Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti Uusimaa 11.5.2012 Mia Örså, Capful Oy
X S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset OSA 3 Uudenmaan maaseudun toimintaympäristön muutostekijät OSA 4 Uudenmaan maaseudun voimavarat ja rajoitteet LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja 2
X OSA 1 Johdanto 3
X Johdanto Maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkoston, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Sitran järjestämien alueellisten tulevaisuustyöpajojen tavoite oli tukea alue- ja paikallistason kehittämisstrategioiden valmistelua ja linkittää alue- ja paikallistason tarpeet valtakunnantason strategioihin. Tulevaisuustyöpajan tulosten on tarkoitus toimia syötteenä ja yhtenä lähtökohtana alueen maaseudun tulevan kehittämisen suuntaamisessa. Työpajassa syntynyt tulos on tilaisuuteen osallistuvien henkilöiden näkemys alueen maaseudun kehittämisestä. Alueellista työpajaa edelsi ennakkokysely alueen maaseudun voimavaroista ja rajoitteista sekä ulkoisen toimintaympäristön muutostekijöistä. Kyselyn vastausprosentti oli 16% (47 / 294 vastaajaa) Tulevaisuustyöpajassa käsiteltiin alueen maaseudun nykyisiä voimavaroja ja rajoitteita sekä pohdittiin toimintaympäristön tulevaisuutta. Tämän pohjalta tehtiin strategisia johtopäätöksiä ja nostettiin esiin tärkeimpiä kehittämisteemoja. Työpajaan osallistui noin kuusikymmentä henkilöä. 4
X Tilaisuuden tarkoitus ja tavoitteet TAVOITTEET Systemaattinen alueelta lähtevä työskentely valtakunnallisen ohjelmatyön tueksi Aluetyön jatkosta sopiminen alueen toimijoiden kanssa Tulevaisuuspajoja edeltävä ennakkokysely Kerätä alueilta lähtöaineisto tulevaisuustyöpajojen työskentelyn pohjaksi Tunnistaa alueiden tulevaisuuden kannalta keskeisiä muutostekijöitä: Mitä kysyntää maaseudulla on tulevaisuudessa? Kuvata alueen maaseudun nykytilassa tapahtuneita muutoksia: Voimavarat ja rajoitteet vastata kysyntään. Tulevaisuustyöpajat Määrittää alueiden tulevaisuuden toimintaympäristön muutosten vaikutukset maaseutuun ja sen kehittämiseen uudet mahdollisuudet ja välttämättömät toimenpiteet Kerätä nykytilanteesta nousevia kehittämistarpeita ja parantamisehdotuksia Jatkojalostaa ja priorisoida tunnistettuja kehittämisteemoja Raportointi Kuvata alueiden työpajojen tulokset jäsennetysti ja havainnollisesti 5
X Projektin viitekehys Ulkoinen toimintaympäristö Maaseudun toimijoiden tahto ja strateginen näkemys Maaseudun trendit ja kehityskulut Toimintaympäristön kehitys Nykyisyys LUOVA JÄNNITE Tulevaisuus Alueen maaseudun nykytila-analyysit Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Johtopäätökset Mitä kysyntää maaseudulle? Miten kysyntään vastataan ja miten hyödynnetään tämän ja tulevan kauden rahoitusmahdollisuudet ja eri EU-rahastot? Alueen maaseutu 6
X OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset 7
X Keskeisiä kehittämisteemoja (1/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 1. LUONNONVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ: UUSIUTUVA LÄHIENERGIA JA OMAVARAISUUS (yht. 29) Kestävän kehityksen eri muodot (9) Lähienergia Luontoelämykset Ravinnekierto Jalostusaseen nostaminen Markkinointi Energiakysymykset (5) Lainsäädännön haasteellisuus, esim. hevosen lanta! Viranomaisten rooli rajoittajasta ja valvojasta mahdollistajaan ja tukijaan Lain tulkinnasta mahdollisuuksiin Kokonaisenergiaratkaisut hajautetuiksi Jokaisella maatilalla ja kylällä mahdollisuus tuottaa energiaa Lähienergian mahdollistaminen Lainsäädäntö, strategia, tiedottaminen (12) Villi kortti: Järvi- ja meriruoko hyödyntäminen tulolähteenä (2) Luonnon monimuotoisuus, hyvä energia-arvo, sitoo ravinteita, viemärilietteen tukiaines Villi kortti: lihasenergian hyödyntäminen polkien energiaa (1) (tiedostaminen ja asenteet) 2. KAIKEN IKÄISTEN IHMISTEN POTENTIAALIN HYÖDYNTÄMINEN MM. YRITTÄJYYDESSÄ JA PALVEUIDEN TUOTTAMISESSA (yht. 16) Mahdollisuuksien ja riskien huomiointi nuorten yrittäjyyden kehittämisessä (14) Mahdollisuudet: yrittäjyysmyönteisyys, koulutustaso, liiketoimintapotentiaali Riskit: rahoitus, asuminen maaseudulla vaikeutuu, epäonnistuminen ja stigma Kehittämisehdotukset: riskirahoitusta porkkanaksi nuorille, tukea sukupolvenvaihdoksiin, käyttöpääomaa Villi kortti: Ikärasismin poistaminen (2) Ei rajoitusta rahoitusehtoihin Vanhukset maaseudun voimavarana Vapaavalintainen palvelumalli Yrittämisen esteet pois Kaikki voivat tuottaa palveluita 8
X Keskeisiä kehittämisteemoja (2/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 3. KYLIEN ELINVOIMAISUUDEN VARMISTAMINEN: KYLÄINDENTITEETIT, YHTEISTYÖ, TIEDOTUS (yht. 14) Metropolimaaseudun monipuolisuuden vahvistaminen (7) Kylien identiteetin vahvistaminen Kyläkoordinaattori pysyväksi (osuuskuntarahoitusmalli?) Kylien ja kuntien yhteistyön kehittäminen 4. MATKAILUN KEHITTÄMINEN (yht. 12) Matkailusektori (3) Kilpailuedut erottuminen Lyhyet välimatkat Esim. lentokenttä Fiskars, mitä muuta? Kylädiplomaatti (1) Osaamispankki Kylänohjaus, sisäänheittäjä Tiedon kerääminen ja jakaminen Opastusta uusille asukkaille Yhteinen useammalle kylälle Villi kortti: Palvelu- ja etätyökeskusten perustaminen (5) Villi kortti: Yhteisöön sisäänheittäjä, seniorikylän aikapankki (1) Osaamispankki Kylänohjaus, sisäänheittäjä Teemakylät Hevoskylä, Fiskars Elinkeinoja jotka palvelevat Mahdollistavat yhteiset palvelut Alueen ja vesistöjen monipuolisuuden hyödyntäminen (2) Alueen markkinointi ja paketointi Alueen saavutettavuus Turismi (1) Venäläiset turistit (Pietarista + veneilijät) Luontoelämykset /-aktiviteetit (esim. hevoset) Maaseudun resurssien hyödyntäminen matkailussa Maaseudun olemassa oleva eksotiikka: jää, hiljaisuus, tuli, vesi, itse pyydystetty ruoka, paikallinen kulttuuri, historia, elämysmatkailu, sesongit Vierailuelinkeinot Jatkuu seuraavassa diassa 9
X Keskeisiä kehittämisteemoja (3/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Matkailun kehittämisen teemat jatkuvat edelliseltä dialta Matkailu ja vapaa-ajan asukkaat Kysyntä ja tarjonta kohtaavat Pitkät perinteet ja kulttuurin hyödyntäminen Välimatkat Meri ja vapaa-ajan kalastus Palveluiden tuottaminen Hoiva-alan ja matkailualan työmahdollisuudet Villi kortti: Siirtolapuutarha osakeperiaatteella maatiloilla yhteisöllisyys (2) Villi kortti: Ikea bussi vie ihmisiä maaseudulle vuodenaikojen mukaan Uusmaalaisen maaseudun brändin vahvistaminen (3) Villi kortti: Hyvinvointipalvelukeskus ja vesistökeskus (1) 5. ELINTARVIKETUOTANNON HAASTEISIIN VASTAAMINEN (yht. 8) Haastava toimiala (2) Globaalit markkinat painavat hintoja alas Tuottajan on toimittava tehokkaasti Vaihtoehtoisia myynti, logistiikka, markkinointikanavia jakeluverkko! Harhaanjohtava markkinointi hankaluutena Lainsäädännön haasteet Hinta & Laatu! Pirstoutuneet kohderyhmät valinta kenelle tarjotaan, tietoisuus kasvaa, kysyntää on? kohderyhmien valinta! Kehittämistoimet (3) Kauppa-auto logistisena ratkaisuna Uusmaalaiset tuotteet Herkut paremmin saataville Arjen helpottaminen Alkutuotannon monipuolistaminen Suoramyynti (3) 10
X Keskeisiä kehittämisteemoja (4/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 6. YHTEISÖLLINEN LÄHIRUOKA (yht. 7) Lähiruoka (3): Logistiikan kehittäminen yhteistyössä pääkaupunkiseudun toimijoiden kanssa. Jatkojalostuksen kehittäminen. Community Supported Argiculture (2) Kunnat mahdollistajana ja maan omistajana Verkostoi kuluttajat ja yrittäjät (tuottajat ym.) Oman tarpeen ylittävän tuotannon tuotteistaminen ja markkinointi Pop-upit ja lähiruokabussit = Yksi ratkaisu lähiruoan kysyntään! Villi kortti: elintarviketuotanto kapina kauppaa vastaan kansalaistottelemattomuus Kansa ja tuottajat väsyvät ylhäältä ohjattuun toimintaan (2) 7. VAPAA-AJAN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN (yht. 4) Hevoset, veneily, matkailu, luonto Riskit: maan omistus, kaavoitus, pääomavaltaisuus, jokamiehenoikeus, harrastuspohja ja yrittäjän osaaminen Kehitysehdotukset: alan merkitysten tunnistaminen, yrittäjäkoulutus ja riskinjako 8. PUUN MONIPUOLISEN KÄYTÖN EDISTÄMINEN (yht. 4) Puurakentaminen Logistinen infra Metsä- ja sahateollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttö 9. TOIMIVAN ASUMISEN EDELLYTYSTEN JA SAAVUTETTAVUUDEN VARMISTAMINEN (yht. 4) Kevyet asemakaavat kyliin kuntien ja kylien yhteistyössä mahdollistetaan ja hallitaan kasvu (3) Kyläasumisen arviointi (1) Asumisen vaikutukset: vesihuollon, saavutettavuuden ja hajuhaittojen arviointi Virtuaalitesti 10. ALUETALOUDEN INHIMILLISTÄMINEN (yht. 3) Miljoonista tuhansiin Päätöksenteossa aluetarvelähtöinen ajattelu vrt. Roveniemen aluebudjetti ja Fiskarsosuuskuntapalvelut Kirjattava valtion ohjelmiin Huomioitava kuntauudistuksissa Lähidemokratiaa lisä 11
X Keskeisiä kehittämisteemoja (5/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 11. OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN JA KOHDISTAMINEN (yht. 2) Ihmisten paljous Hyödynnetään monipuolinen osaaminen Hyödynnetään asiakaspotentiaali Työvoiman osaamistarpeen ennakointi (1) Osaamispääoman hyödyntäminen Tiedostaminen Kokoaminen: jalkaudutaan ja selvitetään esim. yrittäjien mahdollisuudet maaseudulla Tietotekniikka ja SOME! Villi kortti: Maahanmuuttajien oppimisen ja työhön ohjauksen uudet polut maaseutuelinkeinoihin työnantajien ja työntekijöiden kohtaaminen (2) 12. INFORMAATIOYHTEISKUNNAN MAHDOLLISUUKSIEN HYÖDYNTÄMINEN (yht. 2) Informaatioteknologia tuo mahdollisuuksia Valtion laajakaistaohjelma uusiksi vähintään 70% rahoitus Luo mahdollisuuden koko Suomen elävänä pitämiselle Teollistuminen ja kaupungistuminen 13. YHTEISÖLLISYYDEN JA LÄHIDEMORATIAN KEHITTÄMINEN (yht. 2) Yhteisöllisyyden tasot Harrastukset ym. yhteiset tekijät Kylä tai kunta Arvot määrittelevät Tasot voivat sekoittua Osallistuminen pitää tehdä helpoksi Vapaaehtoisuus Avoin lähidemokratia (2) Äänestysikäraja 15/18v-helppoa! Sitovuus / neuvoa antavuus Koulun johtokunta kasvattavana keinona kunnan päätöksenteossa Kehittämistoimet Verkostojen luominen ja yhteistyön lisääminen laadun parantaminen. Tuotteet ja palvelut vastaamaan kuluttajien tarpeita ja kysyntää 12
X Alueen maaseudun kehittämisen ulottuvuudet Luonnonvarojen kestävä käyttö: omavaraisuus ja jalostus Kaiken ikäisten ihmisten potentiaalin hyödyntäminen Elinvoimaisuuden varmistaminen: kyläidentiteetit, yhteistyö ja tiedotus Toimivan asumisen edellytysten ja saavutettavuuden varmistaminen Toimialat Elintarviketuotanto Lähiruoka Läpäisevät osaamisalueet Lähi/bioenergia Metsä-talous Matkailu Muu yritystoiminta 13
X OSA 3 Uudenmaan maaseudun toimintaympäristön muutostekijät 14
X Muutostekijöiden tunnistaminen Arvot Geopolittiikka Kontekstuaalinen toimintaympäristö (Factors) Välitön toimintaympäristö (Actors) Sisäinen toimintaympäristö (Actions) Media Väestö EU -politiikka Maaseudun väestö ja työvoima Osaaminen ja koulutus Ilmastonmuutos Aluekehityspolitiikka Lainsäädäntö Maaseudun elinkeinorakenne Tuotantomuodot Kansallinen politiikka Maaseudun kehittäminen Kehittämisohjelmat ja - toimenpiteet Teknologia Maaseudun yrittäjyys Maaseudun palvelut Talous Annetut tekijät Vaikutettavissa olevat tekijät Ohjattavissa olevat tekijät 15
X Muutostekijöiden tunnistamisessa käytetyt lähteet Elinkeinoelämän valtuuskunta (2009): EVAn globaalit skenaariot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2009-2013 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2006): Suomen maaseutu 2015 Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuus Pihlaja, R., Helsingin yliopisto (2010): Kolmas sektori maaseutukunnissa Sitra: Maamerkit-ohjelman aineistot TEM (2011): Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategia-asiakirja vuosille 2012-2015 16
X Muutostekijät Maaseudun ulkoinen toimintaympäristö TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ MUOKKAAVAT TEKIJÄT 1. Globalisaatio ja kansainvälistyminen 2. Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla 3. Suomen vientimarkkinoiden kehitys 4. Ympäristö ja ilmastonmuutos 5. Energian hinta 6. Raaka-aineiden kansainvälinen hintataso 7. Euroopan talouden kehitys 8. Suomen talous ja kilpailukyky 9. Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus 10. EU:n poliittinen kehitys 11. Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko 12. Kuntarakenteen muutokset 13. Kuntatalous ja palveluiden rahoitus 14. Kolmannen sektorin rooli 15. Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri 16. Tietoliikenneyhteydet 17. Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne 18. Vapaa-ajan asuminen maaseudulla 19. Kuluttajien ikääntyminen Suomessa 20. Maahanmuuttajat maaseudulla 21. Maaseudun elinkeinorakenne 22. Työntekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat 23. Metsien käyttö 24. Muutokset elintarvikeketjussa (maatilalta kauppaan) 25. Luomu- ja lähiruoan suosio 26. Maaseutumatkailun kysyntä 27. Bio- ja lähienergian tuotanto 28. Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset 29. Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset (Muutostekijät eivät ole tärkeysjärjestyksessä) 17
E N N U S T E T T A V U U S X X Muutostekijät Tekijöiden vaikuttavuus ja ennustettavuus 10 SUURI 9 8 Kuluttajien ikääntyminen Suomessa Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne 7 6 5 Vapaa-ajan asuminen maaseudulla Metsien käyttö Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus Ympäristö ja ilmastonmuutos Työn tekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat Globalisaatio ja kansainvälistyminen Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset Kuntarakenteen muutokset Maahanmuuttajat maaseudulla Kolmannen sektorin rooli EU:n poliittinen kehitys Suomen vientimarkkinoiden kehitys Euroopan talouden kehitys Luomu- ja lähiruoan suosio Tietoliikenneyhteydet Tieverkko/liikenneinfra Energian hinta Bio- ja lähienergian tuotanto Maaseutumatkailun kysyntä Kuntatalous ja palveluiden rahoitus Maaseudun elinkeinorakenne Raaka-aineiden kysyntä ja hinta Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset Suomen talous ja kilpailukyky Muutokset elintarvikeketjussa PIENI 4 PIENI 5 6 7 8 9 V A I K U T T A V U U S 10 SUURI 18
X OSA 4 Uudenmaan maaseudun voimavarat ja rajoitteet 19
Alueen X maaseudun vahvuudet/voimavarat ja X heikkoudet/rajoitteet ALUEEN MAASEUDUN SISÄISET V O I M A V A R A T Viihtyisä meren läheinen luonnonympäristö Lyhyet etäisyydet ja sijainti lähellä pääkaupunkiseutua Monipuolinen, elinvoimainen maatalousyrittäjyys ja hyvät tuotanto-olosuhteet Laaja väestöpohja sekä kuluttajien ja markkinoiden läheisyys Tilavaa ja rauhallista maaseutuasumista suurten keskusten läheisyydessä Yhteisöllisyys ja aktiiviset ihmiset Monipuolinen ja elinvoimainen elinkeinorakenne vetovoimaisella alueella Hyvät liikenneyhteydet: rata-, lento- ja meriliikenne Korkea osaaminen ja koulutustaso Kaksikielisyys Lähellä olevat palvelut Hyvät työllistymis- mahdollisuudet Keskittämispolitiikkaan ja kaavoitukseen liittyvät maaseudun kehittämisen rajoitteet Yritysten näköalattomuus ja yritysosaamisen heikkoudet Metropoliin läheisyyteen liittyvät heikkoudet: maan kallistuminen, Helsinki-keskeisyys ja taajamien laajeneminen maaseudulle Heikentyvä maataloustuki- politiikka ja maatalous- yrittäjyyden vähentyminen Palvelujen heikkeneminen ja loitontuminen Luonnonympäristön ja vesistöjen saastuminen Heikentyvä tieinfra ja harva julkinen liikenne Kuntapäätöksenteon näköalattomuus ja byrokratia Elinkeinorakenteen yksipuolistuminen ja talouskehityksen heikentyminen Vastakkainasettelu ja yhteistyön puute Pitkät välimatkat Heikko tietoliikenneinfra Väestön ikääntyminen ja nuorisokato Työpaikkojen keskittyminen kaupunkeihin Yhteisöllisyyden puute Saariston erityishaasteet R A J O I T T E E T 20
X LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja 21
Learning X Café Uusimaa 7 pöytää ja teemaa Pöydän kattajat Pöytä 1 Pöytä 2 Pöytä 3 Pöytä 4 Pöytä 5 Pöytä 6 Pöytä 7 Yrittäjyys ja työn tekemisen muodot ja tavat Muutokset elintarvikeketjussa (luomu- ja lähiruoka sekä kulutuskäyttäytyminen) Yhdyskuntarakenne: Asuminen ja yrittäminen maaseudulla, maankäyttö, vesihuolto, tietoliikenne Aluetalouden kehitysnäkymät ja palveluiden järjestäminen Vihreä talous: uusiutuva energia, energiatehokkuus, ilmastonmuutoksen torjunta, hiili- ja vesijalanjälki Maaseudun väestön ikärakenne ja työllisyys sekä työvoiman saatavuus Miten tulisi kehittää maaseudun osallistumista, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä? Susanne Stadius (pj.) Gunilla Wasström / Auli Teppinen (siht.) Jaakko Holsti (pj.) Susann Mantere (siht.) Eija Väätäinen (pj.) Hans Bergström (siht.) Mia Aitokari (pj.) Riitta Salasto (siht.) Bjarne Westerlund / Maria Konsin-Palva (pj.) Tony Lassas (siht.) Vesa Niskanen (pj.) Heli Mutanen (siht.) Juha Mäkinen (pj.) Gina Forsström (siht.) 22
X Nylands landsbygds styrkor och svagheter Pöytä 1 A) SÄRSKILDA STYRKOR OCH RESURSER B) UTVECKLINGSÅTGÄRDER Turismen hämtar pengar utifrån (ryska turisterna, medelklassen från St Petersburg-området + ryska båtfarare som också lämnar sina båtar här över vintern) Hangö är känt för alla båtfarare Naturen, folk vill leva utanför Ring III:an, pendlingsavstånd eller distansarbete Fritidsmöjligheter (hästar osv.) Bioenergi Närmat Lantbruken, egen produktion av råvaror Grön ekonomi Marinor, vinterförvaring och service för båtar Samarbete inom Östersjö-området Det borde vara möjligt att få testa galna idéer på ett enkelt sätt (ge pengar, slopa byråkratin för små test ) Utveckling av hästnäringen; bör tas i beaktande vid planläggning Utvecklande av förädling Samarbete med aktörer i Helsingfors för att få till stånd ett fungerande distributionsnät för närmat Utvecklande av en fungerande rådgivningsverksamhet för livsmedelsbranschen Konceptbyar; möjlighet att bygga nya byar enligt olika tema, på ett hållbart sätt, pilotområden där folk kan bo på det sätt de vill och jobba på det sätt de vill (t.ex. Hästbyar, boendemiljöer för åldringar, mc-byar, steiner-byar osv.) 23
X Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Pöytä 2 A) ERITYISET VOIMAVARAT JA VAHVUUDET B) KEHITTÄMISTOIMET Paljon ihmisiä, kuluttajat lähellä, pääkaupunkiseutu Kaupunkimaiset mahdollisuudet, kaupungin ja maaseudun välinen vuorovaikutus Koulutettuja ja vauraita ihmisiä varaa ostaa Markkinoiden läheisyys Suomi pienoiskoossa, tunturit vain puuttuu Monipuolinen kuluttaja joukko, paremmat mahdollisuudet tarjota pienellä joukolle tuotteita /palveluita ja helpompi päästä kuluttajan iholle LÄHELLÄ, kaikki, kuluttajat, hallinto, kaikki, lyhyet etäisyydet Idässä, venäläiset turistit Saaristo, meren läheisyys Monipuolinen luonto, vaurautta kehittää Parhaat mahdollisuudet viljellä, lämpimin ilmasto Hyvä ympäristö tuottaa tuotteita ja palveluita Ympäristö: rannikko, kulttuuriympäristö Kulttuurimaisema ja historia täältä on asutus kehittynyt Suomessa, voisi kehittää Puitteet, hyvät liikenne yhteydet ja palvelut lähellä Yrittäjät lähteneet vastaamaan tämän päivän haasteisiin esim. koneurakoinnin suhteen = fiksua porukkaa. Luonne, onko vahvuus?? Ei tarvitse pitää melua itsessään, kun asiakkaat ovat lähellä jo valmiiksi Kaksikielinen kulttuuri UUDENMAAN maaseudun profiloiminen, minkälainen on uusimaalaisen LAADUN PARANTAMINEN, vaativien kuluttajien palveleminen Yhteistyön tekeminen, verkostot! Markkinointi, konerenkaat Maaseutukuljetus villi kortti kiertää maatiloja, vuodenaikojen mukaan. Kauppa-auto, vie ihmiset maaseudulle. Joutuu tekemään hiukan työtä, nähdä vaivaa sen laadukkaan maaseututuotteen hankkimiseksi, esim. lähiruokatuotteita. Pitää tehdä helpoksi Brändiä, lupauksia arvostusta Kauppa-auto, logistinen ratkaisu uusmaalaisille herkuille 24
X Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Pöytä 3 A) ERITYISET VOIMAVARAT JA VAHVUUDET B) KEHITTÄMISTOIMET Miten maaseutu Uudellamaalla määritellään Uusimaa on metropolimaaseutua; kuntakeskuksissa olevat palvelut tulevat hoidettua, MITEN Palveluiden jakelu tulee hoidettua?> Erilainen hyvä arki, luonnon läheisyys tavoitteena hyvä sujuva arki, rakennuspalikat on olemassa miten saamme kaikille? Mitkä ovat ne erityiset vahvuudet ja voimavarat tästä käsin Metropolimaaseutu KORPi, joka on ainutlaatuinen Ihmisten yhteisöllisyys on helpommin rakennettavissa helpommin, mutta yhteisöllisyys vaatii koko ajan sisään heittämistä yhteisöön; ei synny kuppikuntia Voidaan tuottaa myös palveluita Maaseudulla ei saa asua turhaan Osaamispääomaa on paljon Palvelut ihmisten luo Palvelut pitää tuottaa itse Tarvitaan resursseja eli koordinaattoreita kyliin ja kentälle Aktiivisille alueille Yhteisön sisäänheittäjät, yhteisöllä elävät arvot; elävän yhteisö käy arvokeskustelua Kunta ja kylät toimimaan ja rakentamaan yhdessä ratkaisuja Kuntakierros Länsi Uudellamaalla Jalkaudutaan kentälle millaista yrittäjyyttä maaseudulla voi olla Ideapankki 25
X Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Pöytä 4 A) ERITYISET VOIMAVARAT JA VAHVUUDET B) KEHITTÄMISTOIMET Yrittäminen: luomuruoka, hevostalous, maatilamatkailu Sijainti, luonto Kolmas sektori valmiina kokeiluihin; vapaaehtoistoiminta Pietarin läheisyys, yhteistyö matkanjärjestäjien kanssa: Meillä sitä, mitä puuttuu muualta Mahtava asiakaspotentiaali Hiljaisuus, suomalainen mentaliteetti, tilaa, puhdas vesi Tuotteistetaan maaseutu niin kuin se on Maahanmuuttajien hyödyntäminen, kasvaa Paikallisen osaamisen hyödyntäminen kuntasektorilla Maatalous ja kalatalous CSA: Community supported agriculture Teesi: kunnat mahdollistajana. Kunnat omistaa myös viljelymaita. Lähiruokabussit: kysyntä, tarjonta Hallinnollisten toimenpiteiden kehittäminen suhteessa maaseudun kehittämiseen Sähköisen infran kehittäminen, langattomat ei riitä, etätyö Aito sektorirajat ylittävä yhteistyö Lainsäädäntö ja sen tulkinta Liikenne- ja tietoliikenneyhteydet kuntoon Saaristoasiat: puitteet olemassa: Itämeren parantaminen, ilmastonmuutos, vesihuolto: kunnan vesi Vierailuelinkeino / maaseutumatkailu = kaikki palvelut Besöksnäring EU rahoitus saaristoon 2014+ Kuntarakenne muuttuu, etäisyys/kuka kantaa vastuun? Yrittämisen palvelutason kehittäminen Mikroyrittäjien verkostoituminen Eri tavalla tekeminen, mm.sosiaalinen media Tuottajat ja kuluttajat yhdessä, osuuskuntatoiminta Luodaan ihmisille mahdollisuuksia elää ja asua maaseudulla eri mittakaavoissa Energian tuottaminen maaseudulla Eksotiikan hyödyntäminen 26
X Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Pöytä 5 A) ERITYISET VOIMAVARAT JA VAHVUUDET B) KEHITTÄMISTOIMET Hyvät liikenneyhteydet, ei tarkoita välttämättä sitä että julkinen liikenne toimii Vesistöjen läheisyys, erityisesti meren läheisyys Ihmiset siis asiakkaat lähellä Työssäkäynti matka voi muodostua pitkäksi Maaseudulla ollaan oman auton varassa, tietoliikenneyhteydet tulisi toimia, mutta ei kuitenkaan poista liikkumisen ongelmaa Miten työpaikkojen häviämistrendi saadaan käännettyä Työmatkan pituutta tulee myös ajatella ajankäyttö näkökulmasta Voiko pieni olla kaunista myös maaseutuyrittämisessä? Alueella paljon tietotaitoa sekä kulutusta, miten hyödyntää uudella tavalla. Alueella liikkuu paljon turisteja, erityisesti venäläisiä. Uudenmaan maaseutu ei ole homogeeninen Kielitaidon kehittäminen (erityisesti venäjänkieltä) Miten yhdistää uudet ajattelut ja maaseudun mahdollisuudet Vesistöjen hyödyntäminen Kaksi tärkeintä: Vesistöjen ja alueen monipuolisuus, mutta myös ihmisten monipuolisuus (koulutus, kulttuuri, kansallisuus.) Ihmisten, sekä paikallisten että turistien paljous sekä alueen hyvä saavutettavuus luo mahdollisuuksia. 27
X Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Pöytä 6 A) ERITYISET VOIMAVARAT JA VAHVUUDET B) KEHITTÄMISTOIMET Maaseutu lähellä Alueen matkailupalvelujen kilpailuedut joukosta erottuminen Lyhyet välimatkat liikkuminen, pääkaupunkiseudun markkinat Ympärivuotiset matkailukonseptit Lähi- ja luomuruoka Kulttuuri- ja maisemakohteet Kaupunkilaisten vienti maaseudulle yleisillä kulkuneuvoilla Maaseutualueen palvelujen markkinointi ja tiedottaminen Osakemahdollisuus siirtolapuutarha- tai mökkiperiaatteella Innovatiivinen erottuminen ja kilpailuvaltin luominen maaseudun palveluissa Paikalla jalostetut elintarvikkeet 28
X Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Pöytä 7 A) ERITYISET VOIMAVARAT JA VAHVUUDET B) KEHITTÄMISTOIMET Maatalous tärkeää Paljon asukkaita, väestön kasvu Iso väkimäärä jotka tuottaa ravinteitä joka pitäisi saada johdettua takaisin luontoketjuun 30-50 % palautuu tällä hetkellä, pitkäaikainen kierto Tilojen omistajat asuvat tiloilla, mahdollisuus monimuotoiseen toimintaan, eri tulolähteet Luontokohteet löytyvät läheltä Paljon alkutuotantoa Markkinat ja asiakkaat lähellä Sipoon korpi ja muuta vastaavat luontoalueet Missio, maaseutu lähellä ja käytettävissä kaikille Lähiruoka Yhteistyömahdollisuudet Läheisyys Eurooppaan, hyvät yhteydet Kaavoitus Yhteisöllisyys ja aktiiviset asukkaat Matkailu ja vapaa-ajan asukkaat Luonnonvarojen kestävä käyttö lähellä kuluttajaa Matkailu ja vapaa-ajan asukkaat Kysyntä ja tarjonta kohtaavat Pitkät perinteet, kulttuurin hyödyntäminen Välimatkat Meri- ja vapaa-ajan kalastus Palveluiden tuottaminen Luonnonvarojen kestävä käyttö lähellä kuluttajaa Lähiruoka Luontoelämykset Lähienergia Ravinnekierto Jalostusasteen nostaminen Markkinointi Villi kortti: Järvi- ja meriruoko - hyödyntäminen tulolähteenä Villi kortti: Järvi- ja meriruoko hyödyntäminen tulolähteenä 29
X Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset Pöytä 1 PÖYDÄN TEEMA: Yrittäjyys ja työn tekemisen muodot ja tavat TEEMAAN LIITTYVÄT ULKOISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Etätyön tekeminen teknisesti helpottuu edelleen Asuminen väljästi maaseudulla vaikeutuu ( kaavoitus ym. rakentamisen ohjaus) Työ ja työnsisältö saa työssäolon aikana muuttua elämään halutaan vaihtelua Yritysmyönteisyys kasvaa edelleen Yrittäjyys voi olla lyhytaikaista tavoite ei ole elinikäinen yrittäjyys MAHDOLLISUUDET Nuorten kasvattaminen / kouluttaminen yrittäjyyteen ja yrityskulttuuriin Lisää nuoria yrittäjiä Kaupunkilaisten kasvava vapaa-ajanpalvelujen kysyntä on mahdollisuus maaseudun elinkeinotoiminnalle ( hevoset, matkailu, ohjelmapalvelut, veneily, luontomatkailu) Tietotyö + maaseudulla asuminen yhdistettynä kasvaa RISKIT Tekevän työvoiman riittävyys maaseudulla 2020 uhkana on että työvoima ei riitä Jos yritysten perustamismäärä kasvaa riski tulla epäonnistuneita yrityksiä kasvaa Uhkana on nuorten syrjäytyminen maaseudulla Yrittämisen luonne maaseudulla voi olla raskasta yrittäjien loppuun palaminen Löydetäänkö yrittäjiä niille toimialoille, missä nähdään mahdollisuuksia ( vrt. lähiruoka, matkailu) Tiukentuva kaavoitus, rakentamisen ohjaus ohjaa liikaa työpaikan/asuinpaikan sijoittumista Suuret matkailukeskusten ja kohteiden rakentaminen on riski rahoituksellisesti KEHITTÄMISTOIMET Nuorten, alkavien yrittäjien tunnistaminen aikaisessa vaiheessa ( keski-asteen koulutus, yliopistot) Maaseudun toimivien yritysten spv- ja yrityskauppojen turvaaminen: neuvonta, ostajan ja myyjän kohtaaminen Oltava toimivat rahoitusjärjestelmät Riskirahoituksen järjestäminen ja turvaaminen yhteiskunnan puolelta silloin, kun yrittäjän henkilökohtaiset riskit nousevat liian suuriksi 30
X Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Muutokset elintarvikeketjussa, (luomu- ja lähiruoka sekä kulutuskäyttäytyminen) MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Kuluttajat, kiinnostus kasvaa, kotimaisuus, alkuperä, ekologisuus, kohderyhmät pirstoutuu, lisäaineettomuus, terveellisyys Tuottajat, ketjut, kilpailukykyisin hinnoin, mutta toisaalta joillakin on varaa laittaa paljon rahaa ruokaan ja toisaalta on toisia joilla ei ole varaa ostaa erikoistuotteitta. Tuottajan ketteryys reagoida kysyntään Kaupan keskittymistä vastaan toimia? Ketjujen valta liian suuri. Tuottajaverkostoja, erikoismyymälät. Näthandel; kedjorna har inte reagera tillräckligt snabbt och nu går en del utav prodkterna förbihandeln. Ruuan poisheittäminen on loputtava. Hinta ohjaa kulutusta liikaa Ennustettomia tapahtumia, joka voi johtaa kysynnän kasvuun Arvostamisen nousu Ruuan riittävyys, aasialaisten ruokailutottumuksien muuttuminen, lihan syönnin lisääntyminen Lainsäädäntö tehokkaamman tuotannon esteenä: Hevoslannan hyödyntäminen energian tuotannossa, lannoituksessa. Jätevesilietteiden hyödyntäminen. Ravinteiden kierto. Energian hinnan kehitys! Kustannuksien nousu Perhekoot pienenee, sinkkutaloudet. Tämän hetken pakkaukset eivät palvele heitä. Elintarvikkeiden kysyntä nousee ja itse tekemisen ruuan arvostus nousee. Lähiruoka = suomessa tuotettua? Arvot 31
X Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset Pöytä 2 PÖYDÄN TEEMA: Muutokset elintarvikeketjussa, (luomu- ja lähiruoka sekä kulutuskäyttäytyminen) TEEMAAN LIITTYVÄT ULKOISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Kts.edellinen dia MAHDOLLISUUDET Kuluttajan herääminen tiedottaminen, valistaminen, koulutus Lähiruokamarkkinat, erikoiskaupat, shop-in-shop Alkuperämerkinnät selkeimpiä = helposti saatavilla, jos haluaa Alkutuottajien pyörittämä logistiikka ja myynti org. pystyisi tarjoamaan erikoistuotteita Oppimaan kreikkalainen malli kehittämisessä, eli löytää niitä mahdollisuuksia lainsäädännön tulkinnassa, jotka mahdollistavat kehittämisen. Paketit ja markkinointi, niiden kehittäminen Keskustelua: hinta on niin halpaa ettei halua sitä ostaa: eettisyys, arvostus Lähiruokatoimiala luo hyvän mahdollisuuden uusimaalaisille tuottajille erikoistua tietyille kohderyhmille tuottaa ja palvella heitä. RISKIT Kriisit ja katastrofit Ristiriitainen tilanne: hyvää, terveellistä, laadukasta halvalla hinnalla? Lainsäädäntö estää esim. koulun suurtalouskeittiöitä toimimaan luovasti. ESIM. hyödyntää oppilaiden poimimia luonnonmarjoja. KEHITTÄMISTOIMET Arvostuksen nostaminen Tuottaja kuluttaja yhteyttä on tuettava Kilpailukykyisin hinnoin? Tehostaminen? Yritystoiminnan kehittämisen tukeminen. Yrittäjän toiminnan kehittämisessä yrittäjän työpanos tukien piiriin, helposti ja vähällä byrokratialla Lainsäädäntö Saavutettavuus, ostamisen helppous Villit kortit : tuottajat & kuluttajat väsyvät siihen että toiminta on hankalaa ja tuotteiden saatavuus ei ole helppoa = KAPINA ja Kansalaistottelemattomuus 32