Puunkäytön ja metsien muiden palveluiden tulevaisuudennäkymät Suomessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäins/tuu0 & Itä- Suomen yliopisto Ympäristöakatemia, Fiskars, 5.9.2012
Esityksen sisältö 1. Suomen metsäsektorin nyky4lanne 2. Metsäteollisuuden ja bioenergian tulevaisuuden näkymät ja vaikutukset puunkäy>öön 3. Metsäalan palveluvaltaistuminen 4. Johtopäätökset 2
Esitys heijastelee analyysiä ja näkemyksiä, jotka esite9y vuonna 2011 julkaistussa kirjassa 3
Metsäsektorin (= metsäteollisuus + metsätalous) Clanne tänään 4
Metsäteollisuuden tuotanto 1981-2012* 16 miljoonaa tonnia tai kuutiota Rakennemuutos 16 14 14 12 12 10 Paperi ja kartonki -29% 10 8-31% 8 6 Havusahatavara 6 4 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Tilastot: Metla & Metsäteollisuus ry; *2012 arvioitu ensimmäisen 6 kk /lastojen perusteella 4 2000- luvulla tuotanto vähentynyt Nyt lähes kolmanneksen pienempi kuin huippuvuosina 5
Metsäsektorin osuus BKT:sta, 1981-2010 12 10 Metsäsektori Metsätalous Metsäteollisuus %, BKT:sta 12 10 8 8 6 6 4 4 2 2 0 Tilastot: Metla 1985 1990 1995 2000 2005 2010 0 Metsäsektorin suhteellinen merkitys kansantaloudessa puoli9unut vuodesta 1981 (tai lähes v. 2000) 6
Miksi rakennemuutos on tapahtunut ja jatkuuko se? 7
Talouslamalla on metsäteollisuuden kehitykseen merkitystä, mu9a Ø Suomen metsäteollisuuden kriisi ei ole 2000- luvun finanssikriisin seuraus Ø Se on vain nopeu>anut ja korostanut kehitystä, jonka juuret ovat jo edellisellä vuosikymmenellä ja edelleen voimistuvissa rakenteellisissa tekijöissä 8
Syyt rakennemuutokseen Kolme keskeistä tekijää (Hetemäki ym. 2011): 1. Kiina- ilmiö (talouskasvu, väestönkasvu, tuotantokustannukset) 2. Sähköinen viescntä (vies4ntäpaperien korvautuminen) 3. Luonnonolosuhteet (puun kasvu ja tuo>o) Suomen ja useiden OECD- maiden kilpailukyky on em. tekijöistä johtuen rakenteellises4 heikentynyt 9
Maailman massa- ja paperiteollisuuden kahcajako Punaisilla merkityillä alueilla kulutus ja tuotanto 2000- luvulla kasvanut hitaas4 tai taantunut, muualla kasvanut nopeas4 10
Puutuoteteollisuus hyvin erilaista kuin paperiteollisuus Ø Puutuoteteollisuuden rakenteen ominaispiirteitä: - globaalissa kulutuksessa ei näköpiirissä kasvun hiipumista - ko4markkinoiden merkitys suuri (saha: 43% v. 2007) - pörssin ulkopuolella olevien pk- yritysten rooli merki>ävä Ø Suomen kilpailukyky on kuitenkin ongelma (erityises4 vs. Venäjä, Bal4a, Saksa, Ruotsi) Ø Puutuotealan pitkän aikavälin näkymät Suomessa paremmat kuin massa- ja paperiteollisuuden 11
16 15 14 13 12 11 10 9 Suomen metsäteollisuuden tuotanto ja H&H (2009) arviot vuoteen 2020 Massat Puutuoteteol. miljoonaa tonnia tai kuutiometriä Paperi ja kart. 16 15 14 13 12 11 10 9 8 Tilastot: Metla 7 7 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Hetemäki & Hänninen (2009) arvioiden perusteella metsäteollisuustuo>eiden tuotannot vuonna 2020 olisivat 24-38 % alemmat kuin huippuvuosina 8 12
Merki9ävää epävarmuu9a lii9yy erityisesc puutuo9eiden kehitykseen Ø Pystytäänkö rakenteelliset kanna>avuusongelmat ratkaisemaan (mm. tuotantorakenteen muutokset, innovaa4ot, fuusiot)? Ø Tuleeko toimintaa tukevaa bioenergiatuotantoa? Ø Lähteekö puukerrostalorakentaminen mi>avas4 käyn4in Suomessa ja Euroopassa (kilpailukyky mm. suhteessa betoniin)? Ø Väli>yykö ilmastoa koskevat huolet puutuo>eiden markkinoille? Ø Eli puutuotealalla ko4maisia ja globaaleja trendejä, jotka voivat tukea alan kehitystä 13
Sahatavaran kulutus asukasta kohden Suomessa ja Euroopassa 1981-2010 1.2 1.0 Suomi Eurooppa kuutiometri/asukas/vuosi 1.2 1.0 0.8 0.8 0.6 0.6 0.4 0.4 0.2 0.2 0.0 Tilasto: Metla 1985 1990 1995 2000 2005 2010 0.0 Miksi 4lanne eri Euroopan maissa poikkeaa merki>äväs4? Voisiko Euroopan taso lähestyä Suomen tasoa? Mitä siitä seuraisi? 14
Entä uudet tuo9eet ja bioenergia? 15
Kehitys vie kohc uusiutuvaa ja monipuolistuvaa puunjalostusta Ø Panostukset mm. biojalostamoihin, uusiin pakkaustuo>eisiin, nanoselluun ja puurakentamisen uusiin tuo>eisiin ovat tällä vuosituhannella käynnistyneet merki>ävässä määrin Ø Tilanne sama mm. Pohjois- Amerikassa ja Ruotsissa Ø Uusista tai uudelleen löydetyistä tuo>eista merki>ävimmäksi Suomessa lähivuosikymmenen aikana noussee energia 16
Miten käy puunkäytölle? 17
KoCmaisen raakapuun käy9ö ja ennusteet 2007 2011 2015 H&H 2020 H&H 2030 trendiennuste* Metsäteollisuus 59 53 50 47 41 Energia 6 9 15 Yhteensä 65 62 56 Ø Rakenteilla tai suunni>eilla olevat biojalostamot 0,3-4,35 milj. k- m3/v (metsähake, sahahake, harvennuspuu, kuitupuu?) Ø Oma näkemys: todennäköisemmin raakapuunkäy>ö laskee kuin nousee! *Trendiennusteiden perustana ovat vuodet 2000-2011. Nämä vuodet pitävät sisällään metsäteollisuuden osalta hyvin erilaisia vuosia: puunkäytön kasvujakso 2001-2007; poikkeusvuosi 2005 (paperiteol. pistelakot + työsulku); lamavuodet 2008-2009. Metsäteollisuuden kapasitee4n vähennykset näkyneet merki>ävämmin puunkäy>öluvuissa vuoden 2007 jälkeen 18
Ei se määrä, vaan hinta! Puutulot (= hinta x määrä) Ø Vuonna 2011 metsänomistajat saivat bru>okantorahatuloja 1,8 miljardia euroa (keskimääräinen kantohinta 30,5 eur/m 3 ) Ø Mikäli puunkäytön trendiennuste (lasku) vuodelle 2030 toteutuisi, kantohinnan tulisi olla 35,7 eur/m 3 eli 17 % korkeampi vuonna 2030, jo>a metsänomistajien kantorahatulot säilyisivät 2011 tasolla Ø Tulevaisuu>a ajatellen perusteltua paino>aa nykyistä enemmän puun arvon kehitystä Ø Millä edellytyksin puun hinta voisi jatkossa nousta? jalostusarvon kasvu 19
Metsäalan palveluvaltaistuminen 20
Suomen metsäalan tulevaisuudessa palveluiden merkitys korostuu Ø Hyvin laajami>ainen raaka- aineiden teollinen jalostaminen, joka perustuu pääasiassa vien4markkinoihin, ei näytä olevan Suomen 4e maailmantaloudessa (tai OECD- maiden) Ø Tätä näkemystä tukevat 4lastot ja talous4eteilijöiden analyysit (Baldwin 2006, 2012; Pajarinen, Rouvinen & Ylä- Ankla 2010) Ø Vanhat teollisuusmaat palveluvaltaistuvat, eikä niiden metsäala ole tästä todennäköises4 poikkeus Ø 2000- luvulle on ollut tyypillistä tuotannon toimintojen hajautuminen työtehtävien tasolla eri maihin (Richard Baldwin 2006, 2012) 21
Suomen metsäalan vahvuus yhä enemmän arvoketjun alku- ja loppupäässä Jalostusarvo / työtunti T&k&i Muotoilu Proto, pilotti Tuotannon aloittaminen Massatuotanto Brändäys Huolto, ylläpito Markkinointi Myynti Jakelu Korkeiden kust. maat Matalan kustannustason maat Panokset Tuotanto Tuotos Kuva esitelmästä: Pajarinen, Rouvinen & Ylä- An0la: Missä arvo syntyy, ETLA, 7.10.2010 22
Arvoketjun alku- ja loppupää ovat palveluja Ø Metsäalaan lii>yy jo tällä hetkellä paljon palveluja, kuten puunjalostustuoreisiin sekä metsäalaan laajemmin lii>yvät hallinto-, suunni>elu-, tutkimus-, tuotekehitys-, konsultoin4- ja koulutustoiminnot Ø Lisäksi luontomatkailu- ja virkistyspalvelut sekä metsien ympäristöarvoja hyödyntävä liiketoiminta ovat keskeisiä metsäalan palveluvaltaistumisessa Ø Uusia palvelumahdollisuuksia voi tulla mm. ilmastopoli4ikan ja päästökauppajärjestelmän myötä, mikäli niiden kau>a syntyy mahdollisuuksia hinnoitella metsien ilmastohyötyjä 23
Metsäalan palveluiden merkitystä ei rii9äväsc ymmärre9y Ø Metsäalan palveluiden merkitys on vielä osin huonos4 ymmärre>y, mihin vaiku>a mm. niiden huono 4lastoin4 ja suhteellisen vähäinen alan tutkimus Ø Siksi niiden merkitystä Suomen metsäalan tulevaisuudelle on myös osin vaikea hahmo>aa 24
Palveluihin satsaaminen tärkeää Ø Biotalous voi olla vastaus tähän (yhteiskunnan ja talouden tarpeisiin), mu>a vain jos se ymmärretään uutena palvelumahdollisuutena, eikä yksinomaan kasvuhakuisena biomassojen tuotantona ja jalostuksena (Mikko Kosonen 2010, Sitra) Ø Metsän kaupallinen hyödyntäminen tavalla, jossa puu jää pystyyn on edelleen marginaalissa, vaikka sekin voidaan nähdä aivan olennaisena osana tulevaisuuden ihmis- ja ratkaisukeskeistä biotalou>a (Kosonen 2010) 25
Johtopäätökset Ø Suomessa puunjalostus ja puunkäy>ö saa>avat määrällises/ laskea nykytasosta Ø Puunjalostuksen sekä metsäalan palveluiden arvo voivat kuitenkin kasvaa; myös metsänomistajien tulot voivat kasvaa Ø Metsäalan työpaikkojen kasvu on yhä enemmän palvelualoilla ja ne keski>yvät myös en4stä enemmän isompiin kaupunkeihin Ø Metsäalan monialaistuu ja hyvinvoin4 muodostuu jatkossa yhä useimmista eri puroista Ø Emme ole vielä rii>äväs4 panostaneet metsäalan palvelusektoriin (ymmärrys & edistäminen) Ø Tarvitaanko Biotalouden Palvelututkimus Oy? 26
Kiitoksia! Kysymyksiä? 27
Vii9eet Baldwin, R. (2006). Globalisa4on: The Great Unbundling(s). The Economic Council of Finland, Prime Minister s Office Publica/ons. hrp:// www.vnk.fi/hankkeet/talousneuvosto/tyo- kokoukset/globalisaa/oselvitys- 9-2006/ar/kkelit/ Baldwin_06-09- 20.pdf Baldwin, R. 2012. Trade and Industrialisa4on Aqer Globalisa4on s 2 nd Unbundling: How Building and Joining a Supply Chain Are Different and Why It Ma>ers. CEPR Discussion Papers, 8768. Hetemäki, L. & Hänninen, R. 2009. Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuosina 2015 ja 2020. Metlan työrapor>eja 122. Hetemäki, L., Niinistö, S., Seppälä, R. & Uusivuori, J. 2011. Murroksen jälkeen. Metsien käytön tulevaisuus Suomessa. Metsäkustannus, Karisto Oy, Hämeenlinna. Kosonen, M. (2010). Metsät ja biotalous vihreän kasvun y4messä. Esitelmä, Metsäpäivät 2010 Helsingissä 25.- 26.11.2010. Pajarinen, M., Rouvinen, P., Ylä- Ankla, P. 2010. Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Talous4eto, ETLA B 247. Seppälä, H., Kuuluvainen, J. & Seppälä, R. 1980. Suomen metsäsektori 4enhaarassa: tutkimus Suomen metsäsektorin kehityksestä ja tulevaisuuden vaihtoehdoista, Folia Forestalia 434, Metsäntutkimuslaitos. 28