Suomen metsäalan tulevaisuus Esityksen sisältö

Transkriptio

1 Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa seminaari Itä Suomen yliopisto, Suomen metsäalan tulevaisuus Lauri Hetemäki EFI & UEF Esityksen sisältö 1. Suomen metsäsektori: e Miten ie tultu u nykytilanteeseen? y 2. Metsäteollisuuden ja bioenergian tulevaisuuden näkymät ät ja vaikutukset k t puunkäyttöön 3. Metsäalan palveluvaltaistuminen 4. Johtopäätökset 2

2 Esitys Eiy heijastelee e ee analyysiä a ja näkemyksiä, jotka esitetty vuonna 2011 julkaistussa kirjassa 3 Metsäsektorin kehitys Suomessa vuosina (Sepon professuurivuodet UEF:ssa) 4

3 Metsäteollisuuden eo e tuotanto o * miljoonaa tonnia tai kuutiota Rakennemuutos % 10 Paperi ja kartonki % 8 6 Havusahatavara Tilastot: Metla & Metsäteollisuus ry; *2012 arvioitu ensimmäisen 6 kk tilastojen perusteella 2000 luvulla tuotanto vähentynyt ja on 2012 lähes kolmanneksen pienempi kuin huippuvuosina 5 Metsäsektorin e ouu osuus BKT:sta, %, BKT:sta 12 Metsäsektori Metsätalous Metsäteollisuus Tilastot: Metla Metsäsektorin suhteellinen merkitys kansantaloudessa puolittunut vuodesta

4 Miksi i rakennemuutos on tapahtunut t ja jatkuuko se? 7 Talouslamalla on metsäteollisuuden kehitykseen merkitystä, mutta On syytä korostaa, että Suomen metsäteollisuuden kriisi ei ole mikään 2000 luvun finanssikriisin seuraus. Se on vain nopeuttanut ja korostanut kehitystä, jonka juuret ovat jo edellisellä vuosikymmenellä ja edelleen voimistuvissa rakenteellisissa tekijöissä Tilanne aiemmasta tuttu: ʺOn syytä korostaa, että Suomen metsäteollisuuden kriisi ei ole mikään 1970 luvun puolivälin laman seuraus. Eletty matalasuhdanne vain nopeutti ja korosti kehitystä, jonka juuret ovat jo edellisellä llä vuosikymmenellä.ʺ ʺ Seppälä, H., Kuuluvainen, J. & Seppälä, R Suomen metsäsektori tienhaarassa: tutkimus Suomen metsäsektorin kehityksestä ja tulevaisuuden vaihtoehdoista, Folia Forestalia,

5 Syyt rakennemuutokseen Kolme keskeistä tekijää (Hetemäki ym. 2011): 1. Kiina ilmiö ilmiö (talouskasvu, väestönkasvu, tuotantokustannukset ja tuotannon siirtyminen) 2. Sähköinen viestintä (viestintäpaperien korvautuminen) 3. Luonnonolosuhteet (puun kasvu ja tuotto) Suomen (ja useiden OECD maiden) kilpailukyky on em. tekijöistä tä johtuen rakenteellisesti ti heikentynyt hik t 9 Maailman massa ja paperiteollisuuden kahtiajako Punaisilla merkityillä alueilla kulutus ja tuotanto on 2000 luvulla kasvanut hitaasti tai taantunut, mutta muualla kasvanut nopeasti 10

6 Puutuoteteollisuus Puutuoteteollisuuden rakenteen ominaispiirteitä: globaalissa kulutuksessa ei näköpiirissä kasvun hiipumista kotimarkkinoiden merkitys suuri (saha: 43% v. 2007) pörssin ulkopuolella olevien pk yritysten rooli merkittävä Rakentaminen jatkuu kaikkialla laman jälkeen Suomen kilpailukyky on kuitenkin ongelma (erityisesti vs. Venäjä, Baltia, Saksa, Ruotsi) Puutuotealan pitkän aikavälin näkymät Suomessa paremmat kuin massa a ja paperiteollisuuden 11 Suomen metsäteollisuuden eo e tuotanto o ja HH (2009) arviot vuoteen e 2020e Muutos 2007 v milj. t. ja milj. m 3 määrä % Paperi ja kartonki 14,3 11,3 10,8 9,4 4,9 34 % Massat 12,9 10,1 9,0 7,5 5,4 38 % Puutuoteteollisuus 14,3 10,9 11,8 11,9 2,4 17 % Hetemäki & Hänninen (2009) arviot ovat nykytiedon valossa massa ja paperiteollisuuden osalta oa ai linjassa atoteutuneen oeuu ee kehityksen e kanssa; a;puutuoteteollisuuden uo eo e oa osalta aoptimistisia i i ia 12

7 Merkittävää epävarmuutta liittyy erityisesti puutuotteiden kehitykseen Pystytäänkö rakenteelliset kannattavuusongelmat ratkaisemaan (mm. sahojen fuusiot, tuotantorakenteen muutokset, innovaatiot)? Tuleeko toimintaa tukevaa bioenergiatuotantoa? Lähteekö puukerrostalorakentaminen toden teolla käyntiin Suomessa ja Euroopassa (kilpailukyky mm. suhteessa betoniin)? Välittyykö ilmastoa koskevat huolet puutuotteiden markkinoille? Eli periaatteessa puutuotealalla on paljon kotimaisia ja globaaleja trendejä, jotka voivat tukea alan kehitystä Vielä nyt vaikea arvioida miten tässä käy! 13 Sahatavaran a a a a kulutus uuu asukasta au a akohden Suomessa ja Euroopassa kuutiometri/asukas/vuosi Suomi Eurooppa Tilasto: Metla Miksi tilanne eri Euroopan maissa poikkeaa merkittävästi? Voisiko Euroopan taso lähestyä Suomen tasoa? Mitä siitä seuraisi? 14

8 Entä uudet tuotteet ja bioenergia? 15 Kehitys vie kohti uusiutuvaa ja monipuolistuvaa puunjalostusta Panostukset mm. biojalostamoihin, uusiin pakkaustuotteisiin, nanoselluun ja puurakentamisen uusiin tuotteisiin ovat tällä vuosituhannella käynnistyneet merkittävässä määrin Tilanne sama mm. Pohjois Amerikassa ja Ruotsissa Uusista tai uudelleen löydetyistä y tuotteista merkittävimmäksi Suomessa lähivuosikymmenen aikana noussee energia 16

9 Mitä iäuusia biojalostamoja o a tulossa/suunnitteilla? uu a Hanke Tuotanto, teknologia, raakaaine Metsäbiomassan käyttövaikutus UPM Kaukas inv. 150 milj. ; valmis 2014 Fortum Joensuu inv. 20 milj. ; valmis 2013 noin t. biodieseliä sellutehtaiden raakamäntyöljy; vetykäsittelytekniikka k iikk t. bioöljyä/v., kaukolämpöä varten; nopeapyrolyysiteknologia; metsäbiomassa ei lisää puunkorjuuta, tehosta puun / mäntyöljyn käyttöä vajaat k m3/v Green Fuel Nordic m 3 bioöljyä/v., Savonlinna ja Iisalmi (1 3 kpl) rikitöntä öljyä kaukoläm. (myös mm. inv milj. ; valmis. 2013? laivat); nopeapyrolyysiteknologia, py yy metsäbiom. harvennushakkuut, hake, sahapuru, kutteri k m3/v Vapo, Ajos, Kemi t. liikenteen biopolttonest./v.; inv. 500 milj. ; valmis 2016? metsäbiomassa + nestemäinen e bioraakaine; synteesikaasutus, stand alone laitos UPM Rauma (EU:ssa 2 sijalla, 1 Stracel, Ranska); inv. 450 milj. ; valmis 2016? max t. liikenteen biopolttonest./v.; t 1,5 milj. k m3/v (+ bioöljyt) brutto 2 ja netto 1,5 milj. k m3/v (25 % th tehostum.) t Esityksen nimi / Tekijä Miten käy puunkäytölle? 18

10 Suunnitteilla olevien biojalostamoiden edellyttämä metsäbiomassan lisäkysyntä (ks. edellä dll esitetty kalvo) 0,3 4,35 milj. k m3/v, riippuen mitkä hankkeet toteutuvat (metsähake, sahahake, harvennuspuu, kuitupuu?) Suomen metsien käytön kannalta vaikutukset suhteellisen pienet, joskin voi olla paikallisesti kll suuret 19 Suurin metsäbiomassan a käytön kasvu tulee uee todennäköisesti kunnallisista energialaitoksista Lämpö ja voimalaitosten kiinteiden puupoltto aineiden käyttö ja trendiennuste 2030 miljoonaa m Trendiennuste Tilastot : Metla

11 Kotimaisen raakapuun käyttö ja ennusteet HH HH trendiennuste Metsäteollisuus Energia Yhteensä Oma näkemys: todennäköisemmin käyttö laskee kuin nousee! HH = Hetemäki & Hänninen 2009 arvio (johdettu metsäteollisuuden tuotantoennusteista ja tuontipuuarvioista) Trendiennusteiden perustana ovat vuodet Nämä vuodet pitävät sisällään metsäteollisuuden osalta hyvin erilaisia vuosia: puunkäytön kasvujakso ; poikkeusvuosi 2005 (paperiteol. pistelakot + työsulku) ; lamavuodet Metsäteollisuuden kapasiteetin vähennykset ovat näkyneet merkittävämmin puunkäyttöluvuissa vasta vuoden 2007 jälkeen 21 Ei se määrä, ä, vaan hinta! Puutulot (= hinta x määrä) Vuonna 2011 metsänomistajat tajat saivat at bruttokantorahatuloja to ahatuloja 1,8 18 miljardia euroa Karkeasti jakamalla tämä kotimaisen raakapuun käyttömäärällä 2011, keskimääräiseksi kantohinnaksi tulee 30,5 eur/m 3 Mikäli puunkäytön trendiennuste vuodelle 2030 toteutuisi, reaalisen kantohinnan tulisi olla 35.7 eur/m 3 eli 17 % korkeampi vuonna 2030, jotta metsänomistajat saisivat vastaavan määrän kantorahatuloja t Tulevaisuutta ajatellen olisi perusteltua painottaa nykyistä enemmän e puun arvon kehitystä tä kuin määrän ä Millä edellytyksin puun hinta voisi jatkossa nousta? 22

12 Metsäalan palveluvaltaistuminen 23 Suomen metsäalan a tulevaisuudessa ue aiuu e a palveluiden merkitys korostuu Hyvin laajamittainen raaka aineiden ai teollinen e jalostaminen, joka perustuu pääasiassa vientimarkkinoihin, ei näytä olevan Suomen (tai Ruotsin, USA, Kanadan) tie maailmantaloudessa Tätä näkemystä tukevat tilastot ja taloustieteilijöiden analyysit (Baldwin 2006, 2012; Pajarinen, Rouvinen & Ylä Anttila 2010) Vanhat teollisuusmaat palveluvaltaistuvat, eikä niiden metsäala ole tästä todennäköisesti poikkeus 2000 luvulle on ollut tyypillistä tuotannon toimintojen hajautuminen työtehtävien tasolla eri maihin (esim. Nokia). Taloustieteilijä Richard Baldwin (2006, 2012) kutsuu tätä taloushistorian toiseksi eriytymiseksi (second unbudling) 24

13 Tuotanto o 1900 luvulla u Lähde: Pajarinen Rouvinen Ylä Anttila: Missä arvo syntyy? Taloustieto (ETLA B 247). Sivu Tuotanto o 2000 luvulla u Lähde: Pajarinen Rouvinen Ylä Anttila: Missä arvo syntyy? Taloustieto (ETLA B 247). Sivu

14 Suomen metsäalan vahvuus yhä enemmän hymyilevän arvoketjun alku- ja loppupäässä ä Jalostusarvo / työtunti T&k&i Brändäys Muotoilu Proto, pilotti Tuotannon aloittaminen Massatuotanto Huolto, ylläpito Markkinointi Myynti Jakelu Korkeiden kust. maat Matalan kustannustason maat Panokset Tuotanto Tuotos Kuva esitelmästä: Pajarinen, Rouvinen & Ylä Anttila: Missä arvo syntyy, ETLA, Arvoketjun alku ja loppupää ovat palveluja Metsäalaan liittyy jo tällä hetkellä paljon palveluja, kuten puunjalostustuotteisiin sekä metsäalaan laajemmin liittyvät hallinto, suunnittelu, tutkimus, tuotekehitys, konsultointi ja koulutustoiminnot Lisäksi luontomatkailu ja virkistyspalvelut sekä metsien ympäristöarvoja hyödyntävä liiketoiminta ovat keskeisiä metsäalan palveluvaltaistumisessa Kokonaan uusia palvelumahdollisuuksia voi tulla mm. ilmastopolitiikan ja päästökauppajärjestelmän myötä, mikäli niiden kautta syntyy mahdollisuuksia hinnoitella metsien ilmastohyötyjä 28

15 Metsäalan palveluihin panostaminen Metsäalan palveluiden merkitys on vielä osin huonosti ymmärretty, mihin vaikutta mm. niiden huono tilastointi ja suhteellisen vähäinen alan tutkimus Siksi niiden merkitystä Suomen metsäalan tulevaisuudelle on myös osin vaikea hahmottaa Olemme kyllä jo ymmärtäneet panostaa puunjalostuksen uusiin tuotteisiin (mikä on hyvä asia!), mutta emme kasvunäkymiltään kenties vielä merkittävämpään metsäalan palvelusektoriin Tämä pätee myös tutkimukseen 29 Johtopäätökset opää Suomessa puunjalostus ja puunkäyttö saattavat määrällisesti jonkin verran laskea nykytasosta Puunjalostukseen sekä metsäalan muihin toimintoihin liittyvät palvelut ja arvo voivat kuitenkin kasvaa Myös metsänomistajien tulot voivat kasvaa, vaikka puunkäyttö ei niin tekisi Metsäalan työpaikkojen kasvu on yhä enemmän palvelualoilla ja ne keskittyvät myös entistä enemmän isompiin kaupunkeihin (Joensuu hyvä esimerkki: Metla, Metsäkeskus, UEF, EFI, SYKE, ELY, Arbonaut, jne ) Metsäalan monialaistuu ja hyvinvointi muodostuu jatkossa yhä useimmista eri puroista Metsäalalla (ml. tutkimus) ei vielä ole riittävästi panostettu palveluvaltaistumisen merkitykseen ja vaikutuksiin 30

16 Ennustan, että Suomen metsäala muuttuu rakenteiltaan taa selvästi merkittävämmin ä i tulevan 31 vuoden aikana, kuin sen 31 vuoden aikana jona Seppo hoiti professuuriaan 31 Kiitoksia! Kysymyksiä?

17 Viitteet Baldwin, R. (2006). Globalisation: The Great Unbundling(s). The Economic Council of Finland, Prime Minister s Office Publications. kokoukset/globalisaatioselvitys /artikkelit/Baldwin_ pdf Baldwin, R Trade and Industrialisation i a io After Globalisation s a io 2 nd Unbundling: How Building i and Joining a Supply Chain Are Different and Why It Matters. CEPR Discussion Papers, Hetemäki, L. & Hänninen, R Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuosina 2015 ja Metlan työraportteja 122. Hetemäki, L., Niinistö, S., Seppälä, R. & Uusivuori, J Murroksen jälkeen. Metsien käytön tulevaisuus Suomessa. Metsäkustannus, Karisto Oy, Hämeenlinna. Pajarinen, M., Rouvinen, P., Ylä Anttila, P Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto, ETLA B 247. Seppälä, H., Kuuluvainen, J. & Seppälä, R Suomen metsäsektori tienhaarassa: tutkimus Suomen metsäsektorin kehityksestä ja tulevaisuuden vaihtoehdoista, Folia Forestalia 434, Metsäntutkimuslaitos. 33