v. 09 2. 3 4 p.: Joitakin keskeisiä työntäviä tekijöitä (esim. Euroopan voimakas väestönkasvu, väestöpaine, katovuodet, toimeentulo ongelmat, poliittiset ja etniset vainot). Joitakin keskeisiä vetäviä tekijöitä (kohdealueiden, etenkin Pohjois Amerikan, vetovoima, mm. työtilaisuudet kaivoksissa, metsätöissä ja teollisuudessa, mahdollisuus maanhankintaan). Vaikutus: lähtömaissa väestöpaineen helpottuminen, kohdealueilla asutuksen laajeneminen, talouskasvu ja kaupungistuminen. 5 6 p.: Siirtolaisuuden taustatekijöiden tarkempi analyysi joidenkin lähtömaiden (esim. Irlanti, Itä Eurooppa, Pohjoismaat) ja kohdemaiden kannalta (esim. USA, Australia). Muutokset kohdemaiden väestösuhteissa: eurooppalaiset suhteessa muihin ryhmiin. Itä ja eteläeurooppalaisten kasvava osuus siirtolaisuudessa. Siirtolaisten unelmat vapaudesta ja onnen tavoittelu. Siirtomaihin suuntautuva muutto lujitti siirtomaavaltaa. Liikennevälineiden kehitys mahdollisti siirtolaisuuden kasvun. dec 15 09:08 v. 09 dec 15 09:09 1
4. a.) 1 2 p. Esimerkiksi seuraava tulkinta: Imatran Voiman kuvassa halutaan kuvata edistystä, yksilö hallitsee tilanteen ja teknologian. Chaplin kuvassa kriittinen suhtautuminen teknologiaan: ihminen koneen rattaissa ilman omaa tahtoa. Näkemysero: kehityksen hallitsemattomuus (Chaplin) usko teknologiseen kehitykseen (IVO). Tulkinnan perustelu tärkeä elementti vastauksessa. b.) 1 2 p.: Ajallinen ulottuvuus 1920 luvulta nykypäivään. Liikennevälineiden yleistyminen ja matkanteon nopeutuminen. Arjen elämän helpottuminen sähkön ja kodinkoneiden myötä. Median vaikutus vapaa ajan viettoon. Nopea ja entistä helpompi kommunikaatio (tietoliikenteen vallankumous, matkapuhelimet, internet). 3 4 p.: Massatuotannon ja massakulttuurin synty. Esim. uudet materiaalit (muovi, teräs). Myös teknisen kehityksen negatiivisia puolia (esim. ympäristöongelmat). Edellä olevien asioiden monipuolisempi käsittely. dec 15 10:20 h. 08 2. 3 4 p.: Taulukon lukuja on tarkasteltu ja vertailtu pääpiirteittäin. Näissä maanosissa väkiluku on kasvanut moninkertaisesti. Eurooppa kasvaa ensin nopeimmin, mutta kasvu hidastuu 1900 luvulla. Pohjois Amerikan kasvu. Kolmannen maailman maanosien väestöräjähdys 1900 luvulla. Selostetaan joitakin yleistä kehitystä selittäviä tekijöitä, esimerkiksi eliniän piteneminen, kuolleisuuden ja syntyvyyden muutokset sekä siirtolaisuus. 5 6 p. Kuolleisuuden alenemisen syitä on käsitelty yksityiskohtaisemmin, esimerkiksi ravinnon tuotannon kasvu, hygienian paraneminen ja lääketieteen kehitys. Maanosien kehitystä on tarkasteltu ja vertailtu yksityiskohtaisesti. Esimerkiksi Afrikan kohdalla orjuuden ja imperialismin vaikutus väestönkasvun hitauteen, Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen sekä Afrikan väestöräjähdys vuodesta 1950 eteenpäin, taustalla kuolleisuuden lasku. Euroopan 1900 luvun kehityksen taustalla mm. siirtolaisuus, maailmansodat ja kaupungistuminen. Pohjois Amerikan lukujen taustalla mm. siirtolaisuus ja korkea syntyvyys. dec 15 09:10 2
h. 08 3. 3 4 p.: Maalauksen tunnistaminen renessanssiajan työksi. Antiikin taideihanteiden ilmeneminen kuvataiteissa, esimerkiksi alastomuus sekä ihmisvartalon kuvaaminen sopusuhtaisena ja luonnollisena. Perspektiivin käyttö. Kuvaamisen tarkkuus ja taidokkuus vastakohtana keskiaikaisen taiteen kaavamaisuudelle. 5 6 p.: Humanismin ihmiskeskeisyyden ilmeneminen ihmishahmon tarkkana kuvaamisena, myös Jumalan hahmossa. Kirkon merkittävä asema renessanssitaiteen rahoittajana. Kristilliset aiheet edelleen yleisiä maalaustaiteessa. Individualismi taiteilijan aseman korostuminen. dec 15 09:10 h. 08 4. 3 4 p.: Liberalismin keskeisten periaatteiden tunnistaminen ja niiden kuvaaminen, esimerkiksi tasa arvo, yksilönvapaus, valtio kansalaisten palvelijana, taloudellinen vapaus. Liberalismin toteutuneina tavoitteina esimerkiksi Yhdysvaltojen itsenäistyminen, Ranskan vallankumous, taloudellisen säätelyn vähentäminen, kapinointi konservatismia vastaan 1800 luvulla, laajeneva äänioikeus. HUOM! Opiskelija voi käsitellä rinnasteisesti valistusajattelua ja liberalismia. 5 6 p.: Dokumenttikatkelmien pohjalta liberalismin periaatteiden tunnistaminen: ensimmäinen liittyy valistusajattelun vapaudenkaipuuseen, jälkimmäinen 1800 luvun yksilökeskeiseen liberalismiin. Yksityiskohtaisempia esimerkkejä liberalismin tavoitteista ja ilmenemisestä, kuten äänioikeuden laajeneminen eri valtioissa, vapaan kilpailun periaate (laissez faire), kritiikki kirkkoa kohtaan, naisasialiike. Aatesuunnan sitominen 1700 luvun lopun ja 1800 luvun taloudellis yhteiskunnalliseen kehitykseen: teollisuusporvariston rooli liberalismin tukijoukkona. dec 15 09:11 3
v. 08 2. 3 4 p: Englannilla oli teollistumiseen tarvittavia tuotannontekijöitä. Väestönkasvu tarjosi työvoimaa tehtaisiin, siirtomaista saatiin raaka aineita, kaupankäynti kasvatti pääomaa. Kuljetusyhteydet paranivat. Tekninen kehitys teollistumisen edellytyksenä. 5 6 p: Teollistumiskehityksen taustalla olevat asiat yksityiskohtaisemmin, kuten maatalouden kehittyminen, manufaktuurit, tekstiiliteollisuus, kivihiili energialähteenä. Esimerkkejä teknisestä kehityksestä tai keksinnöistä. Kuljetusyhteyksien paranemisessa käsitelty esimerkiksi rautatiet, keskeinen sijainti, laivasto, kanavat. Henkinen pääoma: yrittäjyyden ihanne ja taloudellinen liberalismi. 3. 3 4 p: Kirkon rooli koulutuksen alkuunpanijana ja järjestäjänä. Luostareiden ja katedraalikoulujen merkitys. Yliopistot. Teologian keskeinen asema opillisessa koulutuksessa. Latina yhteinen koulutuksen kieli. 5 6 p: Tarkemmin yliopistollisen koulutuksen rakenteesta (esimerkiksi tiedekuntien välinen hierarkia, skolastiikan keskeinen asema, vapaat taiteet). Yliopistojen kansainvälisyys (esimerkiksi suomalaiset Pariisin yliopistossa). Koulutus kosketti pientä osaa väestöstä, heistäkin lähinnä miehiä. Vastauksessa voidaan käsitellä myös ammattikoulutusta (kisälli, mestarijärjestelmä) ja kaupunki kouluja. dec 15 09:13 h. 07 dec 15 09:15 4
2. a) 1 p: Taulukosta havaittu keskeiset muutokset. Britannian rataverkko syntyi muita ennen, koska se teollistui ensimmäisenä, mutta Saksan ja Venäjän rataverkot kasvoivat nopeammin. 2 3 p: Kaikkien kolmen valtion rataverkon kehitystä selitetty. Esimerkiksi Britannian kehityksen taantuminen, Saksan yhdistyminen ja Venäjän teollistumisen alku 1900 luvun vaihteessa. b) 1 p: Rautatiet teollistumisen ja taloudellisen kasvun kiihdyttäjänä. 2 3 p: Rautateiden merkitys raaka aineiden, valmiiden tuotteiden ja työvoiman liikkuvuudelle sekä talousalueiden yhdistäjänä. dec 15 10:23 3. 3 4p: Keskiajan ja uuden ajan taitteen ajoitus on tulkintakysymys; ajoitus voidaan sijoittaa esimerkiksi vuosien 1350 1600 välille. Perusteluina joitakin ihmisten elämää ja maailmankuvaa muuttaneita tekijöitä, esimerkiksi renessanssi, löytöretket, reformaatio, kirjapainotaito, musta surma. 5 6p: Ymmärrys muutoksen hitaudesta ja ajoituksen tulkinnallisuudesta. Lähemmin edellä mainittujen perusteluiden merkityksestä ja keskinäisistä suhteista. Humanismin ja modernin tieteen synnyn merkitys. Poliittiset muutokset, esimerkiksi kansallisvaltioiden synty. dec 15 10:24 5
4. 3 4p: Konservatismin perusajatuksena oli Ranskan vuoden 1789 vallankumouksen aatteiden vastustaminen. Kannattajina sääty yhteiskunnan ylimmät luokat. Vaikutuksista mainittu esimerkiksi Wienin kongressi tai liberaalien pyrkimysten vastustaminen (esim. sensuurin avulla). 5 6p: Tarkempi selvitys konservatismin perusajatuksista, esimerkiksi perinteiden ja esivallan kunnioittaminen, uudistusten vastustaminen, sääty yhteiskunnan ylläpitäminen, kirkon merkityksen korostaminen. Vaikutuksien osalta esimerkiksi kapinaliikkeitten / vallankumousten tukahduttaminen (1830, 1848, 1870) sekä kulttuuri ilmentymät (esim. romantiikka). dec 15 10:24 6