalla palkalla ei tule toimeen eikä pysty elättämään perhettään. 10

Ulosliputtaminen palkansaajan ansiotason polkemiseksi ja sosiaaliturvan rapauttamiseksi on selkeästi tuomittava! Rännäli vaatikin puheessaan, että SAK:n tulee ottaa jatkossa entistä tiukempi ote ulkoistamis- ja ulosliputtamiskysymyksiin sekä nuorten työllistämiseen. Suomalainen työ ja suomalainen työehtosopimus on turvattava, ansio- ja toimeentulotaso on säilytettävä ja kaikenlainen ulosliputtaminen palkansaajan ansiotason polkemiseksi ja sosiaaliturvan rapauttamiseksi on selkeästi tuomittava. Tämän lisäksi Rännäli esitti vaateita myös Suomen hallitukselle. Suomen hallitukselta on vaadittava näkyviä konkreettisia tekoja nuorisotyöttömyyden nujertamiseksi, ja nuorten polun turvaamiseksi vakituisiin, turvattuihin työsuhteisiin. Vain siten saadaan lisää uskoa tulevaisuuteen!, Rännäli päätti puheensa. Parasta työllistämispolitiikkaa on se, että luodaan aidosti uusia työpaikkoja. Merimies-Unionin Tarja Rännäli SAK:n valtuustossa 11

Merimies-Unionin toimitsija Satu Silta valittiin Bergenin kokouksen puheenjohtajistoon. Silta on kuvassa toinen oikealta. Kapitalistien konnuuksien kimppuun verkostoitumalla ja keskinäisellä tiedonvaihdolla Pohjoismaisen Kuljetustyöntekijöiden federaatio NTF:n kongressi pidetään joka neljäs vuosi, tällä kertaa Bergenissä Norjassa. Merimies-Unionin edustajat kokouksessa olivat hallituksen jäsenet Kari Nurmirinta ja Ingela Fredriksson, puheenjohtaja Simo Zitting, liittosihteeri Kenneth Bondas ja ITF-koordinaattori Simo Nurmi. TEKSTI ja kuvat: Saana Lamminsivu 12

Pohjoismaisen Kuljetustyöntekijöiden federaatio NTF:n kongressi Bergenissä 18. 19.5.2010 Pohjoismainen yhteistyö on tärkeää. Etenkin merenkulussa meidän on vedettävä niin sanotusti yhtä köyttä, jotta pystymme vaikuttamaan tehokkaammin muun muassa EU:ssa tehtävään päätöksentekoon ja laittamaan tarvittaessa myös kapuloita rattaisiin kapitalistien toimille Itämeren alueella, Kari Nurmirinta pohti kokouksen antia. Verkostoitumista ja tiedonvaihtoa Virallisen kokouksen lisäksi kuljetusliittojen yhteistapaamiset ovat ennen kaikkea verkostoitumispaikkoja. Keskinäinen tiedonvaihto ja säännöllinen yhteydenpito pohjoismaisten ammattiliitojen välillä on välttämätöntä, Ingela Fredriksson puolestaan totesi. Bergenin kongressissa olikin paikan päällä kuljetusliittoja kaikista eri Pohjois- maista. Kokouksen yhteydessä pidettiin myös NTF:n merijaoston tapaaminen, jossa pohdittiin tarkemmin merenkulun erityiskysymyksiä Itämeren alueella. Kuluneen vuoden aikana erityisen kovalla kädellä on koeteltu Ruotsia, kun maasta on ulosliputettu noin 30 lastialusta Tanskaan. Toinen murheenkryynilippu ovat Färsaaret, jonne on rekisteröity viime aikoina paljon laivoja. Näiden kahden lipun alta ei löydy enää paljon kansallisia miehistöjä ja työehdot ovat heikot esimerkiksi Suomeen ja Ruotsiin verrattuina. Kongressissa käsiteltyjä aloitteita Bergenissä käsiteltiin järjestön toiminnan ja talouslukujen lisäksi liittojen kongressille tekemiä aloitteita, joissa vaadittiin esimerkiksi toimia muualla kuin Pohjoismaissa vakituisen asuinpaikan omaavien työntekijöiden järjestämiseksi. Tehokkain tapa kohdata työnantajien hyökkäys on järjestää ammatillisesti kaikki, jotka tekevät kuljetustyötä. Pohjoismainen työmarkkinamalli heikkenee, mikäli emme onnistu järjestämään järjestäytymättömiä. Ja häviäjiä ovat kaikki kuljetustyöntekijät ja vakavat yrittäjät, aloitteessa muistutetaan. Eräässä aloitteessa vaadittiin puolestaan toimia sosiaalista polkumyyntiä vastaan: Paine palkka- ja työehtojamme vastaan on kasvanut valtavasti EU:n vuoden 2005 laajentumisen jälkeen. Itä- ja Keski-Euroopan kollegat voivat saada selvästi parempia ehtoja kuin he kotimaassaan voisivat saada. Samalla heidän ehtonsa ovat kuitenkin selkeästi huonompia kuin pohjoismaisilla työmarkkinoilla vallitsevat ehdot. NTF edellyttää, että kaikkien jäsenliittojen sopimusaloilla työskentelevien kohdalla on noudatettava samoja ehtoja, aloitteessa todetaan. NTF Pohjoismainen Kuljetustyöväen federaatio (NTF) on Euroopan Kuljetustyöntekijöiden Fedraatio ETF:n alainen järjestö. NTF yhdistää viisikymmentä kuljetusalan ammattijärjestöä Islannissa, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa. Federaation jäsenliitot järjestävät yhteensä noin 400 000 kuljetussektorin työntekijää. NTF on perustettu 27.1.1908 Helsingborgissa Ruotsissa yhdistämään pohjoismaiset kuljetusalojen ammattijärjestöt. Toiminnan tarkoituksena on yhteisin voimin taistella kaikenlaista sosiaalista polkumyyntiä ja taloudellista rikollisuutta sekä työehtosopimuksia ja työoikeutta suunnattuja hyökkäyksiä vastaan. Zitting puheenjohtajistoon NTF:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin tanskalainen Jan Villadsen maan suurimmasta 3F-ammattiliitosta (Fagligt Fælles Forbund). Villadsen toimii 3F:n kuljetussektorin puheenjohtajana. Suomen Merimies-Unionin puheenjohtaja Simo Zitting valittiin puolestaan kolmannelle kaudelle NTF:n varapuheenjohtajaksi, joten merimiesten ääni ja edustus säilyy järjestössä tulevaisuudessakin vahvana! Simo Zitting, Kari Nurmirinta ja Kenneth Bondas kokoussalissa. 13

NTF:n uusi pääsihteeri Peter Lövkvist: sosiaalinen polkumyynti suitsiin ja seis! Pohjoismainen Kuljetustyöntekijöiden Federaatio NTF saa elokuussa uuden pääsihteerin, ruotsalaisen Peter Lövkvistin. Tuore pääsihteeri tuntee Pohjolan kuljetusalan vahvuudet ja heikkoudet hyvin. Ennen nykyistä tehtäväänsä Lövkvist toimi Ruotsin kuljetustyöntekijöiden liiton (Svenska Transportarbetareförbundet) ITF-koordinaattorina ja sittemmin kansainvälisten asioiden sihteerinä. Tätä ennen hän oli satamatyöntekijä Gävlessä. TEKSTI ja kuvat: Saana Lamminsivu Valitettavasti olen nähnyt liittotyöni aikana paljon työntekijöiden huonoa kohtelua. Miehistöiltä on voinut puuttua esimerkiksi ruoka tai heille ei ole maksettu palkkoja, pääsihteeri kertoo todistamastaan elämästä kuljetusalalla. Sosiaalinen polkumyynti on ehdottomasti Pohjolan ja NTF:n suurin haaste tällä hetkellä. Järjestäytymättömät ovat usein huonoimmassa asemassa Työvoiman liikkuvuus Euroopan unionissa ja Pohjolassa on yksi niin sanotuista EU:n perusvapauksista, mutta valitettavasti se on tuonut mukanaan myös ongelmia. Yksi Bergenin kongressissa käsitellyistä aloitteista koski muualla kuin Pohjolassa vakituisen asuinpaikan omaavien työntekijöiden järjestämistä. Mikäli työn hinta yhteisillä kuljetusmarkkinoilla on hyvin erilainen, kilpailu alkaa vinoutua. Palkkatasosta ja työsuhteen ehdoista ei saa tehdä kilpailuvälineitä, painottaa Lövkvist. Järjestäytymättömillä työntekijöillä asiat ovat usein kaikista heikoimmin, sillä heillä ei ole monesti tietoa oikeasta palkasta saati työsuhteensa ehdoista. Muista EU-maista, ja jopa kolmansista maista saapuva EU:n ulkopuolinen työvoima, alkavat olla arkea myös Pohjolassa. Nämä työntekijät eivät ole uhka, kun palkka ja työsuhteen ehdot ovat kaikille samat. Tällä hetkellä on tosin valitettavaa, että työnantajapuoli yrittää livistää velvollisuuksistaan. Harmaa talous kukkii erityisesti kuljetus- ja rakennusalalla. Työvoiman liikkuvuudesta johtuviin ongelmiin tulee etsiä ratkaisukeinoja NTF:n eri jaostoissa. Jäsenhankinta on yksi tärkeimmistä tehtävistämme ja siihen on panostettava toden teolla. Erityisesti Baltian maissa riittää työtä!, Lövkvist toteaa. NTF:n jaostotoimintaan tehoa! Uusi pääsihteeri toivoo, että NTF:n jaostotoimintaa saadaan jatkossa tehostettua. Jaostot ovat kuljetusalakohtaisia ryhmiä, joista esimerkkeinä mainittakoon satamajaosto, maantiekuljetusjaosto, joukkoliikennejaosto sekä merenkulku- ja kalastusjaosto. Jaostoissa on edustajia kaikista Pohjoismaista ja niissä tehdään periaatteessa suurin työ eri asioita valmisteltaessa. Jaostoja voikin verrata eduskunnassa toimiviin valiokuntiin. Myös yhteistyö pohjoismaisten kuljetusalan ammattiliittojen välillä on tärkeää. Saamme vietyä asioita huomattavasti paremmin eteenpäin sekä Euroopassa että maailmalla yhteisvoimin kuin yksin korvessa huutamalla. NTF:ssä meidän täytyy saada muodostettu eri kysymyksiin niin sanottu pohjoinen näkökulma. Kun asioista on yhteinen kanta, meidän on huomattavasti helpompi saada äänemme kuuluviin esimerkiksi Euroopan unionissa, Euroopan Kuljetustyönkijöiden federaatiossa ETF:ssä ja Kansainvälisen Kuljetustyöntekijöiden federaatio ITF:ssä. Lobbaaminen on tärkeä osa NTF:n työtä, pääsihteeri muistuttaa. > NTF:n uusi pääsihteeri, Peter Lövkvist, kokee, että Pohjolan kuljetusalan räikeimmät epäkohdat löytyvät tällä hetkellä kuorma-autosektorilta: työ- ja lepoaikojen noudattamista on vaikeaa kontrolloida, oikeasta palkasta ei ole tietoa ja kuljettajat voivat elää muutoinkin epäinhimillisissä oloissa omissa autoissaan työreissujen aikana. NTF:n uusi pääsihteeri, Peter Lövkvist, on puurtanut ITF-kysymysten parissa päätyönään jo lähes kahdeksan vuoden ajan. ITF-koordinaattorina hänen vastuullaan olivat erinäiset tiekysymykset. Kansainvälisen sihteerin tehtävässä hän puolestaan käsitteli esimerkiksi kuljettajien työaikadirektiiviä, sosiaalista dialogia ja eurooppalaisia yrityskysymyksiä ja hoiti yhteyksiä kaikkiin kansainvälisiin liittoihin, joihin Transport kuuluu. Meri- ja satamat ovat uudelle pääsihteerille tuttuja puolestaan Gävlen ja mukavuuslippukampanjatyönsä ajoilta. 14

maailman meriltä Koonnut: juhani Artto ACL:n viisi alusta pysyy Ruotsin lipun alla Atlantin meriliikenteen varustamo ACL päätti 11. toukokuuta pitää viisi alustaan Ruotsin lipun alla. Päätöstä pohjustivat varustamon ja ammattiliitto SEKO Sjöfolkin tiukat neuvottelut, joissa osapuolet pääsivät yhteisymmärrykseen kustannussäästöjen ja toiminnan tehostamisen suuntaviivoista. Varustamo sitoutui siihen, ettei ketään irtisanota työn puutteen perusteella. Päätöksen jälkeen osapuolet neuvottelevat aluksille uuden työehtosopimuksen, joka on yhtenäispalkkajärjestelmineen niin sanottu Eurooppa-sopimus. Neuvotteluissa käsitellään muun muassa alusten miehitystä. Tavoitteena on siirtyminen Eurooppa-sopimukseen 1. heinäkuuta mennessä. SEKOn mukaan hyvä yhteistyö ay-järjestöjen ja yritysten kesken mahdollistaa työpaikkojen säilyttämisen ruotsalaisina. Valokuvia hylätyistä merimiehistä Barcelonassa asuva valokuvaaja Mattia Insolera, 33, on kuvannut useassa Välimeren satamassa työnantajiensa hylkäämiä merimiehiä. Valokuvista koottu näyttely nimeltään Limbo on lähiaikoina esillä Barcelonassa, Port Boussa ja Arlesissa. Joitakin Insoleran valokuvia hylätyistä merimiehistä ja muista Välimeren rantojen sosiaalisista aiheista voi katsella myös netissä: www.mattiainsolera.net. Useissa tapauksissa merimiesten hylkäämisen taustalla on talouden kansainvälisen taantuma vaikutus merenkulkuun. Merirahdin määrä supistui lyhyessä ajassa 30 prosenttia, Insolera muistuttaa. Kansainvälinen kuljetustyöläisten liitto ITF määrittelee tapauksen merimiehen hylkäämiseksi, jos hänelle ei ole maksettu kolmeen kuukauteen palkkaa ja jos aluksen omistaja on kadonnut teille tietämättömille. Pohjoismaiset ammattiliitot vastustavat Ruotsin kansainvälistä alusrekisteriä Kuljetussektorin pohjoismaiset ammattiliitot kehottavat Ruotsia lopettamaan Ruotsin kansainvälisen alusrekisterin suunnittelun. Tammikuussa perusrakenneministeri Åsa Torstensson (kesk.) ilmoitti vievänsä ajatusta eteenpäin. Pohjoismaiset kuljetusliitot tyrmäävät idean, koska sen toteuttamisen seurauksena tuhannet ruotsalaiset merimiehet korvattaisiin matalapalkkaisella ulkomaisella työvoimalla. Pohjoismaiden Kuljetustyöntekijäin Federaatio järjesti kongressinsa 18. 19. toukokuuta Bergenissä. Federaation muodostaa noin 50 ammattiliittoa, jotka edustavat yhteensä lähes 400 000 kuljetussektorin työntekijää. Merirosvo-ongelman ratkaisuun vauhtia sosiaalisen median keinoin Kansainvälisen kuljetustyöläisten liiton ITF:n aloitteesta syntynyt nimienkeruukampanja Somalian merirosvo-ongelman ratkaisemiseksi on avannut netissä oman sivustonsa: www.itfseafarers.org/petition.cfm Kampanja soveltaa netin uusia tehokkaita sovelluksia. Sivustossa voi sekä allekirjoittaa vetoomuksen että levittää sitä koskevaa tietoa sosiaalisen median, kuten Facebookin ja Twitterin, avulla. 15 Kampanja pyrkii saamaan hallitukset lisäämään voimavaroja Somalian merirosvo-ongelman ratkaisemiseksi ja kaikkien panttivankien vapauttamiseksi. Kahdessa vuodessa Somalian rannikolta käsin toimivat merirosvot ovat ottaneet 1 800 panttivankia. Useimmat heistä on vapautettu, mutta osa on yhä rikollisten vankeina. Vetoomuksella hallituksia kannustetaan myös työhön pysyvän rauhan saamiseksi Somaliaan. 15

Öljytankkeri Jurmo Grönlannissa Neste Shipping -varustamon öljytankkeri Jurmo kävi Grönlannissa huhti toukokuun vaihteessa. Katso henkeä salpaavat kuvat suomalaisen aluksen matkasta vihreässä maassa Merimies-Unionin kotisivuilta: www.smu.fi > viestintä > nettijutut > M/t Jurmo Grönlannissa Saimaan kanavalle uusi vuokrasopimus 50 vuodeksi Pääministeri Matti Vanhanen ja Venäjän pääministeri Vladimir Putin allekirjoittivat Saimaan kanavan vuokrasopimuksen jatkosopimuksen 27. toukokuuta 2010 Lappeenrannassa. Valtiosopimuksen mukaan Venäjä vuokraa omalla puolellaan olevan Saimaan kanavan ja siihen liittyvän alueen Suomelle. Sopimuksella turvataan kanavaliikenne 50 vuodeksi. Kanavan perusvuokra Suomelle on 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi Suomi maksaa muuttuvaa vuokraa kanavalla liikennöivien alusten kokonaismäärän mukaan. Molemmilla mailla on oikeus periä erikseen määriteltyjä liikennemaksuja kanavan käyttäjiltä. Liikennöintioikeus laajenee ja myös kolmansien maiden matkustaja-alukset voivat käyttää kanavaa. Kanavaliikennettä yli 150 vuotta Saimaan kanava avattiin liikenteelle ensimmäisen kerran vuonna 1856. Suurempien laivojen vuoksi kanavaa on uudistettu perusteellisesti kahteen otteeseen. Nykyinen kanava otettiin käyttöön vuonna 1968. Kanava on 43 kilometriä pitkä ja se on porrastettu kahdeksalla sululla. Rajan takainen kanavaalue vuokrattiin Neuvostoliitolta 50 vuodeksi vuonna 1963. Suomi ylläpitää kanavaa sekä huolehtii alusliikenteen ohjauksesta ja turvallisuudesta sekä luotsauksesta ja jäänmurrosta. Venäjä vastaa luotsauksesta ja jäänmurrosta kanavalta Suomenlahteen johtavilla väylillä. Finferries investoi kolmeen uuteen lossiin Kaunista kesää! Nyt tuoksuu punaruusut Heloittaa heinämaat ja ruispelto ihana tuoksuunsa uinahtaa ja kakkulat ja hevoset pellolle vedetään ja vehnäpelto näyttää keltaista hedelmää Niin suvi ompi ihana kun käki kukahtaa ja lintuemo pöntössään koittaa poikaa nukkumaan Pian orelmaiset heinäpellot kasvunsa kauniin antaa ja lehmiäiti vasikkoineen kilvalla juoksee rantaan Heräjä ihminen onnehen Hyväile ja rakasta sillä syksyn aikakin vielä tulee kaikki lämpö tulee takasta Suomen lauttaliikenteestä vastaava Finferries tilaa kolme uutta lossia. Tilauksen arvo on noin 4 miljoonaa euroa, ja ensimmäinen lossi luovutetaan Finferriesille toukokuussa 2011 ja seuraavat kolmen kuukauden välein. Losseista kaksi tulee sijoittumaan Turun saaristoon ja yksi Järvi-Suomeen. Uusien lossien pituus on 37 metriä ja ne korvaavat nykyiset lossit, joiden pituus on 27 metriä. Merkittävintä on kuitenkin kantavuuden kasvattaminen nykyisestä 44 tonnista 60 tonniin. Kantavuuden kasvun myötä kolmen lauttapaikan kertakuljetuskapasiteetti kasvaa noin 37 prosenttia. Uusilla lautoilla on siten mahdollista rahdata raskastakin kalustoa ja kuormia talopaketeista isoihin työkoneisiin. Suomen Lauttaliikenne Oy Valtioneuvosto irrotti viime vuoden lopulla Destian lauttaliikenteen omaksi yrityksekseen. Uusi yhtiö, Suomen Lauttaliikenne Oy, aloitti toimintansa tämän vuoden alussa. Yhtiö käyttää markkinoinnissaan myös lyhyempää nimeä Finferries. Suomen Lauttaliikenne Oy on kokonaan Suomen valtion omistama yhtiö, joka liikennöi tällä hetkellä 40 eri lauttapaikalla ympäri Suomea saaristosta Sisä-Suomeen. Lauttojen kyydissä kulkee vuosittain noin 5 miljoonaa ajoneuvoa ja 10 miljoonaa matkustajaa. Leif Drockila jatkaa Tallink Siljan pääluottamusmiehenä Tallink Silja Oy:n pääluottamusmiehenä jatkaa Leif Drockila. Drockilan vastaehdokas käydyissä pääluottamusmiesvaaleissa oli Petri Vuorimies. Tallink Siljan pääluottamusmiesvaali järjestettiin huhti toukokuun vaihteessa 2010 varustamon laivoilla. Drockilan pääluottamusmieskausi alkoi 1.5.2010 ja päättyy 30.4.2012. Marjatta 4.5.2010 OIKAISU Viime Merimies-lehdessä 3/2010 olleen jutun Kuuleeko Houston ilmakuvan Nesteen Palva-tankkerista otti Neste Shippingissä varustamo- ja terminaalipuolella Business Controllerina toimiva Sebastian Grönstrand. Hyvän tilannekuvan ottamisessa oli kyllä onnenkantamoista mukana, Grönstrand tuumii vaatimattomasti ja kertoo näpänneensä kuvan pienellä digikameralla ollessaan lentämässä ystävänsä kanssa. 16

SAL:n Kuntoremontit 2010 KUNTOUTUSKESKUS APILA Kangasala TEEMA: Työhyvinvointi 13. 18.9.2010, täysihoito oma osuus hinnasta 109 (kokonaishinta 459 ) Hakuaika päättyy 5.7.2010 SANTASPORT LAPIN URHEILUOPISTO TEEMA: Energiaa ulkoliikunnasta 19.9. 24.9.2010, täysihoito oma osuus hinnasta 105 (kokonaishinta 455 ) Huom! Hakuaika päättyy 5.7.2010 HUOM! UUSI AIKA HUOM! PAIKKOJA JÄLJELLÄ SAL:n lomien ja kuntoremontin hakukaavake SAL:n lomien hakukaavakkeen voit tulostaa SAL:n sivuilta tai tilata Merimies-Unionista Arja Merikalliolta puh. (09) 6152 0259 tai arja.merikallio@smu.fi. Hakukaavakkeiden palautusosoite: Arja Merikallio Suomen Merimies-Unioni SMU ry John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki Merimies-Unioniin uusia kasvoja Suomen Merimies-Unionin uusi toimitsija, Niclas Nyberg, aloitti tehtävässään toukokuussa 2010. Niclas siirtyy tehtävään Suomen Merimies-Unionin työttömyyskassan hoitajan tehtävistä. Maritta Toivonen aloitti puolestaan Suomen Merimies-Unionin työttömyyskassan hoitajana 17.5.2010 alkaen. Toivonen on työskennellyt tätä ennen muun muassa Toimihenkilöiden työttömyyskassassa ja Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten työttömyyskassassa. Nybergin työ on perehdyttää aluksi uusi kassanhoitaja tehtäviinsä ja perehtyä tämän ohella toimitsijan tehtäviin sekä osallistua edunvalvontaosaston toimintaan. Odotan innolla uutta tehtävää ja sen tuomia haasteita. Paljon on opittavaa, mutta minulla on työhön erinomaiset perehdyttäjät, Nyberg viittaa Unionin muihin toimitsijoihin. Suomen Merimies-Unioni ja SMU:ntyöttömyyskassa JÄSENMAKSUVAPAUTUSHAKEMUS Nimi: Henkilötunnus: Heti kesälomien jälkeen Nyberg aikomuksena on suunnata laivoille. Yritän tehdä mahdollisimman paljon laivakäyntejä kesälomien jälkeen, ihmisten tapaaminen on tärkeää, uusi toimitsija tietää. Nybergin yhteystiedot löytyvät lehden takasivulta ja liiton kotisivuilta: www.smu.fi. Niclas Nyberg Jäsenmaksuvapautuksen hakeminen! Jäsenmaksuvapautusta haetaan Merimies-Unionin jäsenrekisteriin toimitettavalla hakemuksella, jossa tulee olla selvitys siitä, miksi vapautusta haetaan ja miltä ajalta vapautus on tarpeen. Jäsenmaksuvapautuksen syy: palkkatulosi on keskeytynyt äitiys-, isyys-, hoito-, tai vanhempainvapaan, opiskelun, varusmiespalveluksen, työttömyyden (Kelan peruspäiväraha), sairausloman (Kelan päiväraha), eläkkeen tai jonkin muun syyn takia. Liitä hakemukseen aina koulun, KELAn, viranomaisen tai muun vastaavan tahon antama todistus tai selvitys vapautuksen syystä (kopio riittää). Huom! Myös KELAn verkkosivulta tulostettu jäljennös omista tiedoista riittää jäsenmaksuvapautuksen liitteeksi. Jäsenmaksuvapautuksen syy: Ajalle: Päiväys ja allekirjoitus: Toimita jäsenmaksuvapautushakemus allekirjoitettuna ja liitteineen Merimies-Unionin jäsenrekisteriin joko sähköisessä muodossa (skannattuna) tai postitse osoitteeseen: Jäsenrekisteri / Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki Lisätiedot: jäsenrekisterinhoitaja Tiina Kytölä, puh. (09) 6152 0257, s-posti: tiina.kytola@smu.fi. www.smu.fi > jäsenyys > jäsenmaksu > vapautus jäsenmaksusta Huom! Mikäli sinulla on vapautusaikana veronalaista tuloa, on siitä aina maksettava jäsenmaksu. 17

Teemme sen mahdolliseksi Oletko varmistanut, että sinulle jää rahaa asunnon oston jälkeen myös lomaan? Kartoitetaan yhdessä kokonaistilanteesi asuntolainan oton yhteydessä. Näin sinulle jää rahaa nauttia elämästä myös asunnon oston jälkeen. Meiltä saat hyvät neuvot ja hyvät hinnat. Nordea Pankki Suomi Oyj Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma pe 8 20 tai tule käymään konttorissamme. Löydä sinulle sopiva asuntolaina osoitteesta nordea.fi/asuntolaina. 18

Ledare: Tuff sparkur för Ålands landskapsfärjor Personalen på Ålands landskapsfärjor sätts på prov igen då landskapsregeringen har föreslagit inbesparingar på omkring 283 000 euro för landskapsfärjorna. Sparmålet för Ålands hela trafikavdelning uppgår detta år till drygt 400 000 euro! Inbesparingarna ska genomföras genom en gallring av antalet turer på landskapsfärjorna. Personalnedskärningar står också med på listan. Man har även föreslagit att linjen mellan Föglö och Kumlinge läggs ner helt. Förslaget är orimligt med tanke på att ön hyser fabriken Ålands Fiskförädling. Produktionsanläggningen har meddelat att den kanske flyttar produktionen från Åland till Sverige om det inte längre går någon färja till ön. Det skulle innebära att skärgårdsområdet skulle förlora flera arbetsplatser och stora skatteintäkter. Ålands landskapsregerings tuffa besparningsåtgärder i skärgårdstrafiken handlar bara om att flytta pengar från en ficka till en Beslutsfattarna verkar ha glömt att turismen är en av områdets viktigaste intäktsformer. annan, oavsett hur man ser på saken. Beslutsfattarna tycks återigen ha glömt att med bra planering är halva arbetet redan gjort. Felen kommer att stå dem dyrt. Turerna kring färjan Skarven på ett lettiskt varv fick en dyr efterräkning, tiotusentals euro, bland annat i form av advokatkostnader. Ska man nu klämma åt vanliga resenärer, ålänningar för detta, med följden att trafiken dras in eller läggs ner på andra linjer? Om man återigen fattar förhastade beslut vad gäller landskapsfärjorna kan man hamna att betala ett dyrare pris för konsekvenserna. Den tuffa sparkuren förvånar öborna även i övrigt: man kan inte säga att Ålands ekonomi är svag, även om det stämmer att det senaste årets lågkonjunktur innebar lägre skatteintäkter och statliga bidrag för området än året innan. Läget kommer förmodligen dock att stabiliseras redan i år, då ekonomin återigen är på uppgång. En fungerande färjtrafik är en absolut förutsättning för att man ska kunna ta sig fram i skärgården. Inbesparingarna som riktas mot landskapsfärjorna gör det svårare i synnerhet för öborna att ta sig fram, men även för de tusentals turister som besöker området. Beslutsfattarna verkar ha glömt att turismen är en av områdets viktigaste intäktsformer. Man behöver emellertid inte sätta ner tid eller energi på turisterna i framtiden: om färjorna inte går håller sig även turisterna borta. INNEHÅLL: 20 Arbetsvillkor och lönenivån uppe på tapeten i Östersjökommittén 22 Kungörelse 23 Projektet Tankerskydd 24 FFC:s Fullmäktigemöte 26 NTF:s kongress i Bergen 28 Läsarens röst 19

Arbetsvillkor och lönenivån uppe på tapeten i Östersjökommittén Arbetsvillkor och lönenivåer, lasthantering, organisering av arbetare och ITF:s verksamhetsvecka var de väsentligaste ämnena som behandlades under Östersjökommitténs möte, som hölls i St. Petersburg den 26 28 maj 2010. Text och bilder: Saana Lamminsivu Östersjökommittén (Maritime Transport Section, Baltic Committee) lyder under Europeiska Transportarbetarefederationen (ETF). I kommitténs arbete deltar huvudsakligen fackförbund som representerar sjömän och hamnarbetare i Östersjöområdet. Från Finlands Sjömans- Union deltog ordförande Simo Zitting och ITF-koordinator Simo Nurmi. Under mötet fördes en lång och detaljerad diskussion om lönenivåer och arbetsvillkor i anknytning till olika politiker (bland annat den så kallade Atenpolicyn). Under mötet gick deltagarna igenom dokument under beredning och filade bl.a. på dokument som kommer att läggas fram vid ITF:s kongress i Mexiko i början av augusti. I grupper planerade deltagarna bl.a. ITF:s kommande verksamhetsvecka (week of aktion), försökte komma på sätt att organisera arbetarna i Östersjöområdet och dryftade andra frågor som rör området mer ingående. Till vänster Jacek Cegielski från det polska fackförbundet NSZZ "Solidarnosc". I mitten Dieter Benze från tyska Ver.di. Dieter och Jacek är vice ordförande i ETF:s sjöfartssektion. Längst till höger Philippe Alfonso, politisk sekreterare för sjöfarts- och hamnfrågor vid ETF. Sjömans-Unionens ordförande Simo Zitting intill Finlands Skeppsbefälsförbunds vice VD Risto Blomquist. 20

den Ryska Sjömans-Unionen Seafarers Union of Russia SUR Den Ryska Sjömans-Unionen (förkortas SUR) har omkring 60 000 medlemmar. SUR är det största sjömansförbundet i Ryssland sett till antalet medlemmar. Presentation av: Den Ryska Sjömans-Unionen har omkring 200 anställda. Centralkontoret ligger i Moskva, men förbundet är också aktivt genom regionala organisationer som täcker hela landet. Under de regionala organisationerna finns det i sin tur lokala organisationer, sammanlagt omkring 50 stycken. Varje lokalorganisation har också ett eget kontor. SUR har kontor i alla viktiga hamnstäder i Ryssland, förklarar den Ryska Sjömans- Unionens ordförande Igor Pavlov. Vi kämpar mot social dumpning på alla sätt vi kan så mycket vi kan! Över hälften i flottan seglar under bekvämlighetsflagg Över hälften av medlemmarna i förbundet arbetar på fartyg under utländsk flagg, varav de flesta är bekvämlighetsflaggfartyg. Förhandlingar med utländska arbetsgivare är vardag för oss. I verkligheten är en del av dessa arbetsgivare eller företag som är registrerade i utlandet faktiskt ryska, konstaterar ordförande Pavlov. De största rederierna har inte särskilt många fartyg under rysk flagg. Murmansk Shipping Company till exempel har 28 fartyg under rysk flagg och 14 under bekvämlighetsflagg, fortsätter han. Även om läget på sitt sätt är tufft tycker den Ryska Sjömans-Unionens ordförande att det trots allt är bättre än för tio år sedan. För tio år sedan hade personal under rysk flagg sämre löner än de under bekvämlighetsflagg. Det har emellertid jämnat ut sig, och lönerna är idag ungefär desamma hos båda sidor, berättar ordföranden. Trots att lönenivån har stigit är den inte mycket att skryta med om man ser på det allmänna läget: en rysk sjöman ser inga stora skillnader i lönen oavsett om han arbetar under rysk flagg eller bekvämlighetsflagg. De sociala förmånerna är bättre under rysk flagg, vilket skapar konkurrens om arbetena och gör det svårt att få arbete under egen flagg. Landets största rederi, Sovcomflot, gick för drygt två år sedan ihop med ett annat stort rederi, Novoship. Sovcomflot har för närvarande drygt 140 fartyg, men bara fyra under rysk flagg, säger den ryska sjömansunionens ordförande. Nya förmågor önskas Besättningen på ryska fartyg består till största delen av sjömän från Ryssland eller länder i före detta Sovjetunionen. Precis som i västra Europa har man i Ryssland problem med en åldrande besättning. Det kan vara svårt att få tag i nya, unga sjömän, eftersom storstäderna idag erbjuder många arbetsmöjligheter. 21

Kungörelse Finlands Sjömans-Unions Arbetlöshetskassa och Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäin Työttömyyskassa har i kassamöten 9.5.2008 och 13.6.2010 godkänt avtal om Finlands Sjömans-Unions Arbetlöshetskassas fusion till Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäin Työttömyyskassa fr.o.m. 1.1.2011. Trafikverket, Trafiksäkerhetsverket, Neste Oil och John Nurminens Stiftelse har inlett ett samarbete och utvecklingsarbete inom ramen för projektet Tankerskydd. Text och bilder: Saana Lamminsivu Målet med samarbetet är att minska risken för storolyckor i Finska viken. Den bärande tanken bakom projektet är att utveckla tjänsten ENSI (Enhanced Navigation Support Information). De ovan nämnda arbetslöshetskassorna har enligt 55 lagen om arbetslöshetskassor (603/84) inlämnat ansökan om Finansinspektionens samtycke till deras fusionsplan. Finansinspektionen uppmanar den, som önskar framställa anmärkningar mot ansökan, att senast 26.7.2010 inlämna anmärkningarna skriftligt till Finansinspektionen, adress Box 103, 00101 Helsingfors. Helsingfors den 14 juni 2010 Satu Luojola jurist Fartygens ruttplaner till sjötrafikcentralerna med hjälp av ENSI Tjänsten ENSI utökar informationsutbytet mellan fartyg och sjötrafikcentraler, då fartyget kan skicka sin ruttplan till land. Sjötrafikcentralen har då bättre möjlighet att förutse eventuella risksituationer och rekommendera en alternativ rutt för fartyget. Samtidigt minskar risken för missförstånd och mänskliga fel. Om fartygstrafikledaren upptäcker en avvikelse från den säkra rutten när han tar emot ruttplanen kan han rekommendera fartygsbefälhavaren att kontrollera rutten eller föreslå en alternativ rutt, berättar Finlands sjösäkerhetsdirektör Tuomas Routa från Trafiksäkerhetsverket. Projektet Tankerskydd är unikt även på en global skala. Vid en olycka skulle hela Finska viken täckas av olja Systemet ska byggas på nuvarande GO- FREP (Gulf of Finland Reporting). Implementeringen av ENSI beräknas bara kosta fartygen ett par tusen euro. Det är ett mycket lågt pris jämfört med kostnaderna vid en oljeolycka, som kan bli hundratals gånger högre. Kostnaderna för det grundstötta tankfartyget Exxon Valdez är redan uppe i mer än tre miljarder, påminde amiral Juhani 22

Projektet Tankerskydd ska förhindra oljeolyckor i Finska viken John Nurminens Stiftelse, Trafikverket, Trafiksäkerhetsverket och Neste Oil undertecknade en förbindelse om samarbetet Tankerskydd i Helsingfors den 3.6.2010. Kaskeala, f.d. kommendör i försvarsmakten och ordförande för projektets styrgrupp. Det lönar sig alltså att förhindra oljeolyckor för att slippa skador som kan uppgå till flera miljarder euro. Förutom ekonomiska kostnader skulle miljön bli obrukbar för flera år framåt, vilket påverkar såväl växter och djur som människor. Om ett tankfartyg på etthundra ton skulle köra på grund i Finska viken skulle praktiskt taget hela viken täckas av olja, berättade Juha Nurminen från John Nurminens Stiftelse på informationsmötet. Vid en olycka skulle den oljebekämpningsutrustning som för närvarande används i Finska viken inte räcka långt. Den finska utrustningen kan vid optimala förhållanden, d.v.s. lugnt väder, samla upp högst ca 3 000 5 000 ton olja per dygn. En olycka frågar emellertid inte efter klockan, vilket innebär att höststormar och sydvästvindar skulle försvåra oljeuppsamlingsarbetet avsevärt. Ett unikt projekt i hela världen Projektet Tankerskydd är unikt även på en global skala. Man vill ha med samtliga nio länder runt Östersjön i projektet. Man tror även att projektet kan intressera Ryssland, som har många tankfartyg på Östersjön. Man kommer även att föra vidare informationen om projektet Tankerskydd i Internationella sjöfartsorganisationen IMO. Det ska dessutom tas upp i EU, och statsminister Matti Vanhanen ska ta upp frågan på nästa statsministermöte i EU. I framtiden skulle projektet även kunna marknadsföras mot andra länder via FN. Projektet Tankerskydd beräknas kosta totalt omkring 300 000 euro. Projektet finansieras med både privata och statliga medel. Vi vill se att projektet går framåt. Huvudsaken är att vi får igång systemet innan det händer något, fastställde Trafikverkets generaldirektör Juhani Tervala. Lue tankkeriturva-hankkeesta: www.smu.fi > viestintä > nettijutut > tankkeriturva-hanke 23

FFC:s fullmäktigemöte i Kiljava den 20. 21.5.2010 Utflaggning för att dumpa löntagarnas inkomster och undergräva den sociala tryggheten måste fördömas! Sjömans-Unionen representerades i FFC:s fullmäktige av Sjömans- Unionens styrelseledamot Kari Nurmirinta och styrelseledamot tillika Finnlines huvudförtroendeman Tarja Rännäli. Text och bilder: Saana Lamminsivu Rännäli höll ett kraftfullt tal på mötet, där hon tog upp hotet om utlokalisering av tjänster som påverkar hela transportsektorn. Dessutom fäste hon extra uppmärksamhet på den ständiga rädsla för utflaggningar som plågar sjöfarten. Arbetsgivarnas försök till så kallad avtalsshopping, där de försöker försvaga och införa allt billigare kollektivavtal, fördömdes av Rännäli. Är det rättvist att arbetsgivarna erbjuder nya tjänstesektorer billigare avtal? Med tanke på tjänsternas karaktär, bland annat de höga kraven på tjänsternas kvalitet, säkerhet och tillgänglighet, kan man verkligen fråga sig om det är rättvis att erbjuda ett billigare avtal? ifrågasätter Rännäli i sitt tal. Den bästa sysselsättningspolitiken handlar om att verkligen skapa nya arbetsplatser, påminde Rännäli och fortsatte: Utflaggning ökar osäkerheten hos de anställda och gör livet mindre förutsägbart, vilket framför allt missgynnar nationalekonomin. Det gäller att bekämpa problemen som Rännäli tog upp i sitt tal för att få stopp på spiralen. Osäkerhet i livet ändrar människors ekonomiska beteende. Osäkra arbetsförhållanden sätter hushållen på prov och folk börjar spara, vilket gör att nationalekonomin krymper. Värst är det emellertid för ungdomar, som stretar på med tillfälliga arbeten eller som inte har något arbete alls. Visstidsanställningar skapar osäkerhet hos unga familjer när de ska planera sin framtid, för att inte tala om att utveckla sitt eget människovärde, när de känner att de inte klarar sig på egen hand och inte kan försörja sin familj. I sitt tal krävde Rännäli att FFC i fortsättningen ska arbeta ännu hårdare med utlokaliserings- och utflaggningsfrågor och ungdomars sysselsättning. Vi måste trygga det finska arbetet och kollektivavtalet, bevara inkomstnivån och tydligt fördöma all slags utflaggning för att dumpa löntagarnas inkomster och undergräva den sociala tryggheten! Rännäli ställde dessutom krav på den finska regeringen. Vi måste kräva synliga och konkreta åtgärder från den finska regeringen för att kväsa ungdomsarbetslösheten och för att se till att ungdomarna får ett fast, tryggat arbete. Först då kan vi se ljusare på framtiden! avslutade Rännäli sitt tal. FFC:s ordförande Lauri Lyly. 24

Tarja Rännäli och Kari Nurmirinta. Förbundens förslag till FFC:s fullmäktige Många av förbundens motioner till FFC:s fullmäktige rörde den här gången byggande, framför allt varvsindustrin, arktisk specialisering och transporter. Nedan finner du sammandrag av förbundens motioner: Inhemskt ägande Antalet inhemskt ägda företag har minskat från år till år. Beslut om till exempel huruvida fartygsbyggandet ska fortsätta i Finland fattas på annat håll än i Finland. Utan att peka ut något enskilt bolag bör man framhäva betydelsen av inhemskt statligt ägande, kommunalt ägande och privat ägande och visa hur viktigt det är för Finlands ekonomi och till och med Finlands framtid. Inhemska arktiska kunskaper Finland är världens nordligaste bebodda land. Finlands arktiska läge påverkar mycket som ska göras här. Byggnad och trafik till exempel kräver speciella arrangemang, vilket inte behövs på annat håll i samma omfattning. Det är något som Finland har lyckats glömma och som vi återigen måste fästa uppmärksamhet på. Finland ska vara det land som vet hur infrastruktur, byggnad och trafik ska anordnas när det är 30 grader kallt ute, det blåser och havet är fruset. Om vi kan återuppväcka dessa bortglömda kunskaper i Finland och omvandla dem till produkter, kan vi exportera dem till andra länder med arktiska förhållanden. Transaktionsskatt bör införas för att reglera internationella kapitalrörelser Med en transaktionsskatt på börsbolagens aktiehandel och valutahandel skulle man kunna dämpa de spekulativa kapitalrörelserna, vilket skulle motivera en sådan skatt. Den senaste tidens brist på förtroende på den internationella och nationella finansmarknaden är ett bra exempel på vart en oövervakad penningmarknad kan leda. Trygga varvsindustrin framtid i Finland De finska varven sysselsätter omkring 4 000 personer direkt och omkring 20 000 personer via finska samarbetspartners. De finska skeppsbyggnadskunskaperna går långt tillbaka i tiden. Varvsindustrin kämpar för sin överlevnad bland de internationella konkurrenterna i dagens ekonomiska situation Samhället måste garantera en fortsättning för varvsindustrin i Finland genom att rikta viktiga inhemska fartygsanskaffningar till varven i Finland. 25

Nordiska Transportarbetarefederationen NTF:s kongress i Bergen 18 19.5.2010 Kapitalisternas skurkaktig het ska bekämpas med nätverksbildning och ömsesidigt informationsutbyte Text och bilder: Saana Lamminsivu Nordiska Transportarbetarefederationen NTF:s kongress hålls vart fjärde år, denna gång i Bergen i Norge. Finlands Sjömans-Union representerades av styrelsemedlemmarna Kari Nurmirinta och Ingela Fredriksson, ordförande Simo Zitting, förbundssekreterare Kenneth Bondas och ITF-koordinator Simo Nurmi vid kongressen. Det är viktigt med ett nordiskt samarbete. I synnerhet inom sjöfarten måste vi så att säga dra åt samma håll för att på ett effektivare sätt kunna påverka beslutsfattandet inom EU och för att vid behov även kunna sätta käppar i hjulet för kapitalisternas verksamhet i Östersjöområdet, löd Kari Nurmirintas funderingar kring mötet. Nätverksbildning och informationsutbyte Utöver ett officiellt möte är transportförbundens sammankomster först och främst tillfällen att bilda nätverk. Ömsesidigt informationsutbyte och regelbunden kontakt mellan de nordiska fackförbunden är nödvändigt, konstaterade Ingela Fredriksson för sin del. På plats vid kongressen i Bergen fanns transportförbund från alla nordiska länder. I samband med kongressen höll även NTF:s sjöfolkssektion möte, där man närmare tog upp frågor som rör sjöfart i Östersjöområdet. Under det gångna året har Sverige drabbats särskilt hårt, då ungefär 30 svenska lastfartyg har flaggats ut till Danmark. En annan problembarnsflagga är Färöarna, där många fartyg har registrerats den senaste tiden. Under dessa flaggor finns endast få nationella sjömän kvar och arbetsvillkoren är svaga jämfört med villkoren i Finland och Sverige. Motioner som behandlades under kongressen I Bergen behandlades utöver organisationens verksamhet och ekonomi även motioner som förbunden lagt fram för kongressen. I initiativen krävde förbunden bl.a. åtgärder för att organisera arbetstagare som inte är fast bosatta i Norden. Det effektivaste sättet att möta arbetsgivarnas anfall är att fackligt organisera alla som arbetar med transport. Den nordiska arbetsmarknadsmodellen försvagas om vi inte lyckas organisera icke-organiserade arbetstagare. Och alla transportarbetare och seriösa företagare står som förlorare påminner man i motionen. I en annan motion krävdes åtgärder mot social dumpning: Trycket mot våra löne- och arbetsvillkor har växt enormt sedan utvidgningen av EU år 2005. Kollegorna i Östeuropa och Centraleuropa kan få betydligt bättre villkor än vad de skulle kunna få i sina hemländer. Samtidigt är deras villkor dock betydligt sämre än de villkor som råder på den nordiska arbetsmarknaden. NTF förutsätter att alla medlemsförbund inom avtalsbranschen ska följa samma villkor, konstaterades det i motionen. Zitting invald i presidiet Dansken Jan Villadsen från landets största 3F-fackförbund (Fagligt Fælles Forbund) valdes till ny ordförande för NTF. Villadsen är ordförande för 3F:s transportsektor. Simo Zitting, ordförande för Finlands Sjömans-Union, valdes till vice ordförande för NTF för en tredje period, så sjömännens röst och representation förblir stark inom organisationen även i framtiden! Mer bilder från NTF:s kongress: www.smu.fi > på svenska > webtexter 26 > NTF kongress 2010 Ingela Fredriksson och Kari Nurmirinta.

kuva och sätt stopp för den sociala dumpningen! Nordiska Transportarbetarefederationen NTF får en ny generalsekreterare i augusti, svenska Peter Lövkvist. Den nya generalsekreteraren är väl förtrogen den nordiska transportbranschens styrkor och svagheter. Innan han fick sin nuvarande tjänst arbetade Lövkvist som ITF-koordinator och senare som internationell sekreterare på Svenska Transportarbetareförbundet. Innan dess arbetade han i hamnen i Gävle. Text: Saana Lamminsivu NTF:s nya generalsekreterare Peter Lövkvist: NTF Tyvärr har jag sett många fall av dåligt bemötande av personalen under min fackliga karriär. Besättningen har till exempel saknat mat eller har inte fått sina löner, berättar generalsekreteraren om livet i transportbranschen. Den sociala dumpningen är utan tvekan det största problemet i Norden och för NTF just nu. Oorganiserad personal har ofta en sämre ställning Rörlig arbetskraft i Europeiska unionen och Norden är en av de så kallade grundläggande rättigheterna i EU, men det har tyvärr också medfört problem. Ett av initiativen som behandlades på kongressen i Bergen rörde organiseringen av personal med en fast bostadsort utanför Norden. Nordiska Transportarbetarefederationen (NTF) är en organisation som lyder under ETF, Europeiska Transportarbetarefederationen. NTF är en sammanslutning av femtio transportfackliga organisationer på Island, i Norge, Sverige, Finland och Danmark. Federationens medlemsförbund organiserar ca 400 000 transportarbetare. NTF grundades den 27 januari 1908 för att sammansluta fackorganisationerna inom den nordiska transportsektorn. Organisationen har som avsikt att med gemensamma krafter bekämpa social dumpning och ekonomisk brottslighet samt anfall mot kollektivavtal och arbetsrätten. Om priserna för arbete på den gemensamma transportmarknaden skiljer sig stort börjar konkurrensen att förvrängas. Lönenivån och anställningsvillkoren får inte bli ett konkurrensmedel, betonar NTF:s generalsekreterare. Oorganiserad personal är ofta mest utsatt, eftersom de många gånger inte känner till rätt lön och ännu mindre sina anställningsvillkor. Arbetskraft från andra EU-länder och även från tredje länder utanför EU börjar bli vardag även i Norden. Sådan personal utgör inget hot om lönen och anställningsvillkoren är desamma för alla. För närvarande är det mycket beklagligt att arbetsgivarsidan försöker smita från sina skyldigheter. Den grå ekonomin blomstrar framför allt inom åkeri- och byggbranschen. NTF:s olika sektioner måste hitta en lösning på problemen som uppstår med rörlig arbetskraft. Att skaffa nya medlemmar är en av våra viktigaste uppgifter och något vi verkligen måste satsa på. Vi har extra mycket att göra i Baltikum!, konstaterar Lövkvist. Mer fart på NTF:s sektionsarbete! Den nya generalsekreteraren hoppas att NTF:s sektionsverksamhet i fortsättningen kan bli ännu effektivare. Sektionerna är Många av de oorganiserade förarna arbetar efter slavliknande villkor och i eländiga förhållanden. taget ur initiativ nr 3 på NTF:s kongress indelade efter transportbransch, som t.ex. hamnsektionen, landsvägstransportsektionen, kollektivtrafiksektionen samt sjö- och fiskerisektionen. Sektionerna är representerade i samtliga nordiska länder och arbetar främst med olika slags förberedelser. Sektionerna kan jämföras med riksdagens utskott. Samarbetet mellan de nordiska fackförbunden inom transportbranschen är också viktigt. Vi når betydligt bättre resultat i både Europa och i världen när vi arbetar tillsammans än om vi ensamma skulle ropa i ödemarken. Vi måste skapa oss en så kallad nordisk synvinkel på de olika frågorna i NTF. Om vi har en gemensam ståndpunkt har vi betydligt lättare att göra vår röst hörd i till exempel Europeiska unionen, Europeiska Transportarbetarefederationen ETF och Internationella Transportarbetarefederationen ITF. Lobbyarbetet är en viktig del av NTF:s verksamhet, påminner generalsekreteraren. NTF:s nya generalsekreterare Peter Lövkvist tycker att de mest skriande missförhållandena i den nordiska transportbranschen för närvarande finns inom lastbilssektorn: Det är svårt att kontrollera att förarna följer arbets- och vilotiderna, de vet inte vad som är rätt lön och kan även i övrigt leva i omänskliga förhållanden i sina egna bilar under arbetsresorna. 27

Läsarens röst Vem tar över efter oss? För en tid sedan satt vi dagkarlar från maskinen i verkstaden och pratade före skiftets slut. En av oss råkade fylla 61 år samma dag. Vi tog fram papper och penna och räknade ut medelåldern för vår grupp, som bestod av fem gubbar. Resultatet blev 56.8 år! Siffran väckte en livlig diskussion bland oss: vem kommer att ersätta oss när vi alla gått i pension senast om tre år. Vi skulle gärna dela med oss av vårt kunnande till ungdomar, men dessa lyser med sin frånvaro. Vi satt där och kom fram till att det gamla maskinelevsystemet absolut borde återinföras på fartygen. Systemet gick ut på att äldre och mer erfarna arbetare lärde upp yngre arbetstagare steg för steg. Även läroavtalsutbildning skulle kunna vara ett annat eller ett parallellt utbildningsalternativ. Var dröjer alltså läroavtalsplatserna? Varifrån ska vi få nya maskin drullar som tar över efter oss? Själv går jag i pension om ett år. Vi maskingubbar som står inför pension frågar oss vem som sköter om och ansvarar för att det finns arbetskraft till sjöss även i framtiden. Har man exempelvis på Viking Line funderat över varifrån arbetskraft som ersätter oss ska tas? Och hur är det hos andra rederier? Så mycket vet vi åtminstone att arbetskraften inte finns i butikshyllan. Sommarhälsningar, maskinman Raimo Rami Vuorinen, M/s Mariella M/t Jurmo på Grönland Neste Shipping rederiets oljetanker Jurmo besökte Grönland vid månadsskiftet aprilmaj. Neste Shippings fartyg fraktar oljeprodukter till fjärran platser runt om i världen, bland annat det gröna landet Grönland. Titta bilder från Jurmos resa: www.smu.fi > på svenska > kommunikation > webtexter > M/t Jurmo på Grönland Saima kanal fick nytt arrendeavtal på 50 år Statsminister Matti Vanhanen och Rysslands premiärminister Vladimir Putin undertecknade den 27 maj 2010 i Villmanstrand ett avtal om förlängning av arrendeavtalet för Saima kanal. Enligt statsfördraget arrenderar Ryssland ut sin del av Saima kanal med tillhörande områden till Finland. Genom avtalet tryggas trafiken på kanalen för 50 år framåt. Arrendets fasta grunddel för Finland är 1,2 miljoner euro per år. Dessutom betalar Finland ett rörligt arrende som beräknas utgående från farkosternas bruttodräktighet. Båda länderna har rätt att uppbära skilt definierade trafikavgifter av dem som anlitar kanalen. Trafikeringsrätten utvidgas och också passagerarfartyg från tredje länder får i fortsättningen anlita kanalen. Kanaltrafik i över 150 år Saima kanal öppnades för första gången för trafik år 1856. På grund av att fartygen blivit större har kanalen byggts om grundligt vid två tillfällen. Den nuvarande kanalen togs i bruk 1968. Kanalen är 43 kilometer lång och har åtta slussar. Finland arrenderade 1963 det kanalområde som ligger på andra sidan gränsen för 50 år av Sovjetunionen. Finland sköter om underhåll av kanalen, styrning av fartygstrafiken och dess säkerhet, samt lotsning och isbrytning. Ryssland svarar för lotsning och isbrytning på de farleder som leder från kanalen ut till Finska viken. Leif Drockila fortsätter som huvudförtroendeman på Tallink Silja Leif Drockila fortsätter som huvudförtroendeman på Tallink Silja. Drockilas motkandidat i valet var Petri Vuorimies. Tallink Siljas huvudförtroendemannaval arrangerades i månadsskiftet april maj 2010 på rederiets fartyg. Drockilas huvudförtroendemannaperiod började 1 maj 2010 och slutar 30 april 2012. Nya ansikten i Sjömans-Unionen Finlands Sjömans-Unions nya ombudsman Niclas Nyberg inledde sitt arbete i maj 2010. Före detta arbetade Niclas som föreståndare för Sjömans-Unionens arbetslöshetskassa. Maritta Toivonen övertog uppgiften som föreståndare för Sjömans-Unionens arbetslöshetskassa den 17 maj 2010. Toivonen har tidigare arbetat bl.a. vid Tjänstemännens arbetslöshetskassa och Försäljar- och marknadsförarproffsens arbetslöshetskassa. Nyberg kommer först att lära upp den nya föreståndaren och sedan sätta sig in i ombudsmannens uppgifter samt delta i intressebevakningsavdelningens arbete. Jag ser fram emot mitt nya arbete och de utmaningar som arbetet för med sig. Jag har mycket att lära mig, men jag har de bästa lärarna, säger Nyberg och syftar på Unionens övriga ombudsmän. Nyberg har som avsikt att besöka fartygen genast efter sommarloven. Jag kommer att försöka göra så många besök ombord på fartygen som möjligt efter sommarloven, det är viktigt att träffa människor, vet den nya ombudsmannen. Nybergs kontaktuppgifter finns på tidningen baksida och på förbundets webbplats: www.smu.fi/pa_svenska Finferries investerar i tre nya färjor Finferries som bedriver färjetrafiken i landet har tecknat kontrakt gällande byggandet av tre nya färjor. Två av färjorna kommer att placeras i Åbo skärgård och en i Insjö-Finland. Den första färjan levereras till Finferries i maj 2011 och de följande med tre månaders mellanrum. Nya färjornas lastkapacitet kommer att vara 60 ton De nya färjorna är 37 meter långa och de ersätter nuvarande färjor vars längd är 27 meter. Den största skillnaden är ändå att lastkapaciteten ökar från 44 ton till 60 ton. I och med att lastförmågan och däcksytan ökar så ökar också transportkapaciteten med ca 37 % per tur. De nya färjorna möjliggör tunga transporter allt från huspaket till stora arbetsmaskiner. 28

Kvalitetsfel fastighetsköparens mardröm? För många är en villa en av de största drömmarna. Drömmen kan dock vålla extra huvudbry, om man märker att huset inte fullt ut motsvarar det man drömt om Hur ska man gå till väga om man misstänker att fastigheten har ett kvalitetsfel? Om det är frågan om ett kvalitetsfel som är på försäljarens ansvar, kan köparen ha rätt till nedsatt pris, till skadestånd för skada till följd av avtalsbrott eller till och med till hävning av köpet. Det kan dock vara skrämmande att vidta åtgärder, eftersom det går åt tid och pengar under processen. När är det frågan om ett kvalitetsfel? Fastigheten har ett kvalitetsfel om den inte motsvarar det som man kommit överens om. Fastigheten ska till sina faktiska egenskaper vara sådan som försäljaren skriftligt eller muntligt framställt den. Det är frågan om ett kvalitetsfel om säljaren har berättat för köparen om en detalj som inte motsvarar egenskaperna för köpobjektet och som antas inverka på köpet, om försäljaren inte berättat om denna detalj eller inte rätttat till detaljen. Å andra sidan har även köparen undersökningsplikt, som inbegriper normal kontroll av fastighetens skick. Även om säljaren har förfarit korrekt kan fel förekomma. Då pratar man om ett dolt fel, med vilket avses en sådan bristfällig eller felaktig egenskap i fastigheten som ingen kände till. Vid den här typen av fel är förutsättningen för felansvar att fastighetens egenskaper avsevärt avviker från det som man rimligt kan förvänta sig av en fastighet som den sålda i fråga om exempelvis ålder och pris. Man kan inte kräva att gamla hus har samma egenskaper som nybyggda och att billiga hus har samma egenskaper som dyra hus. Om man misstänker ett kvalitetsfel ska man först och främst kontrollera vad man kommit överens om och man vad har kunnat förvänta sig. Det lönar sig att sätta sig in i byggnadssättet. Utgångspunkten är att en fastighet ska byggas enligt rådande byggnadssätt vid byggnadstillfället och då förekommer det i allmänhet inga fel (även om försäljaren undantagsvis påstår detta), även om byggnaden inte skulle motsvara nyare direktiv inom byggbranschen. På samma sätt räknas inte normalt slitage som ett fel. Man bör glömma småfel, eftersom det måste vara frågan om ett fel som antagligen hade inverkat på affären. Att reagera på fel och att reklamera Ett fel i fastigheten kan endast åberopas under begränsad tid. I lagen anges som huvudregel att köparen ska åberopa felet inom en rimlig tid efter att felet upptäckts. En snabb reklamation är viktig även av praktiska skäl, exempelvis med tanke på bevisning. Det kan även vara svårt att få tag på försäljaren efter en längre tid. I lagen framgår att reklamationen ska ske inom fem år efter att fastigheten övergått i köparens besittning. Efter detta kan fel endast åberopas i undantagsfall, exempelvis på grund av grova förseelser av försäljaren. En reklamation bör bevittnas och göras skriftligen och bör innehålla både en anmälan om felet och om kraven till följd av felet. Direktiv för att lösa situationen Om du misstänker ett kvalitetsfel, lönar det sig att ta hjälp av en expert. En expert kan ur juridisk synvinkel kartlägga om det är frågan om ett kvalitetsfel enligt lagen och klarlägga vilka krav som är realistiska. En expert kan förhandla fram en lösning med säljaren och om detta inte lyckas i samförstånd kan denna även handha ärendet i domstol. Ibland räcker det inte enbart med juridisk expertis, utan det behövs även expertis i byggnadsteknik. En advokat kan hjälpa dig att ordna även detta. Juridisk rådgivning i frågor som rör privatlivet som medlemsförmån Medlemmar i Sjömans-Unionen har som medlemsförmån rätt att få telefonrådgivning av Advokatbyrå Bützow Oy i juridiska frågor som rör medlemmarnas privatliv. Tjänsten är gratis för medlemmar. Bützow, Tel. (09) 431 531 (Helsingfors), (03) 6121 944 eller (03) 6125 501 (Tavastehus) eller (03) 3138 2800 (Tammerfors). Många advokater erbjuder kostnadsfri rådgivning. Samtidigt kan man kartlägga i vilken mån kostnader för experttjänster kan ersättas. Ofta är det möjligt att täcka kostnaderna, åtminstone till största del, med hjälp av rättsskyddsförsäkringen som ingår i hemförsäkringen, statlig rättshjälp eller motparten Det lönar sig att komma ihåg att den bästa, snabbaste och förmånligaste lösningen för bägge parter nästan alltid uppnås genom förhandlingar utanför domstol. Det är viktigt att agera öppet även i andra avseenden. Om parterna uppnår en uppgörelse, bör förlikningsavtalet göras skriftligen och innehålla exempelvis en prissänkning eller annan konsekvens samt en detaljerad beskrivning av vad parterna har kommit överens om. Kimmo Suominen JM, EM, LL.M. Advokatbyrå Bützow Oy www.butzow.com 29

In Memoriam Konekorjausmies Matti Sakari Sipilä s. 16.2.1954 Tampere k. 23.4.2010 Helsinki Purjehdus on päättynyt, meri huokaa rantakiviin. Veden yllä linnun lento aamuaurinkoon. On muuton aika. Sanomattomasti kaivaten Äiti Isä Seija perheineen Pepe Seppo perheineen ja lukuisa ystäväjoukko Siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa. Kiitos kaikille antamastanne tuesta. Kahvila-apulainen Maj-Lis Mäkitupa ent. Virtanen s. 20.5.1930 Eurajoki k. 13.5.2010 Turku Maj-Lis työskenteli viimeiseksi M/s Rosellalla. Kun ilta saapui, niin matka päättyi ja uneen uuvutti väsyneen. Ei tunnu tuska, ei vaivaa mainen. On rauha saapunut sydämeen. Kaipauksella muistaen Tytär perheineen Siskot perheineen Kylmäkkö Marja Salonen s. 18.11.1935 k. 21.5.2010 Kuoli vaikean sairauden uuvuttamana. Kiitos / Tack Kiitos M/s Isabellan työtovereille muistamisesta täyttäessäni tasavuosia. Timi KIITOS M/s Finnstarin henkilökunnalle, Finnlines Oy:lle ja seilauskavereille vuosien varrelta, kun muistitte minua täyttäessäni 60 vuotta. Hannu Kero Kiitoksia M/s Steelin henkilökunnalle muistamisesta täyttäessäni 50 vuotta. Juha Lehkonen Kiitos saamastani tuesta pääluottamusmiesvaalissa. Hyvää ja kaunista kesää kaikille toivottaen, Leif Drockila Eläkkeelle / Pensionering Tuhannet kiitokset M/s Pasilan koko henkilökunnalle saamistani lahjoista ja hienoista seilausvuosista. Nuori eläkeläinen Jussi Rintala Kultamerkit / Guldsmärken Rauno Merenkukka Marita Rantanen-Rinkinen Kid Rinne Pentti Soinisalo Anne Vendelin Stanley Östman Perhelomat ry:n eläkeläisten erityisviikot on suunnattu Merimies-Unionin eläkkeelle jääneille jäsenille sekä heidän puolisoilleen. Onni kiertämään 8. 13.11.2010 Hinta: 110 euroa Hakuaika päättyy 15.9.2010 Hyvän olon viikko 6. 11.12.2010 Hinta: 90 euroa Hakuaika päättyy 15.10.2010 Lisätietoja ja hakemuslomakkeita: Arja Merikallio p. (09) 6152 0259 arja.merikallio@smu.fi tai Unionin kotisivuilta www.smu.fi. Hakemusten palautusosoite: Suomen Merimies-Unioni, Arja Merikallio, John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Perhelomat ry ja Suomen Merimies-Unioni järjestävät yhteistyössä ohjattuja lomaviikkoja RAY:n tuella. Lomatuet myönnetään terveydellisin ja taloudellisin perustein. Lomat järjestetään Lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvellä noin 30 kilometriä Joensuusta. Lomaviikot sisältävät ohjattua liikunnallista ja virkistyspainotteista ohjelmaa sekä luentoja. Loman hintaan sisältyy viikon ohjelma ja täysihoito. Majoitus on viihtyisissä loma-asunnoissa: loma-asunto / perhe tai pariskunta. Yksin tulevat majoitetaan kahden hengen loma-asuntoihin. Matkat lomalaiset maksavat itse. www.lomakeskushuhmari.com Kaipaamaan jäivät puoliso ja lapset perheineen sekä muut sukulaiset ja laaja ystäväpiiri 30

Pekan pähkinät Koonnut: Pekka Mantere 1. Sijaitseeko Kuurnan kanava a) Keiteleellä, b) Kontiolahdella vai c) Ruovedellä? 2. Missä sijaitsee Ravintolalaiva Jannu, joka oli aikoinaan Alfons Håkansin hinaaja? a) Turussa b) Raumalla c) Forssassa 3. Kuka on kirjoittanut kirjan Parasjalkainen laivanvarustaja? a) Arto Paasilinna b) Hannu Salama c) Jorma Ojaharju 4. Tukholmalaisen merenkulkumuseon vetonaula, Vasa-laiva, oli aikoinaan Ruotsin kuningas Kustaa II Adolfin kruununlaiva. Laiva upposi heti neitsytmatkansa alkuvaiheessa vuonna a) 1528, b) 1628 c) 1728. 5. Mikä on Ahvenanmaan maakuntahallituksen uusimman saaristolautan nimi? a) M/s Knipan b) M/s Skiftet c) M/s Skarven Osastot tiedottavat / Avdelningarna informerar Laivan Viihdeammattilaiset (011) HYÖDYNNÄ JÄSENYYTESI KESÄTAPAHTUMISSA Tänä kesänä päätösvalta annetaan suoraan jäsenille, joille on tarjolla kaksi etuutta. Vapaavalintainen kesäteatteriesitys: yhdistys hyvittää osastonsa jäsenille enintään 30 euroa lipun hinnasta. Vapaavalintainen kesäfestari: yhdistys hyvittää osastonsa jäsenille enintään 40 euroa lipun hinnasta. Mikäli käyt kummassakin tilaisuudessa, hyvitetään maksimissaan 70 euroa jäsentä kohden. Jokainen huolehtii itse lippujen ostamisesta. Hyvitys lipusta maksetaan suoraan pankkitilille. Lähetä kuitti lipusta ja liitä mukaan nimi, pankkitilin numero, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Kuitti liitteineen tulee postittaa 31.8.2010 mennessä osoitteeseen: Nina Peltola Koulukatu 4 32700 Huittinen 6. Kuka on kirjoittanut kirjan Jungmanni Jaakopin muistelmat? a) Jaakko Alamommo b) Jaakko Piela c) Jaakko Aarninsalo 7. Aspo-konserniin kuuluva ESL Shipping Oy on tilannut kaksi jäävahvistettua kuivalastialusta, jotka ovat kooltaan 56.150 dwt:n supramax-luokkaa. Missä maassa alukset valmistetaan? a) Puolassa b) Etelä-Koreassa c) Suomessa 8. Lounais-Suomen osasto on SMU:n ammattiosastoista selvästi suurin. Mikä on Unionin toiseksi suurin ammattiosasto? a) Ahvenanmaan osasto b) Länsi-Suomen osasto c) Etelä-Suomen osasto 9. Mistä kaupungista löytyy perinteikäs merimiesravintola Otava kakkonen? a) Porista b) Raumalta c) Kemistä Oikeat vastaukset: 1b, 2c, 3a, 4b, 5c, 6b, 7b, 8c, 9b 31

Kilpailu Merimies-lehden kilpailuun osallistui 38 merimiestä. Kaikki vastaukset olivat tällä kertaa oikein, sillä Merimies-Unioni on perustanut ryhmän Facebookiin, Twitteriin sekä Flickr-valokuvasivustolle. Merimies-Unionin toimistotyöntekijä Katja Gräsbeck arpoi kilpailuun osallistuneiden joukosta voittajaksi Orvokki Elorannan Raisiosta. 38 sjömän deltog i tidningen Sjömannens tävling. Samtliga svarade rätt den här gången, eftersom Sjömans-Unionen har skapat en grupp på Facebook, Twitter och fotosidan Flickr. Sjömans-Unionens kontorist Katja Gräsbeck drog en vinnare bland deltagarna, och vinnaren är Orvokki Eloranta från Reso. Tävling Suomi ja Venäjä sopivat vast ikään Saimaan kanavan vuokrasopimuksen jatkosta. Kuinka moneksi vuodeksi sopimus tehtiin? Valitse yksi vaihtoehto: 1) 20 vuodeksi 2) 50 vuodeksi 3) 100 vuodeksi Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvomme Iittalan pienen Aalto-maljan. Voittajan nimi julkaistaan Merimies-lehdessä nro 5/2010. Voit osallistua kilpailuun: 1. Merimies-Unionin kotisivuilla: www.smu.fi > viestintä > Merimies-lehden kilpailu 2. Tai lähetä vastaus postitse. Liitä mukaan vastaus ja omat yhteystietosi (nimi, osoite, puhelinnumero). Vastauksen voit lähettää osoitteella: Merimies-lehti Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki Finland och Ryssland enades nyligen om en förlängning av hyresavtalet för Saima kanal. För hur många år tecknades avtalet? Välj ett alternativ: 1) 20 år 2) 50 år 3) 100 år Bland alla som svarar rätt på frågan lottar vi ut en liten Aalto-skål från Iittala. Namnet på vinnaren publiceras i numret 5/2010 av tidningen Sjömannen. Du kan delta i tävlingen på följande sätt: 1. Via Sjömans-Unionens webbplats: www.smu.fi > på svenska > kommunikation > Tävlingen för Sjömannen 2. Eller per post: Skicka svar och dina kontakt uppgifter (namn, adress, telefonnummer). Skicka svaret till adressen: Sjömannen Finlands Sjömans-Union John Stenbergs strand 6 00530 Helsingfors SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF POSTI- JA KÄYNTIOSOITE John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki POST- OCH BESÖKADRESS John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors VAIHDE / VÄXEL +358 (0) 9 615 2020 TELEFAX +358 (0) 9 615 20 227 KOTISIVUT / HEMSIDOR www.smu.fi SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS etunimi.sukunimi@smu.fi förnamn.efternamn@smu.fi AUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDER Arkisin klo 8.30 16.00 Vardagar kl. 8.30 16.00 Kesäaika / sommartid 1.5. 31.8. klo 8.00 15.30 Suomen Merimies-Unionin työttömyyskassa / Finlands Sjömans-Unionens arbetslöshetskassa POSTI- JA KÄYNTIOSOITE Siltasaarenkatu 3 5 00530 Helsinki POST- OCH BESÖKADRESS Broholmsgatan 3 5 00530 Helsingfors 32 MÖKKIVARAUKSET / BOKNINGSNUMMER FÖR STUGOR puh. / tel. (09) 615 20 260 Lounais-Suomen osaston mökin varaukset Turun toimistolta / Sydvästra Finlands avdelnings stugans bokningar från kontoret i Åbo puh. / tel. (09) 615 20 230 Puhelinpäivystysaika / Telefonjourtid: 9.00 11.00 SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS: tkassa@smu.fi HENKILÖKUNTA / PERSONAL Puheenjohtaja / Ordförande Simo Zitting (09) 615 20 250 / 0400 813 079 Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare Sari Helenius (09) 615 20 252 / 045 7731 2440 Liittosihteeri / Förbundssekreterare Kenneth Bondas (09) 615 20 254 / 040 456 0245 Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare Tetta Härkönen (09) 615 20 210 (hoitovapaalla / vårdledig) Sopimussihteeri / Avtalssekreterare Klaus Lust (09) 615 20 211 / 040 505 1957 Toimitsija/Ombudsman Carita Ojala (09) 615 20 231 / 0400 829 039 Toimitsija / Ombudsman Satu Silta (09) 615 20 213 / 040 526 3435 Toimitsija/Ombudsman ITF-tarkastaja/ITF-Inspektör Ilpo Minkkinen (09) 615 20 253 / 040 728 6932 Toimitsija/Ombudsman Niclas Nyberg (09) 615 20 224 / 045 7731 2441 ITF-koordinaattori / ITF-Koordinator Simo Nurmi (09) 615 20 255 / 040 580 3246 ITF-tarkastaja / ITF-inspektör Kenneth Bengts (09) 615 20 258 / 040 455 1229 Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare Anja Uusitalo (09) 615 20 251 / 040 519 0351 Toimitsija, Ahvenanmaa Ombudsman, Åland Henrik Lagerberg (018) 199 20 /0400 478 884 Ålandsvägen 55, 22100 Mariehamn Taloudenhoitaja / Ekonom Mikko Tuominen (09) 615 20 218 / 0400 422 379 Kassanhoitaja / Kassaföreståndare Stiina Raitio (09) 615 20 219 Kirjanpitäjä / Bokförare Tuula Ylhävuori (09) 615 20 220 Toimittaja, tiedottaja / Journalist, informatör Saana Lamminsivu (09) 615 20 221 / 045 7730 1020 Jäsenrekisterin hoitaja / Medlemsregister Tiina Kytölä (09) 615 20 257 Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde Arja Merikallio (09) 615 20 259 Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde Katja Gräsbeck (09) 615 20210 / 045 7730 1021 Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde Essi Voutilainen (09) 615 20 210 / 045 7731 0076 (hoitovapaalla / vårdledig) Toimistotyöntekijä, Turku / Kontorsbiträde, Åbo Salme Kumpula (02) 233 7416 Maariankatu 6 B, 5. krs. 20100 Turku Mariegatan 6 b, 5:e våningen, Åbo Vaasa / Vasa Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa Storalånggatan 43, 65100 Vasa Työttömyyskassanhoitaja / Arbetslöshetskassans föreståndare Maritta Toivonen (09) 615 20 230 Työttömyyskassavirkailijat / Arbetslöshetskassafunktionärer (09) 615 2 0 230 Pirjo Aro-Nenonen Niko Hutri Varpu Klemola Heikki Miettinen Minna Rahtu (äitiyslomalla / modersledig) Tuulianna Raimoranta (äitiyslomalla / modersledig)