Päätös. Kartanokylpylä Kaisankodin jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus,

Etelä-Suomi Päätös Nro 55/2010/2 Dnro ESAVI/243/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.10.2010 ASIA Kartanokylpylä Kaisankodin jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Espoo. LUVAN HAKIJA Kaisa Kallion Kansalaislahjasäätiö Bodomintie 37 02740 Espoo LAITOS JA SEN SIJAINTI Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Espoon kaupungissa Pakankylässä Kaisa Kallion Kansalaislahjasäätiön omistamalla kiinteistöllä Kalliomaa 49-403-1-91 osoitteessa Bodomintie 37. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 18.9.2009 (dnro UUS-2009-Y-429-111). MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyvät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Asian käsittely on siirtynyt Etelä- Suomen aluehallintovirastolle (dnro ESAVI/243/04.08/2010). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Puhdistamolla, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 13 a) perusteella. YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Puhdistamolla, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 13 a) perusteella. Puhdistamosta tehtiin ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 6 :n mukainen ilmoitus ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemiseksi ja puhdistamo merkittiin tietojärjestelmään 17.2.2003. Uudenmaan ympäristökeskus katsoi päätöksessään 11.3.2003, että Kartanokylpylä Kaisankodin jätevedenpuhdistamon toiminnalle on oltava ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Ympäristölupahakemus on toimitettava lupaviranomaiselle 30.6.2004 mennessä. Uudenmaan ympäristökeskuksen kirjeessä 16.3.2009 Kartanokylpylä Kaisankotia velvoitettiin toimittamaan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 30.9.2009 mennessä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 a) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kartanokylpylä Kaisankodin jätevedenpuhdistamon toimintaa koskevat lupaehdot on esitetty nykytilanteessa Espoon kaupungin vesilautakunnan 12.12.1983 myöntämässä, vesilain 10. luvun 3 :n mukaisessa luvassa, joka koskee jätevesien johtamista avo-ojaan. Jätevesien purkupaikka on Espoon kaupungin omistamalla maalla. Puhdistamon käytölle on asetettu ehtoja Espoon ympäristölautakunnan päätöksessä 25.3.1985. Puhdistamon voimassa olevat lupaehdot jäteveden puhdistusvaatimusten suhteen ovat: BOD 7ATU 25 mg/l ja kokonaisfosfori 1,5 mg/l. Alueella on 27.6.1996 vahvistettu Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I. Lisäksi vireillä on suunnitelma, joka on liitetty kaavoitustilannekarttaan. Kaavoitustilannetodistuksen mukaan (17.7.2009) Pakankylän asemakaavan johdosta on maanomistajia kuultu rakennusasetuksen 154 :n mukaan. Kaava on ollut nähtävillä 7.2. 4.3.1994. Kaavassa puhdistamo sijoittuu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueelle (YS). TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijaintipaikka Kartanokylpylä Kaisankoti sijaitsee Bodomjärven pohjoispuolella. Jätevedenpuhdistamo, joka toimii vesihuoltorakennuksessa, sijaitsee Kar-

tanokylpylän tontin eteläreunassa, Bodomintien läheisyydessä. Kartanokylpylä Kaisankodin läheisyydessä sijaitsee automuseo (noin 200 m) sekä ekumeeninen keskus ja Karmeliittaluostari (noin 500 m). Lähinnä kylpylää sijaitseva koulu on Pakankylän koulu, joka on noin kilometrin päässä kylpylästä. Master Golf Course Oy:n omistama golf-kenttä sijaitsee noin 2 km päässä Bodominjärven rannalla. Tontin etelälaidassa sijaitsevan puhdistamoalueen viereiset alueet omistaa Espoon kaupunki. Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan laitoksen läheisyydessä virtaavaan ojaan ja edelleen Bodominjärveen. Purkupaikka sijaitsee Kunnarlan pohjavesialueen rajalla. Alueen pintavedet kulkeutuvat pääsääntöisesti etelän suuntaan ojia pitkin. Luonto ja luonnonsuojelu Kartanokylpylä Kaisankotia lähinnä sijaitseva Natura-alue on Bånbergetin aarnialue, joka sijaitsee Pohjois-Espoossa Bodominjärven koillispuolella. Natura-alue sijaitsee arviolta noin 3 kilometrin päässä Kartanokylpylä Kaisankodista kaakkoon. Kartanokylpylä Kaisankodin läheisyydessä (noin 5 km säteellä) sijaitsevat myös Matalajärvi ja Nuuksion kansallispuistoon kuuluva alue. Pohjavesi ja maa- ja kallioperä Kartanokylpylä Kaisankoti sijaitsee Kunnarlan pohjavesialueella (nro 0104909, I-luokan alue), joka on luokiteltu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi pohjavesialueeksi. Pohjavesialue ei ole riskialue eikä alueella ole riskikohteita. Pohjavesialueelle ei ole tehty suojelusuunnitelmaa. Alueella ei myöskään tutkita säännöllisesti pohjaveden tilaa. Kunnarlan pohjavesialue on pohjois-eteläsuuntainen kallioperän murroslaakso, jossa esiintyy noin 5 metrin syvyydellä savenalainen vettäjohtava hiekkakerros. Hiekkakerroksella on hydraulinen yhteys laakson länsipuolisiin kallioalueisiin sekä Kaisankodin mäkeen. Tutkimusten mukaan pohjavesi on paikoin paineellista. Kunnarlan pohjavesialueen kokonaispintaala on 1,83 km 2 ja kokonaisantoisuus on 50 m 3 /d. Kunnarlan pohjavesialue on peitteinen ja synkliininen (keräävä) muodostuma. Pohjavesi virtaa Kartanokylpylä Kaisankodin kohdalla etelään. Kartanokylpylä Kaisankodin talousvesi otetaan omalla tontilla sijaitsevasta vedenottamosta. Vesilaitos sijaitsee samassa rakennuksessa kuin jätevedenpuhdistamo. Vettä pumpataan keskimäärin noin 20 25 m 3 /d. Alueella kulutetun vesilaitoksen toimittaman veden kokonaismäärä on noin 7 000 8 000 m 3 /a. Pohjaveden laatu on hyvä. Vedenlaatua seurataan vesilaitoksen käyttötarkkailulla ja valvontatutkimuksella. Kunnallistekniikan laajentaminen Kaisankodin alueelle on Espoon Vedellä pitkän 3

Purkuvesialue tähtäimen suunnitelmissa, mutta ei sisälly tällä hetkellä Espoon Vanhojen alueiden vesihuolto-ohjelmaan. Yleiskuvaus Kartanokylpylä Kaisankodin puhdistetut jätevedet johdetaan Lukbäckenpuroon noin 200 metrin päässä raakavesikaivosta. Lukbäcken-puron ympäristö, ennen Bodominjärveen laskemistaan, on peltoa ja pusikoitunutta ja kaislikoitunutta maastoa. Virrattuaan noin 200 metriä Lukbäcken-puro laskee Bodominjärven pohjoisosaan, Gunnarsvikeniin. Bodominjärvi sijaitsee Espoonjoen valuma-alueella (81.055). Bodominjärven pinta-ala on 410 ha. Järven keskisyvyys on 4,3 m. Bodominjärven valuma-alueen pinta-ala on 30,7 km 2. Valuma-alueella on laajoja savi- ja kallioalueita. Valuma-alueen pinta-alasta noin 20 % on peltoalueita. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Bodominjärvi on luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi. Ympäristölupahakemuksen mukaan vesipuitedirektiivin mukaisena tavoitteena voidaan Espoonjoen valuma-alueelle pitää "parasta mahdollista tai hyvää saavutettavissa olevaa ekologista tilaa". Pintavesien käyttökelpoisuusluokituksen (Vesi- ja ympäristöhallitus 1998) mukaan Bodominjärvi kuuluu tyydyttävään luokkaan. Veden laatu Bodominjärven vesi on sameaa ja lievästi humuksista. Näkösyvyys vaihteli vuosien 2005 2007 kesinä 0,9 1,2 m. Kesäisin happipitoisuus pysyy yleensä hyvällä tasolla, mutta talvisin pohjanläheisissä kerroksissa esiintyy happivajetta. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Bodominjärvi voidaan luokitella lievästi reheväksi tai reheväksi. Bodominjärvellä tehtiin kasviplanktontutkimus kesällä 2002, jolloin kasviplanktonin biomassa oli suuri ja lajisto ilmensi runsasravinteisuutta. Näytteessä esiintyi runsaasti piileviä, viherleviä, sinileviä ja nieluleviä. Järven etelärannalla sijaitsevalla uimarannalla sinilevää on havaittu lähes vuosittain. Uimarannan veden ph on ollut kesällä useana mittauskertana lähellä kahdeksaa tai sen yli osoittaen suurta kasviplanktontuotantoa. Fekaalisten koliformisten bakteerien ja suolistoperäisten enterokokkibakteerien määrän perusteella uimarannan veden laatu on täyttänyt uimavedelle asetetut vaatimukset kesäisin. Kalasto ja pohjaeläimistö Bodominjärvellä ei ole tehty pidempiaikaisempaa kalastotarkkailua tai pohjaeläintarkkailua. Bodominjärvellä kesällä 2008 tehdyn koekalastuk- 4

sen perusteella järvessä esiintyy ainakin kuha, siika, hauki, ahven, särki, pasuri ja salakka. Järveen on istutettu myös siikaa, ankeriasta ja taimenta. Pientä kalaa järvessä on erittäin runsaasti ja petokalojen määrä on vähäinen. Kalastus ja vesialueen muu käyttö Järvellä voi kalastaa muun muassa haukea, kuhaa, ahventa, madetta, ankeriasta, siikaa ja järvitaimenta. Bodominjärvi kuuluu Espoo Mankin kalastusalueeseen. Espoon alueen eri osakaskunnat muodostavat Bodominjärven kalastusyhdistys ry:n. Bodominjärven virkistyskäyttö on monipuolista. Oittaalla, järven etelärannalla, sijaitsee yleinen uimaranta, leirintäalue ja ulkoilukeskus. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Kartanokylpylä Kaisankodin lähialueen ilmanlaadusta ei tiettävästi ole olemassa jatkuvaa tutkimus- ja mittaustietoa. Liikenne Bodomintiellä on yleisesti ottaen vähäistä. Maatalouden vaikutuksesta talousvedessä on jonkin verran nitraattia. 5 JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Kartanokylpylä Kaisankodin jätevedenpuhdistamo on rakennettu 1980- luvun puolivälissä kartanokylpylän laajennuksen yhteydessä. Puhdistamo on biologis-kemiallinen Metox-rinnakkaissaostuslaitos. Allasrakenteet ovat betonia. Puhdistamo sijaitsee samassa rakennuksessa vedenpuhdistamon ja lämpövoimalan öljysäiliön kanssa. Puhdistamolla ei ole lietteenkäsittelyä, vaan ylijäämälietteet kuljetetaan säännöllisesti säiliöautolla johdettavaksi Espoon veden viemäriverkkoon ja edelleen Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamolla käsitellään ainoastaan Kartanokylpylä Kaisankodin jätevesiä, jotka muodostuvat majoitus- ja hotellitoiminnasta, kylpylästä ja porealtaista. Uima-altaan tyhjennysvesiä ei käsitellä puhdistamolla Espoon kaupungin ympäristölautakunnan päätöksen 25.4.1985 mukaisesti. Puhdistamon kuormitus vaihtelee toiminnan luonteesta johtuen. Puhdistamolle johdettava kuormitus Puhdistamon viemäröintialue on erillisviemäröityä. Viemäröintialue muodostuu kylpylän rakennuksista, joista suurimmat ovat ravintola, kylpylärakennus ja kaksi majoitusrakennusta. Lisäksi viemäröintialueeseen kuuluvat puhdistamon läheisyydessä oleva mökki ja kylpylärakennuksen vieressä sijaitseva rakennus, jossa on kokoustila ja kaksi majoitushuonetta. Pumppaamoita ei ole. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee tontin matalim-

massa kohdassa ja jätevesi tulee puhdistamolle painovoimaisesti. Viemäreitä ei tiettävästi ole saneerattu rakentamisen jälkeen. Jätevesimäärien kehitys Kartanokylpylän henkilökuntaa on maksimissaan kerralla paikalla noin 30 henkeä. Majoitustilat ovat 84 hengelle ja ravintolassa voi kerralla olla maksimissaan noin 100 henkeä. Henkilökuntaa ei asu alueella. Laitoksella on kumuloiva virtausmittaus, jota luetaan säännöllisesti ja virtaamat tallennetaan puhdistamon käyttöpäiväkirjaan. Keskimääräiset virtaamat ajanjaksolla 2004 2008 on esitetty seuraavassa taulukossa. Ohituksia ei ole tapahtunut. Vuosi Käsitelty jätevesi, keskiarvo (m 3 /d) 2004 21 2005 26 2006 19 2007 21 2008 22 Kuormituksen ennustetaan pysyvän tulevaisuudessa nykyisellä tasolla. Kartanokylpylä Kaisankotiin on suunnitteilla laajennusosa, joka sisältää opetuskeittiön, toimistotiloja, teknisiä tiloja ja ison salin. Laajennusosan vaikutus kokonaiskuormitukseen on vähäinen. Tulokuormitus ja jäteveden laatu Jätevesi on koostumukseltaan tavanomaista, erillisviemäröinnistä johtuen väkevää yhdyskuntajätevettä, jota ajoittain laimentavat porealtaiden tyhjennysvedet. Keittiön jätevedet tulevat puhdistamolle rasvanerotuskaivon kautta. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuoden 2008 vuosiyhteenvedon tietojen perusteella tulevan jäteveden keskimääräinen laatu. Parametri BOD 7ATU Kok. fosfori Kok. typpi BHK:N:P Laatu (kg/d) (mg/l) (kg/d) (mg/l) (kg/d) (mg/l) 2004 7,8 370 0,21 10 1,4 69 100:19:2,7 2005 12 450 0,34 13 2,3 90 100:20:2,9 2006 8,2 430 0,21 11 1,6 84 100:20:2,6 2007 13 600 0,32 15 1,9 92 100:15:2,5 2008 8,6 390 0,24 11 1,9 87 100:22:2,8 KA 9,8 450 0,26 12 1,8 84 100:19:2,7 Edellä esitetyn taulukon mukaisen keskimääräisen kuormituksen perusteella lasketut puhdistamon asukasvastineluvut, kun laskentaperusteina käytetään ominaiskuormitusta 70 g BOD 7 /as./d, 13 g N/as./d ja 2,5 g P/as./d, ovat seuraavat: BOD 140 as., typpi 140 as. ja fosfori 104 as. 6

Jätevedenpuhdistamolla ei käsitellä teollisuusjätevesiä ja voidaan olettaa, että valtioneuvoston asetuksessa 1022/2006 mainittuja vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita ei esiinny puhdistamon jätevedessä. Puhdistamon prosessit, niiden mitoitus ja käyttötapa Prosessikuvaus Puhdistamoprosessi on käsisäätöinen ja automatiikka on vähäistä. Ferrosulfaatin pumppausta ohjataan kellokytkimen avulla. Syöttöä säädetään käsin puhdistamon tulokuormituksen perusteella. Puhdistettavat jätevedet tulevat laitokselle painovoimaisesti. Prosessi koostuu ilmastusaltaasta ja selkeysaltaasta. Ilmastuksen edellä on repijäpumppu, joka silppuaa suuret kiintoainepartikkelit. Vuoden 1985 puhdistamon piirustukseen on merkitty ilmastusaltaan kooksi 27 m 3 ja selkeytysaltaan 8,4 m 3. Selkeytysaltaan pinta-ala on 5,6 m 2. Vuosiyhteenvedon tietojen perustella ilmastusaltaan tilavuus on 24 m 3 ja selkeytysaltaan 12 m 3. Fosforin saostuksessa käytetään ferrosulfaattia, joka liuotetaan käyttöveteen erillisessä liuotus-/annostussäiliössä. Kemikaali tuodaan ja varastoidaan laitoksella säkkitavarana (35 kg säkit). Ilmastusjärjestelmä on karkeakuplainen pohjailmastus. Ilmastusaltaassa on kolme ilmastusputkea, joiden kautta syötetään ilmaa kompressorilla. Ilmastusaltaan happipitoisuudet olivat alhaiset vuonna 2008, mutta nitrifikaatioaste oli kuitenkin kohtuullisen korkea (77 90 %) kaikilla tarkkailukerroilla. Typpireduktio oli kolmella tarkkailukerralla yli 70 %. Korkea reduktio johtuu mahdollisesti sekä kuormitusvaihtelusta että ilmastuksen happipitoisuuden alhaisuudesta, joka mahdollistaa denitrifikaation. Selkeytysallas on kartiomallinen, pystyselkeytystyyppinen. Palautusliete johdetaan mammut-pumpulla takasin ilmastukseen. Pumpun ilma tulee samasta kompressorista kuin ilmastusilma. Käsitellyt jätevedet johdetaan "jälkisaostuskaivon" eli entisen kloorin kontaktikaivon kautta lyhyellä purkuputkella puhdistamon vieressä virtaavaan purkuojaan ja tämän kautta edelleen Bodominjärveen. Purkulinjassa on lisäksi kaksi muuta kaivoa. Saostuskaivon lietteet poistetaan noin kaksi kertaa vuodessa loka-autolla. Ylijäämälietteen pitoisuutta tarkkaillaan joka arkipäivä näkösyvyyden ja vähintään viikoittain laskeuman perusteella. Mikäli puolen tunnin laskeuma on yli 700 mm tai näkösyvyys vain noin 0,5 m, lietettä poistetaan, tarpeen mukaan yksi tai kaksi säiliöautollista. Liete poistetaan suoraan ilmastus- ja selkeytysaltaista. Erillistä lietevarastoa ei ole. Espoon kaupungin ympäristölautakunnan päätöksen 25.4.1985 mukaisesti ylijäämälietettä tulisi poistaa riittävän usein, korkeintaan 6 m 3 :n erissä. 7

Lietettä poistettiin keskimäärin 12 m 3 /kk vuonna 2008. Lietepitoisuus (mg/l) mitataan puhdistamon velvoitetarkkailun yhteydessä. Vuonna 2008 ilmastusaltaan kiintoainepitoisuus oli keskimäärin 5,0 g/l. Kemikaalit ja veden käyttö Energian käyttö Jätevedenpuhdistamolla käytetään fosforin saostuskemikaalina ferrosulfaattia. Syöttöliuos valmistetaan liuottamalla rakeista kemikaalia käyttöveteen 370-litraisessa syöttö-/annostussäiliössä. Vuonna 2008 laitoksella kulutettiin saostuskemikaalia 910 kg. Kerralla laitoksella varastoidaan maksimissaan noin kahdeksan 35 kg:n säkkiä. Samassa rakennuksessa sijaitsee lämpövoimalan öljysäiliö, joka ei kuitenkaan liity jätevedenpuhdistamon toimintaan. Puhdistamon laitteet ovat sähkökäyttöisiä. Kompressorin voitelussa käytetään vähäisiä määriä voiteluöljyä, joka hävitetään asianmukaisesti ongelmajätteenä öljyjen vaihtojen yhteydessä. Ferrosulfaatin liuottamiseen käytetään käyttövettä arviolta alle 20 m 3 /a. Muu veden käyttö laitoksella on vähäistä. Puhdistamon sähkönkulutus on suuruusluokkaa 36 000 kwh/a eli noin 4,4 kwh/m 3 puhdistettua jätevettä. Sähkönkulutus on laskettu pääasiallisten sähkönkuluttajien eli jätehienontimen ja ilmastuskompressorin tehoista. Lietteen sekoitus ja kierrätys hoidetaan ilmastusilmalla ja kemikaalisyötön ja valaistuksen energiakulutus on vähäistä. Energian ominaiskulutus on tavanomaista jätevedenpuhdistamoa selvästi suurempi, mutta toisaalta pienissä laitoksissa sähkönkulutus on yleisesti jätevesikuutiota kohti laskettuna suuria laitoksia suurempaa. 8 PUHDISTAMON PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesiin Jätevedenpuhdistamolta purkuvesistöön lähtevät keskimääräiset päästöt ja poistotehot (%) on esitetty seuraavassa taulukossa vuosina 2004 2008. Näytekertoja on 4 krt./a. Parametri BOD 7ATU Kok. fosfori Kok. typpi Laatu kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % 2004 0,1 5,4 99 0,02 1,1 89 0,6 28 59 2005 0,2 6,9 98 0.01 0,43 97 0,9 33 63 2006 0,3 18 96 0,02 1,1 90 0,9 45 47 2007 0,2 9,0 98 0,01 0,70 95 0,9 41 55 2008 0,1 6,6 98 0,03 1,2 88 0,8 26 71 BOD:n osalta puhdistustulos on ollut erinomainen lukuun ottamatta vuotta 2006, jolloin 17,5 mg/l puhdistusvaatimus ei täyttynyt. Fosfori täytti

Päästöt ilmaan Päästöt maaperään Melu, tärinä ja liikenne selvästi lupaehdon vaatimuksen 1,5 mg/l vuosien 2004 2008 aikana. Vuoden 2008 tulosta heikensi fosforin osalta huhtikuun tarkkailukerran tulos 3 mg/l. Muilla näytekerroilla fosforipitoisuus oli 0,57 mg/l 0,8 mg/l. Keskimääräinen nitrifikaatioaste oli 83 %. Aktiivilieteprosessi on lähes hajuton, erityisesti rakennuksen sisään sijoitettuna. Biologinen prosessi tuottaa ilmaan hiilidioksidia ja mahdollisesti vähäisiä määriä typpikaasua (denitrifikaatio). Anaerobista käsittelyä puhdistamolla ei ole. Hajusta ei tiettävästi ole tehty valituksia. Puhdistamon toiminnasta ei aiheudu pölypäästöjä. Ilmastus- ja selkeytysaltaiden betonirakenteet olivat silmämääräisesti ehjät kevään 2009 tyhjennyksen aikana. Purkulinjassa olevan "jälkisaostuskaivon" eli entisen kloorin kontaktikaivon liete tyhjennetään ajoittain lokaautolla. Viemäriverkoston ja kaivojen kunnosta ei ole tietoa. Laitoksella on ilmastusilman tuottoon yksi kompressori. Kompressori on pieni ja sijaitsee puhdistamotilassa. Melutaso rakennuksen ulkopuolella on alhainen eikä aiheuta ympäristöön häiriötä. Liikennemelua aiheuttavat ainoastaan kemikaalirahtien ja lietteenkuljetusten (loka-auto) aiheuttama liikenne. Näidenkin osalta liikenne on vähäistä (yhteensä arviolta noin 30 krt/a). Melusta ei tiettävästi ole tehty valituksia. Päästöjen vähentämistä koskevat toimenpiteet Mikäli halutaan parantaa nitrifikaatiotulosta, ilmastusta tulisi tehostaa. Tällöin kuitenkin menetetään mahdollinen denitrifikaation tuoma kokonaistypenpoisto. Tällöin prosessissa tarvittaneen myös alkalointikemikaalia. Alkalointikemikaalin syöttö voidaan toteuttaa yksinkertaisimmillaan manuaalisesti siten, että puhdistamonhoitaja annostelee esim. sammutettua kalkkia ilmastusaltaaseen päivittäisen (arkipäivät) käynnin yhteydessä. Fosforinpoistoa voidaan tehostaa nostamalla saostuskemikaalin annostusta, mikä voi myös lisätä alkalointikemikaalin tarvetta. Tähänastisten puhdistustulosten perusteella ei annostusta kuitenkaan tarvitse kasvattaa kovinkaan paljon. Tärkein tavoite ko. tapauksessa on varmistaa korkealuokkainen puhdistustaso myös jatkossa mahdolliset poikkeustilanteet huomioiden. Saneeraustoimenpiteitä on lueteltu kohdassa "BAT ja BEP". Toimenpiteet liittyvät suurelta osin yleiseen puhdistamoprosessien, koneiden, tilojen ja rakenteiden ylläpitosaneeraukseen pitkällä aikavälillä. Välitöntä suurta saneeraustarvetta ei ole, joskin puhdistamorakenteet ja ilmastuskompressori ovat iäkkäitä. 9

10 Selvitys typenpoiston tarpeellisuudesta Bodominjärvi voidaan luokitella vuosien 2006 2009 kesän fosforipitoisuuksien ja klorofyllipitoisuuksien perusteella reheväksi. Myös Bodominjärvellä havaitut kasviplanktonlajistot indikoivat runsasravinteisuutta. Fosfori- ja typpipäästöillä on järven rehevöitymisessä keskeinen rooli. Rehevöityminen voi ilmetä järvissä muun muassa planktonlevien kiihtyneestä kasvusta johtuvana veden samenemisena sekä vesikasvillisuuden lisääntymisenä. Vesistön rehevöityminen voi myös johtaa muun muassa runsaiden leväesiintymien yleistymiseen ja talviseen happikatoon. Bodominjärvellä on esiintynyt kesäisin sinileväkukintoja. Talvisin pohjanläheisissä vesikerroksissa on esiintynyt ajoittain happivajetta. Vuosina 2007 2008 heinä-elokuussa tutkittujen mineraaliravinteiden (nitraatti-, nitriitti- ja ammoniumtyppi sekä fosfaattifosfori) osalta voidaan todeta, että pitoisuudet ovat pääsääntöisesti lähellä määritysrajaa tai sen alle. Koska näytekertoja, joissa on tutkittu mineraaliravinteita, oli vain kaksi, ei niiden perusteella voida tehdä johtopäätöksiä Bodominjärven minimiravinteesta. Yleisesti voidaan sanoa, että sisävesissä fosfori on yleensä minimiravinne ja sen vähentäminen on typen vähentämästä merkittävämpää. Kartanokylpylä Kaisankodin jätevedenpuhdistamon vähäisen vesistökuormituksen perusteella jätevedenpuhdistamon vaikutus Bodominjärven veden laatuun on todennäköisesti hyvin pientä. Seuraavan taulukon mukaisesti puhdistamon Bodominjärveä kuormittava vaikutus on vain 0,5 % kokonaisfosforin ja 1,2 kokonaistypen osalta. Pienen kuormitusosuuden vuoksi typen poistamista ei katsota tarpeelliseksi. Käytettävissä olevien vedenlaatutulosten perusteella vaikuttaa todennäköiseltä, että Bodominjärvi selviää nykyisestä Kartanokylpylä Kaisankodin puhdistamon kuormituksesta hyvin. Järven kokonaiskuormitus Puhdistamon päästö Vesistön kuormitus kg/d Kokonaisfosfori Osuus järven kuormasta % Kokonaistyppi Vesistön Osuus järven kuormitus kuor- kg/d masta % 4,3 60 0,02 0,5 0,71 1,2 Edellä olevan taulukon luvut on laskettu seuraavasti: Bodominjärven kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormat on saatu Espoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunnan julkaisusta 1/90: "Bodominjärven hajakuormitusselvitys" puhdistamon kuormitustietona on käytetty vuosien 2007 2008 vesistökuormituksen keskiarvoja.

11 Puhdistamolla syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Ylijäämälietettä muodostui puhdistamolla noin 143 m 3 /a vuonna 2008. Liete kuljetetaan tankkiautolla purettavaksi Espoon Veden viemäriverkkoon, mistä se kulkeutuu Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Muiden syntyvien jätteiden määrät ovat erittäin vähäisiä. Puhdistamon ylijäämälietteen lisäksi lietettä poistetaan välikaivosta ja keittiövesien rasvanerotuskaivosta pari kertaa vuodessa. Välikaivon liete pumpataan Espoon Veden viemäriverkkoon ja kartanokylpylän keittiön rasvanerotuskaivon liete viedään Helsingin Viikinmäen puhdistamolle. Kemikaalien käytetyt piensäkit hävitetään asianmukaisesti sekajätteen mukana. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset pintavesiin ja niiden käyttöön Kaisankodin jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset ovat olleet yleisesti ottaen hyviä ja vesistökuormitus vähäistä. Lukbäcken-puron vedenlaadusta ei ole tutkittua tietoa käytettävissä, mutta Kartanokylpylä Kaisankodin jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus Lukbäcken-puroon on vähäistä ja näin ollen todennäköisesti puhdistamon kuormittava vaikutus Bodominjärveen pientä. Bodominjärven uimarantojen tarkkailu ei ole antanut aihetta Kaisankodin puhdistamoon kohdistuviin valituksiin eikä puhdistamolla ole ollut Bodominjärven virkistyskäyttöä haittaavia toimintahäiriöitä. Vaikutukset kalastoon ja muihin vesieliöihin Muut vaikutukset Käsiteltyjen jätevesien johtamisen ei oleteta vaikuttavan Bodominjärven kalastoon, kalastukseen tai pohjaeläimiin, koska Kartanokylpylä Kaisankodin jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus Lukbäcken-puroon on vähäistä. Puhdistamolla ei ole vaikutusta yleiseen viihtyisyyteen eikä ihmisten terveyteen. Bodominjärven uimarannat eivät sijaitse Lukbäcken-puron läheisyydessä. Puhdistamolla ei ole vaikutusta lähimpään Naturaalueeseen eli Bånbergetin aarnialueeseen eikä rakennettuun ympäristöön. Puhdistamolla ei ole merkittävää vaikutusta ilmaan. Toiminnasta ei synny melu- tai hajupäästöjä. Toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen normaalitilanteessa. Puhdistamoaluetta ei ole asfaltoitu.

12 HAKIJAN ARVIO PARHAASTA KÄYTTÖKELPOISESTA TEKNIIKASTA (BAT) JA (BEP) Rinnakkaissaostuksella varustettu aktiivilietelaitos on suuremmissakin puhdistamoissa yleisesti parasta käyttökelpoista tekniikkaa, joten ko. tapauksessa prosessityyppi on BAT-periaatteen mukainen. Ilmastuksen happipitoisuudet ovat olleet alhaisia vuoden 2008 tarkkailukerroilla, mutta lähtevän jäteveden BOD-pitoisuudet olivat alle 10 mg/l. Alhaiset happipitoisuudet lienevät syynä heikkoon nitrifikaatioon, sillä puhdistamon matala kuormitus, lämpö ja pitkä lieteikä muodostavat hyvät edellytykset nitrifikaatiolle. Ilmastuksen toimintaperiaate edesauttaa myös kokonaistypenpoistoa, joskin typenpoisto perustuu paljolti myös aktiivilietteen soluihin sitoutumiseen ja poistumiseen ylijäämälietteen mukana prosessissa. Nitrifikaation tehostaminen edellyttänee ilmatuksen saneerausta, mikä puolestaan johtaisi mahdollisen samanaikaisen denitrifikaation loppumiseen. Laitoksen kuormitustaso ja koko huomioon ottaen ei kokonaistypenpoistoprosessin rakentaminen ole teknillis-taloudellisesti perusteltua. Kokonaistypenpoistoa voidaan tavoitella jaksottaisen, aikaohjatun ilmastuksen avulla, mutta se edellyttäisi prosessin huomattavasti tarkempaa seurantaa. Valtioneuvoston asetuksessa yhdyskuntajätevesistä (888/2006) ei ole asetettu typenpoistovaatimusta puhdistamoille, joiden asukasvastineluku on alle 10 000. Laitos on sen ikä huomioon ottaen kohtuullisen hyvässä kunnossa ja puhdistustulos on kokonaisuudessaan hyvä. Aktiivilietelaitoksen edessä olisi hyvä olla tehokas kiintoaineen erotus esikäsittelyvaiheena, joka toteutetaan yleisesti välppäämällä. Ko. laitoksessa välppäys on korvattu repijällä. Fosforin saostamiseen käytetään ferrosulfaattia, joka on yleisin kemikaali suurilla puhdistamoilla. Kohteessa selvästi käyttöystävällisempi ja työturvallisuutta lisäävä tekijä olisi ferrosulfaatin korvaaminen ferrisulfaatilla, joka toimitetaan laitokselle valmiina liuoksena. Ferrisulfaatin käyttö saattaisi tehostaa myös fosforin saostusta. Tosin fosforitulos on nykytilanteessakin hyvä ja riippuvainen myös kiintoainetuloksesta. Ferrosulfaatin annostus on sopivaa nykyiseen puhdistusvaatimukseen nähden. Vaatimuksen kiristyessä annostusta jouduttaneen hiukan kasvattamaan. Laitoksella on suunniteltu ferrisulfaatin käyttöön siirtymistä, mutta aikataulua siirtymiselle ei ole päätetty. Ilmastus on riippuvainen yhdestä kompressorista, jonka rikkoutuessa prosessin toiminta häiriintyy. Kaksi rinnakkaista, normaalitilanteessa vuorotellen toimivaa kompressoria olisi turvallisempi ratkaisu. Kemikaalipumppauksen lyhytaikaisen pysähtymisen vaikutus prosessiin on pieni, sillä lietteeseen kertynyttä rautaa kiertää prosessissa. Kemikaalipumppu on pieni kalvopumppu, joten varapumpun hankinta ei olisi suuri investointi.

Muita mahdollisia tulevassa saneerauksessa huomioon otettavia tehostustoimenpiteitä ovat ilmastusputkien vaihtaminen lautasilmastimiin ilmastuksen tehostamiseksi (karkeakuplailmastuksesta hienokuplailmastukseen), ellei kompressorin uusimisella päästä riittävään ilmastustehoon, ja alkalointikemikaalin syöttö tarvittaessa nitrifikaation aikana. Alkaliteetti ja lähtevän jäteveden ph ovat olleet pääosin hyviä vuonna 2008 johtuen mahdollisesti samanaikaisesta denitrifikaatiosta tai nitrifikaation epätäydellisyydestä. BAT-periaate voi joissakin tapauksissa käsittää jälkikäsittelyn (hiekkasuodatus) hankintaa. Ko. tapauksessa se ei tule kysymykseen, koska jätevesimäärät ovat vähäisiä. Samasta syystä hiekkasuodatukselle "kevyempänä" vaihtoehtona olevaan polymeerin käyttöön jälkiselkeytyksessä ei ole myöskään tarvetta siirtyä. Kalkin annostelu saattaisi parantaa myös selkeytystulosta. Lietteen jatkokäsittely tapahtuu kunnallisella puhdistamolla (Suomenoja) ja on BAT-periaatteen mukainen ja selvästi omaa lietteenkäsittelyprosessia mielekkäämpi ratkaisu. Prosessin hallinnan parantamiseksi puhdistamolla olisi hyvä olla ph- ja happianturit ja fosfaattifosforin kenttämittausvälineet, joilla suoritetaan mittaukset vähintään viikoittain. Happipitoisuuden seuraaminen on tarpeellista, mikäli ilmastusjärjestelmää ei uusita tai mikäli sitä käytetään jaksottaisesti. ph-arvon seuraaminen ja alkalointikemikaalin syöttö tarvittaessa muodostuu tärkeäksi, mikäli ilmastus saneerataan ja nitrifikaatio saadaan toimimaan paremmin eikä samanaikaista denitrifikaatiota enää tapahdu. 13 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Puhdistamon käyttötarkkailua suoritetaan säännöllisesti. Puhdistamon hoidosta, virtaamista, kemikaalien annostusmääristä ja lietteenpoistosta pidetään laitoksella käyttöpäiväkirjaa. Virtaamamittaus on kumulatiivinen ja lukemat kirjataan käyttöpäiväkirjaan joka arkipäivä. Nykyinen velvoitetarkkailu perustuu Espoon ympäristölautakunnan päätökseen 7.6.1990. Esitys jätevesien velvoitetarkkailun ohjelmaksi "Kartanokylpylä Kaisankoti, Kaisankodin jätevedenpuhdistamo, Tarkkailuohjelmaehdotus, 6453- D3192, 7.8.2009" on seuraava: Päästötarkkailu Näytteenotto Päästötarkkailua suoritetaan neljä kertaa vuodessa (neljännesvuosittain). Näytteet kerätään 24 tunnin kokoomanäytteinä automaattisilla näytteenottimilla seuraavista pisteistä: tuleva vesi ja lähtevä vesi. Kaikilla tarkkailukerroilla otetaan kertanäytteet lisäksi seuraavista pisteistä: ilmas-

tusallas ja lähtevä jätevesi bakteerimääritystä varten. Tarkkailija käy puhdistamolla kunkin näytteenottovuorokauden yhteydessä riittävän kuvan saamiseksi jätevesien käsittelystä. Näytteenoton yhteydessä tehdään käyttötarkkailuun liittyvät mittaukset, kuten lämpötila, selkeytyksen näkösyvyys, lähtevän veden liukoisen fosforin maastomääritys sekä happipitoisuus ilmastuksessa ja lähtevässä vedessä. Näytteenotossa noudatetaan hyvää näytteenottokäytäntöä mahdollisimman edustavien näytteiden saamiseksi. Analyysit Kerätyistä kokooma- ja kertanäytteistä määritetään seuraavat analyysit: Parametri Laatu Näytteenottopiste tuleva ilmastus lähtevä ph x x sähkönjohtavuus ms/m x x kiintoaine mg/l x x x KA, hehkutusjäännös mg/l x BOD 7ATU mg/l x x x COD Cr mg/l x x kokonaisfosfori mg/l x x kokonaistyppi mg/l x x liukoinen kok. fosfori mg/l x suolistoperäiset enterokokit pmy/100 ml x NO 3 -N+NO 2 -N mg/l x NH 4 -N mg/l x alkaliteetti mmol/l x rauta mg/l x fosfaattifosfori mg/l x ph x x lämpötila C x x näkösyvyys cm x x happi mgo 2 /l x x laskeuma, ½ h ml/l x Näytteiden määrityksessä käytetään standardimenetelmiä tai asianmukaisesti validoituja menetelmiä. Tulosten perusteella lasketaan seuraavat kuormitusta (kg/d) ja puhdistustehoa (%) osoittavat tekijät: tulokuormitus, vesistökuormitus ja kokonaispuhdistusteho (laskentajaksossa myös mahdolliset ohitukset huomioiden). Käyttötarkkailu Puhdistamon käyttötarkkailun tuloksena käyttöpäiväkirjaan kirjataan mittaustulokset säännöllisesti. Käyttöpäiväkirjaan kirjataan ainakin seuraavat arvot: käsitellyn veden määrä, ohituksen määrät, ilmastusaltaan 14

Vaikutustarkkailu ½ h:n laskeuma, selkeytysaltaan näkösyvyys, ferrosulfaatin annostus, mahdollisesti käytettyjen muiden kemikaalien määrä (kalkki), poiskuljetetun lietteen määrä ja häiriö- ja poikkeustilanteet (ajankohta, kesto, päästöt, toimenpiteet). Kuukausittaiset tiedot kootaan erikseen käyttötarkkailun yhteenvetolomakkeelle, joka lähetetään laskentajakson (vuosi) päätyttyä valvovalle viranomaiselle ja tarkkailun suorittajalle. Tiedot mahdollisista ohituksista vuorokausittain eriteltynä lähetetään samassa yhteydessä. Lisäksi lähetetään viikkovirtaamalomake samoin kuin tiedot viemäriverkostossa vuosittain suoritetuista saneerauksista ja viemäreiden uusimisista. Puhdistamolietteen tarkkailu Jatkokäsittelyyn kuljetetun yläjäämälietteen määrät kirjataan puhdistamon käyttöpäiväkirjaan ja raportoidaan laskentajaksoittain (1 vuosi) tarkkailun suorittajalle ja ympäristöviranomaiselle. Tulosten käsittely ja raportointi Kunkin kuormitustarkkailukerran tulokset lähetetään lyhyin kommentein varustettuna mahdollisimman pian niiden valmistuttua asianomaisille. Tuloksista laaditaan vuosiyhteenveto. Raportoinnissa noudatetaan ympäristöviranomaisten antamia voimassa olevia ohjeita ja viitataan muun muassa valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaisiin vaatimuksiin. Kuormitus- ja käyttötarkkailuvuosiyhteenvedon yhteydessä raportoidaan myös viemäriverkostossa vuosittain suoritetuista saneerauksista ja viemäreiden uusimisesta. Tulokset ja raportit lähetetään Kartanokylpylä Kaisankodille, Espoon ympäristökeskukselle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon sosiaali- ja terveystoimelle / terveydensuojelulle. Ohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Puhdistamoa ei ole aiemmin velvoitettu vaikutustarkkailuun. Ympäristölupahakemukseen on liitetty vesien tarkkailuohjelmaehdotus "Kartanokylpylä Kaisankodin puhdistamon pintavesien tarkkailu, 6453-D3192, 3.8.2009, FCG". Näytepiste Lukbäcken 0,8 (taustapiste) sijaitsee purkupaikan yläpuolella ja Lukbäcken 0,3 purkupaikan alapuolella. Näytteet otetaan kyseisiltä näytepisteiltä kaksi kertaa vuodessa: kevään ja syksyn ylivirtaamakausina. Näytteenoton yhteydessä mitataan veden lämpötila ja tehdään aistinvaraiset havainnot (veden väri, sameus ja haju). Pintavesien näyt- 15

teenoton yhteydessä ojapisteiden virtaama arvioidaan silmämääräisesti, mikäli uoman koko ja veden virtausnopeus mahdollistavat arvioimisen. Vesistöpisteiden analyysivalikoima on seuraavan taulukon mukainen: Parametri Laatu lämpötila C väri sameus FNU happi mg/l ja % ph sähkönjohtavuus ms/m COD Mn mg/l BOD 7ATU mg/l alkaliteetti mmol/l kiintoaine mg/l kokonaisfosfori µg/l kokonaistyppi µg/l ammoniumtyppi µg/l lämpökestoiset koliformiset bakteerit pmy/100 ml suolistoperäiset enterokokit pmy/100 ml Kaikki edellä mainitut toiminnan ja vaikutusten tarkkailut suoritetaan viranomaisen hyväksymien tarkkailuohjelmien mukaisesti. Näytteiden määrityksissä käytetään standardimenetelmiä tai asianmukaisesti validoituja menetelmiä. Raportoinnissa noudatetaan kulloinkin voimassa olevia ohjeita. Kirjanpito ja raportointi Puhdistamon toiminnan velvoitetarkkailusta laaditaan vuosittain huhtikuun loppuun mennessä yhteenveto, joka toimitetaan ympäristöviranomaisille (Espoon ympäristökeskus, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus). Kertaraportit toimitetaan Espoon ympäristökeskukselle välittömästi niiden valmistuttua. Menettely poikkeustilanteissa Puhdistamolta mahdollisesti tapahtuvien poikkeuksellisten vesipäästöjen yhteydessä sovitaan erikseen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa mahdollisesta ylimääräisestä vesistönäytteenotosta. Näytteenoton yhteydessä mahdollisesti havaittavista poikkeustilanteista ilmoitetaan välittömästi Espoon kaupungille/ympäristökeskukselle ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Näytteenoton yhteydessä havaittavia poikkeuksellisia tilanteita ovat esimerkiksi laaja-alainen kala- tai lintukuolema tai öljyn havaitseminen vedessä. 16

17 Ohjelman käyttöönotto ja tarkkailun muuttaminen Tarkkailuohjelma otetaan välittömästi käyttöön sen hyväksymisen jälkeen. Tarkkailua voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. MUUT HAITTOJEN VÄHENTÄMIS- JA KOMPENSAATIOTOIMET JA KORVAUKSET Kalatalousmaksua tai korvauksia ei ole maksettu, eikä niitä päästöjen pienuudesta ja haittojen vähäisyydestä johtuen esitetä. RISKIT JA POIKKEUKSELLISET TILANTEET Kartanokylpylä Kaisankodin jätevedenpuhdistamosta ei ole tehty erillistä riskinarviointiprosessia. Laitoksen puhdistustulos on ollut hyvä. Laitoksen hoitaja vastaa myös puhdasvesiprosessista ja on käynyt siihen liittyen kurssin ja suorittanut vesihygieniapassin. Hoitaja käy puhdistamolla joka arkipäivä. Mikäli aktiivilietettä pääsisi karkaamaan, sen voidaan olettaa laskeutuvan pääosin purkulinjassa olevaan entiseen kloorin kontaktikaivoon. Puhdistamonhoitaja kuorii pintalietteen jälkiselkeyttimestä joka arkipäivä. Kartanokylpylä Kaisankoti sijainnista Kunnarlan pohjavesialueella johtuen viemäriverkoston kuntoon, pumppaamon varustukseen (hälytykset, ylivuodot jne.) ja puhdistamon altaiden tiiveyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vedenottamon veden laatua seurataan vesinäytteiden avulla tasaisin väliajoin. Puhdistamolla käsitellään ainoastaan Kartanokylpylä Kaisankodin jätevesiä. Suurimmat virtaamapiikit tulevat porealtaiden tyhjennyksistä, ja niihin osataan varautua. Sade- ja hulevesiä ei tule puhdistamolle. Hotelli- ja ravintolatoiminnan luonteesta johtuen virtaamat ja kuormitus vaihtelevat. Puhdistamon toiminta on kuitenkin ollut moitteetonta, puhdistusvaatimukset on saavutettu useana vuotena ja lisäksi typpeä on poistunut jopa 60 % vuodessa. Jäteveden ph voi laskea merkittävästi esimerkiksi saostuskemikaalin annostuksen häiriötilanteissa tai nitrifikaation toimiessa hyvin matalan kuormituksen ja lämpimän veden aikana. Kemikaalin annostushäiriö on annostuspumpun toimintatapa huomioon ottaen kuitenkin epätodennäköistä. Käyttötarkkailussa tulee ottaa huomioon vesien lämpeneminen kesäaikana ja/tai alhainen puhdistamon kuormitusaste ja annostella kalkkia ilmastukseen alkaliteetin korjaamiseksi. Jätevedenpuhdistamolla sähkökatkos pysäyttää repijän, ilmastuksen, palautuslietekierron ja kemikaalin syötön. Sähkökatkon jälkeen laitteet

käynnistyvät automaattisesti ja jatkavat toimintaansa normaalisti, joten lyhyiden sähkökatkojen vaikutus on pieni. Sähkökatkosta tulee automaattinen hälytys Kaisankodin ympärivuorokautisesti päivystävään vastaanottoon, josta soitetaan edelleen huoltomiehelle. Myös huoltoyhtiö päivystää ympärivuorokautisesti. Tarvittaessa puhdistamolle hälytetään loka-auto. Puhdistamolla on yksi repijä, yksi ilmastin, joka myös kierrättää palautuslietettä mammut-pumpun avulla, ja yksi kemikaalinsyöttöpumppu. Nopein vaikutus puhdistustulokseen on ilmastuskompressorin rikkoutumisella. Tarvittaessa puhdistamolle hälytetään loka-auto. Puhdistamonhoitajan lomituksessa tulee aina ottaa huomioon riittävä ohjeistus, jotta puhdistusprosessin toiminta ei vaarannu. Laitoksella tulee olla tarpeelliset ohjeistukset, kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet ja yhteystiedot kirjallisina. 18 ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Jätevedenpuhdistamo on toiminut viime vuosina hyvin ja puhdistustulos on ollut korkealuokkainen. Lupaehdoiksi esitetään vuosikeskiarvoina seuraavan taulukon mukaisia arvoja mahdolliset ohitukset ja muut poikkeustilanteet mukaan lukien. Lisäksi tulee täyttää valtioneuvoston asetuksen yhdyskuntajätevesistä 888/2006 mukaiset puhdistusvaatimukset asetuksessa esitetyllä tavalla tarkkailtuna. Parametri mg/l red-% BOD 7ATU 15 90 % Kokonaisfosfori 1,0 90 % Kokonaistyppi Ammoniumtyppi mahdollisimman hyvä nitrifikaatioaste Hakija esittää, että lupa on voimassa toistaiseksi ja että lupaehdot tulevat tarkistettaviksi 31.12.2019 mennessä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta ei ole täydennetty. Hakemuksesta tiedottaminen Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Espoon kaupungin ilmoitustaululla 19.5. 18.6.2010 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Länsiväylä ja Hufvudstadsbladet -nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Espoon kaupungin ympäristökeskuksessa.

19 Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Espoon kaupunginhallitukselta ja Espoon kaupungin terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisilta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on toimittanut 22.6.2010 päivätyn lausunnon, jossa esitetään muun muassa seuraava: Vesistövaikutukset Lupahakemuksen liiteselvityksen (15.8.2009, 6453-D3192) kappaleessa 2 on selostettu purkuvesialuetta. Kappaleessa 2.5.4 todetaan virheellisesti, että Bodominjärven kokonaiskuormitus muodostuu todennäköisesti pääasiassa luonnonhuuhtoutumasta. Bodominjärveen tulee runsaasti ihmistoiminnasta johtuvaa kuormitusta mm. maataloudesta, hajaasutuksesta, hulevesistä ja golf-kentiltä (Kasvio 2008: Espoonjoen suojelusuunnitelma, Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 5/2008). Vesistötarkkailu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää lupahakemuksen liitteenä olevaan vesistön vaikutustarkkailuohjelmaan seuraavia muutoksia. Vesinäytteitä tulee ottaa kolmesta havaintopaikasta: ehdotetuista paikoista Lukbäckenistä ja lisäksi Bodominjärven Gunnarsvikenlahdesta, johon Lukbäcken laskee. Näytteenottoajankohtien tulee olla alivirtaamakausina, esim. tammi-helmikuussa ja heinä-elokuussa kuitenkin niin, että uomassa tulee olla tarpeeksi vettä edustavien vesinäytteiden ottoa varten. Analyyseihin tulee lisätä liukoinen fosfaattifosfori (suodatus 0,4 µm NPC-suodattimella), ja lämpökestoiset koliformiset bakteerit tulee korvata E.coli-määrityksellä. Havaintopisteet tulee esittää ohjelmassa koordinaatteineen ja kartalla, johon on merkitty myös puhdistamon purkupaikka. Tarkkailutulokset tulee toimittaa myös sähköisessä muodossa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskukseen puolivuosittain tietojen siirtämiseksi Hertta-tietopalveluun. Tarkkailutulokset tulee toimittaa havaintokerroittain kuukauden sisällä näytteenotosta Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristö-keskukselle. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tulee varata mahdollisuus muuttaa tarkkailuohjelmaa tarvittaessa. Päivitetty tarkkailuohjelma on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sen jälkeen, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanta ympäristölupaan Jätevedenpuhdistamolle voidaan myöntää ympäristölupa. Lupamääräyksissä olisi otettava huomioon muun muassa seuraavia asioita:

20 Jätevesien käsittely ja johtaminen: Jätevedenpuhdistamoa ja koko viemärilaitosta on käytettävä ja hoidettava niin, että saavutetaan mahdollisimman hyvä kokonaispuhdistustulos. Jätevedenpuhdistamolta Bodominjärveen johdettavan jäteveden BOD 7ATU -arvo saa olla enintään 15 mg O 2 /l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 1,0 mg P/l. Puhdistustehon on molempien osalta oltava vähintään 90 %. Ammoniumtypen osalta tavoitteena on mahdollisimman hyvä nitrifikaatioaste. Arvot lasketaan vuosikeskiarvona ottamalla huomioon mahdolliset häiriöt ja ohijuoksutukset. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei jätevesistä aiheudu terveydellistä vaaraa tai haittaa. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että jätevesien käsittelykapasiteetti on kaikissa olosuhteissa riittävä. Jätevesien käsittelyssä syntyvä liete on käsiteltävä tai hyödynnettävä niin, että siitä ei aiheudu vesiensuojelullista haittaa. Menettelystä on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunnalle niiden tarpeelliseksi katsomat tiedot. Jätevesi- ja vesistötarkkailu: Jätevesien käyttö- ja päästötarkkailua tulee tehdä hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Tarkkailun muutosten ja täydentämisen osalta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää, että ohjelmaan voidaan tarvittaessa tehdä elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskuksen hyväksymällä tavalla muutoksia ja täydennyksiä, jotka eivät vaikuta päästömääräysten tulkintaan. Puhdistamon päästöjä vesistössä on tarkkailtava hakemuksessa esitetyn mukaisesti ottamalla huomioon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarkkailusta esittämät muutokset. Poikkeuksellisten päästöjen edellyttämä tarkkailu on suoritettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailutulokset ja -raportit on toimitettava määräajoin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunnalle tarkkailuohjelmissa esitetyssä laajuudessa. Vesistötarkkailun tulokset on siltä osin kuin tietojärjestelmät ovat käytettävissä toimitettava myös ympäristöhallinnon tietojärjestelmiin sähköisessä muodossa tai muulla erikseen sovittavalla tavalla. Muu toiminta: Jätevesien käsittely on toteutettava järjestelmällisesti siten, ettei käsittelystä aiheudu maiseman rumentumista, epäsiisteyttä, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- ja pohjavesien pilaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Ympäristön siisteyttä on valvottava. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että laitoksen toiminnan aikana melutaso lähimpien melulle alttiiden kohteiden piha-alueilla ei saa ylittää ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db päivällä (kello 7 22) eikä ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 50 db yöllä (kello 22 7).