Valmet muistoja kuvia muistikuvia
Valmet 872K -kuormatraktori Valmet 872K -kuormatraktorin valmistus aloitettiin 1970-luvun puolivälissä. Se peri markkinat keskiraskaassa luokassa valtakunnan suosituimmalta metsätraktorilta, Valmet 870CK:lta, jonka suurimpana puutteena oli alettu pitää telin rakennetta; CK:ssa käytettiin rovaniemeläisen Marttiinin konepajan rakentamaa lava- ja telikonstruktiota, missä ainoastaan telin etummaiset pyörät vetivät. Valmet 872K varusteltiin metsäkonetehtaan itse suunnittelemalla hammaspyörätelillä, joka nosti koneen maastokelpoisuutta huomattavasti. Aluksi kuormain oli aikaa seuraten ohjaamon katolla, myöhemmin se siirtyi kuormatilaan. Vaihteisto oli edelleen mekaaninen, mistä kone saikin kritiikkiä 1980-lukua lähestyttäessä. Pienistä puutteistaan huolimatta, tuskin minkään konemallin perään on haikailtu niin paljon kuin Valmet 872:n, kun tieto tuli valmistuksen loppumisesta vuonna 1980.
Valmet 862 Combi -hakkuukone Alun perin Valmet 862 Combi -hakkuukone rakennettiin Valmetin Metsäkonetehtaalla Tampereella. Se oli tämän 1983 lakkautetun tehtaan viimeisiä töitä. Alkuperäisen koneen rakenne oli nosturin hydrauliikan osalta liian kunnianhimoinen sen ajan osaamista ajatellen. Protosarjan jälkeen kone laitettiin uuteen kuosiin Valmetin harvesteritehtaalla Uumajassa: nosturi vaihtui koeteltuun, Umeå Mekaniskan kehittämään liukupuominosturiin, ja hydrauliikka vaihdettiin varmatoimiseksi ympäripumppaavaksi systeemiksi. Muuta ei tarvittu: Valmet 862 Combista tuli varteenotettava kilpailija pitkäksi aikaa jopa legendaariselle Valmet 901:lle. Vielä kahdeksankymmentäluvun puolivälissä Suomessa kouraharvesterit rakennettiin lähes kokonaan käytettyjen kuormatraktoreiden päälle. Valmet 862 Combi oli kone, joka katkaisi tämän tradition; varsinainen suuri mekanisoinnin rynnistys 80-luvun loppupuoliskolla tehtiin uusilla tehdasvalmisteisilla harvestereilla. Niistä 862 Combi oli varmatoimisin.
Valmet 838 Combi -kuormakone Yhdistelmäkoneen kehittämisen historia ulottuu 1990-luvun alkuun, jolloin oli eletty pitkään hyvää massabuumia ja puun korjaaminen metsästä normaalin hakkuun yhteydessä myös energiakäyttöön otti ensi askeleitaan. Syntyi koko- ja osapuukorjuu, missä koneet varusteltiin kaatavilla kourasahoilla. Valmet kuormatraktoreiden tuotannosta vastannut Velsa Oy kehitti uudesta kahdeksanpyöräisestä koneestaan Combi-version, missä ohjaamo kääntyi ja helpotti huomattavasti harvennuksella työskentelyä. Ruotsi kulki näissä kokeiluissa eturintamassa. Sitten tuli lama, mikä palautti konekehityksen peruslukemille pitkäksi aikaa. Hakkuun ja lähikuljetuksen yhdistäminen saman koneen tehtäväksi tuli ajankohtaiseksi jälleen uuden vuosituhannen alkaessa. Vaikka ajatuksella on edelleen kannatusta lähinnä tutkijapiirissä, moni pitää ideaa lopullisesti haudattuna.
Valmet 701 -hakkuukone Kuitupuun pitkään jatkunut hyvä kysyntä 1980-luvulla laittoi myös isot konevalmistajat suunnittelemaan varhaisimpiin harvennuksiin tarkoitettuja erikoiskoneita. Palstalla kulkeva pieni harvesteri ei alunperin ollut mikään Valmet-idea, mutta Uumajan tehdas päätti kilpailijan vanavedessä lähteä mukaan uuteen pienempään konekategoriaan. Alku näyttikin lupaavalta. Sitten palattiin normaaliin aikaan: ensiharvennuksille mentiin vain, kun oli pakko. Pienten harvesterien työllistäminen hiipuvan kuitupuun kysynnän aikaan osoittautui ylivoimaiseksi. Kaikki tosiseikat puhuivat jo tuolloin yleiskoneen puolesta; nuoriin metsiin tarkoitetun harvesterin tuli selviytyä ainakin pienirunkoisista päätehakkuista.
Karelia -hakkuukone Suomessa metsien hakkuun koneellistaminen kulki kymmenen vuotta muuta Skandinaviaa perässä. Päätehakkuut oli läntisessä naapurimaassa hakattu jo pitkään kaksioteharvestereilla, kun Suomi 1980-luvun puolivälissä vasta aloitteli toden teolla hakkuiden mekanisointiaan. Miestyö suunnattiin harvennuksille ja mekanisointiurakka aloitettiin päätehakkuista, tekniikkana kouraharvesterit. Karelia oli Valmetin vastaus päätehakkuun kouraharvestereitten kovaan kysyntään. Näin pienen odottelun jälkeen markkinoille oli saatu riittävän suuri punainen päätehakkuun kone. Kuormakoneen näköinen alusta oli tuohon aikaan se kaikkein tavallisin ratkaisu hakkuukoneiden markkinoilla, vaikka Valmetin muutama vuosi aikaisemmin markkinoille tuoma 901 teki koko ajan propagandaa erikoiskoneiden puolesta. Kaikista vahvuuksistaan huolimatta Karelia joutui antamaan tilaa pyöriväohjaamoiselle Valmet 911:lle, kun tultiin uudelle vuosikymmenelle.
Valmet 901 Keväällä 1984 Uumajan tehtaalla oli kuhistu salaperäisinä. Keksijäkonstruktööri Jan-Eje Eriksson viihtyi protoverstaalla melkeinpä vuorokaudet läpeensä. Valmet-koneiden kouluttajan Alpo Laakkosen nähtiin vierailevaan tiheään tarkasti varjellun salaisuuden luona. Uusi keksintö kävi Alpon ohjaamana maastossa ensimmäisen kerran kun lunta oli pieniä läiskiä siellä täällä. Kesäkuun Skogsnolia-messuilla tultaisiin näkemään jotain ainutlaatuista. Sen verran tiedettiin. Valmet 901 kohahdutti Nolian messuyleisöä; nelipyöräinen, jotenkin hontelon näköinen laite, jonka ohjaamo ja nosturi pyörivät samalla kehällä, ja kaukana koneesta keikkui teleskooppinosturin päässä harvennuksille tarkoitettu hakkuulaite. Se oli rohkea veto. Hakkuukoneiden kehitykselle Valmet 901 on ollut ratkaiseva monella tavalla. Harvennustyön tehokkaan sujumisen ja ergonomian kannalta se on viitoittanut tien niin omille kuin kilpailijoidenkin myöhemmille ratkaisuille. Pikku hiljaa mutta vääjäämättä kaikissa hakkuukoneissa alkaa olla ripaus yhdeksännolla-ykköstä.
Valmet 832 1980-luvun alkupuolella pienet kahdeksanpyöräiset metsäkoneet juurtuivat markkinoille. Paineet pohjoismaisilta markkinoilta olivat kovat. Vaatimukset noudattelivat sitä tuttua linjaa: kevyempi, tehokkaampi ja halvempi. Se on klassisen paradoksaalinen haaste, jonka jokainen metsäkoneen suunnittelija on joskus saanut eteensä. Traktoriryhmän talutusnuorassa vielä tuolloin ollut metsäkoneiden valmistus lähti ratkaisemaan ongelmaa traktorikomponenteilla. Ensimmäisten prototyyppien jälkeen oli tullut selväksi, että metsäkoneet rakennetaan eri osista kuin maatalouskoneet. Lopputulos oli yllättävän hyvä. Valmet 832 oli keveä, ja vaikka se ei ollut kahdeksanpyöräinen, pehmeällä kulkemisen ominaisuudet hämmästyttivät, kone oli ketterä ja sen kuormatilaan sopi puuta saman verran kuin luokkaa isompiin koneisiin. Manuaalihakkuun Suomessa ehdoton vaatimus oli pitkäulotteinen kuormain. Siitäkin Valmet 832 selvisi kiitosmaininnoin.
Volvo BM Valmet Valmet ja Volvo sopivat traktoreita ja metsäkoneita koskevasta toimialojen rationalisoinnista ja yhteistyöstä syksyllä 1979. Tämä oli siihen mennessä merkittävin rahalla mitattava sopimus Suomen ja Ruotsin välillä. Volvo BM luopui traktoreiden ja metsäkoneiden valmistuksestaan. Syntyi pohjoismainen traktori Volvo BM Valmet. Metsäkoneet tulivat mukaan vähitellen: markkinointi siirtyi Ruotsissa Valmetin ja Volvon puoliksi omistamalle Scantrac AB:lle ja myynti maanlaajuiselle Lantmännen-organisaatiolle. Traktoreiden uusi, tuore, hiukan kiilamainen ulkonäkö ulotettiin myös metsäkoneisiin. Olemassa olevat mallit faceliftattiin uuteen muottiin. Vuonna 1982 pohjoismainen tuoteohjelma oli valmis. Jo kaukaa Volvo BM Valmet -koneen erotti vanhasta Valmetista: nokkapellistä oli tullut virtaviivaisempi traktorin muotoilua mukaillen ja mustat bumerangi-figuurit julistivat uuden ajan alkua konepeiton sivuilla. Sovitun ylimenoajan jälkeen nimi palasi jälleen Valmetiksi.
Velsa Valmet-kuormatraktoreiden valmistus siirrettiin Velsan tehtaalle 1983. Se oli suuri tapahtuma Kurikan pikkukaupungille. Velsa oli ollut mukana metsäkoneiden valmistamisessa jo pitkään; se toimitti runkoja sekä muita hitsattavia komponentteja metsäkoneisiin jo 70-luvulta lähtien. Volvo BM Valmet 862 ja Volvo BM Valmet 832 olivat ensimmäiset mallit Velsan kokokoonpanolinjalla. Pohjalainen into oli huipussaan ja näyttämisen halu kova. Sikäläistä työn tekemisen moraalia kuvaa tarina alun pikku kommelluksesta: Ensimmäistä konetta laitettiin kasaan euforisella työtahdilla. Illalla huomattiin, että aikaansaannos piti vain rajallisesti yhtä piirustusten kanssa. Päivän saavutus jätettiin siihen. Kun työnjohtaja aamulla tuli verstaalle, kone seisoi täysin moitteettomassa kunnossa kokoonpanolinjan päässä. Selitys oli yksinkertainen: miehet olivat yöllä käyneet pistämässä koneen palasiksi ja koonneet sen oikeaan järjestykseen. Palkkaa yöllisestä repäisystä kukaan ei kysellyt.
Valmet 882 Ruotsi ja Suomi olivat pitkään ainoat merkittävät tavaralajikoneiden markkinat. Lähestulkoon kaikki ruotsalaiset metsäkonemerkit olivat edustettuna Suomessa jo varhain 1970-luvulla. Toiseen suuntaan koneiden vienti oli työläämpää. Omalla ihailtavalla tavalla protektionistinen Ruotsi oli hyvin suojassa tuontikoneilta jo senkin vuoksi, että sikäläinen teknologia kulki koko ajan pari vuotta edellä. Suurten myrskytuhojen jälkeen 60-luvun lopulla Valmet oli toimittanut Ruotsiin ison määrän Valmet 880S -laahustraktoreita, sen jälkeen oli ollut hiljaisempaa. Valmet 882K -kuormatraktori availi väyliä viennille, mutta hajanainen myyntiverkosto rajoitti menestyksen vain muutamalle Ruotsin metsäiselle paikkakunnalle. Vasta kun sana ergonomia alkoi hahmottua suomalaiselle koneen suunnittelijalle, markkinat naapurimaahan alkoivat avautua toden teolla. Volvo BM Valmet -sopimus avasi uuden ajan Valmet-koneiden menestykselle.
Valmet 448 Kaksimoottoriset isot prosessorit ja harvesterit aloittivat hakkuun mekanisoinnin päätehakkuumetsistä 1970-luvulla. Niiden alustakoneiksi sopivat erinomaisesti suuret kuormakoneet, joiden kuormatilaan mahtui niin voimapaketti kuin prosessorikin. Valmet Metsäkonetehdas ryhtyi kehittämään omaa isoa prosessoriaan 1970-luvun puolivälissä. Kesäkuun alussa 1976, kun kuningatar Elisabet II vieraili Suomessa, vielä raakileena protopajalla ollut hakkuukone raahattiin kuninkaallisten nähtäväksi paljon puhetta aiheuttaneelle savotalle. Valmet 448 saatiin lopulliseen toimintakuntoon myöhemmin saman vuoden syksyllä. Kone oli tehokas. Se joutui kuitenkin jatkuvien kehityspaineiden vellomaksi. Harvesteriversio tuli markkinoille vuosikymmenen lopulla. Yksimoottoriset koneet tekivät jo tuloaan, ja Volvo BM Valmet -sopimus toi kuvioihin Uumajan tehtaan 902-harvesterin, joka sitten syrjäytti Valmet 448:n. Alustakone oli toki sama kummassakin: Valmet 886.
Valmet - Komatsu Punaisen koneen ja suomalaisen koneyrittäjän tarinassa on paljon yhteistä: yrittämistä, kehittämistä, rehellistä työtä ja huonoista ajoista selviytymistä. Kun päätös metsäkoneiden valmistamisesta Valmetin traktoritehtaalla yli viisikymmentä vuotta sitten tehtiin, kenelläkään ei ollut visiota kymmenen vuoden päähän saati tähän päivään. Lähdettiin vain rohkeasti liikkeelle. Jos kehitys matkan varrella on kääntynyt vikaan, koneyrittäjät ovat reaktioillaan reivanneet koneiden evoluutiota oikeaan suuntaan. Koneiden ja koneyrittämisen kehittymisen taustalla on ollut vakaa ja rahoistaan tarkka metsäteollisuus, jonka lupaamiin maksupäiviin on aina voinut luottaa. Puunkorjuun rationalisoinnin antamaa taloudellista hyötyä on pyritty jakamaan tasapuolisesti kolmeen osaan metsäteollisuuden, koneyrittäjien ja koneenvalmistajan kesken. Kansainvälistyminen ja globalisaatio ovat lyöneet leimansa myös puunkorjuuseen ja sen teknologiaan. Suomalaisen koneyrittäjän potentiaaliset työmaat sijaitsevat EU:n, Venäjän tai jonkun vielä kaukaisemman maan alueella. Metsäteollisuusyritysten määrä on maailmalle levittäytymisen myötä pudonnut murto-osaan koneellistamisen alkuajoista. Menestyvä metsäkonevalmistuskaan ei selviä ilman globaalia omistajaa. Sellaista kuin Komatsu on.