4 KYLÄSUUNNITELMAN SEURANTA JA PÄIVITYSSUUNNITELMA

SAARIOISPUOLI kyläsuunnitelma 2007

Saarioispuolen kyläyhdistys ry 2007 2

Sisällys 1 JOHDANTO 1.1 Suunnitelman tausta ja tarve 1.2 Suunnitelman laadinta ja toteutus 2 KYLÄN ESITTELY 2.1 Historia 2.2 Sijainti 2.3 Väestö ja asuminen 2.4 Elinkeinot ja yritykset 2.5 Palvelut 2.6 Yhdistys ja yhteistoiminta 2.7 Merkittäviä kohteita kylässä 3 KYLÄKYSELYN TULOKSET 3.1 Kyselyn toteuttaminen 3.2 Kylän nelikenttä- eli SWOT -analyysi 3.3 Tulevaisuuden näkymiä Saarioispuolesta 3.4 Kylän kehittämistarpeet 3.5 Toimenpiteet 4 KYLÄSUUNNITELMAN SEURANTA JA PÄIVITYSSUUNNITELMA 5 YHTESTIEDOT Liitteet: 1. Kyläkyselyn 2000 yhteenveto 2. Kyläkyselyn 2007 lähetekirje, kyselylomake ja yhteenveto 3. Saarioispuolen kartta (julkaistu vain paperiversiossa) Tämä kyläsuunnitelma on osa Pirkan Helmi ry:n Kylä-Elma hanketta, joka on rahoitettu Pirkanmaan TE-Keskuksen kautta kansallisesta Elma-ohjelmasta. 3

1 JOHDANTO Suunnitelman lähtökohdat, tausta ja tarve Kyläsuunnitelma on saarioispuolelaisten yhteinen ohjekirja kylän tulevaisuuden kehittämistarpeista. Kyläsuunnitelma on laadittu yhdessä kyläläisten kanssa. Kyläyhdistys ja asukkaat yhdessä vastaavat kyläsuunnitelman lopullisesta sisällöstä ja aineiston keräämisestä. Kyläsuunnitelma toimii tietopakettina kylän toiminnasta niin omille asukkaille kuin markkinoitaessa Saarioispuolta ulospäin esimerkiksi maallemuuton edistämiseksi. Kyläsuunnitelma toimii myös asiakirjana esitettässä kaupungille tulevaisuuden suunnitelmia. Se on myös edellytyksenä EU-hankkeiden saamiselle kylän kehittämiseen. Edeltävinä toimina kylän kehittämiseksi kylällä toimi vuoteen 1999 saakka kylätoimintapiiri. 30.8.1999 perustettiin Saarioispuolen kyläyhdistys. Vuonna 1998 kaupunki tarjosi ja toteutettiin pilottihankkeena osallisuushanke, joka jatkui vuoteen 2001 saakka. Kyläyhdistys järjesti vuonna 2000 kyläkyselyn ja peruskoulun ylemmillä luokilla oli ainekirjoitus aiheena Kotikyläni Kyläkyselyn yhteenveto on liitteenä.( Liite numero 1) Ajatus kyläsuunnitelman laatimisesta on ollut vireillä koko kyläyhdistyksen toimiajan. Voimavarat ja resurssit kohdistettiin kuitenkin kyläkirjan aikaansaamiseen. Kirjan valmistuttua kyläsuunnitelma ja mahdollinen kyläkaava ovat tulleet ajankohtaisiksi. Kyläsuunnitelmaan voidaan käyttää osittain kyläkirjaa varten koottua materiaalia. Pirkan Helmen taholta tullut tarjous hankkeeseen osallistumisesta käynnisti kyläsuunnitelman teon. Tarve kyläsuunnitelman tekoon on noussut kyläläisten yhteydenotoista ja halusta kehittää kylää vireyden ja asukasystävällisyyden suuntaan. Kylällä on merkittäviä vahvuuksia, jotka tulisi saada paremmin käyttöön. 4

1.2 Suunnitelman laadinta ja toteutus Suunnitelman laadinta aloitettiin Pirkan Helmen käynnistämään Kylä- Elma hankkeeseen osallistumisen myötä. Muutaman koulutustapahtuman jälkeen ensimmäisenä toimena oli kyläkyselyn järjestäminen. Kyläkyselyn pohjalta järjestettiin kyläkokous 20.3. Tarttilan koululla. Kyläyhdistyksen johtokunta toimii kyläsuunnitelman kokoojaryhmänä. Ryhmän täydennyksenä toimii Piia Viitanen. Risto Tiainen valtuutettiin toimimaan kirjoittajana. 2 KYLÄN ESITTELY 2.1 Historia Saarioispuoli on aina ollut valtakunnallisesti merkittävien kulkureittien varrella. Muinaisuudessa vesireitit olivat maayhteyksiä parempia kulkuväyliä. Kokemäenjoki oli tärkeimpiä mereltä sisämaahan johtavia reittejä. Vanajavesi oli reitillä viimeinen laaja vesistö. Siihen oli hyvä pysähtyä niin sotaisissa aikeissa kuin kaupantekomielessäkin. Asutuskin asettui tällaisten paikkojen läheisyyteen. Näistä on jäänyt lukuisia muinaismuistoja Saarioispuolen rannikoille. Myöhempinä aikoina maaliikenne Helsinki -Tampere välillä on kulkenut Saarioispuolen kautta. Rautatie avattiin vuonna 1870. Kolmostie valmistui ja Sääksmäen silta rakennettiin vuonna1963. Viimeisimpänä kylän läpi johdettiin moottoritie. Alueellamme on kaksi liittymää kyseiselle tielle. Moottoritie on kuuma 5

Keskiajalla 1300 luvulta 1500 luvulle täällä oli Saarioisten hallintopitäjän keskus. Vanajan pinta oli silloin nykyistä korkeammalla. Kylän korkeimmat paikat olivat saaria ja hallinto oli saarilla. Asukkaat olivat saarioisia ja näin olen pitäjäkin oli Saarioinen. Pitäjä oli laaja sisältäen lukuisia nykyisiä kuntia, Tammelassa olleen kuninkaankartanon alainen. Pitäjän rajojen tultua seurakunnan rajojen mukaisiksi Saarioisista tuli osa Sääksmäen pitäjää ja erotuksena kirkonpuolesta tänne tuli saarioispuoli. Vanhat kylät olivat pieniä. Tällä puolen pitäjää oli ainakin 14 eri kylää. Vasta yhteisen postiosoitteen myötä Saarioispuolta on alettu mieltää yhtenä kylänä. Sääksmäen pitäjän osana Saarioispuoli on ollut vesistön takana syrjäkulmaa. Maakuntarajoja muutettaessa tämä Sydän-Hämeen kylä jäi Pirkanmaan reunalle. Myös Länsi-Suomen läänin raja kulkee kylän etelärajaa pitkin. Hallinnolliset reuna-alueet jäävät aina päätöksiä tehtäessä ja resursseja jaettaessa lapsipuolen asemaan. Siitä huolimatta ja ehkä sen vuoksi täällä asuu itseensä luottava, aloitekykyinen ja toimelias kansa. 2.2 Sijainti Vanhoja kartanoita kylän alueella ovat Sillantaka, Sohlberg, Jutikkala ja Lahinen. Muut ovat edelleen olemassa paitsi Sohlbergin alueella on nykyisin Päivölän Kansaopisto. Alueena Saarioispuoli on Vanajan eteläpuoleinen osa vanhaa Sääksmäen pitäjää. Sääksmäen liittyessä vuonna 1973 Valkekosken kaupunkiin osa kylästä liitettiin Toijalaan. Kyseisen alueen asukkaista ainakin osa pitää itseään edelleen saarioispuolelaisena. Saarioispuoli on siis osa Valkeakosken kaupunkia ja Pirkanmaan maakuntaa. Kylän pinta-ala on noin 60 km², suurin pituus on noin 12 km ja suurin leveys noin 9 km. Kylällä on Vanajan rantaviivaa noin 20 km. Moottoritietä kylän alueella on 9,8 km. Liitteenä on alueen kartta. (Liite numero 2) 2.3 Väestö ja asuminen Kantaväestö on hämäläistä alkuperää, joskin muualta tulleita on jo suurin osa vakinaisista asukkaista. Sata vuotta sitten kartanoitten isännät, talolliset, pienviljelijät ja työväestö sekä paikkakunnan käsityöläiset olivat maataloudesta riippuvaisia. Kansanopisto sekä maamieskoulu toivat mukanaan sivistystä kyläläisille sekä asukkaiksi vallasväkeä. Emil Wikströmin taiteilijakoti oli taas keskeinen paikka 6

sen ajan kulttuurielämälle, mikä houkutti ainakin kesäasukkaiksi eri alan taiteilijoita. Sodan jälkeisen muuttovirran myötä paikkakunnalle asettuivat siirtolaiset, joiden maatilat ovat siirtyneet suurelta osin pois viljelystä ja asukkaat ovat joko lähteneet muualle tai ovat hakeutuneet töihin lähikaupunkeihin. Ikääntyvän väestön osuus on pienentynyt, kun luonnollisen poistuman ja palveluiden lähelle muuttamisen kautta vapautuneisiin asuntoihin on tullut nuorta väkeä. Hyvien kulkuyhteyksiensä myötä Saarioispuoli on ollut monen asunnonetsijän mielenkiinnon kohde. Uusia omakotitaloja on parin viime vuoden aikana rakennettu ja useita vanhoja peruskorjattu. Kaupungin rakennusjärjestys säätelee tonttien muodostamista puolen hehtaarin lohkomisvaatimuksellaan. (Sen kokoisena tontti on monelle omakotitalon omistajalle turhan suuri hoidettavaksi. Kysyntää olisi kuitenkin paljon pienemmille pinta-aloille.) Asuntojen mukavuustaso vaihtelee vesijohdottomasta mummon mökistä luksus taloihin. Vesi- ja jätevesijärjestelmät ovat talokohtaiset. Vain pienellä osalla alueen taloista oli mahdollisuus liittyä kunnalliseen vesijohtoverkkoon. Lukuisten vapaa-ajan asuntojen haltijat ovat Saarioispuolen ulkopuolelta. Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän 31.12.06 tilaston mukaan Saarioispuolella on vakituisia asukkaita 518. Näistä alle 18 vuotiaita on 113 ja yli 65 vuotiaita 86. Kesäasunnon omistajia on 176. 2007 päivitettyjen kyläpäälliköiden postituslistojen mukaan Saarioispuolella on 321 postilaatikkoa. 2.4. Elinkeinot ja yritykset Maataloudesta toimeentulevien osuus Saarioispuolella on 20 vuodessa pienentynyt 60 %. Kokonaan maataloudesta ansionsa saavia tiloja on 18. Viljelypinta-ala on pysynyt ennallaan. Karjatiloja on seitsemän. Lypsykarjaa hoidetaan viidellä tilalla. Useiden toimivien tilojen varsinaisen maanviljelyn oheen on muodostunut erilaisia sivuelinkeinoja tai puoliso on työssä tilan ulkopuolella. Vaikka tilojen koko sinänsä on kasvanut, on palkallinen työväki vaihtunut koneisiin ja isäntäperhe hoitaa työt eikä työntekijöitä enää tarvita. Vakinaisia työntekijöitä on vain kolmella tilalla. Metsätalouden osuus elinkeinoista rajoittuu pääosin maatilojen lisäansioiksi. Peltonsa ulkopuoliselle vuokranneet isännät panostavat metsiinsä. Varsinaisia metsätiloja ei ole. Metsäalanyrityksiä on yksi sahaustoimintaa harjoittava. 7

2.5 Palvelut Kylällä on toimiva koulu. Oppilaita on vuonna 07 vähän yli 40. Koululla on kaksi opettajaa ja sen yhteydessä toimii esikoulu. Tarttilan koulu Päivölän Kansanopisto on laajempaa aluetta palveleva yleissivistävä sisäoppilaitos. Kirjastoauto pysähtyy koulun pihassa kaksi kertaa viikossa. Jätehuolto toimii kahdella yleisellä keräyspisteellä. Jokaisella on mahdollisuus hankkia oma jäteastia ja saada se jätteenkeräily-yhtiön kanssa sovittavan tyhjennysvälin piiriin. Kunnallinen vesijohto on pienellä osalla kylän aluetta. Omaleimaisuutta kylälle antaa Tarttis-maaseututori. Tori toimii koululla kuukausittain ilman kesäkautta. Torimyyjiksi kelpuutettiin aluksi vain oman kylän väkeä. Myöhemmin on tarjontaa laajennettu ympäristön tuotteilla. Vain omaa tuotantoa saa myydä ja jokainen seisoo oman myyntipöytänsä takana. Tori on saavuttanut tänä vuonna täyttyvän viisitoistavuotisen toimintansa aikana laajan suosion ja ympäristön hyväksynnän. Julkista liikennettä kylän kautta kulkee Hämeenlinna Tampere linjaautot. Paikallisvuoro Valkeakoskelle ajaa koululaiskuljetuksia kaksi kertaa päivässä arkipäivisin. Tilattava ja tarvittaessa pihasta hakeva Sampo bussi kuljettaa Valkeakoskelle kerran viikossa. Kuljetus linjaautotaksalla. Veteraaneille on ateriointimahdollisuus koululla kouluruokailun yhteydessä. Ohjelmapalveluja kylällä antaa Iso J Juhani Fredrikson. Lisäksi kylällä on osuus Köyhät Pojat orkesteriin. 8

Köyhät pojat possujuhlilla 2003 Koulun piirissä on hyvä jalkapallokenttä ja talvella jääkiekkokaukalo. Saarioispuolen metsästysseuralla on tilaisuuksiin vuokrattava maja saunoineen ja uusimpana Juhansali. Kyläyhdistys yhdessä metsästysseuran kanssa vuokraavat omistamiaan suurta ja pientä telttaa. Julkiset palvelut ovat kylältä vuosien saatossa selvästi vähentyneet. Täällä olleina ja nykyisin puuttuvina mainittakoon lukuisat kaupat, posti, kaksi pankkia, maatalousoppilaitos ja neuvola. Viimeisenä on lähtenyt kirjasto. Lehtien lukupaikka menetettiin sen myötä. Palvelurakenne on muuttunut paikallisista palveluista keskustasta hoidettavien suuntaan. 2.6 Yhdistykset ja yhteistoiminta Kylän alueella toimii lukuisia yhdistyksiä. Vanhimpana ja edelleen toimivana Saarioispuolen Maa- ja Kotitaloussera ry vietti satavuotisjuhliaan vuonna 2005. Muita seuroja ovat em. Saarioispuolen metsästysseura ry, Saarioispuolen reserviläiset ry, Sääksmäen Nuotiopojat partiolippukunta ry, Maa- ja kotitalous naiset, SS-riders 92 ratsastusseura. Koko kylää yhdistävänä toimii Saariospuolen kyläyhdistys ry. Kyläyhdistys on perustettu vuonna 1999. Kaikille neljälletoista kylälle on nimetty oma kyläpäällikkö. Hän toimii oman kylänsä yhteyshenkilönä ja jakaa kylälleen kyläyhdistyksen kylälehden ja tiedotteet. 9

Vuosikokouksessa kyläyhdistyksen hallintoon valittiin puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi Risto Tiainen. Johtokuntaan uusina jäseninä valittiin Päivi Muhonen ja Jari Nieminen. Jatkavina jäseninä johtokunnassa toimivat Sari Veuro varapuheenjohtajana, Pekka Hovila, Hanna Lehtonen ja Timo Salo. Johtokunnan ulkopuolisina sihteerinä Pirjo Stykki ja rahastonhoitajana Heikki Hänninen sekä tiedottajana Liisa Ahokas. Tiedottaja toimittaa kaksi kertaa vuodessa em. Saarioispuolelainen kylälehden. Kyläyhdistyksen alajaostoina toimivat Tarttis-maaseututori ja Iku- Turson Akat kirkkovene joukkue. Akat ja vene Suurimpana saavutuksena kyläyhdistyksellä on 2005 jouluksi valmistunut kyläkirja Saarioispuolen Omat Jutut. Kyläyhdistys ja metsästyseura omistavat yhdessä edellä mainitut teltat. Vuokraustoiminta on ollut tuloksellista. Yhteistyötä seurojen välillä on myös käynnissä olevassa luontopolkuhankkeessa Saarioisjärven ympäri. Samat ihmiset toimivat jäseninä eri seuroissa ja näin ollen pienimuotoisia yhteistyöhankkeita aina syntyy esim. retkeilyjen merkeissä. 2.7 Merkittäviä kohteita kylässä Valkeakosken merkittävin matkailukohde on kylämme alueella oleva kuvanveistäjä Emil Wikströmin taiteilijakoti ja ateljee Visavuori. Wikström oli myös innokas puutarhuri. Hän toi ulkomailta uusia kasveja ja istutti niitä Visavuoreen. Viimevuosina puutarhaa on entistetty lähelle alkuperäistä muotoaan. Visavuoren matkailullinen ilme on kohentunut merkittävästi tämän myötä. Myös museon laadukas konservointi on saanut tunnustusta. Edelleen 10

matkailullisuutta parantaa pihapiiriin rakennettu Kari paviljonki. Siellä järjestetään Wikströmin tyttären pojan, pilapiirtäjä Kari Suomalaisen töiden vaihtuvia näyttelyjä. Saarioisjärvi on tunnettu lintujärvi, jonka rannoilla on kaksi lintutornia. Sinne on parhaillaan tulossa luonnonsuojelualue. Järven eteläpäässä on Päivänpesä, jonne Kalevalaisen tarun mukaan Pohjolan ryöstämä päivä piilotettiin. Kyläyhdistyksellä on jo vuosia ollut hankkeena rakentaa luontopolku Saarioisjärven ympäri. Toteutuksella on ollut runsaasti vastoikäymisiä. Toiminnallisuutta kylällä edustaa SS-talli. Sinne valmistui äskettäin ympäristön suurin ratsastusmaneesi. Lapinraunioita ja muita muinaisjäännöksiä kylän alueella on lukuisia. Paitsi että ne ovat tärkeitä merkkejä menneisyyden ihmisistä ja asutuksesta, ne ovat myös usein rajoitteena ja esteenä maankäytölle. Luonnonmaisemaa kylällä edustavat kylää rajaava Vanajaveden vesistö, kylän kohdalla ovat Rauttunselkä ja Vanajanselkä sekä maastossa kuivilla kankailla olevat katajakedot. Katajaketoa Kantalan läheltä 11

Tarttilan raitti ansaitsisi maisematien statuksen. Moottoritien ramppi 30 on edustava tervetulotoivotus kylään tulijalle. 3 KYLÄKYSELYN TULOKSET 3.1 Kyselyn toteuttaminen Kyselylomakepohja saatiin Pirkan Kylien toimistosta ja muokattiin kylälle sopivaan muotoon. Lomakkeet jaettiin kyläpäälliköiden toimesta 13.11.2006 ja pyydettiin palauttamaan 30.11. mennessä. Lomakkeita jaettiin 318 kpl:tta ja niitä saatiin takaisin 25. Tosin monilla kesäasukkailla ei ollut mahdollisuuttakaan osallistua kyselyyn. Myöhemmin on tarve ja ajatus järjestää heille uusi kysely. Kyselyn lähetekirje, lomake ja yhteenveto ovat liitteenä. (Liite numero 3.). Koulun ylemmillä luokilla järjestettiin ainekirjoitus kyläkyselyn aiheista. Aineet ovat mukana suunnitelma-aineistossa. Kyläkokouksen alustajina olivat Pirkan Kylien kyläasiamies Johanna Henttinen kyläsuunnitelman laadinnasta ja Valkeakosken kaupungin kaavoituspäällikkö Harri Kuivalainen kyläkaavan reunaehdoista. Viidenkymmenen kahden läsnäolijan voimin tarkasteltiin kyläkyselyn tuloksia ja mietittiin uusia asioita SWOT -analyysiin. 12

3.2 Kylän nelikenttä- eli SWOT-analyysi Vahvuudet Sijainti Ympäristö Yhteisöllisyys Koulut Heikkoudet Nuorten kurittomuus Muualta tulleiden vieroksunta Julkisten palveluiden puute Vesistön tila Yhteisön toimimattomuus Mahdollisuudet Asukasluvun kasvu Hämeenlinnan, Tampereen ja pienempien keskusten läheisyys Hyvät kulkuyhteydet Kaunis ja rauhallinen ympäristö Uhat Koulun menetys Poikkeusluvalla rakentaminen Ympäristön nuhraantuminen Vesistön tilan heikkeneminen Yhteisön toimimattomuus näivettää kylän Johtopäätökset: Vahvuuksista voidaan suoraan vaikuttaa vain yhteisöllisyyteen. Yhteisöllisyyttä ylläpidetään ja vahvistetaan aktivoimalla lisää väkeä kyläyhdistyksen toimintaan ja hakemalla uusia toiminta-alueita. Yhteisöllisyyttä parantaa myös lisääntyvä yhteistoiminta seurojen välillä. Omahallintaisena nuorten aktiivisuus purkautuu helposti vähemmän toivottavaan suuntaan. Nuoret tarvitsevat harrastuksiinsa lisää vanhempien ohjausta. Ensisijaisena toimijana on koti. Kotien tehtävää tukemassa ovat koulu ja kyläyhteisö. Mahdollisuuksia ovat mm. erilaiset toimintaryhmät ja kerhot. Ainekirjoituksista on aistittavissa toive osallistumisesta nuorten asioita koskeviin päätöksiin. Muualta tulleiden vieroksunta on yleisinhimillinen ominaisuus, ehkä täällä sydän Hämeessä vielä voimakkaampi kuin muualla. Kyläpäälliköiden toimenkuvaan kuuluu toivottaa tulija tervetulleeksi kylälle. Yhteisö voi muutenkin lähestyä tulijaa esim. tarjoamalla osallistumista kylän toimiin. Viimekädessä tulijan omasta aktiivisuudesta ja ulospäinsuuntautuneisuudesta seuraa hyväksyntä kyläläiseksi. 13

Julkiset palvelut ovat siirtyneet ja entistä voimakkaammin keskittymässä keskuksesta hoidettaviksi. Vanhusten ja liikuntarajoitteisten pääsy palvelujen piiriin on turvattava ainakin nykyisellä tasolla mieluummin mahdollisuuksia parantaen. Kylältä päättävissä elimissä toimivien on syytä olla hereillä päätöksiä tehtäessä. Vesistön tila on viimevuosina parantunut vaikka toisaalta jatkuvaa heikkenemistäkin tapahtuu. Teollisuuden päästöjen väheneminen ja Sääksmäen sillan alla tapahtunut ilmastus ovat parantaneet vesistön tilaa Saarioispuolen rannoilla. Vesistön tilan heikkenemistä aiheuttaa mm. maan pinnan nopeampi nousu rannikolla kuin täällä sisämaassa. Yhdessä säännöstelyn kanssa ne aiheuttavat jatkuvan veden pinnan alhaisuuden ja virtaaman vähentymisen. Nämä yhdessä asutun ympäristön kuormituksen kanssa rehevöittävät vesistöjä. Maanpinnan nousu on luonnonvoimana inhimillisen toiminnan ulkopuolella. Säännöstelypäätökset ovat tasapainoilua Hämeenlinnan liian korkean veden ja Lempäälän liian alhaisen veden välillä. Jätevesien käsittelysäännösten kiristyminen tulee vähitellen vähentämään asutun ympäristön aiheuttamaa kuormitusta. Kylän saaminen keskitetyn jätevesien käsittelyn piiriin on kylällä pitkän aikavälin tavoite. Yhteisön toimivuudessa on aina parantamisen varaa. Laajentamalla toimivien joukkoa voidaan vähentää kokemusta toimimattomuudesta. Asukasluvun kasvu on edellytyksenä kyläkoulun säilymiselle ja kylän elinvoiman ja vireyden jatkumiselle. Painetta kylälle muuttamiseen on olemassa. Vaikeutena on tonttikokovaatimus ja tonttimaan puute. Kyläkuvan kannalta uhkana on myös hallitsematon rakentaminen. Rakennuspaikkojen saatavuuteen ja hallittuun kyläkuvan kehittymiseen tavoittelee suunniteilla oleva kyläkaava. Se tuo myös mahdollisuuden tonttikokovaatimuksen pienenemiseen. Asutuskeskusten läheisyys tuo meille maallemuuttajia. Se tuo myös asiakkaita maaseudun palveluja ja elämyksiä tuottaville yhteisöille ja yrityksille. Rakennetun ympäristön sopeutuminen luonnon maisemaan ja kaunis vesistö ovat tuottaneet meille todella kauniin asuinympäristön. Meillä ovat näyttävät sisääntuloportit. Upea, kunnostettu Sääksmäen silta pitkine pengerryksineen johtaa kulkijan pohjoisesta Saarioispuolelle. Moottoritien ramppi 30 on toinen näyttävä sisääntuloväylä. Uudisrakentamisen sopeutuminen ja muuttuminen osaksi maisemaa tapahtuu ajan kuluessa. Hallittu rakentaminen nopeuttaa sopeutumista. Ympäristön kauneusarvoa voi jokainen asukas kohentaa omalla kohdallaan. Hyvä keino on mennä pihaa lähestyvälle tai pihan 14

ohikulkevalle tielle ja pyrkiä katsomaan näkymää lähestyvän vieraan silmin. Toivon mukaan kohentamisen kohteena ei kuitenkaan ole vain julkisivu. 3.3 Tulevaisuudenkuvia Saarioispuolesta Kuluvan vuoden tavoitteita kylällä on tämän kyläsuunnitelman lisäksi kyläkaavan saannin käynnistäminen rahoituksen ja kaavan tekijän osalta. Kylän yhteinen uimaranta kunnostetaan kaupungin avustuksen turvin. Postilaatikkotelineiden ylläpitohuoltoa jatketaan. Saariosjärven luontopolun valmistuminen käynnistyy sillan rakennusluvan saannin jälkeen. Kyläläisiä aktivoidaan toimimaan. 3.4 Kylän kehittämistarpeet Ensisijaisena kehittämistarpeena on luoda edellytykset kyläkoulun säilymiselle. Tärkeimpänä edellytyksenä on uusien asukkaiden saaminen kylälle. Paitsi kyläkoulun säilymisedellytysten luontia uudet asukkaat tuovat kylälle lisää elinvoimaa ja uudistumista. Kyläkaava palvelee sekä uusien asukkaiden saantia, että hallittua rakennetun maiseman uudistumista. Kyläkaava mahdollistaa myös asukkaiden yhteistyön vesihuollon ja jätevesiasioiden suunnittelussa. Luonnon- ja asutun maiseman huollitellun ulkonäön säilyttämiseen ja parantamiseen haetaan sopivia keinoja. Saarioisjärven luontoarvoa kohennetaan ympäristöviranomaisten kanssa sovittavin keinoin esim. niittoa ja allikointia käyttäen yhteistyössä paikallisen osakaskunnan kanssa. Sen tuomiseksi asukkaiden ja ympäristön parempaan tietoisuuteen rakennetaan em. luontopolku. Yhteisöllisyyttä kehitään järjestämällä Kylälle yhteisiä tapahtumia, harrastuspiirejä ja kerhoja. Aktiivisten toimijoiden joukkoa laajennetaan. Olevat julkiset palvelut pyritään säilyttämään. Keskustassa olevien palveluiden tavoitettavuutta parannetaan. Kylälle tavoitellaan yhteistä kokoontumistilaa, kylätaloa. 15

3.5. Toimenpiteet Lähiajan toimenpiteenä järjestetään 10.5.07 tievarsien ja ympäristön siivoustalkoot. Tulevan kesän aikana käynnistetään luontopolun rakentaminen. Kyläkaavan tekijän etsintä käynnistetään ja selvitetään kaavan kustannukset. Luontopolku ja kyläkaava toimivat alustavina hankeaihioina. Saarioisjärven kunnostustoimet yhdessä osakaskunnan kanssa ovat pitkän aikavälin hankeideana. 4 KYLÄSUUNNITELMAN SEURANTA JA PÄIVITYS Kyläsuunnitelma päivitetään vuosittain. Kyläyhdistyksen toimintakertomus toimii suunnitelman toteutumisen seurantana. Toimintasuunnitelma kirjataan kyläsuunnitelman päivitykseksi. Päivityksen hoitavat kulloinkin toimessa olevat kyläyhdistyksen puheenjohtaja ja sihteeri. Tarvittaessa järjestetään kyläkyselyjä ja kyläkokouksia päivityksen pohjaksi. 16

5 YHTEYSTIEDOT Puheenjohtaja Risto Tiainen Silpakantie 46 37770 TARTTILA (03) 5436549 0500 891178 risto.tiainen@pp1.inet.fi Sihteeri Pirjo Stykki Silpakantie 25 37770 TARTTILA 0400 636959 pirjo.stykki@pp.inet.fi Rahastonhoitaja Heikki Hänninen Mäyräntie 12 37770 TARTTILA 0400 626411 koskipolkky@luukku.com Nettisivut www.yhdistykset.vlk.fi/saarioispuoli sivuja päivittää Juhani Fredrikson 040 7697689 isojussi@juhanifredrikson.com Puheenjohtajaan ja sihteeriin voi ottaa yhteyttä kaikissa kyläyhdistystä koskevissa asioissa. Rahastonhoitajaan raha-asioissa ja nettisivujen päivittäjään ko. asioissa. 17

LIITE 1 KYLÄKYSELYN 2000 YHTEENVETO 18

19

LIITE 2. KYLÄKYSELYN 2007 YHTEENVETO (SAATEKIRJE JA KYSELY) 20

Saarioispuolen kyläkysely marraskuussa 2006 Saarioispuolen kyläyhdistys Kyselylomake ja yhteenveto Kyselyyn voitte vastata myös nimettömänä! Tarvittaessa voitte käyttää myös paperin toista puolta tai toista paperia. Asuminen 1. Asun Saarioispuolella 19 vakituisesti 6 kesäasukkaana, n. kuukautta vuodessa 2. Kuinka monta vuotta olette asuneet kylässä? 3. Perheessämme on _15 eläkeläisiä _33 työikäisiä alle kouluikäisiä lapsia kouluikäisiä lapsia 4. Toimeentulo maatalous vieraan palveluksessa 6 yrittäjä muu Kylä 4. Mitkä tekijät ovat mielestänne kylän vahvuuksia? Sijainti 7, ympäristö 12, yhtesöllisyys 10, koulut 7 5. Mitkä tekijät ovat kylän heikkouksia ja kaipaavat kehittämistä? Nuorten kurittomuus 2, muualta tulleiden vieroksunta 4, julkisten palveluiden puute 6, vesistön tila 2, yhteisön toimimattomuus 2. Millaisena näette kylän tulevaisuuden? Hyvinvoivana ja kehittyvänä 11 Pysyy ennallaan 2 Synkkä 1 Hyvä edellytyksin 4 21

7. Mihin mielestänne kylän tulee tulevaisuudessa eniten panostaa? Kyllä Ei - vanhusten palvelut ( 13 ) ( ) - lasten palvelut ( 14 ) ( ) - julkiset palvelut ( 8 ) ( ) (esim. posti, pankki, lääkäri, pankki ja kauppapalvelut) - joukkoliikenne ja kulkuyhteydet ( 15 ) ( ) - nuorten vapaa-ajan toiminta ( 16 ) ( ) - harrastusmahdollisuudet ( 12 ) ( ) - kylän historian ja perinnetiedon keruu ( 10 ) ( ) - kylän toiminnasta tiedottaminen ( 14 ) ( ) - maiseman ja ympäristön hoito ( 18 ) ( ) - rakennusluvat / kaavoitus ( 19 ) ( ) rakentaminen, tonttikauppa, asuminen - yhteiset kokoontumistilat ( 6 ) ( ) - yhteistyön lisääminen kyläläisten kesken ( 18 ) ( ) - kylätapahtumat ( 16 ) ( ) - muuta Jos vastasitte kyllä, miten edellä mainittuja kohtia voitaisiin kehittää? Päivähoitopaikka 1, kyläpiika tai renki 2, vesistön kunnostus 1, uudet asukkaat mm. musikantit mukaan 1, jäteveshanke 1, toimintaa nuorille 2, kylän arvorakennuksista huolehtiminen 1, meluaitaa moottoritien varteen 1 Suurkiitokset vaivannäöstänne! Jos haluatte mukaan Kylän X kehittämistyöhön, jättäkää yhteystietonne ja kertokaa miten voitte olla toiminnassamme mukana! Yhteystietoja 6 22

SÄÄKSMÄEN TUNNETUINTA RAKENNETTUA KULTTUURIMAISEMAA EDUSTAVAT SÄÄKSMÄEN SILLAN PITKÄ SILTAPENGERRYS JA ITSE SILTA. TERVETULOA SAARIOISPUOLELLE! 23