ASUKASMIELIPITEEN KARTOITUS Biokaasulaitoshanke Topinojan jätekeskus Hyvä vastaanottaja, Biovakan toiminta-ajatuksena on tuottaa biokaasua ja kierrätysravinteita eloperäisistä raaka-aineista, kuten maatilojen tuottamasta lannasta, pelto- ja vesistömassoista, elintarviketeollisuuden märkälietteestä sekä vähittäiskaupan ja yhdyskuntien biojätteestä, jotka tällä hetkellä ovat huonosti hyödynnettyjä. Biovakan toiminnan lähtökohta on kestävän kehityksen periaate ja vihreän energian käytön edistäminen. Yhtiö on laajentamassa Topinojan jätekeskuksen alueella toimivan biokaasulaitoksen toimintaa. Laajennushankkeeseen toteutetaan ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA), josta on valmistunut ohjelmavaihe. YVA-ohjelma ja siitä annettu lausunto on luettavissa Ely-keskuksen internet-sivulla osoitteessa: http://www.elykeskus.fi/fi/elykeskukset/varsinaissuomenely/ymparistonsuojelu/yva/vireilla/jatehuol to/sivut/biovakkasuomioy-turku.aspx. Tällä hetkellä ollaan kokoamassa YVA-menettelyn toista vaihetta eli selostusosaa, jossa käydään läpi toimintaan liittyviä ympäristövaikutuksia. Tämä kirje on yksi osa vaikutusten kartoitusta. Poimimme satunnaisesti noin 300 lähiasukkaasta asukasmielipiteen antajaksi 150. Olet yksi heistä. Halutessasi voit toimittaa tämän kirjeen myös naapurillesi. Seuraavilla sivuilla on kerrottu lyhyesti hankkeesta ja sen tavoitteista sekä ympäristövaikutuksista. Luettuasi tämän, toivomme Sinulta palautetta hankkeen herättämistä kysymyksistä. Kaikista palautteista kootaan yhteenveto, joka liitetään selostusosaan. Pyrimme myös huomioimaan selostusosaa laatiessamme palautteessa esiin tulevat ongelmakohdat. Toinen mahdollisuus palautteen antamiseen tulee kun selostusosa kuulutetaan YVAviranomaisen toimesta kevään kuluessa. 1
Palautetta voit antaa nimettömästi Biovakka Suomi Oy internet-sivuilla osoitteessa http://www.biovakka.fi/yhteydenottolomake olevalla yhteydenottolomakkeella. Palautetta voi antaa myös seuraaviin sähköpostiosoitteisiin tai puhelinnumeroihin: Jyrki Heilä/Biovakka Suomi Oy, p. 0400 533 213, jyrki.heila@biovakka.fi Teija Paavola/Biovakka Suomi Oy, p. 050 4663022, teija.paavola@biovakka.fi Jaana Tuppurainen/konsultti/Watrec Oy, p. 040 553 9005, jaana.tuppurainen@watrec.fi Tai lähettämällä postia osoitteeseen Biovakka Suomi Oy, Autokatu 8, 20380 TURKU. Viimeinen palautteen antopäivä sunnuntai 3.3.2013 Mitä tehdään? Topinojan biokaasulaitoshankkeen tarkoituksena on laajentaa nykyistä toimintaa vastaamaan paremmin jätehuollon sekä uusiutuvan energiatuotannon ja liikennepolttoaineiden tavoitteisiin. Laitoksella jalostetaan teollisuuden ja yhdys-kuntien sekä alkutuotannon sivujakeista paikallisesti tuotettua puhdasta bioenergiaa, joka tullaan hyödyntämään pääasiassa Turun seudulla liikennepolttoaineena sekä korkeatasoisina maanparannus- ja lannoitevalmisteina. Tämän YVAmenettelyn aikana tutkitaan laajennusvaihtoehtojen (VE1) 240 000 tn/a ja (VE2) 360 000 tn/a lisäksi nollavaihtoehdon eli nykyisen (VE0) 75 000 tn/a orgaanista materiaalia käsittelevän biokaasulaitoksen ympäristövaikutuksia. Kun päätös eri vaihtoehtojen välillä on tehty ja jos laitoksen laajennukseen (VE1 tai VE2) päädytään, haetaan nykyisen biokaasulaitoksen toiminnan muutokselle ympäristölupaa. Laajennus tulee tapahtumaan vaiheittain niin, että ensimmäinen laajennusosa olisi toiminnassa vuonna 2015. 2
Missä tehdään? Biokaasulaitoksen laajennushanke sijoittuu Topinojan jätekeskuksen alueelle, Biovakka Suomi Oy:n nykyisen biokaasulaitoksen välittömään yhteyteen. Topinojan jäte-keskus sijaitsee Turun kaupungin itäosassa Metsä-mäen kaupunginosassa. Etäisyys Turun keskustaan on noin viisi kilometriä. Laitosalueelle tuleva ja lähtevä liikenne suuntautuu kokonaisuudessaan Ohitustielle. Liikennettä asuinalueille ei aiheudu. Alueen luonnonsuojelukohteet on kartoitettu noin 4 km:n ja muut herkät ja häiriintyvä kohteet noin 2 km:n säteellä. Miksi tehdään? Hanke liittyy läheisesti mm. Turun kaupungin pyrkimyksiin edistää ilmastoystävällisen biokaasun käyttöä liikennepolttoaineena. Tavoitteena on, että liikennebiokaasun käyttöön voidaan kaupunkiseudulla alkaa siirtyä vuoden 2015 aikana. Siirtymävaiheessa kaasua hyödynnetään nykyiseen tapaan sähkönä ja lämpönä. Lisääntyvän liikennekaasun tarpeen lisäksi laajennuksen myötä voidaan vastata myös paremmin lisääntyvään biologisesti hajoavan jätteen käsittelytarpeeseen. Tähän vaikuttaa mm. tuleva orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto. Käsittelyprosessin lopputuotteina syntyvät ravinnejakeet saadaan takaisin kiertoon ja korvaamaan teollisesti tuotettuja ravinteita. 3
Miten vaikuttaa? Hankkeen YVA-menettelyssä tutkitaan alla olevan kuvan mukaisesti biokaasulaitoksen eri elinkaarivaiheisiin liittyviä ympäristövaikutuksia ihmisiin, luontoon, rakennettuun ympäristöön ja luonnonvarojen hyödyntämiseen. Toimintaperiaate Biokaasulaitoksen toiminta tapahtuu suljetusti. Syntyvät, jätehuollolle tyypilliset hajukaasut kerätään ja käsitellään hallitusti ennen uloslaskua. Syntyvä biokaasu varastoidaan tiiviissä biokaasuvarastona toimivassa pallossa ja pullopattereissa, jotka toimitetaan edelleen liikennekäyttöön. Laitosalueella välivarastoitavat lopputuotteet varastoidaan nestajakeen osalta tiivissä säiliössä; kiinteä jae varastoidaan katetussa humusvarastossa ja humuskentällä. Varastointikapasiteetti tulee kasvamaan noin kaksinkertaiseksi nykyisestä. Prosessista poistuva laimea jätevesi ohjataan Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle. Kuormitus puhdistamolle ei tule kasvamaan kapasiteetin kasvusta huolimatta tehokkaamman ravinteiden talteenoton johdosta. Alueella ei tulla varastoimaan kasvibiomassoja lukuun ottamatta muita raaka-aineita. Alueella ei tapahdu myöskään kemikaaliasetuksessa 59/1999 tarkoitettua vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelyä tai varastointia. 4
Ympäristövaikutukset/riskit ja niiden hallinta Normaalitoiminnan aikaiset negatiiviset ympäristövaikutukset jäävät vähäisiksi. Mahdolliset ympäristövaikutukset kohdistuvat lähinnä poikkeaviin tilanteisiin. Biokaasulaitosten merkittävimmät riskit liittyvät terveydelle ja ympäristölle haitallisten kaasuyhdisteiden käsittelyyn ja varastointiin sekä raaka-aineiden kuljettamiseen. Lisäksi, lähinnä sosiaalisena riskinä on tunnistettu poikkeustilanteista mahdollisesti johtuvat hajuhaitat. Biokaasulaitoksen toiminta ei aiheuta suuronnettomuuden vaaraa. Lähtökohtaisesti laitoksen rakenteet ja toiminta suunnitellaan niin, että päästöjen ja häiriötilanteiden hallinta on mahdollista. Kaasut Kaasujen aiheuttamat riskit terveydelle sekä mahdollinen tulipalo- ja räjähdysvaara rajoittuvat kaasuvarastoihin sekä kaasupumppaamoon, niiden välittömään läheisyyteen sekä kaasun siirtoon ja hyödyntämiseen käytettäviin laitteistoihin. Kaasun aiheuttamiin riskeihin varaudutaan mm. räjähdysvaarallisiksi luokitelluissa (ATEX) tiloissa käytettävillä laitteilla ja suojaimilla, työskentelytilat varustetaan riittävällä ilmanvaihdolla ja sieltä mitataan metaanin ja muiden terveydelle vaarallisten kaasujen pitoisuuksia. Kaikessa rakentamisessa ja toiminnassa noudatetaan Turvallisuusja kemikaaliviraston (Tukes) ohjeita ja määräyksiä. Toimintaa valvoo palo- ja pelastusviranomaiset. Varsinainen kaasuräjähdyksen riski on olematon, koska kaasu pääsee purkautumaan reaktoreiden katolta ylipaineventtiilien kautta ulos, missä se ilmaa kevyempänä kaasuna laimenee nopeasti. Raaka-aine Raaka-aineisiin liittyvät riskit koskevat lähinnä hygieniaa, tuoteturvallisuutta ja tautien leviämistä. Laitoksen omavalvontasuunnitelman mukaisesti laitoksella käytetään HACCPjärjestelmään (Hazard Analysis and Critical Control Point) perustuvaa jatkuvaa valvontajärjestelmää, jossa kriittiset valvontapisteet yksilöidään ja niitä valvotaan jatkuvasti. Raaka-aineita valvovat myös valvontaviranomaiset eli Evira ja ELY-keskus. Laitoksella käytetään vain ympäristöluvan mukaisia jakeita. Lisäksi raaka-aineisiin liittyviin riskeihin varaudutaan mm. seuraavin keinoin: laitosalueella tapahtuvan vuodon estämiseksi on kuljetusalue pinnoitettu tiivisasfaltilla, josta vedet ohjataan keräilykaivoihin, materiaalin toimituksista johtuviin häiriöihin pystytään varautumaan vastaanottokapasiteetin riittävällä mitoituksella, muihin teknisiin ongelmiin varaudutaan mm. pitämällä laitoksella kriittisiä varaosia aina saatavilla. Hajut Laitoksella syntyy haisevia yhdisteitä erityisesti orgaanisten yhdisteiden happokäymisen yhteydessä. Merkittävin hajukuorma syntyy raaka-aineiden vastaanotossa ja prosessoinnissa. Molemmat tapahtuvat suljetuissa tiloissa, joista syntyvät hajut kerätään ja käsitellään kaksivaiheisessa hajunkäsittelyprosessissa. Lähtökohtaisesti laitos suunnitellaan rakenteiltaan ja toiminnoiltaan sellaiseksi, että häiritsevää hajua ei pääse ympäristöön. Huollot ym. katkokset pyritään hoitamaan ennakoidusti niin, että biokaasulaitoksen toiminta häiriintyy mahdollisimman vähän, jolloin myös hajukaasut pystytään hallitsemaan. 5
Lopputuotteiden varastoinnista ei aiheudu merkittävää hajuhaittaa. Humuskentällä tapahtuva kuiva-aineksen (humuksen) varastointi poikkeaa ns. normaalista kompostoinnista eikä näitä voida rinnastaa keskenään. Mädätyksen jälkeen suurin osa orgaanisesta aineksesta on ennättänyt hajota eikä aumoissa esiinny samanlaista hajuja muodostavaa mikrobiaktiviteettia kuin aumakompostoinnissa. Tarvittaessa hajuja voidaan torjua levittämällä aumojen päälle ohut kerros turvetta. Kentältä humus kuljetetaan edelleen peltokäyttöön ja mullan valmistukseen. Nestemäinen ravinnejae välivarastoidaan osittain laitosalueella suljetuissa säilöissä, eikä niistä ole aiheutunut merkittävää hajuhaittaa. Pääosa ravinnetuotteiden varastoista sijaitsee vastaanottavien tilojen yhteydessä. Kuljetuksista aiheutuvaa hajua ei ole ilmennyt. Biokaasu vaikuttaa positiivisesti ympäristöön Biokaasuteknologia on ainut bioenergian tuotantomuoto, joka mahdollistaa samalla orgaanisen aineen ja ravinteiden kierrätyksen. Kierrätysravinteilla korvataan energiaintensiivisiä teollisia typpiravinteita ja uusiutumattomia fosforiravinteita. Biokaasuteknologiaa hyödyntämällä tuotetuilla kierrätysravinteilla on mahdollista päästä jopa säästöihin kasvihuonekaasupäästöjen osalta. Metaani palaa puhtaammin kuin mikään muu kemiallinen polttoaine vetyä lukuun ottamatta. Biokaasumetaanilla käyvien ajoneuvojen päästöt ovat yli 90 % tavanomaisten ajoneuvojen päästöjä pienemmät hiilidioksidin ja monien muiden kaasumaisten yhdisteiden ja hiukkasten osalta. Myös melu ja pöly päästöt ovat vähäisemmät. Biokaasuteknologia vähentää orgaanisten jätemateriaalien aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Jätteiden käsittelymenetelmänä biokaasuteknologia tuottaa energiaa moninkertaisesti sen kuluttamaan energiaan verrattuna. Voimakkaan positiivisen kasvihuonekaasutaseen johdosta myös EU kannustaa tuottamaan jätteistä metaania huomioimalla sen nelinkertaisena kansallisten päästövähennystavoitteiden laskennassa. 6